Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pärnäsaaren emännat
Arvoisat listalaiset!
Kuulun Laukaan Pärnäsaaren nimismiessukuun useampaakin kautta. Suvun viimeinen nimismies Tuomas Klemetinpoika Pärnäsaari (n. 1620-1685) oli kahdesti aviossa SAY:n perusteella. Ensimmäinen puoliso, joka on esiäitini, oli Kerttu Paavontytär ja toinen oli Anna (ilman patronyymiä).
Sattuuko joku tuntemaan tuon esiäitini Kerttu Paavontyttären taustaa? Aikoinaan sain tiedon, että hän olisi Rautalammin Istuinmäen Variksia, mutta SAY ei anna asiasta selkeää tietoa.
kyseleepi Erkki Porista http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon5.gif
< Sattuuko joku tuntemaan tuon esiäitini Kerttu Paavontyttären taustaa? Aikoinaan sain tiedon, että hän olisi Rautalammin Istuinmäen Variksia, mutta SAY ei anna asiasta selkeää tietoa. >
Eipä minustakaan, ellei hän ole tämä Paavali Variksen ja Riitta Laurintyttären tytär Istuinmäestä vuodelta 1635?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1297826
Tutkimisiin
Hei!
Tuo sama pariskunta on minullakin "työhypoteesina" sukutietokannassani Kerttu Paavontyttären vanhempina. Nyt on vain niin, että Pärnäsaari oli 1600-luvulla pitäjän mahtitaloja ja tuo Paavo Paavonpoika Varis, joka kuoli noin 1646, oli muistaakseni torppari. Aikaisempien Pärnäsaaren isäntien, jotka lukeutuivat sekä kirjoitustaitoisina että ruotsinkielentaitoisina alempaan säätyläistöön, puolisot olivat nähtävästi pappien tyttäriä. Tosin torpparin tyttären päätyminen mahtitalon emännäksi ei ollut mahdoton, joskin harvinainen tapahtuma. Muualla sukupuussani on tästä esimerkkejä.
Kiinnostaa vain, onko joku muu päätynyt poikkeavaan sukutaustaan kuin minä.
Harrastusterv. Erkki Porista
Vielä Rautalammin Istuinmäen Variksista lyhyt kommentti.
Istunmäen Varisten 1500-1600-lukujen sukupuu on professori Aulis Ojan selvittämä (Genos 46/1975). Varisten todennäköisimpänä alkukotina Oja pitää Karjalan Kannasta. Poissuljettuna Oja ei kuitenkaan pidä sitä mahdollisuutta, että Varikset olisivat kotoisin Ala-Satakunnasta Kokemäen-Harjavallan alueelta, jossa keskiajan ja uuden ajan vaihteessa esiintyi -poika-loppuisia nimiä (Vareksenpoika). Tuo artikkeli löytyy netistä googlaamalla.
Tuo epäilemäni esiäiti Kerttu Paavonpoika Varis näkyy Istunmäen Kuhjon torpassa tyttärenä vuosina 1633-35. Koska henkirahavelvollisuus alkoi noin 12-15-vuotiaana, olisi Kerttu syntynyt noin 1620. Iältään Kerttu sopisi hyvin Klemetti Tuomaanpoika Pärnäsaaren puolisoksi.
Erkki Porista
Ainoa äkkiseltään mieleentuleva säätyläis-Paulus tuolta alueelta tuohon aikaan on Rautalammin kirkkoherra Paulus Maukonen (k. ~1649). Tietysti pitäisi löytää jostain maininta Kerttu-nimisestä tyttärestä, eikä sellaista kyllä taida löytyä.
Hei!
Tuo kyseinen pappismies näyttää SAY:n mukaan olleen vanhapoika. Hänellä ei näy sen enempää vaimoa kuin lapsiakaan Rautalammilla.
Erkki Porista
Tommy Koukka
02.09.16, 17:47
Pari kommenttia tähän vanhaan viestiketjuun:
1) Rautalammin kirkkoherra Paulus Mathiae ei ollut vanhapoika, vaan hänellä oli perhe ja paljon lapsia. Kirkkoherran jälkeläiset ottivat sukunimekseen Maukonen.
2) Pärnäsaaren isäntänä 1662-84 mainittu Tuomas Klemetinpoika oli aiemmin Harhalan talon isäntänä 1645-53 ja toimi Laukaan nimismiehenä 1662-87. Vuosien 1645-78 henkikirjoissa hänellä mainitaan Kerttu-niminen vaimo. Kertulle ei ole merkitty patronyymiä eli isännimeä, joten mitään perusteita sille, että hän olisi ollut Paavontytär, en ole löytänyt. Heidän vanhin poikansa oli nimeltään Jaakko, ja hän jäi isänsä jälkeen Pärnäsaareen. Toiseksi vanhin poika Klemetti meni isännäksi Ilveslahden taloon. Yleensä lapsille annettiin sukulaisten etunimiä. Klemetti-poika on saanut nimensä isänisänsä mukaan, joten voisi olettaa vanhimman pojan Jaakon saaneen nimensä äitinsä isän mukaan. Näin ollen Kerttu on voinut olla jonkun Jaakon tytär.
Hyvät listalaiset!
Kävin itse läpi Laukaan Pärnäsaaren ja myös Rautalammin Istunmäen henkikirjat ja tuntuu epätodennäköiseltä, että Kerttu Paavontytär Varis olisi ollut Pärnäsaaressa emäntänä.
Istunmäen Kuhjon torpan torppari Paavo Varis mainitaan rutiköyhäksi mieheksi, jolta en edes löytänyt Kerttu-nimistä tytärtä. Toisaalta Pärnäsaaren isännät olivat talonpoikaista mahtisukua, lähes puolisäätyläisiä nimismiehen virkansa takia, joten tuskin kelpasi rutiköyhän torpparin tytär emännäksi Pärnäsaareen.
Tuo sukuyhteys Variksiin ei ole minun ideani, vaan sain sukujohdon minua vanhemmalta ja kokeneemmalta sukututkijalta vuosikymmeniä sitten. Mutta näissä asioissa viisainkin voi mennä vipuun.
Ensimmäiset netistä löytyvät Laukaan käräjäpöytäkirjat näyttävät olevan 1690-luvulta, joten niistä tuskin löytyy valaisevaa tietoa.
Eli jääköön Kerttu isättömäksi toistaiseksi, ellei joku löydä taustaa selvittävää lähdettä jostakin.
Harrastusterveisin Porin Erkki
<Kävin itse läpi Laukaan Pärnäsaaren ja myös Rautalammin Istunmäen henkikirjat ja tuntuu epätodennäköiseltä, että Kerttu Paavontytär Varis olisi ollut Pärnäsaaressa emäntänä.
Istunmäen Kuhjon torpan torppari Paavo Varis mainitaan rutiköyhäksi mieheksi, jolta en edes löytänyt Kerttu-nimistä tytärtä. Toisaalta Pärnäsaaren isännät olivat talonpoikaista mahtisukua, lähes puolisäätyläisiä nimismiehen virkansa takia, joten tuskin kelpasi rutiköyhän torpparin tytär emännäksi Pärnäsaareen.
Tuo sukuyhteys Variksiin ei ole minun ideani, vaan sain sukujohdon minua vanhemmalta ja kokeneemmalta sukututkijalta vuosikymmeniä sitten. Mutta näissä asioissa viisainkin voi mennä vipuun.
Ensimmäiset netistä löytyvät Laukaan käräjäpöytäkirjat näyttävät olevan 1690-luvulta, joten niistä tuskin löytyy valaisevaa tietoa.
Eli jääköön Kerttu isättömäksi toistaiseksi, ellei joku löydä taustaa selvittävää lähdettä jostakin.
>
Ettei vaan olisi Aulis Ojan GENOSksesta?
Emännyynestä en tiedä mitään, mutta kyllä siellä oli joku Kerttu Varis, jolla todella oli Paavo isä, mutta mikä?
Olen jsokus kirjannut Aulis Ojan GENOS 46/1976 artikkelista ja löytänyt SAY:sta jotain vastaavaa, mutta miten liittyy Pärnäsaareen. Enpä tiedä?
Vrt. liite PaavoVaris1617.txt
Minulle on tuttu tuo Genoksessa aikoinaaan ollut artikkeli Istuinmäen Variksista. Se löytyy myös tietokoneestani. Mutta Genoksessakin on silloin tällöin virheitä, jotka pitää vain korjata, jos aihetta löytyy.
Harrastusterv. Porin Erkki:)
< Minulle on tuttu tuo Genoksessa aikoinaaan ollut artikkeli Istuinmäen Variksista. Se löytyy myös tietokoneestani. Mutta Genoksessakin on silloin tällöin virheitä, jotka pitää vain korjata, jos aihetta löytyy.
>
No, ei niissä mielestäni ole ollut suoranaisia virheitä, vaan erilaisia tulkintoja sen ajan vajavaisilla tiedoilla ja arveluja/oletuksia, jotka ehkä sitten osoittautuvat myöhemmin vääriksi.
Lukemisiin
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.