PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : lukuapua Anna Maria Korhonen, s.1791 Nurmes


HAKorhonen
11.01.12, 08:38
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1824-1829_tk1356/251.htm

Mitähän kolttosia lie tehnyt piikatyttö Anna Maria Korhonen, kun on saanut noinkin paljon huomiota rippikirjassa? On tiedossa, että hänellä oli viisi aviotonta lasta Simo Kotilaisen kanssa, syntyneet 1815,1816,1818,1824 ja 1826. Mistähän rippikirjasta löytyy tämä Anna Maria seuraavan kerran ?

Nurmeksen rippikirjat on ajoittain aika hankalia selvitettäviä näin harrastelijalle, auttakaa te viisaammat :)

t. Hannu Korhonen

TarjaP
11.01.12, 09:09
Tekstissä on selvitetty hänen aviottomat lapsensa, kuudes on syntynyt 1829.
Hän on tullut sivulta 149 Kuohatista.

Ohessa lastenkirjan sivu v. 1831-1840. Tässä ei kuitenkaan näy 1829 syntynyttä lasta, joten ilmeisesti kuollut vauvana. Myös vielä edellisessä lastenkirjassa mukana ollut Anna on kuollut.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/lastenkirja_1831-1840_tk1360-1361/410.htm

Yst. Tarja

HAKorhonen
12.01.12, 09:44
Löytyipä Anna sitten seuraavastakin rippikirjasta 1830-40.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6404&pnum=99

Tarkoittaneeko sitten, että Anna muutti Liperiin (Libelits) vuonna 1830 ?

-Hannu Korhonen-

TarjaP
12.01.12, 10:17
Kyllä, muuttaa Liperiin ja vielä viitataan hänen 6 aviottomaan lapseensa ja ilmeisesti hän on aikaisemmin jäänyt kirkottamatta, koska tässäkin rippikirjassa viitataan aiempaan kirjaan sivulle 248.

Tarja

TarjaP
12.01.12, 15:02
Kyllä, muuttaa Liperiin ja vielä viitataan hänen 6 aviottomaan lapseensa ja ilmeisesti hän on aikaisemmin jäänyt kirkottamatta, koska tässäkin rippikirjassa viitataan aiempaan kirjaan sivulle 248.

Tarja

Anna Maria on joko vain ottanut todistuksen Liperiin mutta ei ole lähtenyt sinne tai käynyt siellä ja tullut takaisin Nurmekseen, koska häneltä löytyy ehtoollismerkintä vuodelle 1834.

Yst. Tarja

Kataja
12.01.12, 19:25
Anna Maria on joko vain ottanut todistuksen Liperiin mutta ei ole lähtenyt sinne tai käynyt siellä ja tullut takaisin Nurmekseen, koska häneltä löytyy ehtoollismerkintä vuodelle 1834.

Yst. Tarja

Esiintyikö tuona aikana vielä sellaista, että seurakunnat eivät ottaneet vastaan kaikkia tulokkaita, vaan käännyttivät takaisin perheitä, joita arvelivat joutuvansa elättämään?

Marjatta

TarjaP
14.01.12, 09:30
Esiintyikö tuona aikana vielä sellaista, että seurakunnat eivät ottaneet vastaan kaikkia tulokkaita, vaan käännyttivät takaisin perheitä, joita arvelivat joutuvansa elättämään?

Marjatta

Näin on ollut. Ohessa lainaus Päivi Pukeron artikkelista, joka pääasiassa käsittelee irtolaisuutta, joka on eri asia:

Irtolaiseksi ei päädytty syntymän perusteella tai omasta vapaasta tahdosta, vaan kyseessä oli muiden yhteiskunnan jäsenten antama luokitus. Irtolaisuus on erotettava käsitteellisesti irtaimesta väestöstä. Osa väestöstä ilmoitettiin kirkon kirjoihin irtaimena (lös tai löspersons) ja nämä henkilöt kirjattiin joko talon tai seurakunnan laillisen suojelun alle. Jos irtaimen väestönosan edustaja poikkesi yhteisön normaaleiksi katsotuista käyttäytymismalleista tai jos tämä rikkoi vallitsevia säädöksiä esimerkiksi poistumalla ilman lupaa oman pitäjän alueelta, häneen sovellettiin irtolaislakeja. Ne, joiden käyttäytyminen katsottiin poikkeavaksi, lähetettiin kuvernöörin kuulusteluihin. (Nygård 1985, 12.)

Kuulusteluun valitut lähetettiin ryhmänä omalta paikkakunnaltaan kuvernöörin eteen. Nimismiehet ja papit suorittivat valikointia paikkakunnallaan määräämällä, kuka kuulusteluihin lähetettiin ja kuka ei. Maaherra saattoi palauttaa henkilön takaisin omalle paikkakunnalleen puhuttelun jälkeen tai passittaa epäillyn laitokseen. Poikkeaviksi mielletyt irtolaiset lähetettiin kehruuhuoneisiin, työlaitoksiin, sairaalaan ja vaivaishuoneisiin. Muut passitettiin palvelukseen tai palautettiin omille paikkakunnilleen. Jos henkilön tausta oli hyvä eikä hän ollut tehnyt rikoksia, tämä yleensä päästettiin vapaalle jalalle etsimään töitä. Nygård huomauttaa, että irtolaisuus sinänsä ei ollut rikos, vaan yhteiskunnan normista poikkeamista. (Nygård 1985, 12.) Jos irtolainen syyllistyi rikokseen, kuten varastamiseen tai tappeluun, siirtyi tämä rikoslain piiriin, jossa irtolaista koskevat lait eivät enää koskeneet häntä.

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=87

Yst. Tarja