Alisa Kolkonius ja Yrjö Juhonpoika, Hämeenkyrö, Käkelä

[Maisa M]

Alisa Kolkonius (s. 14.7.1682 Hämeenkyrö) oli Hämeenkyrön kappalaisen Abraham Kolkoniuksen tytär ja emäntänä Uskelankylän Käkelän talossa, johon Abraham oli tullut vävyksi ja johon tuli myös vävyksi ja Alisan mieheksi Yrjö Juhonpoika, s. n. 1667. Mistä hän oli kotoisin? Onko kukaan saanut tätä selvitetyksi? Vihkimistietoja ei Hämeenkyrösta tältä ajalta ole. Vanhin lapsi Jaakko oli syntynyt RK:n mukaan v. 1700, joten kai heidät hiukan aikaisemmin vihittiin. Minun esi-isäni on nuorempi poika Henric, s. 17.1.1703 RK:n mukaan, josta tuli seuraava isäntä Käkelään.

Kysyin aikaisemmin eräällä toisella sukupalstalla, mutta asia ei ikävä kyllä selvinnyt. Jokohan nyt tärppäisi?

sukututkimusterveisin
Maisa M

[Maisa M]

Huomaan surukseni, että kenelläkään ei ole vastausta kysymykseeni, kuka oli Hämeenkyrön Uskelankylän Käkelän rusthollin isäntä vv. 1707-1725. Selvittääkseni tätä asiaa, kysyin hänen eli Yrjö Juhonpoika (Jöran Johansson) ja vaimon Alisa Kolkoniuksen lasten kummeja, joista olisi voinut päätellä mahdollisia sukulaisia. Vanhimmista lapsista ei ole Hämeenkyrön kikonkirjoissa tietoja, ennenkuin vasta 29.5.1716 syntyneestä pojasta Carl, joka kuoli 26.7.1717, sitten syntyi 10.2.1719 toinen poika, joka kastettiin myös Carliksi ja 24.6.1720 Isaac.
Kummeina ovat olleet yhteensä:
- Margaretha Båga = Carl Hacksin vaimo, kerran
- Carl Hacks (H:kyrön nimismies), 2 kertaa
- Isaac Rothovius Ikaalinen, 2 kertaa
- Gustavus Rothovius , kerran
- Maria Rothovia , kerran
- Catharina Rothovia, kerran
- Elisabetha Rothovia, kerran
ja kerran seuraavat:
- Petrus Collinus
- Anders Sasi
- Anders Sahlberg (nimismies ja Marg. Bågan 2. mies
- Anna Barck
- Maria Barck
- Johan Jubbus
- Catharina Asch
- Maatz Maatsson
- Elias Maatsson
- Maatz Andersson
- Brita Colconia (Alisan sisar)

Näistä eniten on ollut Rothoviuksen perheestä Ikaalisista, mutta olisivatko he sukua? - Jöran Johanssonilla ei ollut sukunimeä, joten hän lienee ollut talonpoikaista perua. Tytti Mäkipää, jolta sain nämä kummitiedot, sanoi, että Jöran on voinut olla vaikka Huittisista, sillä Abraham Kolkoniuksen anoppi Marketta Paavalintytär Callia oli sieltä, ja sinne Alisan sisar myös naitiin tai sitten Ikaalisista, josta Abraham Kolkonius itse oli kotoisin (Kolkon talosta, josta oli muitakin pappeja lähtöisin).

Luulisi nyt muitakin jälkeläisiä olevan Jöran Johansson Käkelälle ja Alisa Kolkoniukselle, kuin minä eli jään odottelemaan vastauksianne.

Sukututkimusterveisin ja hyvää juhannusta toivottaen :)
Maisa M

[Maisa M]

Hei, jatkan taas monologiani!

Alla olevasta linkistä aukeaa Käkelän rippikirja-aukeama vuodesta 1703 alkaen. Olisiko joku teistä niin tarkkasilmäinen, että saisi selvän, mitä Jöran Johanssonin (måg, vävy) ja Alisa Abrahamsdr:n välissä lukee? Jotain siinä on, mutta en suurennuslasillakaan saa siitä millään selvää. Olisiko siinä joku lyhyt sukunimi, ehkä sotilasnimi? Vai olisiko joku ylläolevien kummien sukunimistä siinä? Jöranin rivi on se rivi ylhäältä päin lukien, jolla on ensimmäisenä X:llä merkityt rippikirjamerkinnät.

Tämä mikrokorteista digitoitu rippikirja on hiukan selvempi kuin mikrofilmeiltä filmattu vastaava rippikirja, joten otin sen linkin tähän. Odotan taas malttamattomana, jos joku saisi siitä nimestä selvän tai jos jollakulla on itsellä mikrokortit H:kyrön rippikirjoista, nehän ovat varmasti selvemmät kuin digikuva.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/hameenkyro/rippikirja_1703-1710_jk644/105.htm

Toivottavasti linkki aukeaa. :)

Sukututkimusterveisin
Maisa M

[Antti Järvenpää]

Ei siinä välissä mielestäni mitään lue, on vain mustetahroja kahdesta s-kirjaimesta. Yrjö Juhonpojan perässä on måg ja osa siitä välissä olevasta tulee kirjaimista dr., jonka perässä on hustru. Tuon vaimo sanan päälle on sitten kirjoitettu jokin luku - olisiko 1682?

t. Antti Järvenpää

[Maisa M]

Ei siinä välissä mielestäni mitään lue, on vain mustetahroja kahdesta s-kirjaimesta. Yrjö Juhonpojan perässä on måg ja osa siitä välissä olevasta tulee kirjaimista dr., jonka perässä on hustru. Tuon vaimo sanan päälle on sitten kirjoitettu jokin luku - olisiko 1682?

t. Antti Järvenpää

Kiitos, Antti, vastauksestasi! Sain jo Lasse Iso-Iivariltakin yksityisviestin, että mustetahrahan se. Nuo muut sanat sain kyllä selväksi ja vuosiluku 1682 on oikea, sillä Alisa oli syntynyt 14.7.1682. Harmittaa tuo Jöran, kun Alisan sukujuuret menevät paljon pidemmälle, yksikin haara aina 1500-luvulle asti, Simon Thomasson Takku, Huittisten Sammun Takkulan isäntä 1573-1608, vmo Agnes. Ja vielä Simon isä Tuomas Nuutinpoika Takku.

Yst. terv. Maisa M

[Markku Pihlajaniemi]

Heipä

Vastausta alkuperäiseen kysymykseen en pysty antamaan, mutta selailtuani isonvihan jälkeisiä käräjiä merkkasin oheisen lyhennelmän ylös Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkuisilta käräjiltä 1723. Löytyy mikrofilmiltä ES 1979. Jospa tuosta olisi jotain lisiä Kolkoniuksiin tai sitten jo tuttua.


"Eronnut rakuuna Henrich Giökebohm kertoi sotavuosien aikana olleensa kuninkaan palveluksessa ja ulkomailla vankina. Tänä aikana oli hänen vanhempansa kappalainen Abraham Kolkonius ja äiti Brita Andersdotter Mulli kuolleet.. Hänen siskonsa Brita, Alitza ja Annika olivat ottaneet irtaimen omaisuuden, minkä lisäksi keskimmäisen siskon mies Jöran Johansson pitää hallussaan heidän verotaloa Käkelää Uskelan kylässä. Giökebohm pyytää selvitystä ja pidätti oikeutensa Käkelän verotaloon. Hänen siskonsa Brita Kolkenia vastasi miehensä luutnantti Johan Jurgensin läsnä ollessa, että irtain tuhlattiin vanhempien elinaikana, kun veli varistettiin sotaan joitain eri kertoja.
Isä oli kuollut vuonna 1706.
Jöran Johansson esitti kruununvouti Jacob Callian 10.5.1706 kirjelmän, että Jöranin appi oli ollut pakotettu vanhuutensa ja varattomuutensa vuoksi luopumaan Käkelän talosta ja luovuttanut sen vävylle. Osa talosta on perintötaloa ja osa kruunun.
Leski Anna Kolkonia oli lähettänyt kirjallisen selonteon."

[Maisa M]

Heipä

Vastausta alkuperäiseen kysymykseen en pysty antamaan, mutta selailtuani isonvihan jälkeisiä käräjiä merkkasin oheisen lyhennelmän ylös Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkuisilta käräjiltä 1723. Löytyy mikrofilmiltä ES 1979. Jospa tuosta olisi jotain lisiä Kolkoniuksiin tai sitten jo tuttua.


"Eronnut rakuuna Henrich Giökebohm kertoi sotavuosien aikana olleensa kuninkaan palveluksessa ja ulkomailla vankina. Tänä aikana oli hänen vanhempansa kappalainen Abraham Kolkonius ja äiti Brita Andersdotter Mulli kuolleet.. Hänen siskonsa Brita, Alitza ja Annika olivat ottaneet irtaimen omaisuuden, minkä lisäksi keskimmäisen siskon mies Jöran Johansson pitää hallussaan heidän verotaloa Käkelää Uskelan kylässä. Giökebohm pyytää selvitystä ja pidätti oikeutensa Käkelän verotaloon. Hänen siskonsa Brita Kolkenia vastasi miehensä luutnantti Johan Jurgensin läsnä ollessa, että irtain tuhlattiin vanhempien elinaikana, kun veli varistettiin sotaan joitain eri kertoja.
Isä oli kuollut vuonna 1706.
Jöran Johansson esitti kruununvouti Jacob Callian 10.5.1706 kirjelmän, että Jöranin appi oli ollut pakotettu vanhuutensa ja varattomuutensa vuoksi luopumaan Käkelän talosta ja luovuttanut sen vävylle. Osa talosta on perintötaloa ja osa kruunun.
Leski Anna Kolkonia oli lähettänyt kirjallisen selonteon."

Voi, miten iloiseksi tulin viestistäsi! KIITOS, Markku! Nyt voin laittaa Jöran Johanssonin lisätietoihin nämä antamasi tiedot eli tuota sukututkijoitten kulunutta sanontaa käyttäen on "lihaa luitten päälle" vaikka itse luut vielä puuttuvatkin eli syntyperä ei vielä selvinnyt. Tuomio- tai käräjäkirjoja en olekaan itse tutkinut. Täytyypä toivoa, että Jöran olisi saanut nimensä muulloinkin käräjäpöytäkirjoihin, jos hänen alkuperänsä sieltä selviäisi! :p

Tuosta Abraham Kolkoniuksen köyhtymisestä on Hämeenkyrön Historia I:ssä kerrottu, että hän menetti osan omaisuuttaan joutuessaan yhtenä takaajana maksamaan osan vouti Juho Nuutinpojan kassavajauksesta ja siirsi lopulta Käkelän hallintaoikeuden vävylleen Yrjö Juhonpojalle. Noilla käräjillä ei poika rakuuna Henrich Gökebom, joka oli muodostanut Käkelän nimestä itselleen komean sukunimen (gök = käki), omistusoikeutta kuitenkaan saanut, sillä häntä ei näy Käkelän isäntänä. Seuraava isäntä oli Jöran Johanssonin poika Henrich, s. 17.1.1703, minun esi-isäni.

Oletko sinä Markku muuten Käkelään sukua, vai miten tulit merkinneeksi tuon käräjäkohdan ylös?

Yst. terveisin
Maisa Martin

[Markku Pihlajaniemi]

Heipä

En ole sukua Käkelään. Pääasiassa olen tutkinut Etelä-Pohjanmaan käräjäpöytäkirjoja. Nyt kyseessä olevan alueen juttuja olen selaillut toistaiseksi vain jonkun rullan isonvihan jälkeiseltä ajalta ja etsinyt "tuttuja". Tämän jutun merkkasin ylös mielijohteesta, tuntui kiinnostavalta. Muutenkin kiinnostukseni on yli omien sukujen, sanoisinko paikallishistoriallista.

[Markku Pihlajaniemi]

Heipä vielä

Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjillä 1722 valitti kappalainen herra Taulerus edesmenneen kappalaisen herra Abraham Kolkkoniuksen perillisistä, vävystä Yrjö Juhonpojasta ja naimattomasta tyttärestä Brita Abrahamintyttärestä. Kappalaisen talo Kuutila oli jätetty autioksi ja heikkoon tilaan. Brita oli myös hyödyntänyt talon metsiä, peltoja ja niittyjä.
Yrjö Juhonpoika selvitti, ettei ole perinyt appeaan, vaan on ottanut Käkelän kruununtalon autiosta. Yrjö kertoi, että kappalaisen Tauleruksen isä oli asunut kappalaisen taloa ja jättänyt autioksi.
Herra Johan esitti tämän oikeuden pöytäkirjan otteet 17.10.1696, missä todetaan autuaan herra Jöran Tauleruksen luopuneen Kuutilan kappalaisentalosta ja autuaan kappalaisen herra Abraham Kolkkoniuksen ottaneen sen haltuunsa.
Sukulaisten puuttuessa nimettiin Britan edusmieheksi talollinen isäntä Elias Matinpoika Myllymäestä.

Seuraavilla eli kesäkäräjillä 1722 juttu jatkui. Todettiin, että Taulerus oli määrätty kappalaiseksi seurakuntaan vuonna 1707. Britan äiti oli kuollut neljä vuotta sitten. Kappalaisen talo, sekä autuaan herra Abrahamin verotalo Käkelä samasta kylästä, olivat herra Abrahamin köyhyyden, sekä kadon ja vaikean nälkävuoden 1697 vuoksi joutuneet autioksi. Vävy oli ottanut Käkelän viljelykseen, mutta kappalaisen talo oli jäänyt autioksi.

Molemmat käräjät löytyvät mikrofilmiltä ES 1978.

[Maisa M]

Hei, Markku!

Sinä löysit uutta kiinnostavaa Käkelästä, voi kuinka hauskaa! Melkein jo Yrjö Juhonpoika heräsi henkiin ja ehkä hän vielä suostuu vanhempiensa kanssa tulemaan esiin historian hämäryydestä. Oikein paljon kiitoksia, kun olit niin ystävällinen, että etsit tästä Jöranista vielä uutta mielenkiintoista asiaa! En kai minä pakottanut sinua tutkimaan lisää niitä käräjäpöytäkirjoja, tarkoitin lähinnä itseäni, että menisin maakunta-arkistoon tutkimaan. En ole siellä TMA:ssa kyllä käynyt vuoteen, sillä olen saanut rauhassa kotona tutkia, kun Hämeenkyrön ja Ikaalisten RK:t ovat niin hyvin jo tuolla digiarkistossa, samoin HisKi:ssä.

Tuo kappalaisen virkatalo oli Knuuttila nimeltään, joka oli ollut tavallinen maatalo vuoteen 1675 (viimeinen isäntä oli Tuomas Heikinpoika Rättäri 1659-75), minkä jälkeen Hämeenkyrön kappalaiset. - Niin, eihän Jöran mitään väärää tehnyt, kun otti aution (tarkoitti veronmaksukyvyttömän) Käkelän haltuunsa ja rupesi sitä viljelemään. Hyvähän se oli, että joku sentään viljeli, sillä eiväthän maat mihinkään katoa!

Nyt en ehdi enempää, sillä meille (ei toki minulle, mutta pojalle) on syntynyt toissapäivänä pieni tyttövauva, jota nyt kohta kiirehdimme katsomaan. Elämä jatkuu! :)

Hyvää illanjatkoa ja KIITOS sinulle vielä kerran!

Yst. sukututkimusterveisin
Maisa

[Maisa M]

Hei, Markku!

Nyt en ehdi enempää, sillä meille (ei toki minulle, mutta pojalle) on syntynyt toissapäivänä pieni tyttövauva, jota nyt kohta kiirehdimme katsomaan. Elämä jatkuu! :)

Hyvää illanjatkoa ja KIITOS sinulle vielä kerran!

Yst. sukututkimusterveisin
Maisa

Hei taas!
Jöran Johanssonin syntyperää ei ole vielä löytynyt, mutta minulla on tunne, että kyllä hän vielä suostuu tulemaan sieltä jostain esiin! Koko ajan haku jatkuu ja toivon teidänkin, rakkaat samaa sukujuurta olevat ja muutkin, joita asia kiinnostaa, antamaan rohkeasti ehdotuksianne, tai niinkuin Juhani Pesu aina sanoo, "hypoteesinne" yhteisesti tarkasteltavaksi.

En malta olla mainitsematta merkillisestä yhteensattumasta, vai miksi tätä nimittäisi. Meille on siis juuri syntynyt pieni tyttövauva, niinkuin mainitsin ja arvatkaa, mikä tytölle tulee nimeksi? - Anni Alisa Johanna! - Eikö ole ihmeellistä, kun Alisa-nimi ei ole mitenkään erikoisen yleinen nimi nykyään? Miniä sanoi, että hänellä oli nämä nimet jo kauan aikaisemmin valittuna, että jos syntyy tyttö, niin ne nimet ovat sitten nämä. Minä en ole halaistua sanaa sanonut, että olen uuden vauvan Alisa-nimistä esiäitiä tutkinut!

Yst. terveisin
Maisa M

[Taisto]

Hei Maisa,

Ovatko Jören Johanssonin vaiheet jo selvinneet?

Yksi minun isoäitini esivanhemmista on hänen poikansa Henrikin tytär Kreetta s. 1741. Ja Henrikhän oli syntynyt 1703 (Rippik. 1732-1749 Uskela-Käkelä).

Hiskistä bongasin Hämeenkyrön syntyneistä tiedon: 22.11.1690 - Uskela - Sold Jören Jörenson - Margareta Jöransdr - tytär Caarin. Olisiko sama Jören?

t Taisto

[Benedictus]

Heitän ilmaan mahdollisuuden tuon Jöran Johanssonin isäksi, liittyen noihin kummeihin.

Akatemian vouti Johan Persson Hacks näkyy Jysiällä Karkussa ja häntä seuraa siellä vouti Johan Henriksson, jonka omistaman Hämeenkyrön Tuokkolan Johan Persson Hacks ostaa 1676.

Johan Henrikssonin tytär Elisabeth Johansdotter oli Suoniemen Packalan vouti Johan Pacchaleniuksen vaimo noin 1680. Kuolin tiedon mukaan oli sytynyt 1654.
Tuon mukaan isänsä voisi olla syntynyt noin 1634.

Jos Johan Henriksson olisi Wärdh sukua, niin voisi olla Fakernäsin vouti Henrik Henriksson Wärdin veli, tuskin poika?

Karkku Kärpälä Jysiä
[SIZE=small]1676 Johan Perss Hacks Turk 1698 h 22.9.1701 Hämeenkyrö
708 568 Maria Henricsd Wärd 1697 Häme
708 599 Ingeborg Paulsd Båge 1698 h 14.10.1706 Hämeenkyrö
708 565 1677-81 Johan Henricss 1697 Häme
708 566 Margareta Jacobsd Finno

Carl Hacksin äiti siis oli Maria Henriksdotter Wärdh

kuka oli Hämeenkyrön Uskelankylän Käkelän rusthollin isäntä vv. 1707-1725. Selvittääkseni tätä asiaa, kysyin hänen eli Yrjö Juhonpoika (Jöran Johansson) ja vaimon Alisa Kolkoniuksen lasten kummeja, joista olisi voinut päätellä mahdollisia sukulaisia. Vanhimmista lapsista ei ole Hämeenkyrön kikonkirjoissa tietoja, ennenkuin vasta 29.5.1716 syntyneestä pojasta Carl, joka kuoli 26.7.1717, sitten syntyi 10.2.1719 toinen poika, joka kastettiin myös Carliksi ja 24.6.1720 Isaac.
Kummeina ovat olleet yhteensä:
- Margaretha Båga = Carl Hacksin vaimo, kerran
- Carl Hacks (H:kyrön nimismies), 2 kertaa
- Isaac Rothovius Ikaalinen, 2 kertaa
- Gustavus Rothovius , kerran
- Maria Rothovia , kerran
- Catharina Rothovia, kerran
- Elisabetha Rothovia, kerran
ja kerran seuraavat:
- Petrus Collinus, Johan Pacchaleniuksen sisaren Elisabetin poika.
- Anders Sasi
- Anders Sahlberg (nimismies ja Marg. Bågan 2. mies
- Anna Barck
- Maria Barck
- Johan Jubbus
- Catharina Asch
- Maatz Maatsson
- Elias Maatsson
- Maatz Andersson
- Brita Colconia (Alisan sisar)

Olisko muidenkin kummien välillä aviositeitä juuri vouti Johan Henrikssonin lasten kautta?

Hämeenkyrön vouti Johan Henrikssonin vaimo oli siis Margareta Jacobsdotter Finnå ja heillä oli Hämeenkyrön historian mukaan lapset:
Elisabeth eli Lisa Suoniemen Johan Pacchaleniuksen vaimo.
Johan
Henrik
Anna
Mikään ei estä etteikö olisi myös Jörania.

[Benedictus]

Lainaus:
Tuosta Abraham Kolkoniuksen köyhtymisestä on Hämeenkyrön Historia I:ssä kerrottu, että hän menetti osan omaisuuttaan joutuessaan yhtenä takaajana maksamaan osan vouti Juho Nuutinpojan kassavajauksesta ja siirsi lopulta Käkelän hallintaoikeuden vävylleen Yrjö Juhonpojalle. Noilla käräjillä ei poika rakuuna Henrich Gökebom, joka oli muodostanut Käkelän nimestä itselleen komean sukunimen (gök = käki), omistusoikeutta kuitenkaan saanut, sillä häntä ei näy Käkelän isäntänä. Seuraava isäntä oli Jöran Johanssonin poika Henrich, s. 17.1.1703, minun esi-isäni.

Esitin aikoinaan, että Käkelän isäntä Jöran Johansson olisi ollut vouti Johan Henrikssonin poika, jota ei tunneta.
Ajatusta tavallaan tukisi se, että yllä oleva vouti Johan Knutsson, jota Abraham Kolkonus oli taannut, oli vouti Johan Henrikssonin vaimon Margareta Jacobsdotter Finnon serkku. Äitinsä Margareta Henriksdotter Laitila oli Johan Knutsonin äidin Kirstin Henriksdotter Laitilan sisar.

Nimi Henrik Jöran Johanssonin pojalla ei oikein päättelyä avita, koska myös Kolkoniuksilla ja Callioilla oli Henrikkejä.

[Benedictus]

Käkelän vävyn Jöran Johanssonin erääksi isävaihtoehdoksi voisi sopia vouti Johan Henriksson, jonka vaimo oli Margareta Jacobsdotter Finno.

Tuokkola kuului heille aiemmin ja toisaalta Johan Hacks saattoi olla Johan Henrikssonin sukulainen. Ainakin heillä oli läheistä tointa keskenään.
Johan Hacksin vaimo Maria taisi olla Wärd??

Karkun Jysiä kuului heille vuoronperään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461

Johan Henrikssonin vanhin tytär Elisabeth oli Karkun Suoniemen Packalan Johan Pacchaleniuksen vaimo, jonka sisaret naivat Collinuksen veljekset.

(ei ole ylioppilas) Karl Johansson Hacks U1237 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1237). Kastettu Hämeenkyrössä 22.6.1682. Vht: Hämeenkyrön Tuokkolan omistaja, akatemianvouti Johan Pehrsson Hacks († 1701) ja hänen 1. puolisonsa Maria. — Hämeenkyrön nimismies 1701. ‡ Hämeenkyrössä 26.6.1720. Pso: Margareta Boge tämän 1. avioliitossa († 1757).
Appi: Harjun kappalainen Påhl Boge 1941 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1941) (yo 1667/68, † 1695).
Veli: tilallinen Ikaalisissa Anders Hacks 3725 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3725) (yo 1690/91, † 1700).
Poika: Vesilahden kirkkoherra, FM Johan Hacks 5593 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5593) (yo 1728, † 1767).


1688 Gustaf Hacks Gustavus Petri, Australis 3500 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3500). Vht: Perniönkartanon vuokraaja Petter Pettersson Hakes (‡ 1675) ja Ingel Berg tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa kl. 1688 Hakes Gust. Austr: _ 176. Ylioppilas Uppsalassa 24.11.1690 Gustavus Hakes Finlandus cum testimonio ex Academia Aboënsi accessit. Uudestaan ylioppilas Turussa 1696/97 [Hakes] Gust: P: _ 217. Respondentti 11.4.1700 pro exercitio, pr. Krister Alander 2026 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2026). Respondentti 11.12.1700 pro gradu, pr. Petter Hahn 2187 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2187). FM 14.12.1700. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1703. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1703 (aluksi duplex ja sl. 1705 alkaen stipendinotaarina kaksi duplex-stipendiä) – kl. 1709. — Stipendinotaari 1705–08. — Turun akatemian varakirjastonhoitaja 1702, kvestori 1708. Pakeni sotaa Ruotsiin (1714). † paon aikana Tukholmassa 1717.
Pso: Sigrid Petrejus († 1747).
Appi: Tenholan kirkkoherra, FM Jonas Vetbechius, myöh. Petrejus 1754 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1754) (yo 1665, † 1696).
Serkku: tilallinen Ikaalisissa Anders Hacks 3725 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3725) (yo 1690/91, † 1700).


Johan Persson Hacks ja Petter Pettersson Hakes olivat siis veljeksiä.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50806

Tässä vouti Johan Henriksson Haukujärvellä.
Häntä seuraa ilmeisesti vävy Jacob Michelsson jolal vaimo Anna, jonkaniminen tytär oli Johan Henrikssonilla.

Toisaalta siinä myös mainitaan veljet Anders ja Jöran, mikä voinee tarkoittaa myös vaimon veljiä.??

[Amaryllis]

Haukijärven Jakob Michelsson ei ole vouti Johan Henrikssonin vävy. Hämeenkyrössä vihittiin 3.4.1687 Jakob Michelsson Haukijärveltä ja Anna Henriksdr Lemmakkalasta. Jakob on Napan poika Mouhijärven Pukarasta ja Anna Pirjolan tytär Lemmakkalasta. He kuuluvat esivanhempiini.
Haukijärvellä mainitut Anders ja Jöran ovat Jakobin veljiä.

[Benedictus]

Kiitos tiedosta.
Äkkiseltään katsoen, ei perheiden välillä vaikuttaisi olevan sukusuhdetta.

Vouti Johan Henrikssonin alkuperästä ei ole selvyyttä, vaikka tuo Henrik nimi viittaa Wärdeihin ja suhde Johan Hacksiin samaan, koska Hakcsin vaimo oli Maria Henriksdotter Wärd.

Johan Henrikssonilla mainitaan 4 lasta Hämenkyrön historiassa, joista vain Lisa Karkun Suoniemen Pakkalan emäntä tunnetaan.
Missähän vaikuttivat Henrik Johansson, Johan Johansson ja Anna Johansdotter?