Honkilahti

[christel sandell]

Onkohan jollakin enemmän tietoa Johan Pettersson Hakala´sta s. 25.10 1820 Mannilan kylässä?
Yksi poika oli Kustaa Vilhelm Laaksonen s. 1850 - mistähän tuli sukunimi Laaksonen? Kustaa muutti 1884 Lokalahdelle.

Terv. vihreästa Pietarsaaresta
Christel

[PVuorio]

Hej

En osaa vastata siihen, että mistä nimi Laaksonen tuli. Alun alkaen kiinnostuin
viestistäsi siksi, että Satakuntalainen Honkilahti mainittiin Varsinais-Suomen
otsikon alla. No muuttohan suuntautui Lokalahdelle eli se siittä.

Kokonaan toinen kysymys onkin se miten olet päätynyt siihen, että 25.10.1820
syntynyt Johan olisi tuo Hakala/Laaksonen isä.
Tuolla päivämäärällä syntyi kait Johan Petterrsson Honkilahden Mannilan kylän
Uotilan tilan talolliselle Petter Uotilalle ja vaimolleen Catharina Thomasdotterille.
Olettaisin tämän johanin olevan saman, joka vihittiin Iso-Säkylässä 30.6.1846
Ny-Bertulan rusthollarin tyttären Johanna Wilhelmiinan kanssa. Asuttivat kait
myöhemmin rusthollia ja Johan Pettersson oli isäntänä mm silloin kun heidän
tyttärensä Wilhelmiina syntyi 25.12.1851.

Liekö sitten tarkoittamasi Johan se, joka syntyi Honkilahden Sanckilan Kaita-
suon torpparille Petter Mattsonille ja vaimolleen Anna Hendricsdottelille
14.12.1813. Tämä Johan Pettersson lienee se, joka vihittiin Helena (Lena)
Christiinan Carlsdotterin kanssa 30.9.1938. Johan oli sillon renkinä ja tuleva
torppari Honkilahden Sillanpäällä ja Lenastina Sillanpään talollisen tytär.
He kait muuttivat Honkilahden Löyttilän Sillanpään Hakalan torppaan ja
siellä syntyi 8.10.1850 heille Gustaf Wilhelm.

Gustaf Wilhelm ei kait yksinkertaisesti halunnut pitää torpan nimeä
enää Lokalahdella.

Yllä olevat näkemykseni perustuvat vain hiskiin, mutta uskoisin olevan
kannattavaa tarkistaa nuo alkuperäisistä ja rippikirjoista. Voin nimittäin olla
ihan hakoteillä.

t PVuorio
Mustasta ja pimeästä Helsingistä (klo 1.05)

[christel sandell]

hei !
ja kiitos P. Vuorio vastauksesta.
rupean miettimään / tarkistamaan vaihtoehtoasi.
Hiskin kautta sain aika monta Pettersson ja siitä sitten arvailua koska en tunne lainkaan Honkilahtea.
Kustaa Wilhelm Laaksonen ja vaimo + heidän synt. aijat ja-paikat ovat varmoja juttuja.
Tunnetteko Honkilahtea hyvin? Jos niin mistä ja mitä kirjallisuuslähteitä?
Rauhallista joulua
Christel

[PVuorio]

Hej

Enpä minäkään erikoisemmin tunne Honkilahtea. Sen verran kuin nyt
Raumalla syntyneenä ja ensimmäiset kolmekymmentävuotta asuneena
olen ehtinyt käydä paikkakunnalla. Vain muutama läpiajo jne.

Kirjallisuutta löytyy varmaan enemmänkin kuin mitä minä tiedän eli:
Olavi Koiviston ”Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia 1 ja 2”
Ensimmäinen käsittelee ajanjaksoa isoonvihaan asti ja toinen siitä
”nykypäivään”.
Tuo miksi historia käsittelee kolmea pitäjää kerrallaan selittyy sillä,
että sekä Kiukainen että Honkilahti olivat Euran kappeleita. Kiukainen
itsenäistyi 1897 omaksi seurakunnaksi ja Honkilahti 1904. Honkilahti
liitettiin taas 1970 Euraan ja Kiukainen on jo tehnyt liittymispäätöksen.
Eli ympäri käydään ja yhteen tullaan.

Antti Eskola on myös kirjoittanut mielenkiintoisen kirjasen nimeltä
”Sieltä tuli Honkilahti”. Siinä hän kertoo Kylistä erikseen ja Mannilan
kylän kohdalla on joitain kohtia siteeraten mainintoja mm.
”Mannila on kylistä suurin ja sen kiinteän asutuksen arvellaa olevan
pitäjän vanhinta, varmasti jo ennen 1300-lukua.”
”Kylä on alueeltaan suurin Honkilahdella”
”1700-luvulta Mannilassa mainitaan kymmenen taloa: Rättäri, Huntu,
Uotila, Akkola, Prykäri, Heikkilä, Rekola, Paavola, Ilola sekä Anttila
eli Länsi.”
”Isonjaon jälkeenkään ei taloryhmä paljonkaan hajonnut, sillä vain
Ilola ja Heikkilä siirretttiin kokonaan erilleen siitä. Mäkikylä oli jo
varhain tiheään asuttu torppien yhdyskunta, jollaista muualta Honki-
lahdella ei löydy.”
”Kylän eteläpäähän syntyi myöhemmin Lännen torppa (Mattila), joka
oli alkuna tulevalle keskukselle, Koskenkylälle. Toinen puoli Kosken-
kylää kuuluu Löyttylään”.

Yahoon SatakuntalaisSuvut listalla on noista Honkilahdekin taloista
keskusteltu muistaakseni välillä vilkkaastikin ja paremmalla asiantun-
temuksella kuin mitä voisin esittää.

Rauhallista Joulua
t Pertti Vuorio

[M Sillanpää]

Mannilan kylästä on olemassa vuonna 2005 ilmestynyt 525-sivuinen kotiseututeos ”Mannila – muu synnyinseutun”, kirjoittanut Aaro Ritvo. Kirjasta noin kolmannes koostuu Mannilan kantatilojen ja näiden torppien asukastiedoista alkaen 1500-luvulta.

Kummatkin Johan Petterssonit on mainittu kirjassa, Uotilan talossa syntynyt Johan Pettersson (25.10.1820) ja Sankkilan talon Kaitasuon torpassa syntynyt Johan Pettersson (14.12.1813). Molemmat talot sijaitsevat Mannilassa, Sankkila aikoinaan erotettu Anttilan talosta. Valitettavasti kummankaan Johanin jälkeläisistä ei kirjassa ole mainintaa.

Näyttää tosiaan siltä, että vanhempi Johan on tullut torppariksi Sillanpään talon Hakalan torppaan. Täällä hänelle ovat syntyneet lapset Fredrica (20.9.1840), Gustafva (2.1.1848) ja Gustaf Wilhelm (8.10.1850). Mikäli hän on etsimäsi Kustaa Vilhelm, onko tietoa miten pitkään tämä perhe on viljellyt Hakalan torppaa, onko joku Johanin lapsista jatkanut torpan pitoa Johanin jälkeen, ja mihin muut sisarukset ovat siirtyneet? Hakalan torppa on sittemmin täysin hävinnyt. Torpan sijaintipaikka on tiedossa, mutta sitä ei löydy enää esim. vuoden 1906 kartoista.

Markku Sillanpää

[christel sandell]

Kustaa Wilhelm otti jossakin vaiheessa sukunimen Laaksonen, muutti Lokalahteen 1884.
Muista sisaruksista en tässä vaiheessa tiedä mitään.
olen nyt loppusyksystä aloittanut tätä projektia - eli olen ihan aloittanut.

kiitos kirjavihjeestä!

Christel