Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tauno Palon isän suku
Suomen Sukutukimusseuran Vuosikirjassa XXIV (1940) oli Solfrid Cederbergin pitkä selvitys Pedersören alueen suvuista, joukossa mm. Steen-Brännäs-suku. Kirjoittaja ei tainnut tuntea näyttelijä Tauno Palon (s. Brännäs) sukutaustaa, koska Taunoa sisaruksineen ei sukutauluista löydy, vaikka hänen serkkunsakin siellä ovat. Kyse on nimittäin siitä kun taulussa 203 (s. 171) mainitun Lars Petter Brännäsin, s. 1.9.1874, kohdalla lukee "Vistas utomlands". Kuitenkin tämä Lars Petter oli Tauno Palon isä, joka vanhemmiten käytti tietääkseni nimeä Pekka Palo. __________________ Matti Pesola
Erkki Vuoren kirjoittamassa sukuromaanissa Ida, Seppälän emäntä, kerrotaan, että Tauno Palon isä olisi Kustaa Adolf Seppälä Asikkalasta ja äiti talon piika Olka. Mutta kun kysymyksessä on romaani, niin tieto ei välttämättä ole oikea.
Tilanne on tietääkseni edelleen muuttumaton eli Tauno Palon isä oli Lars Petter Brännäs, s. 1.9.1874 Pedersöre.
________________
Matti Pesola
Matti Lund
13.01.14, 23:42
Suomen Sukutukimusseuran Vuosikirjassa XXIV (1940) oli Solfrid Cederbergin pitkä selvitys Pedersören alueen suvuista, joukossa mm. Steen-Brännäs-suku. Kirjoittaja ei tainnut tuntea näyttelijä Tauno Palon (s. Brännäs) sukutaustaa, koska Taunoa sisaruksineen ei sukutauluista löydy, vaikka hänen serkkunsakin siellä ovat. Kyse on nimittäin siitä kun taulussa 203 (s. 171) mainitun Lars Petter Brännäsin, s. 1.9.1874, kohdalla lukee "Vistas utomlands". Kuitenkin tämä Lars Petter oli Tauno Palon isä, joka vanhemmiten käytti tietääkseni nimeä Pekka Palo. __________________ Matti Pesola
Se muuten ansaitsee mainittavaksi, mikä ei myöskään käy ilmi Cederbergin selvityksestä, joka on muuten ihan pätevä ja hyvin valaiseva Pedersöreen jääneiden sukuhaarojen osalta, että Brännäsin taloa oltiin jo ennen isoavihaa aivan lopettamassa. Talosta oli miesväki kuollut loppuun 1690 -luvulle tultaessa, se joutui veroautioksi, jota vanhan omistajasuvun naiset asuivat huonenaisina ja se toimi myös paikallisten virkamiesten asumuksena, jonka maista ei ehditty pitää huolta. Samalla mäellä oli toinenkin talo Lannäs. Talot lienee muinoin halottu näihin mäeltä levittäytyneestä vanhasta kantatilasta.
Esi-isäni veli kruununvouti Samuel Österbäck osti tämän toisen talon, muttei ehtinyt asua sitä kuin lyhyen ajan kuoltuaan 1711. Jo ennen Samuelia Pedersören käräjillä kuitenkin todettiin, että Brännäsin talo oli rämettynyt niin toivottomaan tilaan, että parasta olisi liittää siinä olevat kelvolliset maapalat Lannäsiin ja pyyhkiä Brännäs pois maakirjasta.
Uskon vankasti, että Brännäsin säilyminen - eikä Lannäsin, oli paljolti juuri Taunon esi-isien ja varsinkin Pedersören kyytirättärinä toimineen Steenin reippauden ansiota. Talosta vakiintui heidän aikanaan myös se paikka, jossa Pedersören pitäjän käräjiä pidettiin. Taunon esi-isät olivat useassa polvessa myös lautamiehiä.
Cederberg on selvityksessään tuonut esiin Steenin Brännäsissä aloittaneen suvun alkuperäisemmän paikan Pedersöressä. Siis se edusti uutta omistajasukua talossa, joka oli joutunut ennen sitä veroautioksi
Tätä sukua asuu havaintojeni mukaan hyvin edelleen Etelä-Pohjanmaalla.
terv Matti Lund
Jari Latva-Rasku
14.01.14, 15:18
Esi-isäni veli kruununvouti Samuel Österbäck osti tämän toisen talon, muttei ehtinyt asua sitä kuin lyhyen ajan kuoltuaan 1711. Jo ennen Samuelia Pedersören käräjillä kuitenkin todettiin, että Brännäsin talo oli rämettynyt niin toivottomaan tilaan, että parasta olisi liittää siinä olevat kelvolliset maapalat Lannäsiin ja pyyhkiä Brännäs pois maakirjasta.
terv Matti Lund
Isoisäni serkku Ville-Paavo Aitola aikoinaan arveli, että sukumme esi-isä Juho Birling vanhempi olisi ollut ruotsinkielisellä Pietarsaaren alueella voutina enonsa Samuel Österbäckin peruja.
En ole asiaa miettinyt pian vuosikymmeniin, mutta ilmeisesti samasta Samuel Österbäckistä on kyse, eli Ilmajoen Kirkonkylän Hannukselan pojasta, jonka veli oli Kurikan Lipastin isäntä? Tilan ostaminen Pedersörestä olisi minulle aivan uusi tieto, sillä en edes tiennyt, mikä oli Samuelin lopullinen elämänkohtalo. Juho Birlingin poika Ilmajoen kappalainen Samuel Birling taisi periä etunimensä Hannukselan suvulta.
Lars Petter Brännäs.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/50nw25?fi+0399+kastetut+30111
http://hiski.genealogia.fi/hiski/50nw25?fi+0399+kastetut+30405
http://www.geni.com/people/Lars-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000006762674711
Enligt Talko-databasen/Pelo:
1
Tauno Valdemar Palo. Född 25.10.1908 i Tavastehus. Död 24.05.1982 i Helsingfors. (Far 2, s , Mor 3, s )
Generation I
2 f
Lars Petter Pettersson Brännes - Palo. Född 01.09.1874 i Pedersöre. Död 12.11.1954 i Tavastehus. (Barn 1, s , Far 4, s , Mor 5, s )
Gift med efterföljande ana.
Barn:
Tauno Valdemar Palo. Född 25.10.1908 i Tavastehus. Död 24.05.1982 i Helsingfors. (Se 1, s ).
3 m
Olga Andersdotter Andersson. (Barn 1, s )
Gift med föregående ana.
Generation II
4 ff
Petter Pettersson Brännes. Född 16.02.1838 i Pedersöre. Död 02.02.1885. (Barn 2, s )
Gift 21.06.1872 i Pedersöre med efterföljande ana.
Barn:
Lars Petter Pettersson Brännes - Palo. Född 01.09.1874 i Pedersöre. Död 12.11.1954 i Tavastehus. (Se 2, s ).
5 fm
Anna Larsdotter Forsman. Född 02.09.1846 i Kållby, Pedersöre. Död 17.04.1927. (Barn 2, s , Far 10, s , Mor 11, s )
Gift 21.06.1872 i Pedersöre med föregående ana.
Mvh
Christina Nordback
khanhisalo
14.01.14, 19:32
Se muuten ansaitsee mainittavaksi, mikä ei myöskään käy ilmi Cederbergin selvityksestä, joka on muuten ihan pätevä ja hyvin valaiseva Pedersöreen jääneiden sukuhaarojen osalta, että Brännäsin taloa oltiin jo ennen isoavihaa aivan lopettamassa. Talosta oli miesväki kuollut loppuun 1690 -luvulle tultaessa, se joutui veroautioksi, jota vanhan omistajasuvun naiset asuivat huonenaisina ja se toimi myös paikallisten virkamiesten asumuksena, jonka maista ei ehditty pitää huolta. Samalla mäellä oli toinenkin talo Lannäs. Talot lienee muinoin halottu näihin mäeltä levittäytyneestä vanhasta kantatilasta.
Esi-isäni veli kruununvouti Samuel Österbäck osti tämän toisen talon, muttei ehtinyt asua sitä kuin lyhyen ajan kuoltuaan 1711. Jo ennen Samuelia Pedersören käräjillä kuitenkin todettiin, että Brännäsin talo oli rämettynyt niin toivottomaan tilaan, että parasta olisi liittää siinä olevat kelvolliset maapalat Lannäsiin ja pyyhkiä Brännäs pois maakirjasta.
Uskon vankasti, että Brännäsin säilyminen - eikä Lannäsin, oli paljolti juuri Taunon esi-isien ja varsinkin Pedersören kyytirättärinä toimineen Steenin reippauden ansiota. Talosta vakiintui heidän aikanaan myös se paikka, jossa Pedersören pitäjän käräjiä pidettiin. Taunon esi-isät olivat useassa polvessa myös lautamiehiä.
Cederberg on selvityksessään tuonut esiin Steenin Brännäsissä aloittaneen suvun alkuperäisemmän paikan Pedersöressä. Siis se edusti uutta omistajasukua talossa, joka oli joutunut ennen sitä veroautioksi
Tätä sukua asuu havaintojeni mukaan hyvin edelleen Etelä-Pohjanmaalla.
terv Matti Lund
Tuohon Steen sukuu saakka olen tallentanut Tauno Palon isälinjaa. Hänen mummonsa Anna Larsdotter Forsman, Brännäs, s. 2.9.1846 Pedersören, suku menee taas Keisari sukuun ja siitä tietoja löytyy pitemmällekin.
I
Daniel Danielsson Sten,Brännäs
Brita Strömmer, Brännas
II
Johan Danielsson Brännäs, s. 17.7.1771 Pedersöre
Susanna Johansdotter Kjif, Brännas, s. 1774 , k. 13.5.1849 Pedersöre
III
Pehr Anders Johansson Brännäs, s. 18.4.1803 Pedersöre
Brita Maja Carlsdotter Söderberg, Brännäs, s. 2.10.1804 Pedersöre
IV
Petter Pehrsson Brännäs, s. 16.2.1838 Pedersöre
Anna Larsdotter Forsman, Brännäs, s. 2.9.1846 Pedersöre
V
Lars Petter Pettersson Brännäs, s. 1.9.1874 Pedersöre
Olga Andersdotter Ivanoff,Andersson, Brännäs
VI
Tauno Brännäs,Palo, s. 25.10.1908 Hämeenlinna
t.Keijo H
Tuohon Steen sukuu saakka olen tallentanut Tauno Palon isälinjaa. Hänen mummonsa Anna Larsdotter Forsman, Brännäs, s. 2.9.1846 Pedersören, suku menee taas Keisari sukuun ja siitä tietoja löytyy pitemmällekin.
I
Daniel Danielsson Sten,Brännäs
Brita Strömmer, Brännas
t.Keijo H
Hei,
onko teillä mahdollisesti enemmän tietoa Brita (Adamsdotter) Strömmer:istä, syntymäaika / vanhemmat?
"Lähistöllä" ei Adam-nimisiä miehiä kovin montaa ole, tämä voisi olla isä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?en+t8408949
Kiitos,
/Markus
E Juhani Tenhunen
23.02.14, 21:24
"Lähistöllä" ei Adam-nimisiä miehiä kovin montaa ole, tämä voisi olla isä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?en+t8408949
Yleensä Aatamin tyttärillä kyllä tarkoitettiin aviottomia.
E. Juhani Tenhunen
Erkki A Tikkanen
24.02.14, 11:51
Yleensä Aatamin tyttärillä kyllä tarkoitettiin aviottomia.
E. Juhani Tenhunen
Ei välttämättä. Minulla on esivanhempina useita avioliitossa olevia Aatameita, joilla lapsia. Miehet olivat usein Aataminpoikia, jos olivat aviottomia, mutta naiset usein äitinsä tyttäriä, eivät siis Aatamintyttäriä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.