Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : turkulaiset raatimiehet Mårten ja Erik Salko (Salkerus) 1600-luvulla
Turkulainen raatimies Mårten Sigfridsson Salko/Salkerus oli mahdollisesti majoitusmestari Sven M. Buchtin puolison (nimi ei tiedossa) veli.
Turussa samoihin aikoihin oli myös toinen Salko/Salkerus-niminen raatimies: Erik Salko/Salkerus.
Molempien raatimiesten pojat (Thomas M. ja Mikael E.) kirjoittivat ylioppilaiksi lähes samaan aikaan 1640-luvulla:
Thomas M. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...ilo.php?id=414 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=414)
Mikael E. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...ilo.php?id=172 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=172)
Raatimies Erik Salkosta tiedetään, että hän oli Tammelasta kotoisin (ehkä Tammelan Kuuston kylän Salko-nimisestä talosta?).
Olivatko nämä Salko/Salkerus nimiset raatimiehet sukua toisillensa?
Hei!
Onko Jalmari Finnen tutkimukset aiheesta jo tarkistettu, hänellä näkyy olevan tällainen sukuselvitys
SALCHERUS Eerik, Matti ja Henrik Salko, Turku 1600-l
Finnen sukututkimustoimiston paperit löytyvät Tampereen kaupunginarkistosta.
Sirkkari
Hei!
Onko Jalmari Finnen tutkimukset aiheesta jo tarkistettu, hänellä näkyy olevan tällainen sukuselvitys
SALCHERUS Eerik, Matti ja Henrik Salko, Turku 1600-l
Finnen sukututkimustoimiston paperit löytyvät Tampereen kaupunginarkistosta.
Sirkkari
Kiitos Sirkkari,
Tilasin kopion selvityksestä. Moses
Hei!
Onko Jalmari Finnen tutkimukset aiheesta jo tarkistettu, hänellä näkyy olevan tällainen sukuselvitys
SALCHERUS Eerik, Matti ja Henrik Salko, Turku 1600-l
Finnen sukututkimustoimiston paperit löytyvät Tampereen kaupunginarkistosta.
Sirkkari
Finnen tutkimuksen aiheesta olivat vain raatimiesten nimet, ja heidän poikansa. Ei tietoa olivatko sukua toisilleen, eikä myöskään mitään varsinaista sukuselvitystä.
Moses
No jopa oli, kyllä niissä Finnen selvityksissä yleensä on enemmän ollut...
Sorry..
Sirkkari
Matti Lund
16.01.12, 21:55
...
Olivatko nämä Salko/Salkerus nimiset raatimiehet sukua toisillensa?
Åbo i genealogiskt hänseende, Tor Carpelan -Länsi-Suomi III (eripainos tässä julkaisusarjassa).
En ole tutkinut, mutta Tor Carpelanin selvityksen mukaan he eivät olleet toisilleen ilmeisesti sukua, vaan olisivat ottaneet nimen asumansa kartanon mukaan. Näitä oli ainakin neljä eri herraa, jotka olivat raatimiehinä.
C:n mukaan ei Mårten Sigfridinpoika käyttänyt signeerauksissaan itse Salko -nimeä, mutta se esiintyy tuomiokirkon haudassa, joka on hänen ja johon se on kaiverrettu vuonna 1689. Oli raatimiehenä 1627-34 ja pormestarina 4.7.1635 alkaen. Erosi 1650 korkean iän johdosta. Kuoli noin 1656. Vihitty Brita Erikintyttären kanssa. Kaksi tytärtä, Anna, jonka ehti olla kolmessa aviossa ja toinen, Johan Arvidi Frisiuksen puoliso.
Erikin nimi kirjoitettiin useimmiten Salko, joskus Salkow. Erosi raadista vuonna 1624.
Hänellä kaksi poikaa, Canutus Erici, Hattulan kappalainen 1644, eli 1650.
Mikael Salkerus, opiskelijana Turussa 1640.
Oluf Thomasinpoika Salkow oli raatimies 1627-32.
terv Matti Lund
Åbo i genealogiskt hänseende, Tor Carpelan -Länsi-Suomi III (eripainos tässä julkaisusarjassa).
En ole tutkinut, mutta Tor Carpelanin selvityksen mukaan he eivät olleet toisilleen ilmeisesti sukua, vaan olisivat ottaneet nimen asumansa kartanon mukaan. Näitä oli ainakin neljä eri herraa, jotka olivat raatimiehinä.
C:n mukaan ei Mårten Sigfridinpoika käyttänyt signeerauksissaan itse Salko -nimeä, mutta se esiintyy tuomiokirkon haudassa, joka on hänen ja johon se on kaiverrettu vuonna 1689. Oli raatimiehenä 1627-34 ja pormestarina 4.7.1635 alkaen. Erosi 1650 korkean iän johdosta. Kuoli noin 1656. Vihitty Brita Erikintyttären kanssa. Kaksi tytärtä, Anna, jonka ehti olla kolmessa aviossa ja toinen, Johan Arvidi Frisiuksen puoliso.
Erikin nimi kirjoitettiin useimmiten Salko, joskus Salkow. Erosi raadista vuonna 1624.
Hänellä kaksi poikaa, Canutus Erici, Hattulan kappalainen 1644, eli 1650.
Mikael Salkerus, opiskelijana Turussa 1640.
Oluf Thomasinpoika Salkow oli raatimies 1627-32.
terv Matti Lund
Terve,
Olav Rundt (Genos 60(1989), s. 63 (Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets) kirjoittaa pormestari Mårten Sigfridsson ja raatimies Mårten Sigfridsson Salko sekaannuksesta artikkelissaan seuraavasti:
"...Mårten Sigfridsson har i genealogiska och historiska verk felaktigt getts tillnamnet Salko, vilket inte
förekommer i samband med honom i dåtida handlingar. Detta misstag kommer sig av att en annan persons
grav i Åbo domkyrka har förmodats vara hans. I sitt verk "Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och
början av 1700-talen" skrev Tor Carpelan om borgmästaren Mårten Sigfridsson: "I förteckningen över
domkyrkans gravar år 1689 kallas han Salko." Enligt denna förteckning, som ingår i Carl von Bonsdorffs
Åbo historia under sjuttonde seklet, var denna grav en rådman Mårten Sigfridsson Salkos och den var
belägen i Kankas-koret. Vår Mårten Sigfridsson var vid sin död inte rådman utan borgmästare och han
blev utan tvivel begravd i familjegraven i Brinkkala-koret. Detta bekräftas av Åbo domkyrkas räkenskaper
för år 1652, enligt vilka hans dotter, Johannis Frisii hustru, begravdes hos sin salig fader Mårten
Sigfridsson i Brinkkala-koret. Rådmannen som begravdes i Kankas-koret kan ha varit den Mårten Salko,
som valdes till rådman den 11 maj 1625, men dog kort därefter och bisattes den 2 juli samma år. Graven
i Brinkkala-koret var släktgrav till 1678, då Mårten Sigfridssons svärsons svärson, kyrkoherden i Storkyro
Israel Alftan, sålde den till kyrkan."
http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm
Terveisin Moses
Matti Lund
17.01.12, 11:55
Terve,
Olav Rundt (Genos 60(1989), s. 63 (Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets) kirjoittaa --- Salko sekaannuksesta artikkelissaan seuraavasti:
"...Mårten Sigfridsson har i genealogiska och historiska verk felaktigt getts tillnamnet Salko, vilket inte
förekommer i samband med honom i dåtida handlingar. Detta misstag kommer sig av att en annan persons
grav i Åbo domkyrka har förmodats vara hans. I sitt verk "Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och
början av 1700-talen" skrev Tor Carpelan om borgmästaren Mårten Sigfridsson: "I förteckningen över
domkyrkans gravar år 1689 kallas han Salko." Enligt denna förteckning, som ingår i Carl von Bonsdorffs
Åbo historia under sjuttonde seklet, var denna grav en rådman Mårten Sigfridsson Salkos och den var
belägen i Kankas-koret. Vår Mårten Sigfridsson var vid sin död inte rådman utan borgmästare och han
blev utan tvivel begravd i familjegraven i Brinkkala-koret. Detta bekräftas av Åbo domkyrkas räkenskaper
för år 1652, enligt vilka hans dotter, Johannis Frisii hustru, begravdes hos sin salig fader Mårten
Sigfridsson i Brinkkala-koret. Rådmannen som begravdes i Kankas-koret kan ha varit den Mårten Salko,
som valdes till rådman den 11 maj 1625, men dog kort därefter och bisattes den 2 juli samma år. Graven
i Brinkkala-koret var släktgrav till 1678, då Mårten Sigfridssons svärsons svärson, kyrkoherden i Storkyro
Israel Alftan, sålde den till kyrkan."
http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm
Terveisin Moses
Tätä hautapaikka-asiaa on muuten pohdittu juurta jaksaen, osin Rundtin artikkelin herättämänä, Alftanien alkuperää ja onnettoman virheellistä sukukronikkaa käsittelevissä ketjuissa ja muistaakseni Antti Järvenpään etsimät linkit mainittuihin lähteisiin niiden digitaalisessa muodossa löytyvät sieltä.
Siinä yhteydessä jäljitettiin myös Mårten Sigfridinpoikaakin.
Varsinaista edistystä ei muuten saavutettu kuin että lähteet tarkistamalla voitiin päästä vähintään samalle tasolle vanhempien tutkijoitten kanssa ja sulkea osa epätietoisuuteen perustuvista spekulaatioista pois.
terv Matti Lund
Åbo i genealogiskt hänseende, Tor Carpelan -Länsi-Suomi III (eripainos tässä julkaisusarjassa).
En ole tutkinut, mutta Tor Carpelanin selvityksen mukaan he eivät olleet toisilleen ilmeisesti sukua, vaan olisivat ottaneet nimen asumansa kartanon mukaan. Näitä oli ainakin neljä eri herraa, jotka olivat raatimiehinä.
terv Matti Lund
Terve Matti,
Mainitset raatimiesten ottaneen nimensä asumansa kartanon mukaan. Mikä tämä kartano on ja missä se sijaitsi/sijaitsee?
T. Moses
Carpelanissa lukee "taget af gården" eli kyse lienee ollut (kaupunki)talosta, ei kartanosta. Turussa vaikutti kämnerinä (1643) ja raatimiehenä (1644) eräs Sigfrid Larsson Salkow, joka kuoli v. 1655. Sigfridiä kutsuttiin "torninkattajaksi". Hänen puolisonsa oli Beata Sigfredsdotter, joka leskeydyttään avioitui raatimies Bertil Jöransson Rauvolan kanssa. Tuosta Salkow-nimestä tulee urheilun puolelta mieleen Ulrich Schalkow, joka on jättänyt pysyvän jäljen taitoluistelun hyppysanastoon.
___________________
Matti Pesola
Matti Lund
17.01.12, 18:38
Carpelanissa lukee "taget af gården" eli kyse lienee ollut (kaupunki)talosta, ei kartanosta. Turussa vaikutti kämnerinä (1643) ja raatimiehenä (1644) eräs Sigfrid Larsson Salkow, joka kuoli v. 1655. Sigfridiä kutsuttiin "torninkattajaksi". Hänen puolisonsa oli Beata Sigfredsdotter, joka leskeydyttään avioitui raatimies Bertil Jöransson Rauvolan kanssa. Tuosta Salkow-nimestä tulee urheilun puolelta mieleen Ulrich Schalkow, joka on jättänyt pysyvän jäljen taitoluistelun hyppysanastoon.
___________________
Matti Pesola
Kaupunkikartanoksi minäkin sen katsoin. En siis maalaiskartanoksi. Kyllä kartano -nimitys on yleinen käytäntö kaupunkihistorioissakin, mutta hyvä on selventää sitä niin, ettei omistusta sekoiteta esimerkiksi johonkin Turun lähistöllä sijainneeseen säterikartanoon.
Etelä-Pohjanmaalla on vaikuttanut vuoden 1650 molemmin puolin mainitun Sigfrid Larsinpoika Salkon täydellinen kaima Sipi Laurinpoika Salko/Salke/Salku (siis kirjurien Sigfrid Larsinpojaksi eri ruotsinkielisissä asiakirjoissa kirjaamana) Salko.
(Sipi Laurinpojan lisänimen kirjauksissa ei ole ollut muuta ihmeellistä kuin, että viimeisenä kirjaimena on ollut lähes koko vokaaliluettelon repertuaari.)
Tämä Sipi Laurinpoika Salko omisti jonkin aikaa yhden talon Laihian Miettylänkylässä nimeltään Huossa, jonka oli ostanut edellisen isännän vävyltä ja tyttäreltä saaden kiinnityksen 12.3.1660, ja ellen väärin muista, omisti toisen talon naapuripitäjän Kyrönkin puolella, jonka nimeä en juuri nyt muista, mutta läänintilejä selaamalla Salkon nimi sieltä listasta pitäisi muutamalta vuodelta löytyä.
Huossassa Sipi Laurinpoika Salkon ja vaimon nimissä on kyllä henkirahaakin maksettu vuosina 1662-1665. Hän myi talon nähtävästi vuonna 1666 Heikki Tuomaanpoika Leikkaalle Kumaalankylästä. Tuomiokirjat ovat tuolta vuodelta palaneet, joten niistä ei tietoa ole saatavilla, mutta henkirahan maksajan nimi vaihtuu Sipi Laurinpojasta Heikki Tuomaanpojaksi vuonna 1667 ja siitä eteenpäin tämä Heikki jatkaa talon hallintaa.
Kyrön puolella Sipi Laurinpoika Salko on jonkin aikaa jo aikaisemmin asunut, koskapa esiintyi itse muutamaan otteeseen paikallisilla käräjilläkin ja kerran Mustasaaren käräjilläkin. Esimerkiksi vuoden 1656 Kyrön käräjille hänet oli haastanut kreivikunnan hopmanni. Sipi ei tullut paikalle, josta sai 3 hopeamarkkaa sakkoa. Ja silloin hänen sanotaan olleen huonemiehenä Napuenkylässä. Vuoden 1657 käräjillä Sipi Salko on edelleen Napuella ja tällöin eräs Aune -leski ilmiantoi hänen vaimonsa Priita Markuntyttären ("Sigfredh Salkois Hustru"), joka olisi lyönyt mustelman Auneen ja työntänyt tämän laidan yli, josta tuomittiin ("dy Salkåis Hust saak") sakkoon kaksi kertaa 3 hopeamarkkaa. Lisäksi samainen leski Aune Napuelta tuomittiin palauttamaan Sipi Salkolle ("Sigfredh Salkåi") viime kesänä Naarajoen niityltä korjaamansa heinät, koska Sipi Salko oli oikeutettu samaiseen niittyyn hopmannin antamalla luvalla. En ole tätä sen tarkemmin ehtinyt selvittää (löytyvät mf -rullalta ES2030 vuosilta 1656 ja 1657; tällöin Sipi Salko ei näy veroluetteloissa).
Siis tämä Sigfrid Larsinpoika Salkon täyskaima Sipi Laurinpoika Salko eli täyttä elämää vuoden 1655 jälkeen, jonka kerroit Turun porvarin Sigfrid Larsinpojan kuolinvuodeksi.
Mutta kyllä tästä Pohjanmaalle tupsahtaneesta Sipi Laurinpoika Salkostakin on myös ollut muutaman kanssa keskustelua, että voisiko hänellä olla jokin yhteys johonkin kaupunkiporvarien Salko -suvuista ja että missä olisi sijainnut se kartano, josta hänen nimensä mahdollisesti tulee.
terv Matti Lund
Ainakin Varsinais-Suomen kartanoista minulle tulee mieleen lähinnä ns. herraskartano (herrgård). Gård-sana voidaan kääntää suomeksi monella tapaa, kuten kartanoksi, mutta lapsuuteni Turusta muistan useita taloyhtiöitä, joiden talonmiehen ovessa luki "gårdskarl". Tämä muistikuva helpotti kääntämistä kun aikanaan ensimmäisen kerran tuota Carpelania luin.:)
_______________________
Matti Pesola
Carpelanissa lukee "taget af gården" eli kyse lienee ollut (kaupunki)talosta, ei kartanosta. Turussa vaikutti kämnerinä (1643) ja raatimiehenä (1644) eräs Sigfrid Larsson Salkow, joka kuoli v. 1655. Sigfridiä kutsuttiin "torninkattajaksi". Hänen puolisonsa oli Beata Sigfredsdotter, joka leskeydyttään avioitui raatimies Bertil Jöransson Rauvolan kanssa. Tuosta Salkow-nimestä tulee urheilun puolelta mieleen Ulrich Schalkow, joka on jättänyt pysyvän jäljen taitoluistelun hyppysanastoon.
___________________
Matti Pesola
"Alue Turun tuomiokirkon takana Hämeenkatua vasten oli kolmen kadun jakama.
Näistä tärkein oli Napaturunkatu, meidän päiviemme Henrikinkadun vaatimaton edeltäjä. Koulutuvankatu, jota myöhemmin sanottiin Teinikaduksi, kulki Hämeentullin suuntaan. Se lienee ollut Turun vanhin tuloväylä. Napaturun- ja Koulutuvankadun välissä oli vielä yksi katu, jonka nimeä emme tunne. Poikkikuja, Koulunpoikkikuja, yhdisti Koulutuvankadun Hämeenkatuun. Napaturunkadun varrella oli talo nimeltä Arvela, siellä asui kaupunginsihteeri Jaakko Teitt.
Koulutuvankadun varrella oli kaksi tunnettua taloa, Parturi ja Salko, joista jälkimmäinen oli Salko- eli Salkerus-nimisen tunnetun porvarissuvun kotitalo."
(Turun kaupungin historia 1521-1600. Oscar ja Sigrid Nikula/sivu 97)
Moses
Veli Pekka Toropaisen artikkelissa Turun porvarien keskinäiset verkostot vuosina 1549-1660 (SSV 47, 245) mainitaan, että Sigfrid Larsson Salko vannoi porvarinvalansa Turussa 27.4.1642 takaajinaan Måns Henriksson ja Erik Johansson (Sylvast). Sigfrid Salkon kotipaikka oli tuolloin Piikkiön Harvaluoto. Saman artikkelin mukaan Sigfrid Salko hankki Turusta Kokkilan talon (myyjä Matts Melchiorsson) 29.5.1643 ja Kulmalan (myyjä Pieter Facht) 2.9.1650. Nuo päivämäärät ovat siis raastuvanoikeuden käsittelypäivämääriä.
________________
Matti Pesola
Benedictus
01.02.12, 19:49
Kiinnostava seikka tuo maininta piikiön Harvaluodosta, nimittäin siellä näkyy Ratsulan ratsutilalla Lars Mårtensson Smed, joka ajallisesti voisi hyvinkin olla Sigfrid Larssonin isä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705794
Ratsula on jo 1600-luvun alkupuolella ratsutila.
Tuo Sigfridin nimi Salko tai Salkerus voi hyvinkin tulla vaimon tai kaupunkitalon mukaan. Tosin mikään ei kai estä aiempia porvari suhteita.
Erkki A Tikkanen
01.02.12, 23:37
"...
Koulutuvankadun varrella oli kaksi tunnettua taloa, Parturi ja Salko, joista jälkimmäinen oli Salko- eli Salkerus-nimisen tunnetun porvarissuvun kotitalo."
(Turun kaupungin historia 1521-1600. Oscar ja Sigrid Nikula/sivu 97)
Moses
Bidgraf till Åbo stads historiasta löytyy muutama mielenkiintoinen yhteys näihin Salkoihin.
Ensin löytyy vuodelta 1625 tietoina Mårten Sigfridsonin raatimieheksi valinta 11.5. Sitten hiukan myöhemmin hänen hautaustietona "Julius 2. Salko Morthen på Skoolgatun in vthj kyrckian medf 3 klockor, 1 ringningh; sol:t - 9 1/4 daler".
Sitten aikaisempi hautaus, ilmeisesti samasta talosta, ehkäpä em. Mårtenin isä, vuodelta 1612 "Aprilis 19. Sigfred Salko på Scholgatan [in i kyrckian] med alle klockor; sol:t - 9 1/4 daler".
Tämä voisi tietysti olla vaikkapa velikin, ilman patronyymia vaikeampi sanoa.
Bidgraf till Åbo stads historiasta löytyy muutama mielenkiintoinen yhteys näihin Salkoihin.
Ensin löytyy vuodelta 1625 tietoina Mårten Sigfridsonin raatimieheksi valinta 11.5. Sitten hiukan myöhemmin hänen hautaustietona "Julius 2. Salko Morthen på Skoolgatun in vthj kyrckian medf 3 klockor, 1 ringningh; sol:t - 9 1/4 daler".
Sitten aikaisempi hautaus, ilmeisesti samasta talosta, ehkäpä em. Mårtenin isä, vuodelta 1612 "Aprilis 19. Sigfred Salko på Scholgatan [in i kyrckian] med alle klockor; sol:t - 9 1/4 daler".
Tämä voisi tietysti olla vaikkapa velikin, ilman patronyymia vaikeampi sanoa.
Kiitos tiedoista,
Raatimies Mårten S. Salko on ilmeisesti kuollut normaalia nuorempana, ehkä sairauteen tai onnettomuudessa? Hänen poikansa Thomas kirjoitti ylioppilaaksi 1644. Mårtenin vaimo on kuollut 1640-luvun loppupuolella, minkä asian voi päätellä Thomas-pojan äitinsä perinnöstä (Sauvo Hemböle/Boose) käymästä oikeudenkäynnistä 1647-48.
19.4.1612 haudattu Sigfred Salko olisi todennäköisimmin Mårten S. Salkon isä?
KA mf. ES 1747 (cc 6) Sauvon käräjät 25.–26.10.1647 f. 227 (Thomæ Marthini ifrån Abo fullmechtigh Mårthen Michkelssån kierdhe till Thåmas Henderssån i Hudböle, åm bem:te Thåmæ möderne effter Saligh Hustru Wallborgh Henderssdåtter både lööst och fast ... Thomæ Fadher Saligh Mårthen Salkoi), Sauvon käräjät 6.3.1648 f. 259, Sauvon käräjät 12.5.1648 f. 273 (En Studentz ifrån Aboo Thomae Marthinj Salkerij Fullmechtigh Mårthen Michkellssån fordradhe och krafdhe ett gammall Arf aff Wälb: Thåmas Henderssån i Händböle [Tomas Henriksson Boose, till Hemböle], bådhe lööse och fast efter bem:te Studentens Sahlighe modher Hustru Walborgh Hendrichzdåtter i bem:e Händböle Frellsse godz, Nämbligen een Systerdeell i den emot Wälb. Thåmas Hendrichsån Swarar, refererandes sigh å adelige privilegier sin Syster sådant förwärkat hafwer, Ehnär hoon till ofrellsses gifft gångit hafwer).
Moses
Benedictus
06.02.12, 14:49
Turussa vaikutti kämnerinä (1643) ja raatimiehenä (1644) eräs Sigfrid Larsson Salkow, joka kuoli v. 1655. Sigfridiä kutsuttiin "torninkattajaksi". Hänen puolisonsa oli Beata Sigfredsdotter, joka leskeydyttään avioitui raatimies Bertil Jöransson Rauvolan kanssa.
Ensin löytyy vuodelta 1625 tietoina Mårten Sigfridsonin raatimieheksi valinta 11.5. Sitten hiukan myöhemmin hänen hautaustietona "Julius 2. Salko Morthen på Skoolgatun in vthj kyrckian medf 3 klockor, 1 ringningh; sol:t - 9 1/4 daler".
Sitten aikaisempi hautaus, ilmeisesti samasta talosta, ehkäpä em. Mårtenin isä, vuodelta 1612 "Aprilis 19. Sigfred Salko på Scholgatan [in i kyrckian] med alle klockor; sol:t - 9 1/4 daler".
Lainasin nuo kohdat ketjun aiemmista viesteistä, sillä arvelisin, että tuohon tulee tolkku, jos toteamme 1612 kuoleen Sigfrid Salkon olleen isän.
Mårten Sigfridsson Salko ja Beata Sigfridsdotter lienevät sisarukset Salkon talosta ja silloin Beatan puoliso tornin kattaja eli kattopelliseppä Sigfrid Larsson Salko on Salkon perheen vävy.
Tuo on nyt tietysti vain päättelyä. Mutta mistä saisi otteen Ikaalisten kappalaiseen Salkerukseen, jonka vaimon toimeentulosta huolehti niin piispa kuin Porin koulun rehtorikin.
Sigfridus Georgii ei voi ola Mårtenin veli johtuen eri isän nimestä, ellei Sigfrid Salkon k. 1612 leski nainut jotain Jörania ja tämän poika olisi Sigfrid.
Sigfrid mainitaan kappalaisena 1643 eli olisi voinut tulla papiksi 25 vuotiaana eli olisi syntynyt 1612-18 välillä.
Salkerus, Sigfridus Georgii (K 1658) Sigfrid Jöransson
Mahdollisesti turkulaista Salko-nimistä porvarissukua.
Ikaalisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5015) kappalainen ainakin jo 1643.
Asui perheineen Läykkälän Läykissä 1643–1652.
K Ikaalinen joulun alla ("litett för juull") 1658.
P Margareta Eskilsdotter, K Ikaalinen (haudattiin 10.6.) 1690. Rouva Margareta sai leskeksi jäätyään köyhyytensä ja monien pienten lastensa takia kaksi armovuotta (vappuun 1661 asti). Hänen valitustaan, ettei ollut saanut elatuksekseen luvattuja elintarpeita, käsiteltiin Turun tuomiokapitulissa 16.6.1660 ja päätökseksi tuli, että piispa kirjoittaa lesken puolesta kreivitär Stenbockille, että Margareta Eskilsdotter saisi vapaan nautintaoikeuden asumaansa tilaan niin kauan kuin hän on leskenä, ja että Porin koulun rehtoria pyydetään järjestämään hänen pojilleen jotakin avustusta. Tuomiokapituli päätti myös lähettää seurakuntaan kirjeen, jossa seurakuntalaisia muistutetaan, että heidän on maksettava kappalaisen leskelle tälle kuuluvat papinmaksut ja että vastahakoiset seurakuntalaiset saatetaan laiminlyönneistään lailliseen edesvastuuseen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.