PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vähämartin sukua Itä-uudellamaalla

S1mppa
10.01.12, 07:20
Olen tutkinut netissä olevien rippi- yms. kirjojen avulla isoäitini isän sukua Porlammilla ja törmäsin tapaukseen, jonka muutamasta merkinnästä toivoisin lisäarveluita.

Esi-isäni Anders Gustafsonin isä näyttäisi olevan eräs Gustaf.
(näkyy siskonsa syntymäilmoituksessa: Lapinjärven syntyneet 1738-1772 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/syntyneet_1738-1772_es346/98.htm))

Mennyt esiäitini Margretin kanssa vihille 16.2.1752
Vihkimerkintä:Lapinjärven vihityt 1738-1772 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/vihityt_1738-1772_es346/9.htm)), jossa mainitaan sulhasen olevan Gustav Hitleen ifrån Borgo.

Mutta sitten sisäänmuuttoilmoituksessa,
Lapinjärvelle muuttaneet 1732-1758 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/muuttaneet_1732-1758_es339/18.htm) hänet mainitaan seuraavasti (on myös puhtaaksikirjoitettuna Hiskissä):
Skolgåssan Gustav Hitleen ifrån Artsjö (26.1.1752)

Toisin sanoen vihki-ilmoituksessa hän olisi Porvoosta, mutta muuttanut Artjärveltä. Vihki-ilmoituksessa lienee hänen synnyinpaikkansa sitten? Mikä noissa on käytäntö? (vai vaihteleeko sekin papista riippuen?)

Keksin toki hakea Hiskistä Gustaveja Artjärveltä ja löysinkin Hiitelässä 8.2.1725 syntyneen, josta mietin että onko pappi vain vääntänyt Hiiteläisen Hitleeniksi. Kuitenkin tuo Borgo jäi vaivaamaan. Varsinkin kun Porvoon ruotsinkielinen nimi on vielä Borgå... Tosin kirjoitusmuodot tuntuvat vaihtelevan kirjoittajasta toiseen vähän joka asiassa...


Toinen kysymys on tuo Skolgåssan. Koulu-jotain, mutta liittyykö esim. kiertokouluun?


Syntymäaikaan sopisi kuolinilmoitus kuolinikineen, jossa ukon nimeksi on kirjattu Gustav Georgi. Tuo mahdollinen patronyymi toistuu myös rippikirjoissa, kuten tuolla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinjarvi/rippikirja_1762-1773_es339/133.htm). Isänsä olisi siis Georg?
Tuula Cu
10.01.12, 08:39
Hei!

Ekaksi sanasta skolgåssan tulee mieleen skolgossen eli koulupoika. Se sopisi yhteyteen siten, että Porvoossa oli Suomen ensimmäinen lukio, joka siirrettiin 1721 menetetystä Viipurista Porvooseen. Jospa Artjärven poika oli käynyt koulua Porvoossa? Ehkä koulunkäynti oli loppunut kesken, sillä ylioppilasmatrikkelista ei ainakaan löydy Artjärvellä syntynyttä tai sopivannimistä ylioppilasta (Hitleen, Hitlen, Hiitelä)
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/hakutulos.php?select=87 Mitäpäs Gustav teki myöhemmällä iällä, viittasiko koulunkäyntiin?

Hiitelästä Hitleeniksi tuntuu myös loogiselta, sillä koulun käyneet ottivat usein ruotsalais- tai latinalaistyyppisen nimen.

Tuula K,
mökkimme ikkunasta näkyy muuten Vähämartin peltoja...
S1mppa
10.01.12, 09:17
Koulupoika tuli minullekin ensiksi mieleen, mutta oletin, että niin pientä mainintaa ei olisi kirkonkirjoihin laitettu. Tarkemmin ajatellen ei se niin pieni tieto olekaan, kun muistaa ajankohdan :)

Sikäli kun tulkitsen oikein, Gustaf asui Vähämartin tilalla (jota varmaankin myös viljeli) vuoteen 1772, jolloin kuoli.
Hänen poikansa Anders jatkoi tilan pitoa, kuten poikansa alenevassa polvessa.

Katsoin uudelleen tuon Hiiteläisen ja hänen isänsä oli Thomas, joten ei tainnut olla sekään oikea polku...


Tuttuja paikkoja. Asuin Porlammilla 84-94