Isonkyrön dokumentit

[Giösling]

Käväisin pitkästä aikaa Antti Alfthanilla ja huomasin ilokseni,
että aivan sukusivujensa otsikkoon Antti on koonnut
Ericus Ericin (Alftanus) vuonna 1621 kirjoittaman onnittelurunon piispa Sorolaisen postillaan latinaksi (haluaisinpa suomenkielisen käännöksen, onko osaajia?) ja sitten kronologisessa järjestyksessä kuuluisassa Emerentia Tott-keskustelussa läpikäytyjä 1600-luvun avaintapahtumia
suvun annaaleissa. Sivun hännässä ovat ilahduttavasti nuo sensaatiomaiset Isonkyrön dokumentit, hiukan eri otsakkeilla, vaikkakin kyseessä ovat saman sukupuun kaksi samanaikaisesti laadittua sivua, sekä Israel Alftanuksen perhettä esittävä votiivimaalaus. Ne
enää koskaan hautaudu Isonkyrön kivisakastin pimentoihin, kiitos Antin!

http://www.zoo-gate.fi/~antti.alfthan/gene.html

Terveisin

Juhani Pesu

[K.Salminen]

Niin kollega Juhani, siinähän nämä Antin dokumentit ovat, niistä ei kyllä selviä Helena Brennuksen rooli: ainoa joka viittaa on lause :
Vaimo Elin valittaa piikansa karkaamisesta Turun raastuvassa 1626.

Elin on kyllä lyhennemuoto Helenasta, mutta patronyymia tai sukunimeä ei se anna. Olisin tässä nominalisti ja katsoisin nimien olevan vain nimiä, jolloin reaalisesti elänyt henkilö voi olla lähes kuka tahansa. Näin ollen Emerentia-hypoteesia en sulkisi pois pelkän nominalismin perusteella.

T. Kari

[Giösling]

Hyvää kesänjatkoa Kari!

Lomalta juuri palanneena vastaan viestiisi näin jälkijunassa.

Minustakaan Emerentia Tottin tarina ei vielä ole loppuunkirjoitettu.

Isonkyrön kirkossa säilytettävien historiallisten alkuperäisdokumenttien (sukukronikka) mukaan Alftan-suvulla on kahdenkertainen sukulinkki Wasa-sukuun:

1) Suvun varhaisin tunnettu kantaäiti, Hans Eriksson Allftanin puoliso, Sofia
(Månenskiöld) oli kuningatar Katariina Maununtyttären veljentytär

2) Ericus Erici (Alfftanus) taas oli Isonkyrön dokumenttien mukaan aviossa
Emerentia Tottin kanssa, joka POLVEUTUI SUORAAN Erik XIV:sta ja Kaarina
Maununtyttärestä näiden tyttären Sigrid Vasan (puoliso Henric Claesson Tott) kautta.

Hämmästyttävästi myöhempi tutkimus (mm. Lindh) on kirjannut ensimmäisen linkin todennäköisenä, mutta haudannut hiljaisuudessa suoran yhteyden (2)
kuninkaallisen perheeseen ilmeisesti sen ristiriidan tähden, joka Taivassalon
tuomiokirjoista syntyy Ericus Ericin puolisoon (puolisoihin?) nähden.

Unohtaa ei myöskään sovi sitä faktuaalista ja suunnattoman arvokasta kuninkaallista hopeakannua, joka perukirjojenkin mukaan kulki pitkään Alftan-suvussa perintönä. Sen salalokeroissa kerrottaan säilytetyn dokumentteja suvun alkuperästä.

Tämä kannu, jos nyt muistan oikein, myytiin 1800-luvun alussa kauppaneuvos Kyntzelille, jonka jäljiltä Tukholmassa se sitten hävisi.

Sattumalta tuo Kyntzell-nimi pulpahti hiljattain esille uudemmankin kerran
Hilda Sofia Charlotta Hagströmerin (kts. "Tunnistatko valokuvan - Natalia
Linzénin asiakas) yhteydessä. Hilda Sofian äiti, Ulrika Lovisa Kyntzell, oli
Jan Kyntzellin ja Ulrika Lovisa Starckin tytär.

Lomamatkallani tutustuin mm. Taivassalon kirkkoon ja sen hienoihin maalauksiin, sekä vierailin myös Padasjoella Barck-Alftan-esipolviemme
jäljillä. Kuvasatoa näistä kohteista toivon saavani forumille lähiaikoina.


Parhain terveisin

Juhani Pesu