Lemu - oliko ennen nimellä Pasko?

[Maisa M]

Tietääkö kukaan, oliko Lemun seurakunnan entinen nimi Pasko? Olen joskus vuosia sitten nähnyt jonkun vanhan tallenteen, missä Lemu mainittiin Pasko-nimisenä. Nyt en löydä mistään tähän vahvistusta, vaikka kerroin tästä veljentyttärellekin, joka asuu nykyään Lemussa. Sukujuuremme eivät tosin mene missään vaiheessa Lemuun.

Luulen, että nämä tuoksahtavat nimet johtuvat siitä, että seutu on ollut karjatalouspitäjä, josta syystä seutua on hallinnut lehmien tuotokset enemmän tai vähemmän.

Nyt Lemu on liitetty Maskuun ja tuli puhetta siitä, että entiset nimet taitavat vuosien saatossa häipyä kokonaan. Sanoinkin, että minusta Lemun nimi voisikin poistua, kun se on niin lemuava, että ei sovi paikkakunnan nimeksi ollenkaan.

Onko kellään siis tietoa tästä asiasta, vai olenko nähnyt tällaista unta raskaan sukututkimuspäivän jälkeen? :confused:

terv. Maisa Martin

[Essimi]

Pentti Virrankoskea lainaten Wikipedia kertoo näin:
Useimmin mainitun selityksen mukaan Lemun nimi olisi johdettu Lemunlahdesta, jonka rannalla kunta sijaitsee. Teorian mukaan lahden nimi olisi alun perin ollut Lemulahti, joka varsinkin paikallisessa murteessa olisi tarkoittanut matalaa, maatuvaa ja liejurantaista lahtea sekä erityisesti sen tyypillistä hajua eli lemua. Myöhemmin lahden nimestä olisi sitten lyhentymänä muodostunut nimi koko pitäjälle.
Muuta suomenkielistä nimeä paikkakunnalle ei mainita.

[Pekka Hiltunen]

Pentti Virrankoskea lainaten Wikipedia kertoo näin:
Useimmin mainitun selityksen mukaan Lemun nimi olisi johdettu Lemunlahdesta, jonka rannalla kunta sijaitsee. Teorian mukaan lahden nimi olisi alun perin ollut Lemulahti, joka varsinkin paikallisessa murteessa olisi tarkoittanut matalaa, maatuvaa ja liejurantaista lahtea sekä erityisesti sen tyypillistä hajua eli lemua. Myöhemmin lahden nimestä olisi sitten lyhentymänä muodostunut nimi koko pitäjälle.
Muuta suomenkielistä nimeä paikkakunnalle ei mainita.

Jos on käynyt paikkakunnalla silmäilemässä sen topografiaa, voi heti havaita, että nykyisen kirkon vanhimpaan osaan on päässyt Keskiajalla veneelllä. Lahti on ulottunut Nousiaisiin asti, ja voidaankin ajatella Lemun olleen se väylä eli joki (Lemo), jota pitkin piispanlinnaan kuljettiin. Ja eikös vain Lemsjöholm eli Lempisaarikin siinä ollut matkan varrella.
Etymologiaan perehtymättömänä maallikkona kyllä sanoisin, että lähtökohta on lampi eikä siihen ehkä liittyvät aistihavainnot, jotka voivat pysyä saman kaltaisina ehkä vain joitain vuosikymmeniä useitten vuosisatojen sijasta.

Luulen, että "paska" tai "pasko" ei ole liitettävissä paikalliseen keskiaikaiseen terminologoaan. Nousiaisten Sondamala lienee ainakin yhtä vanha kuin piispanistuinkin, ja samoin tunnetaan Sonda-niminen tila Säkylässä varmaankin jo myöhäis-Keskiajalta lähtien.

"Lemu"-sanan etymologia on kyllä kiinnostava, mutta esim. "silmäpasko" on erään tietyn, kärpästen levittämän taudinaiheuttajan (clamydia trachomatis) aiheuttama sairaus.

Keskiajalla ei käyty suihkussa joika aamu ja ihmiset yleensä haisivat ympäristöään enemmän (mistä syystä aateliston keskuudessa käytettiin parfyymejä nenenän alle siveltäväksi).
PH

[Kivipää]

Nyt kuntaliitoksen jälkeen Lemu sijaitsee kunnassa, jonka nimi on ruotsiksi Masko eli liki liippaa :).
___________________
Matti Pesola

[ristojohannes]

Sitä samaa "lemua" löytyy samalta rannikolta muualtakin.
Kaarinassa oli Lemun kylä, jossa sijaitsi/ee kaksi kartanoa Yli- ja Ali-Lemu.

[Marjapuu]

Sitä samaa "lemua" löytyy samalta rannikolta muualtakin.
Kaarinassa oli Lemun kylä, jossa sijaitsi/ee kaksi kartanoa Yli- ja Ali-Lemu.

Ala-Lemun kartanon nykyiset omistajat ovat kyllästyneet haiskahtavaan nimeen ja pyytäneet ihan virallisestikin saada vaihtaa nimen Lemoksi. Siitä ehkä tulisi jopa ihan sitruunanraikas mielikuva.
http://www.lemongolf.fi/

[ajv]

Hei

Katselin vanhoja karttoja Historialliset kartat sivuilta mutta ei löytynyt
Pasko nimeä Lemun kohdalta

Mutta kohdassa Masku (Masko) nimi on epäselvä että siitä voisi myös
tulkita Pasko:si

esim.
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/yleiskartat/1600-luvun-karttoja

t.ajv

[Maisa M]

Kiitoksia monista vastauksistanne, mutta esiin ei ole tullut vielä sitä "paperia", mistä tästä asiasta luin joskus vuosia sitten enkä millään jaksa muistaa, mistä. Tuosta Hiltusen Pekan mainitsemasta Säkylän Sonda -nimisestä talosta tuli mieleen, että jos kyseessä olikin Pasko -niminen talo Lemussa, mutta muistelisin, että se olisi kuitenkin ollut rippikirja, jossa Pasko -nimi esiintyi useassakin kohdassa. Jospa olikin sen niminen kylä, jota ei enää ole. Sonta sentään, kun en millään muista! :mad: Missään tapauksessa ei ollut Maskun kirkonkirjoista kyse.

Terv. Maisa Martin

[ajv]

Hiski: Hakutulos

Ikaalinen - Ikalis - kastetut
Syntymäpaikka - kylä: PASKO => hakutekstiä ei löydy tietokannasta
Syntymäpaikka - talo: PASKO => Paskoi
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

1683 25.11.1683 St: Röyhiö Paskoi - - Andreas

1 tapahtumaa löytyi.

Kälviä - Kelviå - kastetut

Syntymäpaikka - kylä: PASKO => hakutekstiä ei löydy tietokannasta
Syntymäpaikka - talo: PASKO => Paskoja, Paskoja ?
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

15.4.1751 19.4.1751 Paskoja Johan Simonss. Maria Christina Johansdr. Brita

7.4.1837 9.4.1837 Paskoja ? Suh. Gust. Erikss. Uusitalo Margareta Hans.dr. 39 Susanna

2 tapahtumaa löytyi.

Lammi - kastetut

Syntymäpaikka - kylä: PASKO => hakutekstiä ei löydy tietokannasta
Syntymäpaikka - talo: PASKO => Paskola
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

22.11.1804 22.11.1804 Kostila Paskola And: Sams:s Hedv: Joh.dr 28 Eva Caisa

1 tapahtumaa löytyi.

Myrskylä - Mörskom - kastetut

Syntymäpaikka - kylä: PASKO => Paskola
Syntymäpaikka - talo: PASKO => Paskola tp, Paskola
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

26.5.1739 28.5.1739 Mörskom Paskola tp Hendrick Erss: Maria Larsdr Maria

27.1.1742 29.1.1742 Paskola tp Hindrich Erss: Maria Larssdr Lisa

10.11.1748 11.11.1748 Paskola tp: Hind: Erss: Maria Larsdr Helena

31.10.1763 1.11.1763 Mörskom, Kyrckby Paskola tp Maths Erss: Stina Samuelsdr Helena

2.5.1766 5.5.1766 Paskola tp: Matts Erss: Christ: Sam:dr Christina

11.2.1769 12.2.1769 Kyrkbyn Paskola Mats Erss: Stina Samuelsdr Maria

11.10.1769 12.10.1769 Paskola inh: Eric Lustig Anna Axelsdr Anna Cathar:

11.6.1770 15.6.1770 Paskola t: Thomas Thom:ss: Graeta Hind:dr Johannes

12.3.1772 15.3.1772 Paskola walherden Johan Anderss: Lisa Matsdr Hindric Johan

26.8.1827 28.8.1827 Mörskom Paskola tp: skrädd: Thomas Thomaesson Gustafva Johans:dr 19 Johan Vilhelm

1.11.1829 2.11.1829 Mörskom Paskola skrädd: Thomas Thomaesson Gustafva Johans:dr 21 Johan Vilhelm

alkup - ALKUP: _död 21/1 1830
20.5.1835 23.5.1835 Mörskom Paskola Tp:s: Matts Johanss: An: Len: And:dr Anders Joh:

7.8.1837 9.8.1837 Mörskom Paskola Dr: Emanuel Joh:s: Maria Joh:dr Maria Vilh:

22.7.1838 25.7.1838 Mörskom Paskola Tp: Matts Johanss: An: Lena And:dr Maria Charl:

15.9.1848 24.9.1848 Mörskom Paskola tp: Brofogd: Henr: Forsgren An: Marg: Ers:dr 38 Alma Theresia

15 tapahtumaa löytyi.

Nurmes - kastetut

Syntymäpaikka - kylä: PASKO => Paskovara, Paskonvara
Syntymäpaikka - talo: PASKO => hakutekstiä ei löydy tietokannasta
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

22.9.1753 23.9.1753 Paskovara Hendrich Haverinen Ingeborg Partain Maria

1 tapahtumaa löytyi.

Sievi - kastetut

Syntymäpaikka - kylä: PASKO => hakutekstiä ei löydy tietokannasta
Syntymäpaikka - talo: PASKO => Paskoperä, Paskoojas, Paskoja
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

1.10.1816 2.10.1816 Sievi Paskoperä nyb. Matts Joh.ss. brud. Eva Caisa Joh.dr. Mickel

25.5.1819 31.5.1819 Sievi Paskoperä Nyb. Matts Gustafss. Eva Emanuel

5.10.1823 12.10.1823 Sievi Paskoojas Drg. Matts Mattss. Lovisa Johanna

5.7.1835 5.7.1835 Sievi Paskoja Måg. Abr. Eliass. Susanna Caisa Thomidr. 30-35 Maria

14.11.1835 20.11.1835 Sievi Paskoja Inh.m. Matts Mattss. Lovisa Grethadr. 30-35 David

30.7.1837 1.8.1837 Sievi Paskoja Bd. Eric Thomass. Lisa Titidr. 20-25 Gustafva

16.12.1838 19.12.1838 Sievi Paskoja Bd.måg. Abr. Eliass. Susanna Caisa Thomadr. 30-35 Thomas

15.7.1839 21.7.1839 Sievi Paskoja B.s. Eric Thomason Lisa Titidr. Johannes

6.8.1840 9.8.1840 Sievi Paskoja B.s. Joh. Thomasson Lisa And.dr. 20-25 Eric

10.9.1860 16.9.1860 Sievi Paskoja Bs. Samuel Simonss: Lovisa Johanna

10 tapahtumaa löytyi.

[Maisa M]

Hei, ajv! Ilahduin, kun näin vastauksessasi heti ensimmäisenä sukulaistaloni Ikaalisista. Sillä on ollut toinen nimi myös, Mansikka. Arvaa, kumpaa nimeä minä olen käyttänyt sukututkimuksessani. Ehkä ilkeät naapurit ovat antaneet tuon Pasko -nimen talolle. :cool: - Pasko ja Mansikka, onkohan siltä paikalta peräisin sanonta, jota käytetään, kun asiat menevät pahasti vikaan: " paskan marjat ja mansikat! " :) :p: :D:

terv. Maisa Martin

PS. Minäkin koetin heti Hiskin hakua, kun yritin löytää sitä Lemun Paskoa.

[Seija Randell]

Minä vanhana varsinais-suomalaisena en mitenkään yhdistä erisnimeä "Lemu" mihinkään haisemiseen. Kyllä täällä päin Suomea haisee, on tuoksu sitten hyvä tai paha, kenties myös löyhkää.
Eli tuskin haisemisella on mitään tekemistä Lemun kanssa. Oletan toisaalta, että vanha kirjoitusasu on ollut Lemo.
Sauvossa on Lemmisten kylä, ruotsiksi Lemmis, ja ainakin viitisenkymmentä vuotta sitten siellä puhuttiin esim. "Lemmusten Alitalosta". Paikannimet ovat yllättävän samoja.

[Pekka Hiltunen]

Minä vanhana varsinais-suomalaisena en mitenkään yhdistä erisnimeä "Lemu" mihinkään haisemiseen. Kyllä täällä päin Suomea haisee, on tuoksu sitten hyvä tai paha, kenties myös löyhkää.
Eli tuskin haisemisella on mitään tekemistä Lemun kanssa. Oletan toisaalta, että vanha kirjoitusasu on ollut Lemo.
Sauvossa on Lemmisten kylä, ruotsiksi Lemmis, ja ainakin viitisenkymmentä vuotta sitten siellä puhuttiin esim. "Lemmusten Alitalosta". Paikannimet ovat yllättävän samoja.

Olen syntynyt ja elänyt ikäni Varsinais-Suomessa ja kyllä täällä aina on silloin tällöin lemunnut ainakin 1950-luvun lopulta lähtien. Kun Lemulahti on tunnettu paikannimenä jo muinaisina aikoina Nousiaisten osana, on se vielä ruotsalaisaikana 1200-luvun loppupuolella ollut saaristoa. Lemun kirkko on vanhimmalta osaltaan noin vuodelta 1400, ja se on aikanaan rakennettu korkean kallion rinteeseen niin, että perustus on kalliossa ja hautausmaa on sitten 1700-luvun jälkeen levittäytynyt hietikkkoiseen entiseen merenpohjaan. Kirkkoon on epäilemättä sen alkuaikoina siis päässyt veneellä.

Nousiainen on saanut nimensä tiettävästi huomattavan nopeasta maannoususta, joten lahti on Varhaiskeskiajalla ulottunut ehkä Nummelle asti. Voi olla, että lemulla on aikoinaan tarkoitettu matalaa ja liejuista lahtea ja hajua kuvaava käsite on syntynyt tästä. On vaikea kuvitella, millaista kieltä on kansa käyttänyt Ruotsin-vallan alussa. Etymologiaan perehtymättömänäkin tulee mieleen lemusta liemi eli lieju. Liemijoki on jo aivan puhdasta nykysuomea, mutta "liemjok" tai "lemjok" on helposti ainakin raumalaiskorvalla tunnistettavissa samaksi käsitteeksi. Ruotsalaisvaikutusta voisi olla sanan muuttuminen kirjoitetussa asussaan muotoon "lemå". En tunne ruotsin kielen å:n ja o:n vaihtelun logiikkaa ja historiaa, mutta ruotsin "Lemo" lausutaan tietenkin "Lemuksi".

Wikipedian mukaan on Lemuja p.o. entisen pitäjän (joka siis nykyään kuuluu Maskuun) lisäksi Kaarinan Ylä- ja Ala-Lemun ohella myös Hangon lähellä, joka ei kyllä ole enää Varsinais-Suomea, mutta meren äärellä kumminkin. No, Helsinkiinhän saatiin porvarit pakkosiirtämällä heidät Raumalta ja Ugista.
PH

[Seija Randell]

No, mitä näihin murteisiin tulee, niin täällä entisessä "Etelä-Suomessa" voi olla hiukan eri sanat käytössä. Laitilalainen tuttuni ei esim. tuntenut adjektiivia "ätö". Muinainen Kalanti - muuten loistava kirja - antaa ymmärtää, että sieltä suuntauduttiin enemmän Ruotsiin ja täältä Viroon.
Nykysuomen etymologinen sanakirja tuntee sanalle lemu virosta merkityksen "palaneen haju", ja sukukielistä myös vastineita. Jusleniuksella esiintyy verbi "lemahtaa" tulkkisanakirjassa 1644 "lemauttaa", mitä sitten ovatkaan tarkoittaneet. Kirjakielessä sana on lähteen mukaan ollut Agricolan ajoista alkaen eli on länsimurretta.
- Aivan muu ajatus tuli mieleeni: voisiko nimi tulla sanasta "lempo" ? Kun virossa esim. katujen nimet ovat genetiivimuodossa (esim. Rukke - katu) ja täälläkin monissa paikannimissä vartalona on sanan genetiivi (esim. lampi - lammela, järvi - järvelä) , niin lempo-sanasta syntyisi sitten lemmo - Lemmola eli kirjoitusasuna Lemo voisi olla yksi ratkaisu ? Toisaalta ne kaksoiskonsonantitkin ovat täällä lyhentyneet - Mikko=Miko jne. Mitä sitten tulee sanan o/u -loppuun, täällä eteläisessä Suomessa ainakin voi olla kumpi vaan, esim. sanottiin, että pesotupa, Ainu jne.

[Pekka Hiltunen]

No, mitä näihin murteisiin tulee, niin täällä entisessä "Etelä-Suomessa" voi olla hiukan eri sanat käytössä. Laitilalainen tuttuni ei esim. tuntenut adjektiivia "ätö". Muinainen Kalanti - muuten loistava kirja - antaa ymmärtää, että sieltä suuntauduttiin enemmän Ruotsiin ja täältä Viroon.
Nykysuomen etymologinen sanakirja tuntee sanalle lemu virosta merkityksen "palaneen haju", ja sukukielistä myös vastineita. Jusleniuksella esiintyy verbi "lemahtaa" tulkkisanakirjassa 1644 "lemauttaa", mitä sitten ovatkaan tarkoittaneet. Kirjakielessä sana on lähteen mukaan ollut Agricolan ajoista alkaen eli on länsimurretta.
- Aivan muu ajatus tuli mieleeni: voisiko nimi tulla sanasta "lempo" ? Kun virossa esim. katujen nimet ovat genetiivimuodossa (esim. Rukke - katu) ja täälläkin monissa paikannimissä vartalona on sanan genetiivi (esim. lampi - lammela, järvi - järvelä) , niin lempo-sanasta syntyisi sitten lemmo - Lemmola eli kirjoitusasuna Lemo voisi olla yksi ratkaisu ? Toisaalta ne kaksoiskonsonantitkin ovat täällä lyhentyneet - Mikko=Miko jne. Mitä sitten tulee sanan o/u -loppuun, täällä eteläisessä Suomessa ainakin voi olla kumpi vaan, esim. sanottiin, että pesotupa, Ainu jne.

Kyllä Lempo minullekin on tullut mieleen. Lemulahti on voinut jo pakanuuden aikana olla Lemmonlahti. Lemun "vieressä" sijaitsee Lempisaari (Lemsjöholm) ja nimi voi liiittyä alueen matalikkoiseen saaristoon. Lemahtaminen tarkoittaa syttymistä (lemahtaa liekkiin) ja lemauttaminen on sytyttämistä. Nykysuomessa käytetään kylläkin "leimahtaa"-muotoa.
Kun nimi näyttää viittaavan palamiseen, on ymmärrettävää, että kristinuskon saavuttua lempo sai ruveta kuvaamaan pahuutta, vaikka se ennen lienee ollut naispuolinen ja lempeen liittyvä jumalolento. No, kaikki kyllä tietävät, että lempi sytttyy ja palaa sekä polttaa joskus kipeästikin.

Kuitenkin myös mm. hevosenpaska palaa sen muuttuessa mullaksi, ja karjanlantakasan tiedetään voivan spontaanisti syttyä jopa ilmiliekkeihin sopivissa olosuhteissa. Mätänemistilassa oleva ruovikko vastaa kyllä kaikilta ominaisuuksiltaan lantakasaa.
PH

[Jukka Ajo]

Pasko löytyy ainakin Tampereen ja Kemin suunnalta (Google maps)

[Maisa M]

Harmittaa, kun ei SSHY:ssä ole vielä Lemun rippikirjoja filmattuna, niin voisi niitä selata, jos löytyisi kohta, missä Lemu ja Pasko oli yhdessä mainittu. Aivan selvästi näen silmieni edessä tekstinkin, joko kylän tai talon nimenä. Olen yrittänyt katsoa tätä Hiskin historiakirjoistakin (syntyneet, vihityt, kuolleet), mutta ei tärppää! - Olisiko kenelläkään itsellä Lemun rippikirjoista mikrokortteja?

Maisa M

[Juha]

Ne löytyvät Arkistolaitoksen sivuilta;

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=67872.KA


Yritin itse etsiä tuota sanayhdistelmää, mutta ei tärpännyt

[Maisa M]

Ne löytyvät Arkistolaitoksen sivuilta;

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=67872.KA


Yritin itse etsiä tuota sanayhdistelmää, mutta ei tärpännyt


Kiitos, Juha, ystävällisestä avustasi, ei tärppää kun ei tärppää! On se niin merkillistä, kun ei mistään nyt löydy sitä sivua, mitä tarkoitan. "Mie imehtelen ja pyöritän peätäin", sanoi meidän naapurin karjalaispoikakin, kun eteen tuli joku merkillinen asia, jota ei heti pystynyt ratkaisemaan. :confused:

terv. Maisa M

[Maaret Eloranta]

Pamahtaako Paskalahti eli leimahtaako Lemu?

Eivät nuo entiset ihmiset ole taineet olla yhtä herkkähipiäisiä paikannimien kanssa kuin nykyiset kiinteistömarkkinahenkilöt ym.

Pasko-paikkoja löytyy Kansalaisen karttapaikan haulla vielä tänäänkin 6 kpl, Paskalahtia 17!

Ainakin Rymättylän Kaastlan Paskalahti, jonka rannoilla lehmät ennen laidunsivat, on nimensä veroinen: hitaasti umpeenkasva lahti kuplii haisua kuumina kesäpäivinä. Lapsena ihan pelkäsin niitä värikkäitä liejukuplia, kun joku sanoi, että ne voivat räjähtää.
Mahtoiko olla kansanperinnettä vai mitä?
Suokaasu tosiaan on metaania, joka on räjähdysherkkä kaasu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metaani

Tuo Paskalahti-nimi on ollut käytössä jo 1600-1700-luvulla, kuten käy ilmi Magnus Bergmanin piirtämän kartan vasemmasta alanurkasta.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/14739/a94_9_1-2.jpg

Tervetuloa helteellä testaamaan, lemahtaako vai ei!

Maare