karjalan ja kymenlaakson yhteys?

[laaksonen ismo]

kun sukufoorumille kymenlaakso on tässä karjalan yhteydessä, onko kymenlaaksolla ja karjalalla es, heimollinen yhteys?
murrehan on samanlaista.tosnen tosin sanoo es, "miä" kun toinen taas "mie."
olisin kysynnyt ihan yleisellä laajalla tasolla, kommentteja tms tähän konseptiin.
äitini sukua kymenlaaksosta.heillä oli lainasanoja myös ruotsin kielestä.ei niistä nyt sen enempää.

[laaksonen ismo]

kun sukufoorumille kymenlaakso on tässä karjalan yhteydessä, onko kymenlaaksolla ja karjalalla es, heimollinen yhteys?
murrehan on samanlaista.tosnen tosin sanoo es, "miä" kun toinen taas "mie."
olisin kysynnyt ihan yleisellä laajalla tasolla, kommentteja tms tähän konseptiin.
äitini sukua kymenlaaksosta.heillä oli lainasanoja myös ruotsin kielestä.ei niistä nyt sen enempää.
sukuani kymenlaaksosta:lehtinen,salonen,pessa,stenberg,nuu ttila,paavola,lepistö,nummelin,simonen,taberman.

[Sariainen]

Ihan pelkät sukunimet eivät oikein riitä. Kertoisitko hieman lisää esim. henkilöstä Stenberg nimen takaa. Etunimeä ja syntymäaikaa. Minulla olisi yksi seppä.
Samoin nimistä Nummelin, Lehtinen ja Salonen. Nuo kaksi viimeksi mainittua vaikuttaisi kovasti myöhemmin käyttöön otetuilta nimiltä.
Terv. SARIAINEN :rolleyes: :confused:

[laaksonen ismo]

Ihan pelkät sukunimet eivät oikein riitä. Kertoisitko hieman lisää esim. henkilöstä Stenberg nimen takaa. Etunimeä ja syntymäaikaa. Minulla olisi yksi seppä.
Samoin nimistä Nummelin, Lehtinen ja Salonen. Nuo kaksi viimeksi mainittua vaikuttaisi kovasti myöhemmin käyttöön otetuilta nimiltä.
Terv. SARIAINEN :rolleyes: :confused:äitini suvun puolelta lyhyesti:david stenberg (1823 iitti-)oli jaalan suutari.äitini isän isä oli anders, myöh,muodossa antti.otti 1887 sukunimen lehtinen.äitini äidin isä oli (1873 jaala) robert salonen.
minua kiinnosti se kun kymenlaakso on sukufoorumissa karjalan yhteydessä!johtuuko heimojen (murteet samanlaisia) "yhteydestä." valitettavasti en oikein osaa sanoin selittää mitä ajan takaa.

[Sariainen]

Hei Ismo !
En tiedä onko minulla juuri se sama Anders jota etsit, mutta minulla on ainakin seuraava pari.
Anders Stenberg, Kyläseppä s.n.1802 ja joulukuussa 1855 vihitty vaimo Helena Lena Obadiansdr. s.10.11.1820. He olivat Orimattilan Pennalan käsityöläisinä.
Anders oli perunkirjan mukaan naimisissa jo ennen Helenaa ja tuo ensimmäinen vaimo oli Matilda Stenberg. Sitä en tiedä kun en ole tarvinut tutkia, että olisiko Anders mahdollisesti tullut Iitistä. Ei se olisi mitenkään epätavallista paremmin sopivaa muuttaa Orimattilaan.
Tuon toinen puoliso Helena kuuluu toiseen sukukirjaani jälkeläisenä.
Andersin ikä sopisi hyvin Davidin isäksi ?? :confused:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[laaksonen ismo]

Hei Ismo !
En tiedä onko minulla juuri se sama Anders jota etsit, mutta minulla on ainakin seuraava pari.
Anders Stenberg, Kyläseppä s.n.1802 ja joulukuussa 1855 vihitty vaimo Helena Lena Obadiansdr. s.10.11.1820. He olivat Orimattilan Pennalan käsityöläisinä.
Anders oli perunkirjan mukaan naimisissa jo ennen Helenaa ja tuo ensimmäinen vaimo oli Matilda Stenberg. Sitä en tiedä kun en ole tarvinut tutkia, että olisiko Anders mahdollisesti tullut Iitistä. Ei se olisi mitenkään epätavallista paremmin sopivaa muuttaa Orimattilaan.
Tuon toinen puoliso Helena kuuluu toiseen sukukirjaani jälkeläisenä.
Andersin ikä sopisi hyvin Davidin isäksi ?? :confused:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:minun äitini suvun stenbergistä.jaalan suutari david (thomasson) stenberg.synt 1823 iitti ja vihitty avioliittoon 26.12.1850 anna maria simonsdotterin kanssa.synt 7.7.1827 iitti.siirtyivät seurakuntajaossa jaalaan 1.5.1877.heidän tytär oli äitini isän isän vaimo:eva lisa (davidsdotter)stenberg.

[karuottu]

minua kiinnosti se kun kymenlaakso on sukufoorumissa karjalan yhteydessä!johtuuko heimojen (murteet samanlaisia) "yhteydestä." valitettavasti en oikein osaa sanoin selittää mitä ajan takaa.

Karjalan kannas ja eteläinen Kymenlaakso nyt ainakin saattoivat olla läheisissä tekemisissä keskenään, esim isänpuoleinen isoäitini oli Virolahdelta ja isoisäni Koivistolta. Taisipa jossain olleen jopa väite Koivisto-Björkö'n ja Tornion Pirkkiö-Björkö'n (nykyinen asuinpaikka) olleen sidoksissa samojen sukujen kautta, esim 'Rynö' :) Kaupankäynti laivoilla teki sen että sukulaisia saattoi olla eri satamissa... Jostain Haminan edustan saarista rahdattiin graniittia Pietariin, myös polttopuita ja hiekkaa kuljetettiin...

Pohjois-Kymenlaaksossa, esim Valkeala, saattoi myös asua Karjalasta muuttaneita, äidinäitini suku, 'Peräkasari', oli Säkkijärveltä... Eli omien sukujuurieni perusteella yhteyksiä oli, ei pelkästään rannikolla vaan myös kauempana, Laatokan korkeudelle asti...

[laaksonen ismo]

kiitos tästä tiedosta.murrekin samanlaista kymenlaaksossa ja karjalassa.

[Eppu K]

Terve Ismo! :)
Monipuolista tietoa löytyy kirjastojen hyllyiltä Suomen Historia / Karjala. Esimerkiksi V. Saloheimon kirja "Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620" (Uusimaa Oy 2006) kertoo mielenkiintoisia tietoja suvuista ja sukunimistä, jotka esiintyvät hyvin vanhoissa asiakirjoissa, ja joiden on arveltu olevan lähtöisin Viipurin Karjalasta. Tuon kirjan useimpiin karttoihin on Kymenlaakso piirretty osaksi Karjalaa (tarkemmat tiedot ja ajanjaksot on kerrottu tuossa kirjassa).

Saloheimon kirjassa on sukunimi- ja paikkakuntahakemistot, jotka hyvällä tuurilla auttavat jäljittämään suvun tai sukunimen alkuperää. Tai sitten ei, kuten tämän linkin kautta (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=1706#post1706</p><p>) avautuvan viestiketjun tapauksessa.

[laaksonen ismo]

Terve Ismo! :)
Monipuolista tietoa löytyy kirjastojen hyllyiltä Suomen Historia / Karjala. Esimerkiksi V. Saloheimon kirja "Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620" (Uusimaa Oy 2006) kertoo mielenkiintoisia tietoja suvuista ja sukunimistä, jotka esiintyvät hyvin vanhoissa asiakirjoissa, ja joiden on arveltu olevan lähtöisin Viipurin Karjalasta. Tuon kirjan useimpiin karttoihin on Kymenlaakso piirretty osaksi Karjalaa (tarkemmat tiedot ja ajanjaksot on kerrottu tuossa kirjassa).

Saloheimon kirjassa on sukunimi- ja paikkakuntahakemistot, jotka hyvällä tuurilla auttavat jäljittämään suvun tai sukunimen alkuperää. Tai sitten ei, kuten tämän linkin kautta (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=1706#post1706%3C/p%3E%3Cp%3E) avautuvan viestiketjun tapauksessa.en nyt muista onko kiihtelysvaara karjalassa.siellä yksi sukulainen syntynnyt 1900.isäni ensimmäinen vaimo syntynnyt viipurissa joskus 1920 tienoilla.en nyt muista ulkoa.paperit muualla.kiitos tiedoistanne!

[antero65]

Hei, olisiko jollakulla
Anna Liisa Salomontytär Taberman, s. 9.7.1758 Muolaa, k. 8.5.1788 Kivennapa. Tämän puoliso oli Pauli Rekonpoika Leskinen, 22.1.1737-6.12.1790.

(Ei tietoa suvun aiemmista tai myöhemmistä Kymenlaakso-kontakteista. Leskinen on äitini miehen äidin suku Kannaksen Karjalasta, jossa Muolaa ja Kivennapakin ovat. Minua kiinnostavat ensisijaisesti Anna Liisan esipolvet, mutta toki hänen sukulaisensa muutoinkin. Juha Nummisen kirjasta Lähikuvassa Tommy Tabermann luin, että Valkjärven ensimmäisen kirkkoherran Thomas Georgii Tabermanin jälkeläisistä olisi tehty sukuselvitys, mutta sitä enkä edes sen viitetietoja en ole onnistunut löytämään. Jos tässä joku saattaisi olla avuksi, olisin äärest kiitollinen.)

Ystävällisin terveisin

Aki Nieminen
Helsingistä

[Maija-Liisa Valle]

Ismo Laaksonen
Kysymykseesi: Onko Kymenlaaksolla ja Karjalalla heimoyhteyttä?
-Varmaan on sitäkin. Olihan Kymijoen itäpuoli Venäjää 1700-luvulta lähtien.
Isoäitini oli kotoisin Sippolan Viialasta (Myllykoski). Hän käytti puheessaan sikäläistä murretta; juuri sanoja miä, siit, ailalla (aidalla), siis itä-hämäläistä murretta. Puheen "nuotti" on erillainen kuin karjalaisten.
Sipolan historian mukaan: 1300 luvulla Kymijoen itäpuolta asuttivat hollolalaiset ja lapveteläist ja länsipuolen rannikon ruotsinkieliset.

[Jaska]

Suomen kaakkoismurteet eli karjalaismurteet ulottuvat entiseen Kymen lääniin. Ne palautuvat muinaiskarjalaan; aihetta käsitellään täällä:
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?t=58&start=0
(http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?t=58&start=0)
Länsinaapurina puhutaan kaakkoishämäläisen murreryhmän Iitin murretta.