Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Halonen, Kemijärvi
Suomen Maakuntajulkaisu Oy:n kustantamassa ja 1971 ilmestyneessä teoksessa KOTISEUTUNI PERÄPOHJOLA LAPPI on Kemijärven mlk:n kohdalla s. 433 Halosen sukutilan haltijaluettelo.
Lähteenä on ilmeisesti käytetty Maatalousseurojen Keskusliiton Valtuuskunnan jakamaa KUNNIAKIRJAA.
Tekstissä lukee mm näin:
Tila on Kemijärven vanhin tila. Se on kuulunut suvulle v:sta 1611 lähtien. Tilaa ovat hallinneet seuraavat henkilöt:
Paavali Halonen vv. 1611-1637
Paavo Paavonpoika Halonen vv. 1637-1668
Puoliso: Margareetta
Lauri Paavonpoika Halonen vv. 1668-1696
Puoliso: Briitta
Matti Laurinpoika Halonen vv. 1696-1712
Puoliso: Liisa Fransila (Jouni)
Matti Matinpoika Halonen vv. 1712-1738
Puoliso: Briita Nakkula
Matti Matinpoika Halonen vv. 1738-1757
Puoliso: Annikka Heckman
Matti Matinpoika Halonen vv. 1757-1777
Puoliso: Kristiina Suutari
Kristiina Suutari vv. 1777-1790
Puoliso: Matti Halonen
Pekka Matinpoika Halonen vv. 1790-1833
Puoliso: Kristiina Saija
Pekka Pekanpoika Halonen vv. 1833-1865
Puoliso: Anna Tuula
Johan Petteri Pekanpoika Halonen vv. 1865-1891
Puoliso: Maria Kustaava Juujärvi
Kysymykseni: Mistä lähteistä valtuuskunta on saanut nuo 1600 luvun tarkat tiedot ?
AP
Matti Lund
04.01.12, 15:24
Suomen Maakuntajulkaisu Oy:n kustantamassa ja 1971 ilmestyneessä teoksessa KOTISEUTUNI PERÄPOHJOLA LAPPI on Kemijärven mlk:n kohdalla s. 433 Halosen sukutilan haltijaluettelo.
Lähteenä on ilmeisesti käytetty Maatalousseurojen Keskusliiton Valtuuskunnan jakamaa KUNNIAKIRJAA.
Tekstissä lukee mm näin:
Tila on Kemijärven vanhin tila. Se on kuulunut suvulle v:sta 1611 lähtien. Tilaa ovat hallinneet seuraavat henkilöt:
Paavali Halonen vv. 1611-1637
Paavo Paavonpoika Halonen vv. 1637-1668
Puoliso: Margareetta
Lauri Paavonpoika Halonen vv. 1668-1696
Puoliso: Briitta
---
Kysymykseni: Mistä lähteistä valtuuskunta on saanut nuo 1600 luvun tarkat tiedot ?
AP
Olisiko alussa vain painovirheitä, lapsuksia, joita julkaisijalla ei ole ollut kykyä korjata?
Paavo Halonenhan tulee maakirjaan vuonna 1634 veronmaksajana (nide 4971, mf ES853).
Vuonna 1627 Paavo Halonen ja hänen poikansa Paavo ovat kirjoilla vielä Oulun pitäjässä ja näkyvät Niskankylässä (nide 754, mf WA773) ja Paavo Halonen maksaa siellä veroja eikä missään muualla. (Niin ovat pastori, kruununvouti ja käskynhaltija vuonna 1627 uskoneet, joten olen taipuvainen yhtymään heidän mielipiteeseensä tässä asiassa.)
Muutto Kemijärvelle on tapahtunut pian tämän jälkeen.
Vuoden 1631 maakirjassa (nide 4966, mf ES853) mainitaan Paavo Paavonpoika Halonen ½ manttaalin uudistalolle niiden Kemijärven uudisviljelijöitten joukossa, joiden taloja piti alkaa verottaa vuonna 1634 ja ainoastaan Paavo Halosella tämä toteutui, eli hän on vuonna 1634 Kemijärven ainoa verotalollinen. Nähtävästi uudisviljelyksen isännyys kuuluu laittaa alusta alkaen Paavo Paavonpoika Halosen nimiin.
Minulla tuli mieleen jopa sellainen mahdollisuus, että kun Paavo Halosen vanhin poika Paavo Paavonpoika Halonen oli vielä vuonna 1627 Oulun pitäjän asukas, mutta Paavon nuorempaa veljeä Olli Paavonpoika Halosta ei siellä enää näy, että olisiko Olli ollut perheestä se ensimmäinen mies, joka lähti Kemijärvelle ja Ollin muita pitkäaikaisempi pohjustustyö voisi olla yksi osaselitys sille, että Paavo Paavonpoika Halosesta tuli Kemijärven historian ensimmäinen veronmaksaja vuonna 1634.
Varoitan kuitenkin, että tämä on vain oletus, jonka todennäköisyyden veroluettelot täysin mahdollistavat, ja on sikäli vaarallinen olettamus, ettei sitä nähdäkseni veroluettelot myöskään kykene kumoamaankaan. Jos asia onkin ollut toisin, vain jokin muu aikalaisdokumentti, jossa kerrotaan jotain aivan toista, voi sen kumota.
Olli Paavonpoika Halonen on vuoden 1640 RL:n (WA773:763) mukaan 38 -vuotias ja vanhempi veli Paavo 40 -vuotias, Pekka Halonen 30 -vuotias.
Siis vuonna 1627 Olli Halonen on sen mukaan ollut 25 -vuotias, eli mies riuskimmassa iässä.
Kun joku oli laskenut, että Paavo Halonen olisi tullut Kemijärvelle noin 20 hengen seurueessa, veroluettelot ja realiteetit kertovat aivan toisenlaista tietoa.
Jos edellinen teoriani pitäisi paikkansa, olisi Olli Halonen tullut pohjustustöihin apunaan ehkä kaksi miestä, nuorempi veljensä ja joku renkimies, joka oli kokenut apu uudisraivaustöissä. Naisväkeä olisi ollut ehkä vain Ollin vaimo, enintään rengin vaimo sen lisäksi.
Sen jälkeen vuosi kaksi olisi tullut Paavo Halonen seurueineen. Tämän jälkeen koko Halosten aikuisväki olisi ollut 8-9 henkeä.
Perusteenani on vuoden 1644 henkiveroluettelo (mf LT1107), siinä on jo kolme Halosten taloa ja ruokakuntaa, Paavolla 4 henkilöä ja kahdella muulla kaksi. Ei ole perusteita olettaa, että porukka olisi ollut 10 vuotta aikaisemmin olennaisesti tätä suurempi, vaan päinvastoin ennemminkin pienempi, ja ainakin lasten määrän suhteen.
terv Matti Lund
Suuret kiitokset, Matti Lund, valaisevasta vastauksesta. Pitääpä oikein paneutua tuohon teoriaan. Äitini on nimittäin isäkantaisesti juuri Olli Paavalinpojan jälkipolvea.
terv. arskap
Matti Sandqvist
04.01.12, 17:57
Täytyy kyllä kaimaa kehua. Enpä ole noin selvää ja perusteltua ennen lukenutkaan Halosten varhaisvaiheista Lapissa; kaikenlaista legendaa kylläkin.
Matti S
Kyllä minäkin ihmettelen, että mistä on saatu esimerkiksi vaimojen nimiä. Talon isännän lisäksi perheen jäsenten nimiä on ollut vasta 1674 alkavissa henkikirjoissa.
Olen toistaiseksi sillä kannalla, ettei isä-Paavali ole juurikaan tainnut asustella Kemijärvellä, jos ei sitten vanhana ukkona.
Mutta mitä lukee vuoden 1634 maakirjassa (ES 835) Kemijärven Paavo Halosen kohdalla marginaalissa? "Lars Thomass". ja sana "bonde", mutta muusta en saa selvää.
Mutta mitä lukee vuoden 1634 maakirjassa (ES 835) Kemijärven Paavo Halosen kohdalla marginaalissa? "Lars Thomass". ja sana "bonde", mutta muusta en saa selvää.
Hieman teknisiä ongelmia, toivottavasti liite näkyy nyt;
Olisiko alussa vain painovirheitä, lapsuksia, joita julkaisijalla ei ole ollut kykyä korjata?
Paavo Halonenhan tulee maakirjaan vuonna 1634 veronmaksajana (nide 4971, mf ES853).
Vuonna 1627 Paavo Halonen ja hänen poikansa Paavo ovat kirjoilla vielä Oulun pitäjässä ja näkyvät Niskankylässä (nide 754, mf WA773) ja Paavo Halonen maksaa siellä veroja eikä missään muualla. (Niin ovat pastori, kruununvouti ja käskynhaltija vuonna 1627 uskoneet, joten olen taipuvainen yhtymään heidän mielipiteeseensä tässä asiassa.)
Muutto Kemijärvelle on tapahtunut pian tämän jälkeen.
Vuoden 1631 maakirjassa (nide 4966, mf ES853) mainitaan Paavo Paavonpoika Halonen ½ manttaalin uudistalolle niiden Kemijärven uudisviljelijöitten joukossa, joiden taloja piti alkaa verottaa vuonna 1634 ja ainoastaan Paavo Halosella tämä toteutui, eli hän on vuonna 1634 Kemijärven ainoa verotalollinen. Nähtävästi uudisviljelyksen isännyys kuuluu laittaa alusta alkaen Paavo Paavonpoika Halosen nimiin.
Minulla tuli mieleen jopa sellainen mahdollisuus, että kun Paavo Halosen vanhin poika Paavo Paavonpoika Halonen oli vielä vuonna 1627 Oulun pitäjän asukas, mutta Paavon nuorempaa veljeä Olli Paavonpoika Halosta ei siellä enää näy, että olisiko Olli ollut perheestä se ensimmäinen mies, joka lähti Kemijärvelle ja Ollin muita pitkäaikaisempi pohjustustyö voisi olla yksi osaselitys sille, että Paavo Paavonpoika Halosesta tuli Kemijärven historian ensimmäinen veronmaksaja vuonna 1634.
Varoitan kuitenkin, että tämä on vain oletus, jonka todennäköisyyden veroluettelot täysin mahdollistavat, ja on sikäli vaarallinen olettamus, ettei sitä nähdäkseni veroluettelot myöskään kykene kumoamaankaan. Jos asia onkin ollut toisin, vain jokin muu aikalaisdokumentti, jossa kerrotaan jotain aivan toista, voi sen kumota.
Olli Paavonpoika Halonen on vuoden 1640 RL:n (WA773:763) mukaan 38 -vuotias ja vanhempi veli Paavo 40 -vuotias, Pekka Halonen 30 -vuotias.
Siis vuonna 1627 Olli Halonen on sen mukaan ollut 25 -vuotias, eli mies riuskimmassa iässä.
Kun joku oli laskenut, että Paavo Halonen olisi tullut Kemijärvelle noin 20 hengen seurueessa, veroluettelot ja realiteetit kertovat aivan toisenlaista tietoa.
Jos edellinen teoriani pitäisi paikkansa, olisi Olli Halonen tullut pohjustustöihin apunaan ehkä kaksi miestä, nuorempi veljensä ja joku renkimies, joka oli kokenut apu uudisraivaustöissä. Naisväkeä olisi ollut ehkä vain Ollin vaimo, enintään rengin vaimo sen lisäksi.
Sen jälkeen vuosi kaksi olisi tullut Paavo Halonen seurueineen. Tämän jälkeen koko Halosten aikuisväki olisi ollut 8-9 henkeä.
Perusteenani on vuoden 1644 henkiveroluettelo (mf LT1107), siinä on jo kolme Halosten taloa ja ruokakuntaa, Paavolla 4 henkilöä ja kahdella muulla kaksi. Ei ole perusteita olettaa, että porukka olisi ollut 10 vuotta aikaisemmin olennaisesti tätä suurempi, vaan päinvastoin ennemminkin pienempi, ja ainakin lasten määrän suhteen.
terv Matti Lund
Minä esitänkin vain hypooteesin Halosien tulosta Kemijärvelle, annoin mielikuvituksen laukata.
Rikostutkinnassa kuten muissakin tutkimuksissa voidaan pitää monta tutkimuslinjaa, kunnes se oikea löytyy ja totuus selviää.
Rikostutkintaan verrattavaa salapoliisityötähän tämä sukututkimuskin on.
Eri lähteistä saatava informaatio pitää koostaa ja niistä tehdä johtopäätöksiä.
Matti Lund on ansiokkaasti paneutunut tähän Halos-teemaankin, joka kiinnostaa varmasti monia.
Mika J
Matti Lund
04.01.12, 22:15
...
Mutta mitä lukee vuoden 1634 maakirjassa (ES 835) Kemijärven Paavo Halosen kohdalla marginaalissa? "Lars Thomass". ja sana "bonde", mutta muusta en saa selvää.
Föraren Lars Clemetss. Indelningh bonde
Eli Lauri Klemetinpoika oli pohjanmaan rykmentin lipunkantaja (förare), jonka palkanmaksuun Paavo (Paavonpoika) Halosen kruununvero tilitettiin.
terv Matti Lund
Matti Lund
05.01.12, 16:59
Föraren Lars Clemetss. Tildelningh bonde
Eli Lauri Klemetinpoika oli pohjanmaan rykmentin lipunkantaja (förare), jonka palkanmaksuun Paavo (Paavonpoika) Halosen kruununvero tilitettiin.
terv Matti Lund
Ps. Tarkistettu oikeinkirjoitusta, kommentoi Sama
Föraren Lars Clemetss. Indelningh bonde
Eli Lauri Klemetinpoika oli pohjanmaan rykmentin lipunkantaja (förare), jonka palkanmaksuun Paavo (Paavonpoika) Halosen kruununvero tilitettiin.
Kiitos Matti edellisestä. Hetken jo kuvittelin, että Halonen oli ottanut jonkun aution ja Halosen suku ei olisi ollutkaan ensimmäinen "virallinen" asukas.
Tosin niitä "virallisia" asukkaita on mahdollisesti ollut jo ennen Halosia. Heidät on vain kirjattu Kemihaaran kylään, koska Kemijärven kylää ei oltu vielä "perustettu". Samaan tapaan on Mattikin ajatellut jossain viestiketjussa, ellen väärin muista.
Ja kun on tiedossa, millaiset luhtaniityt ja haukivedet on Kemijärvellä olleet, niin jonkunmoisia (kala)torppia on kyllä ollut.
Monenmoisia tarinoita liikkuu Halosten tulosta Kemijärvelle. Esimerkiksi G.A. Andersson kertoo kokoelmassaan "Kemijärven Pitäjän Vaiheita", jossa Lassi Halonen niminen sokea ukko Halosenniemeltä kertoo; "" - Oli kuin olikin tässä Halosenniemellä soma paikka. Siihen nousi maalle ja viritti kiven viereen valkian. Kuusikko siinä, sen hakkasi halmeeksi. Kävi metsään, kaasi kattilan suurelle laakakivelle ja lähti sitten jokia alas Muhokselle. Sieltä hän otti vaimonsa ja, lapsetoinna kun oli , kaksi veljensä poikaa matkaansa ja palasi Kemijärvelle"".
Edellä olevan tarun mukaan Paavo Halosella oli kaksi veljenpoikaa mukanaan muuttaessaan Kemijärvelle.
Toinen taru, joka muistuu mieleen on se, että Olli (Paavonp. Halonen ?), joka perusti Isollekylälle Ollila nimisen tilan. Kerrotaan, että hän olisi ollut Paavo Halosen vaimon syrjähyppy ja sen vuoksi Paavo Halonen oli "passittanut" Ollin toiselle puolelle järveä asumaan. Mistä tämän olen lukenut, en sitä tietenkään ole kirjannut ylös.
Edellä mainittuja taruja ei kumpaakaan voi vahvistaa verotusluetteloista. Tiedä sitten löytyisikö käräjäkirjoista jotain viitteitä Halosten perhesuhteista?
Uskonko minä näihin taruihin? Enpä taida uskoa. Uskon vain sen, mitä omilla silmilläni näen. Vaikka tarut ovat useimmiten tosipohjaisia, niin "aika kultaa muistot"
Kiitos Matti edellisestä. Hetken jo kuvittelin, että Halonen oli ottanut jonkun aution ja Halosen suku ei olisi ollutkaan ensimmäinen "virallinen" asukas.
Tosin niitä "virallisia" asukkaita on mahdollisesti ollut jo ennen Halosia. Heidät on vain kirjattu Kemihaaran kylään, koska Kemijärven kylää ei oltu vielä "perustettu". Samaan tapaan on Mattikin ajatellut jossain viestiketjussa, ellen väärin muista.
Ja kun on tiedossa, millaiset luhtaniityt ja haukivedet on Kemijärvellä olleet, niin jonkunmoisia (kala)torppia on kyllä ollut.
Monenmoisia tarinoita liikkuu Halosten tulosta Kemijärvelle. Esimerkiksi G.A. Andersson kertoo kokoelmassaan "Kemijärven Pitäjän Vaiheita", jossa Lassi Halonen niminen sokea ukko Halosenniemeltä kertoo; "" - Oli kuin olikin tässä Halosenniemellä soma paikka. Siihen nousi maalle ja viritti kiven viereen valkian. Kuusikko siinä, sen hakkasi halmeeksi. Kävi metsään, kaasi kattilan suurelle laakakivelle ja lähti sitten jokia alas Muhokselle. Sieltä hän otti vaimonsa ja, lapsetoinna kun oli , kaksi veljensä poikaa matkaansa ja palasi Kemijärvelle"".
Edellä olevan tarun mukaan Paavo Halosella oli kaksi veljenpoikaa mukanaan muuttaessaan Kemijärvelle.
Toinen taru, joka muistuu mieleen on se, että Olli (Paavonp. Halonen ?), joka perusti Isollekylälle Ollila nimisen tilan. Kerrotaan, että hän olisi ollut Paavo Halosen vaimon syrjähyppy ja sen vuoksi Paavo Halonen oli "passittanut" Ollin toiselle puolelle järveä asumaan. Mistä tämän olen lukenut, en sitä tietenkään ole kirjannut ylös.
Edellä mainittuja taruja ei kumpaakaan voi vahvistaa verotusluetteloista. Tiedä sitten löytyisikö käräjäkirjoista jotain viitteitä Halosten perhesuhteista?
Uskonko minä näihin taruihin? Enpä taida uskoa. Uskon vain sen, mitä omilla silmilläni näen. Vaikka tarut ovat useimmiten tosipohjaisia, niin "aika kultaa muistot"
Ei savua ilman tulta.
Tuo muhoslaisuus tulee esiin jo kansantaruissa, ja sehän voidaan todistaa asiakirjojenkin avulla.
Eli jotain faktaakin on kemijärveläisillä ollut perimätiedoissaan.
Matti Lund
06.01.12, 11:28
Ei savua ilman tulta.
Tuo muhoslaisuus tulee esiin jo kansantaruissa, ja sehän voidaan todistaa asiakirjojenkin avulla.
Eli jotain faktaakin on kemijärveläisillä ollut perimätiedoissaan.
Perimätiedot vaikuttavat siltä, että ylösmerkitsijälle kertonut on ne sepittänyt aivan omasta mielikuvituksestaan eikä niitä tarinoita ollut kerrottu ennen häntä.
Toisella kertojalla on ollut epämääräinen perimätieto, että joku heidän esivanhemmistaan olisi saattanut olla kotoisin Muhokselta, muttei tietoa, miten ja milloin tämä olisi tullut sukuun. Sen tiedon puuttuessa hän on sepittänyt oman aikakautensa hengen mukaisen tyypillisen jutun, että kantaukko NN olisi tullut nuorena poikamiehenä Kemijärven rannoille, katsastanut paikat, todennut hyviksi ja rakentanut sinne pirtin. Sen jälkeen sinne piti hakea eukkoa, ja kun ei ollut lähempää löytynyt, piti se hakea aina Muhokselta asti. Tarinankartoja uskoi vakaasti, että kaikki kantaukon lapset ovat syntyneet Kemijärvellä Muhokselta haetulle eukolle, mutta lisäksi hän olisi saanut mukaansa kaksi veljensä poikaa? - Asiakirjat eivät voi antaa minkäänlaista vahvistusta tämänsuuntaiselle tarinalle muulta osin kuin, että henkilöitä on tullut Muhokselta.
Toinen Juhan referoima perimätieto lyö vasten edellisen kasvoja eli osoittaa juuri sitä, että ainakin toinen tarinoista on pelkästään uudenaikaisen mielikuvituksen tuotetta. Siinä tarinassa olisi mahdollisesti joku Kemijärven talossa vieraillut mies sekaantunut emäntään, josta olisi tuloksena Olli -poika. Tämä tarina ei vaikuta niin uudenaikaiselta kuin edellinen.
terv Matti Lund
Perimätiedot vaikuttavat siltä, että ylösmerkitsijälle kertonut on ne sepittänyt aivan omasta mielikuvituksestaan eikä niitä tarinoita ollut kerrottu ennen häntä.
Toisella kertojalla on ollut epämääräinen perimätieto, että joku heidän esivanhemmistaan olisi saattanut olla kotoisin Muhokselta, muttei tietoa, miten ja milloin tämä olisi tullut sukuun. Sen tiedon puuttuessa hän on sepittänyt oman aikakautensa hengen mukaisen tyypillisen jutun, että kantaukko NN olisi tullut nuorena poikamiehenä Kemijärven rannoille, katsastanut paikat, todennut hyviksi ja rakentanut sinne pirtin. Sen jälkeen sinne piti hakea eukkoa, ja kun ei ollut lähempää löytynyt, piti se hakea aina Muhokselta asti. Tarinankartoja uskoi vakaasti, että kaikki kantaukon lapset ovat syntyneet Kemijärvellä Muhokselta haetulle eukolle, mutta lisäksi hän olisi saanut mukaansa kaksi veljensä poikaa? - Asiakirjat eivät voi antaa minkäänlaista vahvistusta tämänsuuntaiselle tarinalle muulta osin kuin, että henkilöitä on tullut Muhokselta.
Toinen Juhan referoima perimätieto lyö vasten edellisen kasvoja eli osoittaa juuri sitä, että ainakin toinen tarinoista on pelkästään uudenaikaisen mielikuvituksen tuotetta. Siinä tarinassa olisi mahdollisesti joku Kemijärven talossa vieraillut mies sekaantunut emäntään, josta olisi tuloksena Olli -poika. Tämä tarina ei vaikuta niin uudenaikaiselta kuin edellinen.
terv Matti Lund
Tuo Olli olisi ollut jonkun karjalaisen Kurikaisen lapsi, jonka tämä teki Paavon vaimon kanssa sillä aikaa kun Paavo oli sotaretkellä 1600-luvun alussa.
Hei
Minulla on edessäni kopio Maakirjasta v. 1648 lähdeviite ES 2468 s.127.
Kemiträskin luettelo alkaa:
Påål Pålsson
Olof Påålsson
Peer Pålsson
Samoin on v.1650 lähdeviite ES 2469 s.751
tv arskap
paavo.lohvansuu
06.01.12, 15:29
Paavali Halosen perintö2254
2255
Pekka Paavola
06.01.12, 20:25
Halosista yleisimmin Lapissa. On päästy erästä munkin sukua taaksepäin Maria Påhlin tr. Haloseen asti s. 12.4.1702, k. 6.12.1753 Sodankylä.
Lie Maria myös nuita Kemijärven Halosia?, vai onko isänsä Påhl jostain muualta päin. Terv .Pekka
Halosista yleisimmin Lapissa. On päästy erästä munkin sukua taaksepäin Maria Påhlin tr. Haloseen asti s. 12.4.1702, k. 6.12.1753 Sodankylä.
Lie Maria myös nuita Kemijärven Halosia?, vai onko isänsä Påhl jostain muualta päin. Terv .Pekka
Omassa tiedostossani tuolla syntymäajalla löytyy Maria Paavont. Halonen-Pietilä. Olen kylläkin naittanut (v. 1732 Kemi) hänet simolaisen Olli Laurinp. Ruikan kanssa. Simon rippikirjassa hänelle on merkitty syntymäaika 1705.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1742-1783_ik235/20.htm
Marian veli Paavo (s. 07.12.1699) on mielestäni myös muuttanut Ruikan taloon Simoon. Paavo vihittiin (v. 1733 Kemi) Marketta Pekant. Ruikan kanssa. Simon rippikirjoissa hänen syntymäajaksi on merkitty 1694.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1742-1783_ik235/19.htm
Ei ole helppo seurata Mariaa ja Paavoa Simoon, joten virhe mahdollisuus on olemassa. Kannattaa tarkistaa!
Paavali Halosen perintö
Tästä voidaan olettaa, että Paavo Halonen on kuollut 1668. Paavo maksaa henkiveroa vielä vuonna 1658, mutta seuraava vuonna hänet mainitaan henkikirjassa vain nimenä.
Minusta syntymä aika on oikein Maria Paavont Halonen s. 12.4. 1702. Mutta 6.12. 1753 kuolee Kemijärvellä Anders Takkinen-Warg-Cotaniemen vaimo Maria Paavont Kärppä. Ei minulla ole muuta perustetta kuin kuolinhetken ikä 58/8/14, joka pitäisi olla n. 51v. sekä vihityissä Marian Sukunimi.
Tässä vih 29.12.1728 Anders Tackinen ja Maria Påhlsdr Kärppä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/5.htm
Rk
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524685
Tässä lainaus R. Rytkösen KEMIJÄRVEN HISTORIA I:stä siv. 77
"Täysin vieras ei myöskään ollut uudistilallisen Pieti Juhonpoika Kärpän eli Kotajärven yhtiömies, hänen sisarpuolensa Marja Paavontytär, jonka kanssa Pieti oli sopinut yhtiökumppanuudesta. Hänen harmikseen Marja menikin naimisiin sotilas Antti Wargin kanssa ja lähti talosta lehmineen lampaineen."
tv arskap
Minusta syntymä aika on oikein Maria Paavont Halonen s. 12.4. 1702. Mutta 6.12. 1753 kuolee Kemijärvellä Anders Takkinen-Warg-Cotaniemen vaimo Maria Paavont Kärppä. Ei minulla ole muuta perustetta kuin kuolinhetken ikä 58/8/14, joka pitäisi olla n. 51v. sekä vihityissä Marian Sukunimi.
Tässä vih 29.12.1728 Anders Tackinen ja Maria Påhlsdr Kärppä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/5.htm
Rk
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524685
Tässä lainaus R. Rytkösen KEMIJÄRVEN HISTORIA I:stä siv. 77
"Täysin vieras ei myöskään ollut uudistilallisen Pieti Juhonpoika Kärpän eli Kotajärven yhtiömies, hänen sisarpuolensa Marja Paavontytär, jonka kanssa Pieti oli sopinut yhtiökumppanuudesta. Hänen harmikseen Marja menikin naimisiin sotilas Antti Wargin kanssa ja lähti talosta lehmineen lampaineen."
tv arskap
Minä näen tuon asian niin, että Antti Wargin vaimo oli Maria Paavont. Kärppä. Rippikirjassa Marian syntymäaika on 24.03.1696.
Marian isä Paavo Pekanp. Kärppä on merkitty kuolleeksi vuoden 1698 henkikirjassa. Paavo on ilmeisesti kerennyt kuolla jo vuoden 1697 puolella, koska häntä ei näy vuonna 1698 alkavissa rippikirjoissa eikä kuolleiden luettelossa.
Paavo Pekanp. Kärpän vaimon, Liisan (Elisabet) uusi mies oli Jöran Jöraninp. Jaakkola, joka tuli asustelemaan Kärppään.
Tästä Liisan ja Jöranin aviosta on yllämainittu Marian velipuoli, "Pieti Johaninp.", eli Pekka Jöraninp.
Hei, juuri näinhän minäkin tuossa kirjoitin. Eli syntymäaika on Maria Paavont Halosen kuten Mikakin on todennut. Mutta kuolinaiha Maria Paavont Kärpän.
Olen aivan samaa mieltä tuosta Pieti Kärpän sukulaisuudesta Mariaan. Joko R. Rytkönen on lukenut lähteistä patronyymi väärin, tai se on kirjattu sinne väärin.
tv arskap
Hei, juuri näinhän minäkin tuossa kirjoitin. Eli syntymäaika on Maria Paavont Halosen kuten Mikakin on todennut. Mutta kuolinaiha Maria Paavont Kärpän.
Olen aivan samaa mieltä tuosta Pieti Kärpän sukulaisuudesta Mariaan. Joko R. Rytkönen on lukenut lähteistä patronyymi väärin, tai se on kirjattu sinne väärin.
tv arskap
Kyllä, noinhan sinä kirjoittelit.
Tarkoitukseni oli "tuoda julki" Paavo Pekanp. Kärpän kuolinaika henkikirjoista sekä millä konstilla Jöran Jöraninp. Jaakkola tuli Kärppään. Edellä mainittu kuvio ei ole kaikille tuttu juttu.
Luultavasti Rytkönen on tietoisesti suomentanut Jöranin Juhoksi.
Tuo Olli olisi ollut jonkun karjalaisen Kurikaisen lapsi, jonka tämä teki Paavon vaimon kanssa sillä aikaa kun Paavo oli sotaretkellä 1600-luvun alussa.
Pidä Mika puolesi!
Tässä hieman lisää tuota "perimätietoa"!
:cool:
______________________________
" Kotiin saavuttuaan Paavo ei löytänyt vaimoaan. Hänelle kerrottiin venäläisen (karjalaisen) Kurikaisen vieneen hänen emäntänsä. Kurikainen oli venäläisten (karjalaisten) päällikkö ja Paavon päävastustaja. Paavo lähti perään kuullessaan mihin vaimon ryöstäjä oli mennyt. Aurinkoiselta aholta hän oli heidät löytänyt, jossa vaimo etsi täitä Kurikaisen päästä. Paavon nähdessään emäntä painoi venäläisen pään helmaansa. Paavo ”pistälti pajonetillaan ja viskas olkansa yli kuin koiran raavon” , ei siinä kuulema paljon mies painanut. Vaimon sanoessa, että voi Halonen, se on raiskannu jo hänet, Paavo tokaisi siihen: ” Jaa, kyllä sit’ on monta raiskattu, hyvä ett’ olet henkesi pitänyt.” "
"
Vaimo sai pojan, Kurikaisen, Olli nimeltään (Olli Halosen nimissä maakirjoissa ¼ manttaalin tila Kemijärvellä) Tätä Paavo piti poikanaan ja antoi hänelle vastapäiseltä rannalta niemen, ”ei oman perikuntansa keskuudesta.” Tila sai nimen Ollilla. Halosen suku oli äkäistä, ja viljelijöitä. Kurikaiset hyviä soittajia ja kauppiaita.
Paavo valloitti ”luhat ja saaret”, jotka sittemmin jaettiin perillisille, Tervola, Vaarala, Yli-Halonen ja Ali-Halonen sekä Ollila Kurikaiselle. "
"
Ollin ja Margaretan vanhempi poika oli Tuomas (1619-1709) Ollila.
Tuomaksen ainoa poika oli Olli (1648-1728) Kursu,. Ollin puoliso oli Anna Hannuntytär (1620.-1703). Olli ja Anna muuttivat Sallan Kursuun ja ottivat sukunimekseen Kursun. Muutolla Olli ja Anna halusivat pelastaa poikansa sotaväenotolta: Siirtymällä silloisen Lapinrajan toiselle puolelle heidän kuusi poikaansa on pelastunut näin sotaväenotolta. Tuolloin sotaväestä ei yleensä palattu.
Ollin nuorin lapsi oli Lauri (1699-1762) Kursu. Laurin vaimo oli Lumijoelta tullut Briita Perttunen (1700-1758). "
Matti Lund
16.01.12, 16:42
Pidä Mika puolesi!
Tässä hieman lisää tuota "perimätietoa"!
:cool:
______________________________
" Kotiin saavuttuaan Paavo ei löytänyt vaimoaan. Hänelle kerrottiin venäläisen (karjalaisen) Kurikaisen vieneen hänen emäntänsä. Kurikainen oli venäläisten (karjalaisten) päällikkö ja Paavon päävastustaja. Paavo lähti perään kuullessaan mihin vaimon ryöstäjä oli mennyt. Aurinkoiselta aholta hän oli heidät löytänyt, jossa vaimo etsi täitä Kurikaisen päästä. Paavon nähdessään emäntä painoi venäläisen pään helmaansa. Paavo ”pistälti pajonetillaan ja viskas olkansa yli kuin koiran raavon” , ei siinä kuulema paljon mies painanut. Vaimon sanoessa, että voi Halonen, se on raiskannu jo hänet, Paavo tokaisi siihen: ” Jaa, kyllä sit’ on monta raiskattu, hyvä ett’ olet henkesi pitänyt.” "
"
Vaimo sai pojan, Kurikaisen, Olli nimeltään (Olli Halosen nimissä maakirjoissa ¼ manttaalin tila Kemijärvellä) Tätä Paavo piti poikanaan ja antoi hänelle vastapäiseltä rannalta niemen, ”ei oman perikuntansa keskuudesta.” Tila sai nimen Ollilla. Halosen suku oli äkäistä, ja viljelijöitä. Kurikaiset hyviä soittajia ja kauppiaita.
Paavo valloitti ”luhat ja saaret”, jotka sittemmin jaettiin perillisille, Tervola, Vaarala, Yli-Halonen ja Ali-Halonen sekä Ollila Kurikaiselle. "
"
Ollin ja Margaretan vanhempi poika oli Tuomas (1619-1709) Ollila.
Tuomaksen ainoa poika oli Olli (1648-1728) Kursu,. Ollin puoliso oli Anna Hannuntytär (1620.-1703). Olli ja Anna muuttivat Sallan Kursuun ja ottivat sukunimekseen Kursun. Muutolla Olli ja Anna halusivat pelastaa poikansa sotaväenotolta: Siirtymällä silloisen Lapinrajan toiselle puolelle heidän kuusi poikaansa on pelastunut näin sotaväenotolta. Tuolloin sotaväestä ei yleensä palattu.
Ollin nuorin lapsi oli Lauri (1699-1762) Kursu. Laurin vaimo oli Lumijoelta tullut Briita Perttunen (1700-1758). "
Kerrot tämän jutun paljastamatta sitä, uskotko Sinä siinä olevan jotain todenperää ja miten se voisi olla mahdollista. Ehkä sen olet pelkänä leikinlaskuna tuonut esiin?
Tarinahan on pudonnut historian raiteilta kuin eno veneestä eli on niin sanotusti aivan "kuutamolla" tai aivan palturia, historiankulun puurot ja vellit aivan sekaisin.
Jos olet vähänkään tutkinut tätä Halosta, niin allekirjoitat tämän.
Joka tapauksessa mitään asiayhteyttä tästä tarinasta ei saada Kemijärvellä omaa taloaan asuneen Olli Paavonpoika Halosen elämänhistoriaan. Mikään nimeä lukuunottamatta ei mätsää.
Mikähän tässä jutussa sitten viehättääkään?
Se toinen Olli Paavonpoika Halonenhan, joka asiakirjoista ilmenee, oli syntynyt Muhokseksi mieltämällämme alueella vuonna 1602, josta oli muuttanut aikamiehenä Kemijärvelle ja oli sittemmin veljensä kanssa tasavertainen rintaperillinen vanhempiensa jälkeen kuten Paavo Lohvansuun ketjuun kirjaama käräjäpöytäkirjaote vuodelta 1669 osoittaa.
terv Matti Lund
Kerrot tämän jutun paljastamatta sitä, uskotko Sinä siinä olevan jotain todenperää ja miten se voisi olla mahdollista. Ehkä sen olet pelkänä leikinlaskuna tuonut esiin?
terv Matti Lund
En laske leikkiä, joskus olen vain turhautunut, kuten me kaikki.
Ja kyllä minä Halosen reissuihin uskon, en toki kaikkiin.
Niitä on historiallisesti dokumentoitu eri suunnilla joten on vaikea kuvitella, että ne kuuluisivat saman epiikan piiriin, sillä eihän ne kielialuetta voi noin vain ylittää.
- Tai, no tietysti voi! :)
Vuodesta 1992 olen seurannut Karjalassa ilmestyviä lehtiä, poiminut lehtileikkeitä ja todennut näiden tarinoiden pitävän yhtä suomalaisten mytologioiden kanssa; Vesaisen, Halosen, Kurikaisen jne. ryöstöretkistä Karjalaan, että Oulun seutuville.
Eräs suomalaisten tekemästä ryöstöretkestä kertova tarina on jäänyt erityisesti mieleen ja se kohdistui nykyisen Kostamuksen alueelle ja aiheutti suuren kostoretken 1500 -1600 luvun vaihteessa Ouluun
Tässäpä nettiosoite, ei muuta kuin kahlaamisiin. Vanhoja lehtiä voi myös tilata luettaviksi. Useat tarinat ovat venäjäksi.
http://carelia.rkperiodika.ru/
http://www.kandalaksha.org/ (http://www.kandalaksha.org/) tältä varsin tuoreelta sivustolta taas löytyy tutkittua tarinaa Kantalahden alueesta, siltä samaiselta seudulta, missä Halonen aikoinansa seikkaili.
http://biarmia.narod.ru/ (http://biarmia.narod.ru/) Tämä historiallisten julkaisujen aarreaitta pitää sisällänsä mm. lähes kaikkien suomalaisten tutkimusmatkailijoiden Kuolan alueen venäjänkieliset retket ja tutkimukset.
Ajalta jolloin Suomi kuului Venäjän vallan alaisuuteen. Otteita on mm. Ruotsin kuninkaallisen kirjaston niteistä. - Kartasto on laaja ja kattava.
Yltäkyllin historiaa Kuolan, Karjalan, sekä skandinavian mailta aina länsimaisen historian aamuhämäristä saakka.
– Valitettavasti nämä kaikki sivustot edellyttävät venäjän kielen taitoa.
Lähes kolmenkymmenen vuoden ajan olen kerännyt Koillis-Lapin historiallisia tietoja eri lähteistä mm. Halosesta, että voin, ainakin omalta kohdaltani, hyvin sanoa, että historian ”juorut” ja nykypäivä pitävät, Halosen osalta, kutakuinkin yhtä.
Useasti teema on värittynyt, ja turhaakin / vaikeasti todistettavia seikkoja siellä on.
Mutta esim tuo lainaus, minkä viimeksi liitin tänne luettavaksenne, on lähinnä uskottavinta totuutta mikä Halosesta on olemassa, - näiden kolmen eri lähteen luovuttaman informaation perusteella.
Nyt kun olen luovuttanut käyttöönne lähdeluettelot, toivotan Teille riemukasta löytömatkaa historiallisten dokumenttien maailmaan, josta löytyy, kumma kyllä, selityksiä suomalaisiin, mm. kuolajärveläisiin sukuihinkin ja heidän venäläisiin sukulaisiinsa.
Laitanpa tuohon vielä linkin viimeisimmästä seikkailusta, jonka tein Levashovon hautausmaalle.
http://padasjoenpakinat.blogspot.com/
Matti Lund
18.01.12, 15:56
En laske leikkiä, joskus olen vain turhautunut, kuten me kaikki.
Ja kyllä minä Halosen reissuihin uskon, en toki kaikkiin.
Niitä on historiallisesti dokumentoitu eri suunnilla joten on vaikea kuvitella, että ne kuuluisivat saman epiikan piiriin, sillä eihän ne kielialuetta voi noin vain ylittää.
- Tai, no tietysti voi! :)
Vuodesta 1992 olen seurannut Karjalassa ilmestyviä lehtiä, poiminut lehtileikkeitä ja todennut näiden tarinoiden pitävän yhtä suomalaisten mytologioiden kanssa; Vesaisen, Halosen, Kurikaisen jne. ryöstöretkistä Karjalaan, että Oulun seutuville.
Eräs suomalaisten tekemästä ryöstöretkestä kertova tarina on jäänyt erityisesti mieleen ja se kohdistui nykyisen Kostamuksen alueelle ja aiheutti suuren kostoretken 1500 -1600 luvun vaihteessa Ouluun
Tässäpä nettiosoite, ei muuta kuin kahlaamisiin. Vanhoja lehtiä voi myös tilata luettaviksi. Useat tarinat ovat venäjäksi.
http://carelia.rkperiodika.ru/
http://www.kandalaksha.org/ (http://www.kandalaksha.org/) tältä varsin tuoreelta sivustolta taas löytyy tutkittua tarinaa Kantalahden alueesta, siltä samaiselta seudulta, missä Halonen aikoinansa seikkaili.
http://biarmia.narod.ru/ (http://biarmia.narod.ru/) Tämä historiallisten julkaisujen aarreaitta pitää sisällänsä mm. lähes kaikkien suomalaisten tutkimusmatkailijoiden Kuolan alueen venäjänkieliset retket ja tutkimukset.
Ajalta jolloin Suomi kuului Venäjän vallan alaisuuteen. Otteita on mm. Ruotsin kuninkaallisen kirjaston niteistä. - Kartasto on laaja ja kattava.
Yltäkyllin historiaa Kuolan, Karjalan, sekä skandinavian mailta aina länsimaisen historian aamuhämäristä saakka.
– Valitettavasti nämä kaikki sivustot edellyttävät venäjän kielen taitoa.
Lähes kolmenkymmenen vuoden ajan olen kerännyt Koillis-Lapin historiallisia tietoja eri lähteistä mm. Halosesta, että voin, ainakin omalta kohdaltani, hyvin sanoa, että historian ”juorut” ja nykypäivä pitävät, Halosen osalta, kutakuinkin yhtä.
Useasti teema on värittynyt, ja turhaakin / vaikeasti todistettavia seikkoja siellä on.
Mutta esim tuo lainaus, minkä viimeksi liitin tänne luettavaksenne, on lähinnä uskottavinta totuutta mikä Halosesta on olemassa, - näiden kolmen eri lähteen luovuttaman informaation perusteella.
Nyt kun olen luovuttanut käyttöönne lähdeluettelot, toivotan Teille riemukasta löytömatkaa historiallisten dokumenttien maailmaan, josta löytyy, kumma kyllä, selityksiä suomalaisiin, mm. kuolajärveläisiin sukuihinkin ja heidän venäläisiin sukulaisiinsa.
Laitanpa tuohon vielä linkin viimeisimmästä seikkailusta, jonka tein Levashovon hautausmaalle.
http://padasjoenpakinat.blogspot.com/
Joka tapauksessa laittamasi kertomuksen uskottavuus historiallisia asiakirjalähteitä vasten on täysi nolla.
Sellaista on saattanut tietysti tapahtua joskus muinaisuudessa jollekin henkilölle jonakin toisena ajankohtana jossakin toisessa paikassa, mutta se on aivan mahdottomuus niille Kemijärven Halosissa tavattaville henkilöille, joista nyt oli puhe.
Vastakkain ovat asiakirjatiedot ja mielikuvituksesta vedetty kertomus. Kertomus on ehkä sepitetty yli 200 vuotta sen jälkeen, kun viranomaiset ovat kirjanneet kertomuksen kanssa täydellisessä ristiriidassa olevat ko. henkilöiden aikaa ja paikkaa koskevat asiakirjat.
Pitää täysin nollata nämä asiakirjatiedot, että voi uskoa kertomuksessa olevan jotain todenperäisyyttä.
Esimerkiksi vuoden 1669 käräjäpöytäkirjan pitää uskoa olevan täyttä huijausta ja samoin täytyy uskoa aivan paikkansapitämättömäksi Halosten sijoittaminen verotusvuosiin eri paikkakunnille. Ja historian taju täytyy olla täysin kankaalla, jotta kertomus viehättää muussa kuin hupailutarkoituksessa.
Kertomus on oman tulkintani mukaan täysin jonkun koiranleuan omalaatuista huumoria.
Tällaisten kertoelmien kokoelmilla on samanlaista historiallista arvoa kuin teekkarien Vappu -lehtien kaskukokoelmilla paitsi että teekkarien kaskut liittyvät reaalisemmin omaan aikaansa, eli niistä saa jotain enemmän todellista irti omasta ajastaan sitten, kun niitä lukee vaikkapa sata vuotta myöhemmin.
terv Matti Lund
Matti Lund
18.01.12, 18:56
...
Useasti teema on värittynyt, ja turhaakin / vaikeasti todistettavia seikkoja siellä on.
Mutta esim tuo lainaus, minkä viimeksi liitin tänne luettavaksenne, on lähinnä uskottavinta totuutta mikä Halosesta on olemassa, - näiden kolmen eri lähteen luovuttaman informaation perusteella.
Nyt kun olen luovuttanut käyttöönne lähdeluettelot, toivotan Teille riemukasta löytömatkaa historiallisten dokumenttien maailmaan, josta löytyy, kumma kyllä, selityksiä suomalaisiin, mm. kuolajärveläisiin sukuihinkin ja heidän venäläisiin sukulaisiinsa.
Laitanpa tuohon vielä linkin viimeisimmästä seikkailusta, jonka tein Levashovon hautausmaalle.
http://padasjoenpakinat.blogspot.com/
Hei, tässä tapauksessa perimätiedossa oli ainoastaan naurettavan helposti kumottavia seikkoja vertaamalla niitä kameraalisten arkistolähteitten vastineisiin. Mitään ympäristöllisiä ja historistisia vastaavuksia tai kohtaavuuksia ei löytynyt!
Mutta luin linkistä blogiasi. Esimerkiksi sähköhuollon huonoa tilannetta ruotivassa kirjoituksessasi lähes vuoden takaa, joka käy suorastaan tämänhetkisen tilanteen profetiana, oli sellaista oivuutta, purevuutta ja asiantuntemusta, jotka ominaisuudet, siis sanalla sanoen kriittisyyden, siirtämällä historian ruotimiseen, pääset vapaaksi historian kanssa sovittamattoman ristiriitaisten perimätietojen pauloista.
Niitä tietoja kannattaa toki kerätä, mutta aika suurelta osalta niillä ei ole mitään henkilöhistoriallista todistusarvoa, vaan arvoa vain kansanperinteen keruun kannalta.
Muutenkin käsityksiisi blogeissasi on helppo monin osin yhtyä, mutta ei käsityksiisi Halosta käsittelevien perimätietojen historiallisesta arvosta. Minun katsannossani tämä tarina on täysin arvoton tutkimuksellisessa mielessä.
terv Matti Lund
Mutta luin linkistä blogiasi. Esimerkiksi sähköhuollon huonoa tilannetta ruotivassa kirjoituksessasi lähes vuoden takaa, joka käy suorastaan tämänhetkisen tilanteen profetiana, oli sellaista oivuutta, purevuutta ja asiantuntemusta, jotka ominaisuudet, siis sanalla sanoen kriittisyyden, siirtämällä historian ruotimiseen, pääset vapaaksi historian kanssa sovittamattoman ristiriitaisten perimätietojen pauloista.
Niitä tietoja kannattaa toki kerätä, mutta aika suurelta osalta niillä ei ole mitään henkilöhistoriallista todistusarvoa, vaan arvoa vain kansanperinteen keruun kannalta.
Muutenkin käsityksiisi blogeissasi on helppo monin osin yhtyä, mutta ei käsityksiisi Halosta käsittelevien perimätietojen historiallisesta arvosta. Minun katsannossani tämä tarina on täysin arvoton tutkimuksellisessa mielessä.
terv Matti Lund[/quote]
Auts!! Tattuu!! :D:
Näinpä minä arvelin tämän kulkevan.
Ilman kummempaa ennustettavuutta tai profetiaa.
Hei, tässä tapauksessa perimätiedossa oli ainoastaan naurettavan helposti kumottavia seikkoja vertaamalla niitä kameraalisten arkistolähteitten vastineisiin. Mitään ympäristöllisiä ja historistisia vastaavuksia tai kohtaavuuksia ei löytynyt!
Mutta luin linkistä blogiasi. Esimerkiksi sähköhuollon huonoa tilannetta ruotivassa kirjoituksessasi lähes vuoden takaa, joka käy suorastaan tämänhetkisen tilanteen profetiana, oli sellaista oivuutta, purevuutta ja asiantuntemusta, jotka ominaisuudet, siis sanalla sanoen kriittisyyden, siirtämällä historian ruotimiseen, pääset vapaaksi historian kanssa sovittamattoman ristiriitaisten perimätietojen pauloista.
Niitä tietoja kannattaa toki kerätä, mutta aika suurelta osalta niillä ei ole mitään henkilöhistoriallista todistusarvoa, vaan arvoa vain kansanperinteen keruun kannalta.
Muutenkin käsityksiisi blogeissasi on helppo monin osin yhtyä, mutta ei käsityksiisi Halosta käsittelevien perimätietojen historiallisesta arvosta. Minun katsannossani tämä tarina on täysin arvoton tutkimuksellisessa mielessä.
terv Matti Lund
Miksei Paavo Halonen, joka oli Kemijärvelle ensimmäisenä merkitty uudisasukas olisi voinut nuorempana olla mukana Vesaisen retkillä?
Paavohan syntyi n. 1565. Vesaisen retkellä Kuolaan ja Petsamoon 1589 hän olisi ollut 24-vuotias ja Baggen retkellä pari vuotta myöhemmin 26-vuotias.
Paavo Halonen olisi osallistunut Petsamon luostarin tuhoretkelle 1589 Vesaisen mukana. Retkestä kerrotaan myös luonnollisesti Petsamon luostarin kronikassa, mutta Halosta ei siinä kai erikseen mainita.
Retkiä tehtiin vielä 1600-luvun alussa, vaikka oli jo virallisesti rauha. Olli-poikahan syntyi n. 1602. ei kai olisi mikään ihme, jos Kurikainen kävi siittämässä hänet oletetun isän ollessa poissa. Tosin tämä Kurikais-tarina on saattanut sekoittua Pekka Vesaisen samankaltaiseen tarinaan: "Vesaisen saapuessa kotiin 1589 oli vainolainen sitä hävittämässä. Hänen kaksi lastaan oli surmattu, ja hänen kaunis nuori vaimonsa kamppaili erään vihollisen kanssa. Yllätyshyökkäyksella Vesainen voitti kotiinsa tunkeutujat ja pelasti vaimonsa.".
Mika J
Matti Lund
18.01.12, 20:32
Miksei Paavo Halonen, joka oli Kemijärvelle ensimmäisenä merkitty uudisasukas olisi voinut nuorempana olla mukana Vesaisen retkillä?
Paavohan syntyi n. 1565. Vesaisen retkellä Kuolaan ja Petsamoon 1589 hän olisi ollut 24-vuotias ja Baggen retkellä pari vuotta myöhemmin 26-vuotias.
Petsamon luostarin tuhoretkellä Kuolaan Vesaisen mukana oli joku Halonen muistaakseni jonkun Petsamon luostarin kronikan mukaan.
Retkiä tehtiin vielä 1600-luvun alussa, vaikka oli jo virallisesti rauha. Olli-poikahan syntyi n. 1602. ei kai olisi mikään ihme, jos Kurikainen kävi siittämässä hänet oletetun isän ollessa poissa. Tosin tämä Kurikais-tarina on saattanut sekoittua Pekka Vesaisen samankaltaiseen tarinaan: "Vesaisen saapuessa kotiin 1589 oli vainolainen sitä hävittämässä. Hänen kaksi lastaan oli surmattu, ja hänen kaunis nuori vaimonsa kamppaili erään vihollisen kanssa. Yllätyshyökkäyksella Vesainen voitti kotiinsa tunkeutujat ja pelasti vaimonsa.".
Mika J
Kemijärvelle ensimmäiseksi asukkaaksi merkitty Paavo Paavonpoika Halonen on nähdäkseni Niskankylän Paavo Halosen poika, joka oli Oulun pitäjän vuoden 1627 RL:n mukaan iältään 30 vuotta ja Kemin pitäjän vuoden 1640 RL:n mukaan 40 vuotta.
Vanhan Paavo Halosen ikä tai syntymävuosi ei ilmene asiakirjoista.
Näiden mukaan Oulun pitäjän Paavo Halosen vanhin poika Paavo Paavonpoika Halonen oli syntynyt aikavälillä 1597...1600 ja Olli Paavonpoika oli häntä näiden luetteloitten mukaan kaksi vuotta nuorempi.
Siis Kemijärven asiakirjoihin kirjattu Paavo Halonen ei ollut vielä edes syntynyt, kun Pekka Vesainen teki viimeisen retkensä.
Vanhan Paavo Halosen tilanne ei selviä enää vuoden 1627 jälkeen (ruodutusluettelossa hänet on kirjattu ikälopuksi), eli sekään, oliko hän vielä elossa ja tuliko hän uudisasuttajapoikiensa mukana Kemijärvelle? Eli tämän jälkeen hän katoaa kokonaan veroluetteloista.
Oulun pitäjään, ei Kemin pitäjään, merkitty Paavo Halonen on saattanut olla Vesaisen porukoissa Solovetskiä ynnä muuta hävittämässä, mutta sellainen tarinahan voidaan sepittää yhdelle jos toisellekin Oulun tai Iin pitäjän isännälle, kun se on tiedossa, että nimeämätön kourallinen heitä on näille retkille osallistunut. Tällainen tieto on ainoastaan mahdollisuus eikä sitä pitäisi levittää rivimiesten yksilötasolla ikään kuin todistettuna juttuna niin kuin yritetään Paavo Halosenkin osalta, ellei häntä erikseen nimetä näitä retkiä koskevissa asiakirjoissa. Minulla ei ole tiedossa sellaista nimeämistä.
terv Matti Lund
Pekka Paavola
18.01.12, 20:39
Soutelen tässä vähän esi-isäni Pekka Vesaisen veneellä Kemijärven Halosenlahteen. Jos Paavo Halonen olis ollut vasta ensimmänien merkitty uudisasukas Kemijärvellä, niin olisi ollut kummaa, ettei Pekka Vesaisen mukaan kohti Kuolaa olisi pyydetty Kemijärvisiä miehiä jo opas tarkoituksissa, koska on siellä varmaan ollut ainakin osittaisvuotista asutusta erän käyntiin liittyvänä ja lisäksi saamelaisasutusta . Ainakin kevät kesin on jopa Tervolan seudun haenpyytäjiä siellä jo 1500 luvulla ollut verkkojaan virittelemässä, ja mistä tietää tuolloin,että olisiko joku Kemijärven esi-isistäni, jos näillä seuraavilla on sukua alueelle asunut ennen heitäkin: Olli Pekanpka Luusua/Pöykiö s.n. 1602 ja Matti Matinpka Oinaan s. 1639 (tämä ei silloin päde jos hänen isä oli Matti Erkinpka Oinas Ylipaakkolasta)
Kemijokea jatketaan pohjoiseen ihan sen latvoille tai käännytään oikeaan l. Värriön latvoilla. Ja siitä jonkin matkaan , että päästää veden jakajan yli ja sitten kohti koillista edelleen.
Mitä Pekka Vesaiseen. Vaikka hänen jutuissssa on totta edes 10% , niin siitä huolimatta oli kaima kova sissi
Erään kertomuksen mukaan Paavo Halonen (s. n. 1565) olisi ollut mukana Petsamon luostarin hävittämisessä 1589. Paavo olisi ollut epärehellinen jossain asiassa.
Tuon mukaan Paavo Halosen kotitalo olisi tuhottu 21.9.1585 http://www.juhasinivaara.fi/kenttak/halonph.htm
Ei varmana olisi ihme, jos hän olisi lähtenyt kotiseudun miesten mukana kostoretkelle Venäjälle.
"Kemijärven ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1631 Kemijärven kylästä löytyy Paavo Paavonpoika Halonen niminen talollinen yhdessä 13 talollisen joukossa. Neljä niistä kuului todellisuudessa Rovaniemen Kemihaaran kylään, jonne ne jo seuraavassa maakirjassa merkittiinkin. Kemin käräjillä 1723 mainitaan, että kemijärveläiset olivat tulleet Savosta. Savolla tarkoitetaan Oulunjokivarren savolaiskyliä, joita aikoinaan sanottiin ”Savoiksi”. Oulunjoen varren Muhos ja Utajärvi saivat savolaiset asukkaansa 1500-luvun puolivälin tienoilla, jolloin sinne tuli mm. Halosia, Hamareita, Pelkosia ja Kärppiä. 1548 eräs Paavo Halonen asui Utajärven Sankijärven kylässä, sen jälkeen häntä ei enää mainita. 1570-luvulla Olli Haloinen asettui Utajärven Niskankylään. Olivatko he sukua toisilleen, se jää selvittämättä. Muhos ja Utajärvi olivat osa silloista Limingan suurpitäjää ja vuodesta 1610 Oulun pitäjää.
Oulunniskan ja (eli?) Kurenpolven asutus tuhottiin kokonaan venäläisten (= karjalaisten) toimesta vuosina 1585-87 niin perusteellisesti, ettei vuoden 1590 veroluettelossa siellä ollut yhtään verotettua taloa. Syyskuun 21 päivänä 1585 vihollinen surmasi 25 henkeä ja poltti kaikki talot, myös Olli Haloisen. Vuonna 1590 venäläiset polttivat kaikki Muhok*sen talot yhtä lukuun ottamatta. Näiden kylien elämä oli tiukkaa 1600-luvulle asti; useita talollisia mainitaan vielä vuoden 1626 manttaaliluettelossa rutiköyhinä, ja jotkut maksoi*vat alennettua hyvin pientä veroa.
Vuonna 1608 Niskan kylän neljä taloa oli saanut asukkaita, heidän joukossaan Paavo Haloinen. On mahdollista että, Paavo oli sukua em. Olli Haloiselle, ehkä poika, ja oli asettunut häneltä autioksi jääneeseen taloon, joka sittemmin oli verohylkynä jo 1635 ja jäi ennen pitkää asumattomaksi häviten lopulta autiotilaluetteloistakin.
Vuoden 1618 väenottoluettelossa mainitaan Kurenpolven kylästä kotoisin oleva Paavo Halonen niminen sotamies.
Vuoden 1624 maantarkastuskirjoissa Paavo Halosen peltopinta-ala oli 2:6 äyrinmaata (hehtaaria) ja vuoden 1626 karjaluettelon mukaan Paavo omisti 1 orin tai ruunan, 1 tam*man, 1 sonnin, 7 lehmää, 8 nuorta nautaa ja 15 lammasta, ollen viidenneksi suurin talo Utajärven 40 talon joukossa, karjamäärässä mitattuna.
Kuningas Kaarle IX kehotti jo v. 1610 Pohjois-Pohjanmaan lohivoutiaan Hans Kopma*nia hankkimaan sinne uudisasukkaita, koska eräillä seuduilla, etenkin Kemijärven rannoilla, oli hyviä maita asuttavaksi. Uudisasukkaille luvattiin kolmen vuoden verovapaus ja ettei kukaan saisi kalastaa heidän valtaamillaan seuduilla.
Vouti kirjoitti 1631 Kemijärven maakirjan marginaaliin: ”Viljelykseen otettujen talojen (vero)vapaudella vuonna 1630 talot ovat saaneet asukkaat, ja ne nauttivat veronalennusta ja vapautta koska ne ovat kaikki olleet pitkän aikaa autioina ja viljelemättöminä, 1634 tulee niiden verovapaus loppumaan”. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kemijärveläiset mainitaan sukunimeltä (http://www.juhasinivaara.fi/kenttak/ekatasukkaat.htm), ja näistä yhdeksästä kahdeksan ovat tulleet Oulun pitäjän Muhokselta ja Utajärveltä. Oliko kuninkaan kirjeellä mitään vaikutusta, vaiko em. vihollisen toimilla, siihen että Paavo (Ollinpoika?) Halonen, yhdessä seitsemän muun Muhoksen ja Utajärven miehen kanssa, muutti lähes 40 peninkulmaa Oulunjärven rannoilta pohjoiseen Kemijärvelle. Syitä saattoi olla useampiakin, kuten kotiseuduilla koetut ainaiset hävitykset ja Kemijärven suomat edut, rehevät niittymaat ja hyvät kalavedet sekä kolmen vuoden verovapaus ja Lappiin muuttaneen uudisasukkaan vapautus sotamiehen kustantamisesta. Entä mikä osuus oli kolmikymmenvuotisella sodalla, joka 1620-luvulla koetteli valtakuntaa veroina ja sotaväenottoina. Vuoteen 1641 mennessä muutti vielä neljä em. seudun miestä Kemijärvelle."
Erään kertomuksen mukaan Paavo Halonen (s. n. 1565) olisi ollut mukana Petsamon luostarin hävittämisessä 1589. Paavo olisi ollut epärehellinen jossain asiassa.
Tuon mukaan Paavo Halosen kotitalo olisi tuhottu 21.9.1585 http://www.juhasinivaara.fi/kenttak/halonph.htm
Ei varmana olisi ihme, jos hän olisi lähtenyt kotiseudun miesten mukana kostoretkelle Venäjälle.
"Kemijärven ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1631 Kemijärven kylästä löytyy Paavo Paavonpoika Halonen niminen talollinen yhdessä 13 talollisen joukossa. Neljä niistä kuului todellisuudessa Rovaniemen Kemihaaran kylään, jonne ne jo seuraavassa maakirjassa merkittiinkin. Kemin käräjillä 1723 mainitaan, että kemijärveläiset olivat tulleet Savosta. Savolla tarkoitetaan Oulunjokivarren savolaiskyliä, joita aikoinaan sanottiin ”Savoiksi”. Oulunjoen varren Muhos ja Utajärvi saivat savolaiset asukkaansa 1500-luvun puolivälin tienoilla, jolloin sinne tuli mm. Halosia, Hamareita, Pelkosia ja Kärppiä. 1548 eräs Paavo Halonen asui Utajärven Sankijärven kylässä, sen jälkeen häntä ei enää mainita. 1570-luvulla Olli Haloinen asettui Utajärven Niskankylään. Olivatko he sukua toisilleen, se jää selvittämättä. Muhos ja Utajärvi olivat osa silloista Limingan suurpitäjää ja vuodesta 1610 Oulun pitäjää.
Oulunniskan ja (eli?) Kurenpolven asutus tuhottiin kokonaan venäläisten (= karjalaisten) toimesta vuosina 1585-87 niin perusteellisesti, ettei vuoden 1590 veroluettelossa siellä ollut yhtään verotettua taloa. Syyskuun 21 päivänä 1585 vihollinen surmasi 25 henkeä ja poltti kaikki talot, myös Olli Haloisen. Vuonna 1590 venäläiset polttivat kaikki Muhok*sen talot yhtä lukuun ottamatta. Näiden kylien elämä oli tiukkaa 1600-luvulle asti; useita talollisia mainitaan vielä vuoden 1626 manttaaliluettelossa rutiköyhinä, ja jotkut maksoi*vat alennettua hyvin pientä veroa.
Vuonna 1608 Niskan kylän neljä taloa oli saanut asukkaita, heidän joukossaan Paavo Haloinen. On mahdollista että, Paavo oli sukua em. Olli Haloiselle, ehkä poika, ja oli asettunut häneltä autioksi jääneeseen taloon, joka sittemmin oli verohylkynä jo 1635 ja jäi ennen pitkää asumattomaksi häviten lopulta autiotilaluetteloistakin.
Vuoden 1618 väenottoluettelossa mainitaan Kurenpolven kylästä kotoisin oleva Paavo Halonen niminen sotamies.
Vuoden 1624 maantarkastuskirjoissa Paavo Halosen peltopinta-ala oli 2:6 äyrinmaata (hehtaaria) ja vuoden 1626 karjaluettelon mukaan Paavo omisti 1 orin tai ruunan, 1 tam*man, 1 sonnin, 7 lehmää, 8 nuorta nautaa ja 15 lammasta, ollen viidenneksi suurin talo Utajärven 40 talon joukossa, karjamäärässä mitattuna.
Kuningas Kaarle IX kehotti jo v. 1610 Pohjois-Pohjanmaan lohivoutiaan Hans Kopma*nia hankkimaan sinne uudisasukkaita, koska eräillä seuduilla, etenkin Kemijärven rannoilla, oli hyviä maita asuttavaksi. Uudisasukkaille luvattiin kolmen vuoden verovapaus ja ettei kukaan saisi kalastaa heidän valtaamillaan seuduilla.
Vouti kirjoitti 1631 Kemijärven maakirjan marginaaliin: ”Viljelykseen otettujen talojen (vero)vapaudella vuonna 1630 talot ovat saaneet asukkaat, ja ne nauttivat veronalennusta ja vapautta koska ne ovat kaikki olleet pitkän aikaa autioina ja viljelemättöminä, 1634 tulee niiden verovapaus loppumaan”. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kemijärveläiset mainitaan sukunimeltä (http://www.juhasinivaara.fi/kenttak/ekatasukkaat.htm), ja näistä yhdeksästä kahdeksan ovat tulleet Oulun pitäjän Muhokselta ja Utajärveltä. Oliko kuninkaan kirjeellä mitään vaikutusta, vaiko em. vihollisen toimilla, siihen että Paavo (Ollinpoika?) Halonen, yhdessä seitsemän muun Muhoksen ja Utajärven miehen kanssa, muutti lähes 40 peninkulmaa Oulunjärven rannoilta pohjoiseen Kemijärvelle. Syitä saattoi olla useampiakin, kuten kotiseuduilla koetut ainaiset hävitykset ja Kemijärven suomat edut, rehevät niittymaat ja hyvät kalavedet sekä kolmen vuoden verovapaus ja Lappiin muuttaneen uudisasukkaan vapautus sotamiehen kustantamisesta. Entä mikä osuus oli kolmikymmenvuotisella sodalla, joka 1620-luvulla koetteli valtakuntaa veroina ja sotaväenottoina. Vuoteen 1641 mennessä muutti vielä neljä em. seudun miestä Kemijärvelle."
Kai ne avioitui jo lähtöseudulla, vai lappalaisnaisten kanssako ne avioitui?
Lundin mukaan naisia ja lapsia ei olisi ollut pioneeriaikoina mukana. Itse vahvasti epäilen sitä. Siihen aikaan ei muutenkaan merkitty naisia mihinkään kirjoihin. Kyllähän Oulun seudun miehet toivat vaimot ja lapset mukanaan.
Matti Lund
19.01.12, 01:38
Kai ne avioitui jo lähtöseudulla, vai lappalaisnaisten kanssako ne avioitui?
Lundin mukaan naisia ja lapsia ei olisi ollut pioneeriaikoina mukana. Itse vahvasti epäilen sitä. Siihen aikaan ei muutenkaan merkitty naisia mihinkään kirjoihin. Kyllähän Oulun seudun miehet toivat vaimot ja lapset mukanaan.
Pitkässä siteerauksessasi on joitakin sekaannuksia.
Lisäksi luulet minun sanoneen, ettei naisia ja lapsia ollut mukana. Jos luet tekstiäni, jonka luullakseni olet väärinkäsittänyt aivan suoraviivaisesti, niin toin esiin sellaisen mahdollisen vaihtoehdon, että kun Olli Paavonpoika Halonen poistui ensimmäisenä Oulun pitäjän kirjoista, hän saattoi olla ensimmäisenä Halosista Kemijärvellä tehden pohjustus- ja raivaustöitä. Yksin sinne en voinut mennä, vaan täytyi olla miesapua ja myös naisapua sen verran, että paremmin muonissa pysyi. Kun Olli oli noin 25 -vuotias, hän oli todennäköisesti ollut naimisissa jo noin 5 vuotta ja lapsiakin saattoi olla, mutta jos niitä oli useampia, ei kaikkia ollut viisasta yhdellä kertaa tylyyn korpeen retuuttaa, vaan jättää osa vaikka siskon hoitoon Muhokselle tai Niskaan.
Koska Haloset olivat ainoat, jotka saivat verotalon suunnitellussa aikataulussa aikaan Kemijärvelle, he ovat olleet neuvokkaampia kuin muut ja välttäneet muitten virheet, toisin sanoen luupäisyyden ja välttivät ne raskaat taakat, joiden alle muut musertuivat.
Yksi muitten virhe sattoi juuri olla se, että he retuuttivat koko naisväkensä ja suuren lapsikatraansa sinne paljaaseen korpeen ja nämä kuolivat sinne nälkään, vammoihin ja tauteihin täydessä kaaoksessa.
Myös ryövärit, niin vienalaiset kuin savolaiset ryöstömurhaajat olivat uhkana, joka piti huomioida avuttomien lasten ja naisten suhteen.
Todennäköisesti Kaikki Kemijärvelle tulleet Halosen veljekset olivat sinne saapuessaan naimisissa Oulun tai Iin pitäjistä kotoisin olevien vaimojen kanssa, vanhin veli jo 10 vuotta tai päällekin. Kovissa oloissa saattoi yhden jos toisenkin vaimo pian kuolla ja siinä hädässä uutta naisväkeä piti saada heti tilalle, varsinkin, jos pieniä lapsia oli hoidettavana, kun entinen oli laitettu maan poveen. Pappi (Felmanko jo oli?) ei kuitenkaan vihkinyt, ennen kuin puoli vuotta oli kuolemasta kulunut.
terv Matti Lund
Pitkässä siteerauksessasi on joitakin sekaannuksia.
Lisäksi luulet minun sanoneen, ettei naisia ja lapsia ollut mukana. Jos luet tekstiäni, jonka luullakseni olet väärinkäsittänyt aivan suoraviivaisesti, niin toin esiin sellaisen mahdollisen vaihtoehdon, että kun Olli Paavonpoika Halonen poistui ensimmäisenä Oulun pitäjän kirjoista, hän saattoi olla ensimmäisenä Halosista Kemijärvellä tehden pohjustus- ja raivaustöitä. Yksin sinne en voinut mennä, vaan täytyi olla miesapua ja myös naisapua sen verran, että paremmin muonissa pysyi. Kun Olli oli noin 25 -vuotias, hän oli todennäköisesti ollut naimisissa jo noin 5 vuotta ja lapsiakin saattoi olla, mutta jos niitä oli useampia, ei kaikkia ollut viisasta yhdellä kertaa tylyyn korpeen retuuttaa, vaan jättää osa vaikka siskon hoitoon Muhokselle tai Niskaan.
Koska Haloset olivat ainoat, jotka saivat verotalon suunnitellussa aikataulussa aikaan Kemijärvelle, he ovat olleet neuvokkaampia kuin muut ja välttäneet muitten virheet, toisin sanoen luupäisyyden ja välttivät ne raskaat taakat, joiden alle muut musertuivat.
Yksi muitten virhe sattoi juuri olla se, että he retuuttivat koko naisväkensä ja suuren lapsikatraansa sinne paljaaseen korpeen ja nämä kuolivat sinne nälkään, vammoihin ja tauteihin täydessä kaaoksessa.
Myös ryövärit, niin vienalaiset kuin savolaiset ryöstömurhaajat olivat uhkana, joka piti huomioida avuttomien lasten ja naisten suhteen.
Todennäköisesti Kaikki Kemijärvelle tulleet Halosen veljekset olivat sinne saapuessaan naimisissa Oulun tai Iin pitäjistä kotoisin olevien vaimojen kanssa, vanhin veli jo 10 vuotta tai päällekin. Kovissa oloissa saattoi yhden jos toisenkin vaimo pian kuolla ja siinä hädässä uutta naisväkeä piti saada heti tilalle, varsinkin, jos pieniä lapsia oli hoidettavana, kun entinen oli laitettu maan poveen. Pappi (Felmanko jo oli?) ei kuitenkaan vihkinyt, ennen kuin puoli vuotta oli kuolemasta kulunut.
terv Matti Lund
Esaias Fellman nimettiin Kemijärven kappalaiseksi vasta 1663. Inarin pappina oli ehtinyt toimia 1648 lähtien. (Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin mukaan).
Esaiaksen vaimo Anna oli kai Sursill-sukuinen Anna Hannuntytär Sinius, jonka isä oli Hans Laurinpoika Siniluoto-Sinius (Oulun pormestari), jonka vanhemmat olivat Lars Govertinpoika Sinius ja Catharina Östenintytär Sursill (Ruotsista). Lars Sinius oli ollut täysin hollantilaissyntyinen ja vanhempansa Govert ja Lenika Hollannista. Catharinan vanhemmat taas Östen Ericsson Sursill ja Magdalena Ericsdotter Ruotsista.
Eli Esaias Fellmanin vaimo tuskin osasi suomea, ehkä oli ihan riikinruotsinkielinen.
Nyt kun olen luovuttanut käyttöönne lähdeluettelot, toivotan Teille riemukasta löytömatkaa historiallisten dokumenttien maailmaan, josta löytyy, kumma kyllä, selityksiä suomalaisiin, mm. kuolajärveläisiin sukuihinkin ja heidän venäläisiin sukulaisiinsa.
Kuolajärven Kallungeissa on todistetusti I-haploryhmää.
Tuskin kaukaa eteläisestä Suomesta Hämeestä tai edes Pohjanlahden rannikolta on joku kulkumies siittänyt saamelaisnaiselle lapsen kaukana Kuolajärvellä, kun todennäköisemmin tämä isä-kanditaatti on tullut idästä paljon lähempää eli ns. Pomorien maasta Vienanmeren rannikolta. Pomorithan olivat venäläinen heimo, joka levittäytyi jo 800-luvulla Novgorodista ja venäjänkielisestä itä-Euroopasta Vienanmeren ympäristöön http://fi.wikipedia.org/wiki/Pomorit
" Pomoreilla on oma erityinen kansallistunteensa, joskaan he eivät kiellä venäläisyyttäänkään. Kieltä pidetään venäjän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli) murteena. Alueen tärkein kaupunki on Arkangeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Arkangeli), mutta pomoreita asuu myös Belomorskin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Belomorsk) seudulla Karjalan tasavallassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_tasavalta) sekä Kuolan niemimaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolan_niemimaa) Kantalahden (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kantalahden_piiri) ja Turjan (Terin) piireissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turjan_piiri), jota myös Turjanrannaksi kutsutaan, erityisesti Umba (http://fi.wikipedia.org/wiki/Umbajoki)- ja Varzugajokien (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varzuga_%28joki%29&action=edit&redlink=1) suistoissa. Pomoreilla, turjansaamelaisilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turjansaame) ja vienankarjalaisilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vienan_Karjala) on ollut perinteisesti hyvät välit keskenään."
Joskus aikoinaan on pohdittu Kuhmitsa-suvun alkuperää. Entä jos se olikin novgorodilaisperäinen Cumitz? Tässä kirjoitusmuodossahan sukunimi esiintyi Kuolajärven rippikirjoissa 1700-luvulla. Tässä kirjoitusmuodossa sukunimeä on esiintynyt myös itä-Euroopan juutalaisilla.
Tosin todennäköisempää on Kuhmitsa-nimen saamelaisperäisyys , josta on johdettu mm. Kuhmo ja Kuhmoinen ja ehkä Sodankylän Kevitsa/Keitsa-nimi.
Mika J
Lars Sinius oli ollut täysin hollantilaissyntyinen ja vanhempansa Govert ja Lenika Hollannista.
Tässä hollantilainen syntyperä kiistetään.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11367&highlight=Silentz
Olen itse merkinnyt jostain aiemmasta keskustelusta seuraavan (Lars Siniuksesta):
"Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen. Tällä suvulla ei ole yhteyttä Ruotsissa vaikuttaneeseen sukuun jonka esivanhempiin kuului Covert Silentz."
En kuitenkaan valitettavsti löytänyt hakumenettelyllä Forumin keskustelusäiettä, jossa tämä tieto olisi ollut näkyvillä. Ehkä kyseessä oli joku muu lähde.
Kimmo Kemppainen
20.01.12, 15:30
Huhu Suomen Sinius-suvun hollantilaisesta alkuperästä on pelkkä väärinkäsitys, joka johtuu kaiketi siitä, että Ruotsissa on toinen Sinius-suku.
Suomen Sinius-suvun kantaisä oli juurikin Sursillin suvun kuvaama Lauri Saloisista. Hänestä on muutoin toistaiseksi löytynyt vain epäsuoraa evidenssiä.
Kimmo Kemppainen
Tässä hollantilainen syntyperä kiistetään.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11367&highlight=Silentz
Olen itse merkinnyt jostain aiemmasta keskustelusta seuraavan (Lars Siniuksesta):
"Talonpoika, asuinpaikka mahdollisesti Saloinen. Tällä suvulla ei ole yhteyttä Ruotsissa vaikuttaneeseen sukuun jonka esivanhempiin kuului Covert Silentz."
En kuitenkaan valitettavsti löytänyt hakumenettelyllä Forumin keskustelusäiettä, jossa tämä tieto olisi ollut näkyvillä. Ehkä kyseessä oli joku muu lähde.
Kiitos korjauksesta.
Entä miten on Anna Hannuntyttären (1643-20.1.1703) laita? Ketkä olivat hänen vanhempansa? Joissakin nettisukupuissa, mm. Aikkilalla hänen vanhempansa ovat itsepintaisesti Oulun pormestari Hannu Laurinpoika Sinius (1582-1645) ja Anna ( - 4.12.1675). Tämä Hannu Sinius oli kai em. talonpoika Lauri Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin poika.
Annahan oli naimisissa kahdesti:
Ensin Kemijärven kappalaisen Jaakko Erkinpoika Nahkala-Lappodiuksen (1622-1660) kanssa, ja sitten myös Kemijärven kappalaisen Esaias Mansvetuksenpoika Fellmanin (28.4.1620-1697) kanssa.
Vielä tämmöinen sukujohto, pitääköhän paikkansa:
I Anna Heikintytär Pikkarainen (1683-27.10.1723 Kemijärvi). 1. mies Erkki Erkinpoika Halonen-Pöyliö (1683-7.2.1711) ja 2.mies Mikko Yrjönpoika Jaakkola-Pöyliö (1669-17.1.1749).
II Heikki Jaakonpoika Pikkarainen-Pöyliö ( -1697 Kemijärvi). Kemijärven lukkari. Heikki yritti tilanpitoa 1690-luvulla raivaamalla Pöyliön tilaan torpan , mutta epäonnistui ja kuoli pian. Tilaa jatkoi tyttären 1.mies Erkki Pöyliö vuonna 1704.
Heikin vaimo olisi ollut Anna Jaakontytär Lappodia (1658-).
III Jaakko Erkinpoika Nahkala-Lappodius (1622 Kauhava - 1660 Kemijärvi). Kemijärven kappalainen. Vaimo Anna Hannuntytär Sinius (1643-20.1.1703).
Mika J
Kimmo Kemppainen
20.01.12, 16:30
Ensinnäkin Hannu Laurinpoika syntyi 1579 eikä 1582. Toisekseen hän ei ollut Oulun pormestari vaan pelkkä porvari. Kolmanneksi kyllä, Anna Hannuntytär oli Falanderin dokumentin mukaan Jacobus Erici -nimisen Kemin kappalaisen vaimo.
Kimmo Kemppainen
Kiitos korjauksesta.
Entä miten on Anna Hannuntyttären (1643-20.1.1703) laita? Ketkä olivat hänen vanhempansa? Joissakin nettisukupuissa, mm. Aikkilalla hänen vanhempansa ovat itsepintaisesti Oulun pormestari Hannu Laurinpoika Sinius (1582-1645) ja Anna ( - 4.12.1675). Tämä Hannu Sinius oli kai em. talonpoika Lauri Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin poika.
Annahan oli naimisissa kahdesti:
Ensin Kemijärven kappalaisen Jaakko Erkinpoika Nahkala-Lappodiuksen (1622-1660) kanssa, ja sitten myös Kemijärven kappalaisen Esaias Mansvetuksenpoika Fellmanin (28.4.1620-1697) kanssa.
Vielä tämmöinen sukujohto, pitääköhän paikkansa:
I Anna Heikintytär Pikkarainen (1683-27.10.1723 Kemijärvi). 1. mies Erkki Erkinpoika Halonen-Pöyliö (1683-7.2.1711) ja 2.mies Mikko Yrjönpoika Jaakkola-Pöyliö (1669-17.1.1749).
II Heikki Jaakonpoika Pikkarainen-Pöyliö ( -1697 Kemijärvi). Kemijärven lukkari. Heikki yritti tilanpitoa 1690-luvulla raivaamalla Pöyliön tilaan torpan , mutta epäonnistui ja kuoli pian. Tilaa jatkoi tyttären 1.mies Erkki Pöyliö vuonna 1704.
Heikin vaimo olisi ollut Anna Jaakontytär Lappodia (1658-).
III Jaakko Erkinpoika Nahkala-Lappodius (1622 Kauhava - 1660 Kemijärvi). Kemijärven kappalainen. Vaimo Anna Hannuntytär Sinius (1643-20.1.1703).
Mika J
Vielä tämmöinen sukujohto, pitääköhän paikkansa:
I Anna Heikintytär Pikkarainen (1683-27.10.1723 Kemijärvi). 1. mies Erkki Erkinpoika Halonen-Pöyliö (1683-7.2.1711) ja 2.mies Mikko Yrjönpoika Jaakkola-Pöyliö (1669-17.1.1749).
II Heikki Jaakonpoika Pikkarainen-Pöyliö ( -1697 Kemijärvi). Kemijärven lukkari. Heikki yritti tilanpitoa 1690-luvulla raivaamalla Pöyliön tilaan torpan , mutta epäonnistui ja kuoli pian. Tilaa jatkoi tyttären 1.mies Erkki Pöyliö vuonna 1704.
Heikin vaimo olisi ollut Anna Jaakontytär Lappodia (1658-).
III Jaakko Erkinpoika Nahkala-Lappodius (1622 Kauhava - 1660 Kemijärvi). Kemijärven kappalainen. Vaimo Anna Hannuntytär Sinius (1643-20.1.1703).
Yhdyn yllä olevaan. Tosin Henrik Pikkaraisen epäonnistuminen Pöyliössä johtui todennäköisesti hänen kuolemastaan. Myöhempinä vuosinahan Pöyliö oli ihan elinvoimainen tila.
Pekka Paavola
21.01.12, 08:45
Taas hieman Kemijärven maantiedettä ja ehkö historiaa . Pyhätunturille päin mentäessä on ainakin Pöykiö niminen paikka ja muistelen jossain olevan myös Kälkäjäperä. Nämä kaksi nimeä viittaa vahvasti Kollaja- Kipinä-aluille. Jukka Kivelä tietää ainakin Olli Pekanpka Pöykiö s.1602 eläneen Kemijärvellä- Matti Lund kertoili edellä , että Muhos-Utajärvi-seutu on ollut eräs vahva asuttajien alkuperä Kemijärven seudulla, joten tuo Kipinä -Kollaja-suuntaa osuu samaan linjaa. Ja sitten tuo ikuisuus asia Hetekylän ja Panuman Oineiden yhteys Kemijärven ja Tervolan/Paakkolan Oinaisiin. Tätä viimeistä on yritetty yhdistää, että ne olis osin samaa Oinas sukua. Mun Oinas suvussa esitettyyyn myyttiin tuo Hetekylä-Paakkola-yhteys sopisi, mutta jos se on epätosi, niin se tällöin on. _pekka:)
Kemijärven nimistön tutkija voisi ehkä kiinnittää huomiota siihenkin, että Rovaniemen Korkalossa on Pöyliövaara, vähän siitä ylävirtaan on ollut Pöykkö (tila ja ehkä sen perustaja; nykyisin Pöykkölä), ja vähän alavirtaan on ollut Oinas (tila ja ehkä sen perustaja).
Jouni Kaleva
21.01.12, 11:29
Huhu Suomen Sinius-suvun hollantilaisesta alkuperästä on pelkkä väärinkäsitys, joka johtuu kaiketi siitä, että Ruotsissa on toinen Sinius-suku.
Suomen Sinius-suvun kantaisä oli juurikin Sursillin suvun kuvaama Lauri Saloisista. Hänestä on muutoin toistaiseksi löytynyt vain epäsuoraa evidenssiä.
Kimmo Kemppainen
Tästä kysymyksestä on keskustelua englanniksi täällä.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11367&highlight=sinius&page=2
Oli samoihin aikoihin tilallinen Raahessa ja porvari Oulussa ja onko näiden jälkeläisissä sekaannusta?
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 12:44
Kysymys oli muistaakseni siitä, että Oulussa oli porvari Hans Larsson, joka oli Sursillin mukaan Siniusten kantaisä, ja lisäksi tunnetaan Saloisten seudulta Hans Larsson Siniluoto, joka oli eri henkilö. Jälkimmäisen vaiheet ehkä selkiytyvät, jos ehdin joskus tehdä Siniluoto-tutkimukseni valmiiksi.
Ruotsin Sinius-suku on vielä ihan erillinen asiansa.
Jos haluaa siis tietää Sursillin suvusta, kannattaa lukea Sursillia ja Genoksen Sinius-artikkeleita. Paras tieto on edelleen näissä. Internetin sukupuut kannattaa jättää lukematta. On liikkeellä paljon täysin väärää ja harhaanjohtavaa informaatiota.
Kimmo Kemppainen
Tästä kysymyksestä on keskustelua englanniksi täällä.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11367&highlight=sinius&page=2
Oli samoihin aikoihin tilallinen Raahessa ja porvari Oulussa ja onko näiden jälkeläisissä sekaannusta?
Kysymys oli muistaakseni siitä, että Oulussa oli porvari Hans Larsson, joka oli Sursillin mukaan Siniusten kantaisä, ja lisäksi tunnetaan Saloisten seudulta Hans Larsson Siniluoto, joka oli eri henkilö. Jälkimmäisen vaiheet ehkä selkiytyvät, jos ehdin joskus tehdä Siniluoto-tutkimukseni valmiiksi.
Ruotsin Sinius-suku on vielä ihan erillinen asiansa.
Jos haluaa siis tietää Sursillin suvusta, kannattaa lukea Sursillia ja Genoksen Sinius-artikkeleita. Paras tieto on edelleen näissä. Internetin sukupuut kannattaa jättää lukematta. On liikkeellä paljon täysin väärää ja harhaanjohtavaa informaatiota.
Kimmo Kemppainen
Ei kai Sursill-sukuinen vielä tuohon aikaan nainut tavallista talonpoikaa?
Siis Lars Sinius, joka nai Catharina Östenintytär Sursillin täytyi itsekin olla jalosukuinen, eikä joku tavallinen talonpoika Saloisista.
Laurin poika olisi ollut oululainen porvari Hannu (s.1682) ja tytär Anna (s.1684), joka nai Josef Henrikinpoika Lithoviuksen (s.1573), josta tuli Limingan kirkkoherra.
Jouni Kaleva
21.01.12, 14:04
Kysymys oli muistaakseni siitä, että Oulussa oli porvari Hans Larsson, joka oli Sursillin mukaan Siniusten kantaisä, ja lisäksi tunnetaan Saloisten seudulta Hans Larsson Siniluoto, joka oli eri henkilö. Jälkimmäisen vaiheet ehkä selkiytyvät, jos ehdin joskus tehdä Siniluoto-tutkimukseni valmiiksi.
Ruotsin Sinius-suku on vielä ihan erillinen asiansa.
Jos haluaa siis tietää Sursillin suvusta, kannattaa lukea Sursillia ja Genoksen Sinius-artikkeleita. Paras tieto on edelleen näissä. Internetin sukupuut kannattaa jättää lukematta. On liikkeellä paljon täysin väärää ja harhaanjohtavaa informaatiota.
Kimmo Kemppainen
Aivan! Kannattaa aloittaa tästä Ilmoniemen artikkelista:
http://www.genealogia.fi/genos/33/33_18.htm
Oma yhteenvetoni on tämmöinen:
1. On tiedossa että Oulun porvari Hannu Laurinpojalla oli talo Oulussa Trumbelin talon vieressä sekä Jöran ja Klaara -nimiset lapset Isakin lisäksi Oulun Raastuvanoikeuden pöytäkirjan mukaan. Hannun vaimo oli Anna. Lapsista ainakin Isak synt. arv. 1620-luvulla, joten Hannu sopisi syntyneen arv. 1590-1600. Tämä Hannu-porvari kuoli 1645. Hans Larssons enckia näkyy henkikirjassa 1651.
2. "Vuonna 1635 karjaluettelossa on Salon kylässä ensimmäisenä Hans Larsson, samoin v. 1641 manttaaliluettelossa; huomattakoon vielä Raahen tuomiokirja 15/11 1658, jossa mainitaan Hans Larsson Siniluoto, joka tunnustaa Tukholmassa 20/10 1654 päivätyn obligaationsa."
3. Edellämainitut Hannut ovat aivan ilmeisesti kaksi eri miestä. Tämän takia Sursillin alkupolvissa on pakko olla joku virhe. Sursillianan mukaan Siniluodon Hannun äiti on Catharina Östenintr. Sursill. Siis kumman näistä?
4. Jos Catharina Östenintyttärellä yleensä oli lapsia Siniluodon Laurin kanssa, niin näiden lasten on täytynyt syntyä selvästi ennen vuotta 1582, jolloin Catharinalle syntyi jo toisesta aviostaan poika Lauri Matinpk. Granberg.
5. Pitäisin todennäköisenä, että Catharina Östenintytär on kohdan 2. Hannun äiti. Tämä Hannu lienee synt. 1570-luvulla.
6. Kuinka jatkui kohdan 2. Salon/Siniluodon Hannun perhe? Kuka oli hänen vaimonsa? Loppusijoituspaikkaansa odottavat lapset Brita, Carin ja Anna. Annan tiedetään synt. 1638 Oulussa, joten todennäköisemmin menisi kohdan 1. Oulun porvarin Hannun lapseksi.
7. Kohdan 1. Hannu ei kuulune Sursilleihin. Mistä hänen jälkeläisensä ottivat nimen Sinius?
Entä jos tämä kohdan 1. Hannu olikin Govert ja Lenika Silenzin poika? Hannu saattoi olla kotoisin Ruotsista tai Hollannista.
Samoihin aikoihinhan Oulun nimismies ja laivuri Daniel Simonpoika Nurkka-Anglenius (s.1587) haki vaimon Ruotsista eli kuninkaan hovipalvelijan tyttären Marina Jaakontytär Reijerin (s.1608 Arboga Ruotsi).
Eli muuttoliikettä Ruotsista vastaperustettuun kaupunkiin Ouluun oli tuohon aikaan.
Entäs tuo Anna Laurintytär Sinius (s.1584)?
Mika J
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 14:35
Tarkoitin niin, että Oulun porvari Hannu Laurinpoika, joka oli syntynyt 1579, oli Sursillin suvun mukaan Siniusten kantaisä. En tunne mitään faktaperustetta tätä vastaan.
Sursillianassa ei välttämättä ole mitään virhettä. Hannu Laurinpoikia oli ties kuinka monta, mutta jo vanhimmat käsikirjoitukset sanovat selvästi, että kyse oli Oulun porvarista.
Tämänhetkisen parhaan tietoni mukaan Kojosen Sursillianan kertomus Siniuksista on edelleen paras. En ole pystynyt kumoamaan siitä mitään, ainoastaan lisäämään Hannu Laurinpojan syntymävuoden, joka täsmää Sursillin antamaan aikakehykseen.
Hannu Laurinpoika Siniluoto Saloisten seudulta ei oikeastaan kuulu tähän asiaan millään lailla. Hänen tarinansa selvinnee tarkemmin tulevaisuudessa. En tiedä vielä, oliko hän Siniluodon tilan isäntä vai esimerkiksi Raahen porvari. Oli miten oli, hän ei millään tunnetulla perusteella ole Siniusten kantaisä.
Kimmo Kemppainen
Aivan! Kannattaa aloittaa tästä Ilmoniemen artikkelista:
http://www.genealogia.fi/genos/33/33_18.htm
Oma yhteenvetoni on tämmöinen:
1. On tiedossa että Oulun porvari Hannu Laurinpojalla oli talo Oulussa Trumbelin talon vieressä sekä Jöran ja Klaara -nimiset lapset Isakin lisäksi Oulun Raastuvanoikeuden pöytäkirjan mukaan. Hannun vaimo oli Anna. Lapsista ainakin Isak synt. arv. 1620-luvulla, joten Hannu sopisi syntyneen arv. 1590-1600. Tämä Hannu-porvari kuoli 1645. Hans Larssons enckia näkyy henkikirjassa 1651.
2. "Vuonna 1635 karjaluettelossa on Salon kylässä ensimmäisenä Hans Larsson, samoin v. 1641 manttaaliluettelossa; huomattakoon vielä Raahen tuomiokirja 15/11 1658, jossa mainitaan Hans Larsson Siniluoto, joka tunnustaa Tukholmassa 20/10 1654 päivätyn obligaationsa."
3. Edellämainitut Hannut ovat aivan ilmeisesti kaksi eri miestä. Tämän takia Sursillin alkupolvissa on pakko olla joku virhe. Sursillianan mukaan Siniluodon Hannun äiti on Catharina Östenintr. Sursill. Siis kumman näistä?
4. Jos Catharina Östenintyttärellä yleensä oli lapsia Siniluodon Laurin kanssa, niin näiden lasten on täytynyt syntyä selvästi ennen vuotta 1582, jolloin Catharinalle syntyi jo toisesta aviostaan poika Lauri Matinpk. Granberg.
5. Pitäisin todennäköisenä, että Catharina Östenintytär on kohdan 2. Hannun äiti. Tämä Hannu lienee synt. 1570-luvulla.
6. Kuinka jatkui kohdan 2. Salon/Siniluodon Hannun perhe? Kuka oli hänen vaimonsa? Loppusijoituspaikkaansa odottavat lapset Brita, Carin ja Anna. Annan tiedetään synt. 1638 Oulussa, joten todennäköisemmin menisi kohdan 1. Oulun porvarin Hannun lapseksi.
7. Kohdan 1. Hannu ei kuulune Sursilleihin. Mistä hänen jälkeläisensä ottivat nimen Sinius?
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 14:38
Ei ollut. Silenz-juttu liittyy vain Ruotsin Sinius-sukuun.
Kimmo Kemppainen
Entä jos tämä kohdan 1. Hannu olikin Govert ja Lenika Silenzin poika? Hannu saattoi olla kotoisin Ruotsista tai Hollannista.
Samoihin aikoihinhan Oulun nimismies ja laivuri Daniel Simonpoika Nurkka-Anglenius (s.1587) haki vaimon Ruotsista eli kuninkaan hovipalvelijan tyttären Marina Jaakontytär Reijerin (s.1608 Arboga Ruotsi).
Eli muuttoliikettä Ruotsista vastaperustettuun kaupunkiin Ouluun oli tuohon aikaan.
Entäs tuo Anna Laurintytär Sinius (s.1584)?
Mika J
Tarkoitin niin, että Oulun porvari Hannu Laurinpoika, joka oli syntynyt 1579, oli Sursillin suvun mukaan Siniusten kantaisä. En tunne mitään faktaperustetta tätä vastaan.
Sursillianassa ei välttämättä ole mitään virhettä. Hannu Laurinpoikia oli ties kuinka monta, mutta jo vanhimmat käsikirjoitukset sanovat selvästi, että kyse oli Oulun porvarista.
Tämänhetkisen parhaan tietoni mukaan Kojosen Sursillianan kertomus Siniuksista on edelleen paras. En ole pystynyt kumoamaan siitä mitään, ainoastaan lisäämään Hannu Laurinpojan syntymävuoden, joka täsmää Sursillin antamaan aikakehykseen.
Hannu Laurinpoika Siniluoto Saloisten seudulta ei oikeastaan kuulu tähän asiaan millään lailla. Hänen tarinansa selvinnee tarkemmin tulevaisuudessa. En tiedä vielä, oliko hän Siniluodon tilan isäntä vai esimerkiksi Raahen porvari. Oli miten oli, hän ei millään tunnetulla perusteella ole Siniusten kantaisä.
Kimmo Kemppainen
Tämä menee taas ohi otsikon aiheen, mutta mikähän oli Catharina Östenintytär Sursillin syntymävuosi?
Mika J
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 15:35
Ei voida mitenkään sanoa, ainoastaan karkeasti arvioida, mutta mahdollisesti joskus 1550-luvun tienoilla.
Kimmo Kemppainen
Tämä menee taas ohi otsikon aiheen, mutta mikähän oli Catharina Östenintytär Sursillin syntymävuosi?
Mika J
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 15:41
Mutta Östen Sursillhan oli talonpoika itsekin, niin kuin vävynsä Lauri Saloisista. Ei Östen jalosukuinen ollut, vauras ruotsalainen talonpoika vain. Ei tässä ole mitään kummallista. Sitä paitsi kun esimerkiksi Oulun kaupunki perustettiin, niin talonpoikien poikia meni porvareiksi kaupunkiin.
Kimmo Kemppainen
Ei kai Sursill-sukuinen vielä tuohon aikaan nainut tavallista talonpoikaa?
Siis Lars Sinius, joka nai Catharina Östenintytär Sursillin täytyi itsekin olla jalosukuinen, eikä joku tavallinen talonpoika Saloisista.
Laurin poika olisi ollut oululainen porvari Hannu (s.1682) ja tytär Anna (s.1684), joka nai Josef Henrikinpoika Lithoviuksen (s.1573), josta tuli Limingan kirkkoherra.
Matti Lund
21.01.12, 16:25
Mutta Östen Sursillhan oli talonpoika itsekin, niin kuin vävynsä Lauri Saloisista. Ei Östen jalosukuinen ollut, vauras ruotsalainen talonpoika vain. Ei tässä ole mitään kummallista. Sitä paitsi kun esimerkiksi Oulun kaupunki perustettiin, niin talonpoikien poikia meni porvareiksi kaupunkiin.
Kimmo Kemppainen
Niinpä juuri.
Arvioitaessa Katarina Östenintyttären ikää, voidaan käyttää arviointiin toisessa ketjussa esitettyjä veroluettelo-otteita Tegbyn voudintililuetteloista.
Lisäksi jotkut suvun miehet on kirjattu ruodutusluetteloihin. Voidaan olettaa, että heidän iät niissä ovat sieltä luotettavimmasta päästä.
Esimerkiksi Katarinan veljenpojaksi arvioitu Östen Erikinpoika, joka oli Laihialla esitettyjen perintökanteitten mukaan ainakin Tegbyn talollisen Erik Östeninpojan poika, eli syntynyt RL:n vuodelta 1640 mukaan 1598 (WA773:763), koska on siinä 42 -vuotias. Kun Östen oli myöhemmin pitäjän nimismieskin, niin tuskinpa hän valehteli ikäänsä luetteloon, jonka hänen lankonsa oli vannonut oikeaksi, tai myöskään olisi itse muistanut sitä tahattomasti väärin tai hänen lankonsa, joka oli omalla kädellään iän kirjannut luetteloon. Eiköhän lankomieskin olisi ollut Östenin 40 -vuotiskalaaseilla, kun samalla paikkakunnallakin asui.
Siis ainakin Katarina Östenintyttären todennäköiselle veljelle Eerik Östeninpojalle olivat lapset syntyneet 1590 -luvulla ja Östenin Laihialla asunut siskokin Margareta oli aika lähellä samaa ikää, oli saattanut syntyä vähän vuoden 1600 jälkeenkin (luulin aikaisemmin isoksi siskoksi, mutta viime aikaisten asiakirjojen läpikäyntien jälkeen pidän häntä veljeään hieman nuorempana, vuonna 1600 tai vähän jälkeen syntyneenä).
Tästä voidaan arvioida, että Katarina Östenintyttären todennäköinen käly, eli ainakin Tegbyn talollisen Erik Östeninpojan se vaimo, jolta tunnetaan Pohjanmaalle muuttaneita jälkeläisiä tuomiokirjojen perusteella, oli syntynyt lähempänä vuotta 1560 kuin 1550. Jos Erik Östeninpoika oli syntynyt paljon ennen tätä vaimoaan, hän olisi todennäköisesti siinä tapauksessa ollut naimisissa ensin jonkun toisen kanssa, jonka kanssa tehtyjä lapsia ei olisi jäänyt elämään aikuisikään asti.
Tämähän ei kerro Katarina Östenintyttären ikää, mutta auttaa haarukoimaan sen reunaehtoja joltakin pohjalta, ettei sitä ryhdytä arvailemaan aivan hatusta vetäen.
Onko sitten Katarina Östenintyttären sukuketjun alkupäässä yhtään dokumentoituja syntymäaikoja, siis jotka perustuisivat johonkin kameraaliseen asiakirjaan kirjattuun tietoon, vai ovatko ne kaikki vain arvauksia?
terv Matti Lund
Ps. Näistä Sursill -koukuista tuskin päästään noin vain eroon, vaikka kaikki netissä olevat koukut onnistuttaisiin tuhoamaan. Niissä on jokin viehätysvoima, jota tällainen vaatimaton tutkija jää silloin tällöin kummastelemaan. Kaiketi ollaan tekemisissä jonkin sortin turhamaisuuden kanssa, joka ohittaa ja talloo alleen rehellisyyteen pyrkimisen.
Niinpä juuri.
Ps. Näistä Sursill -koukuista tuskin päästään noin vain eroon, vaikka kaikki netissä olevat koukut onnistuttaisiin tuhoamaan. Niissä on jokin viehätysvoima, jota tällainen vaatimaton tutkija jää silloin tällöin kummastelemaan. Kaiketi ollaan tekemisissä jonkin sortin turhamaisuuden kanssa, joka ohittaa ja talloo alleen rehellisyyteen pyrkimisen.
Lieneekö tässä "Sursill - fanituksessa" hieman samaa tematiikkaa kuin tuossa Paavo Halosen "synnyttämisessä"?
Mutta onhan näitä Suomessa moniakin, jopa yleisellä uskomustasolla.
Agricola on eräs sellainen, ja jos olisin Matti Lund, niin hänen olemassaoloonsa en uskoisi laisinkaan!
Agricolan syntymäaikaa ei tiedetä.
Myöhempien sepitettyjen seikkailujen perusteella se on onnistuttu sijoittamaan vuode 1510 ympäristöön.
Agricolan isän nimen sanotaan olleen Olof ja äidin nimeä ei luonnollisestikaan tiedetä.
Mutta muutoin on ollut kova vaikuttaja suomalaisessa maailmassa, kuten Halonen ja Sursill tuolla Kemijärven suunnalla.
Niin ja onhan tämä piispa Henrik myös yhden sortin myytti!
Hänet kuulemma Lalli rietas pieksi hengiltä Köyliöjärveen jäällä. Täyttä legendaa koko juttu, mutta niinpä vain sitä totena kouluissakin opetetaan.
Saattaakin olla niin, että tällaiset kansallisen tason "emävaleet" uppoavat joihinkin tutkijoihin kuin pissi hankeen, mutta tällaiset rahvaasta (Halonen)löytyneet tarinat eivät tutkijoiden kankeaa ajatuksenjuoksua notkista.
Huolimatta siitä, kuinka paljon dokumentoitua perimätietoa henkilöstä löytyy.
"Muddaku, muddaku, tuoda isän syndymäaikaa ei ole!" Sanoisi eversti Pärmi
:D:
Suomen Maakuntajulkaisu Oy:n kustantamassa ja 1971 ilmestyneessä teoksessa KOTISEUTUNI PERÄPOHJOLA LAPPI on Kemijärven mlk:n kohdalla s. 433 Halosen sukutilan haltijaluettelo.
Lähteenä on ilmeisesti käytetty Maatalousseurojen Keskusliiton Valtuuskunnan jakamaa KUNNIAKIRJAA.
Tekstissä lukee mm näin:
Tila on Kemijärven vanhin tila. Se on kuulunut suvulle v:sta 1611 lähtien. Tilaa ovat hallinneet seuraavat henkilöt:
Paavali Halonen vv. 1611-1637
Paavo Paavonpoika Halonen vv. 1637-1668
Puoliso: Margareetta
Lauri Paavonpoika Halonen vv. 1668-1696
Puoliso: Briitta
Matti Laurinpoika Halonen vv. 1696-1712
Puoliso: Liisa Fransila (Jouni)
Matti Matinpoika Halonen vv. 1712-1738
Puoliso: Briita Nakkula
Matti Matinpoika Halonen vv. 1738-1757
Puoliso: Annikka Heckman
Matti Matinpoika Halonen vv. 1757-1777
Puoliso: Kristiina Suutari
Kristiina Suutari vv. 1777-1790
Puoliso: Matti Halonen
Pekka Matinpoika Halonen vv. 1790-1833
Puoliso: Kristiina Saija
Pekka Pekanpoika Halonen vv. 1833-1865
Puoliso: Anna Tuula
Johan Petteri Pekanpoika Halonen vv. 1865-1891
Puoliso: Maria Kustaava Juujärvi
Kysymykseni: Mistä lähteistä valtuuskunta on saanut nuo 1600 luvun tarkat tiedot ?
AP
Nyt, kun vanhat kaunat ovat laantuneet ja loanheitto Halosia kohtaan loppunut, niin voitaisiinko käsitellä myöhempiä sukupolvia ko. listalla?
Esim. Ken oli identiteetiltään Kristiina Saija? Ja vaikkapa Kristiina Suutarin toinen puoliso? Eivät taatusti ole kaikilla tiedossa.
AP
Nyt, kun vanhat kaunat ovat laantuneet ja loanheitto Halosia kohtaan loppunut, niin voitaisiinko käsitellä myöhempiä sukupolvia ko. listalla?
Esim. Ken oli identiteetiltään Kristiina Saija? Ja vaikkapa Kristiina Suutarin toinen puoliso? Eivät taatusti ole kaikilla tiedossa.
AP
Joudun esittämään vain olettamuksia, koska ei olla ydinosaamisalueellani.
Olisivatko Kristiina Suutari ja Matti Halonen tässä
Kuulutettu / Vihitty 11.4.1757 Mies Kylä / Talo Kemihara Nimi Husbd.enkl. Matts Halonen Vaimo Kylä / Talo Nimi Enk. Christ. Matts dr. Suutari
Tässä Kristiina ensimmäisessä aviossaan
Kuulutettu / Vihitty 28.4.1751 Mies Kylä / Talo Nimi Sold. Johan Flinkfält Vaimo Kylä / Talo Kemih. Suutari Nimi G.dr. Chirstin Matts dr.
Mulla on merkitty Kristiina Saija Pekka Matinpoika Halosen vaimoksi ilman tarkempia tietoja. Luulisi, että Kristiina oli saamelaisperäistä Saija-sukua Kuolajärveltä.
Mika J
Niin, kyllä se näin menee. Kristiinalla oli myös poika Johan Johanp Flinkfelt Halosessa mukana. Mutta hän kuoli 13 vuotiaana. Tarkoitin kyllä kolmatta vaimoa, mutta eihän Kritina mennytkään 3:een avioon. Haltijaluettelo viittais siihen, että Matin kuoltua hänellä olisi toinen Matti Halonen puolisona.
Mutta, mutta Kristiina Saija tuohon aikaan. Kyllähän se pitäisi löytyä Koilliskairasta?
AP
Matti Sandqvist
28.01.12, 00:16
Ei kai tässä kukaan loanheittoa ole harrastanut. Yrittänyt vain jarrutella, ettei tehdä tarusta totta ilman kelvollisia perusteita ja lähteitä. "Ettei koko suku joutuisi naurun alaiseksi", siteerasin.
MS
Niin, kyllä se näin menee. Kristiinalla oli myös poika Johan Johanp Flinkfelt Halosessa mukana. Mutta hän kuoli 13 vuotiaana. Tarkoitin kyllä kolmatta vaimoa, mutta eihän Kritina mennytkään 3:een avioon. Haltijaluettelo viittais siihen, että Matin kuoltua hänellä olisi toinen Matti Halonen puolisona.
Mutta, mutta Kristiina Saija tuohon aikaan. Kyllähän se pitäisi löytyä Koilliskairasta?
AP
Ei taida olla Kristiina Saija, vaan Kristiina Ollintytär Pulli Rovaniemen Pulli 2:sta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3696&pnum=153
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1484&pnum=11
Näyttäs olevan sama syntymäaika (9.7.1767) linkkien Kristiinoilla eli Stinoilla.
Stina näyttäis muuttaneen juuri silloin Kemijärvelle eli 1789-90, kun Rovaniemeltä puuttuvat rippikirjat. Vihkimerkintää en kyllä ole parille löytänyt.
Yksi Kristiina Saija on tosin syntynyt 1.7.1766. En jaksa tutkia enempää hänen vaiheitaan.
Mika J
Matti Lund
28.01.12, 01:56
Ei kai tässä kukaan loanheittoa ole harrastanut. Yrittänyt vain jarrutella, ettei tehdä tarusta totta ilman kelvollisia perusteita ja lähteitä. "Ettei koko suku joutuisi naurun alaiseksi", siteerasin.
MS
Tuo aivan kuvitellusta ukko Halosesta ja äpäräpoika Halosesta kyhätty kompasepitelmä kyllä saattaa olla jäänne jostakin loanheitosta, joka olisi tapahtunut 1800 -luvulla tai myöhemmin.
Ehkä se on naapurikateuden synnyttämä tarina. Onhan niin, että Haloset ovat olleet ensimmäisinä vuodesta 1630 alkaen asuttamassa Kemijärveä ja saaneet neljän verovapaavuoden jälkeen talonsa ensimmäiseksi Kemijärven verotaloksi vuonna 1634. Tämä tarkoittaa sitä, että Halosilla on ollut etulyöntiasema valloittaa erämaa, varsinkin sen kalavesien suotuisimmat paikat. Ei olisi ihme, että joku myöhemmin tullut on kadehtinut niitä paikkoja, ehkä käräjöinytkin ja kun olisi hävinnyt juttunsa, olisi siitä myöskin ryhtynyt kantamaan kaunaa Halos -naapurilleen. Siis tämä otollinen maaperä revanssille on ilmeinen.
Jos on vielä niin onnettomasti käynyt, että joku Haloseksi tekeytyvä tai peräti Halosiin kuuluva on saatu kertomaan tämä Halosista vinoileva tarina jollekin tarinankeräilijälle, niin kyllähän se aika uskomaton juttu on. Mutta eipä tuo olisi ensimmäinen sellainen tapaus. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla tällaista ovelaa vinoilua on harrastettu aika yleisesti, mutta peräpohjalaisille tyypillisenä sitä ei pidetä.
Jotkut ovat yrittäneet kuvitella, että Haloset olisivat saapuneet pysymään Kemijärvelle paljon ennen vuotta 1630, mutta kameraaliset asiakirjat osoittavat, että he ovat tulleet juuri vuonna 1630, sillä Paavo Paavonpoika Halonen ja hänen kaksi veljeään Pekka ja Lauri on kirjattu vielä Niskankylään vuoden 1630 luetteloihin. Ainoastaan Olli on sieltä poistunut, eli on vielä vuonna 1627, muttei sen jälkeen. Siis vain Ollin kohdalta on mahdollista, että hän olisi saapunut Kemijärvelle jo vuonna 1628.
Maakirjahan ei ole ajantasainen asiakirja isännän fyysisen asuinpaikan suhteen. Siinähän voi vainajankin nimi pysyä vuosikausia. Niskankylän talon kohdalla Paavo Halosen nimi on vielä vuonna 1634, eli samana vuonna kuin se nimi ilmaantuu Kemin pitäjän maakirjaan. Kun sitten katsotaan vuoden 1633 ruodutusluetteloa, siellä isännän nimenä on Pekka Paavonpoika Halonen. Maakirjan isännän nimi Niskankylässä on päivitetty vasta vuonna 1635, jolloin saman talon isännän nimi on vaihtunut Lauri Matinpojaksi.
Tätä alkuvaihetta pitää hieman jahnata, sillä vaikuttaa siltä, että väärät uskomukset tästä vaiheesta pullahtavat yhä uudestaan ja uudestaan esiin, vaikka kuinka lätkäisee mustaa valkoisella silmien eteen.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
28.01.12, 11:44
Hieman kertausta Niskankylän Halosista.
Ovatko Muhoksen Halola ja Niskankylän Halonen saman suvun hallussa olevia tiloja? Nimet ovat samoja. Paval Halonen joka näkyy Muhoksen Halolassa
näkyy myös Niskankylällä vai onko kysessä kaimakset?
Halonen myöhemmin Meriläinen ¼ mant
(1546) Paval Halonen, Limingan voudintilit
(mk1567) Henrik Halonen, PohjoisPohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 4 pa
(mk1579) Paval Pavalss, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maa- ja tilikirja 1579 (4755) 6 pa
(mk1583) Olof Halonen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maa- ja tilikirja 1583 (4767) 7 pa
(mk1584) Olof Halonen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1584 (4770)
(1600-)talollinen, Påhl Halonen
(kl1608) talollinen, Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1609) Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(mk1611) Paval Halonen, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1611 (4876)
(kl1612) talollinen, Paval Halonen
(kl1613) Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1616) Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(mk1619) Påval Halonen, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maa- ja tilikirja 1619 (4929)
(kl1620) Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1620 (4935)
(kl1621) Paval Halonen , Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1621 (4941a)
(1622) Påll Halonen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(1624) Paval Påålsson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1624 (4952a)
(mt1626) talollinen Pavall Halonen Pohjois-Pohjanmaan myllytullil.1626-4959a
(rl1627) Paval Haloinen raihas. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627 WA773
(mk1627) Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit maakirja 1627
(rl1627) Paval Pavalss 30 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627 WA773
(mt1629) Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan myllytulliluettelot 1629 (4964a)
(rl1630) Paval Påålss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(rl1630) veli Lars Påhlss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(rl1630) veli Peer Påhlss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
¼ mant
(rl1633) Peer Påhlss Haloinen 18 v.Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
½ mant.
(1637) Peer Halonen, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
Halonen erotettu Hyry 1/8 mant
(kl1649) talollinen, Mårten Simonss Hyry, Oulun pitäjä 1649 kymmenysluettelo
(hk1650) talollinen, Mårten Simonss Hyry, Oulun pitäjä 1650 henkikirja
(mk1650) talollinen, Mårten Hyry, Länsipohjanlääni maakirja 1650
jotain saattaa puuttuakin
-raimor-
Olisi mielenkiintoista saada tietää Laitasaaressa 1540-luvulla asuneen Paavo Halosen esivanhempia.
Oliko hän Laitasaaren Halosten kantaisä? Paljoa aiemminhan ei käsittääkseni savolaisia uudisasukkaita Oulujokivarteen tullut.
Maaningan kirkonkylän kupeessa on nykyäänkin Halolan kantatila, joka on kai Maaningan vanhimpia. Olikohan Paavo sieltä kotoisin, vai tuliko hän jostain muualta Oulujokivarteen?
Näemmä Oulujokivarren ja Oulujärven savolaisasutus on syntynyt samaan aikaan tai hieman myöhemmin kuin Pohjois-Savon asutus eli tulivatko nämä pohjoiseen menneet savolaiset suoraan suur-Savon rintamailta Etelä-Savosta?
Maaningan Tavinsalmellehan perustettiin 1543 Pien-Savon eli nyk. Pohjois-Savon hallintokeskus eli kuninkaankartano. Pitkäänhän se ei ollut keskuksena vaan pian keskus siirtyi Kuopionniemelle.
Mika J
Matti Lund
28.01.12, 14:18
Olisi mielenkiintoista saada tietää Laitasaaressa 1540-luvulla asuneen Paavo Halosen esivanhempia.
Oliko hän Laitasaaren Halosten kantaisä? Paljoa aiemminhan ei käsittääkseni savolaisia uudisasukkaita Oulujokivarteen tullut.
Maaningan kirkonkylän kupeessa on nykyäänkin Halolan kantatila, joka on kai Maaningan vanhimpia. Olikohan Paavo sieltä kotoisin, vai tuliko hän jostain muualta Oulujokivarteen?
Näemmä Oulujokivarren ja Oulujärven savolaisasutus on syntynyt samaan aikaan tai hieman myöhemmin kuin Pohjois-Savon asutus eli tulivatko nämä pohjoiseen menneet savolaiset suoraan suur-Savon rintamailta Etelä-Savosta?
Maaningan Tavinsalmellehan perustettiin 1543 Pien-Savon eli nyk. Pohjois-Savon hallintokeskus eli kuninkaankartano. Pitkäänhän se ei ollut keskuksena vaan pian keskus siirtyi Kuopionniemelle.
Mika J
Asiakirjathan loppuvat siihen, mistä alkaen Laitasaaren Paavo Halosta voidaan seurata. Limingan pitäjän tuomiokirjoistakaan ei ilmene mitään Paavo Halosen taustoista. Jos Paavon varmoista jälkipolvista saadaan DNA -näytteitä, voidaan niiden perusteella arvioida, mihin paikkoihin lähimmät mätsit sijoittuvat ja hyvällä tuurilla voidaan hypotetisoida yhteisiä esivanhempia lähelle historiallista aikaa.
Mitä tulee savolaisekspansion ajoitukseen Oulujoen juoksuille, niin kohdistuksen painopiste 1500 -luvulla oli ylempänä joen juoksulla, eli silloin asutettiin savolaisilla voittopuolisesti niitä alueita, jotka sijaitsivat nykyisen Muhoksen itä-, koillis- ja kaakkoispuolilla. Nämähän olivat suurelta osalta 1500 -luvun alussa asuttamattomia alueita. Tämä Paavo Halosen reitti kuvaa hyvin tilannetta 1500 -luvun puolivälin jälkeen: monet ehkä savolaiset, jotka olivat asuttaneet Oulujoen ja naapurijokien suuosaa 1400 -luvulla ja 1500 -luvun alussa, tulivat mukaan ekspansioon, muuttamalla hieman ylemmäs joen juoksulla.
Savolaisekspansio ei siis ollut mielestäni kertakaikkinen samaa ränniä edennyt "ryysis" Savosta Pohjois-Pohjanmaalle, vaan siinä on monivaiheisia muuttajavirtoja eri ilmansuunnista ja eri etapeilta, joiden yhtenä tulemana oli esimerkiksi nykyisen Utajärven alueen asutus.
Kysymys on siitäkin, että joen suut oli asutettu jo sen verran tiheästi, että savolaisella viljelykulttuurilla alkoi olla siellä ahdasta ja tuli pyrkimys väljemmille maille. Siksihän savolaisekspansio ei ulottunut Etelä-Pohjanmaan ydinalueille, koska siellä ei ollut sinne tilaa ja kulttuuriero rajoitti sen mahdollisuuksia.
Paavo Halonen tuskin oli ensimmäinen Halonen Oulujoen korkealla törmällä, vaan kyllä siellä on Halosia ja savolaisia asunut jonkin aikaa ennen häntä. Ehkä Paavokin oli siellä syntynyt.
terv Matti Lund
[quote=mika68;108524
Yksi Kristiina Saija on tosin syntynyt 1.7.1766. En jaksa tutkia enempää hänen vaiheitaan.[/quote]
Yllä oleva Kirsti (Kristiina) Juhont. Saija kuoli Kuolajärven Saijalla 19.04.1794. Hänellä oli yksi avioton tytär Marketta, s. 27.03.1788 Rovaniemi.
Matti Lundille kiitokset, olet esittänyt asiasi perinpohjaisesti ja faktassa pysyen. En kohdistanut arvostelua Sinuun – päinvastoin, ihailen suuresti pätevyyttäsi historian tulkinnoissa.
Ihmettelen vaan noita nimittelyjä, mitä on käytetty ”pilkkamielessä”, myös muidenkin kuin Halosten yhteydessä.
Christina Saijan tapaus on aika erikoinen. Mikan ehdotus kyllä kävisi. Sukunimi vain hämää.
Kävin läpi nuo kaikki kirkonkirjat Kemijärveltä. Ei sieltä löytynyt mistään kirjalta Saijaa eikä myöskään Pullia. Pekan jälkeen tehdystä Perunkirjasta voisi löytyä. Jostakinhan tuon kirjan tekijät ovat sen ottaneet. Muistitieto ei ole voinut yltää noin kauas.
terv. arskap
Christina Saijan tapaus on aika erikoinen. Mikan ehdotus kyllä kävisi. Sukunimi vain hämää.
Kävin läpi nuo kaikki kirkonkirjat Kemijärveltä. Ei sieltä löytynyt mistään kirjalta Saijaa eikä myöskään Pullia. Pekan jälkeen tehdystä Perunkirjasta voisi löytyä. Jostakinhan tuon kirjan tekijät ovat sen ottaneet. Muistitieto ei ole voinut yltää noin kauas.terv. arskap
Koivisto on näköjään arkistossaan (Salla, taulu 602) laittanut Kirsti/Kristiina Saijan (s. 01.07.1766) Pekka Matinp. Halosen puolisoksi. Ilmeisesti tekijät ovat kopioineet Koivistoa.
Mutta, väittäisin että tässä on jälleen virhe Koivistolta.
Koivisto on näköjään arkistossaan (Salla, taulu 602) laittanut Kirsti/Kristiina Saijan (s. 01.07.1766) Pekka Matinp. Halosen puolisoksi. Ilmeisesti tekijät ovat kopioineet Koivistoa.
Mutta, väittäisin että tässä on jälleen virhe Koivistolta.
Netissähän on Koiviston versioita, että miksi neuvostojoukkojen hyökkäys pysähtyi Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä Talvisodassa.
Muun muassa hän väittää, että Pelkosenniemellä oli kyse vain sattumasta. Joku väärään aikaan annettu torventörähdys olisi saanut Pelkosenniemelle edenneen pataljoonan lähtemään vetäytymään. Sen pataljoonan kuormastolle olisi annettu vetäytymiskäsky torven törähdyksellä, ja sitten koko pataljoonan olisi pitänyt lähteä perääntymään.
Pelkosenniemellähän muuten puolustautui porilaisyksiköitä, muutama komppania. Siellä kerittiin käydä taistelukin ennenkuin venäläiset lähtivät perääntymään. Kummaltakin puolelta kaatui paljon miehiä, itänaapurin puolelta useita satoja.
Koivisto laittaa ehkä liian paljon sattuman varaan, että miksi Lappi säästyi miehitykseltä. Pelkosenniemen tapaus ei ole ainut, jossa kyse oli muka sattumasta.
Ehkä Koivisto Sallan silloisena kirkkoherrana oli liian tunteikas ja ei pystynyt kylmän rauhallisesti analysoimaan syitä ja seurauksia.
Mika J
Halusin vielä tuoda tämmösen näkökohdan:
Pekka Halosen vmo Stinalla on Rkirjoissa kaksi eri syntymävuotta 1767 ja 1761
Kuoliniästä laskettuna 9.7. 1761 osuu aika lailla kohdalleen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1500&pnum=179
s.9.7.1761, k.4.4.1812, ikä 50/8/14 af feber i Kyden ( keuhkokuume? )
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5525043
seuraavassa ikään kuin seiskan yläsakara sutattu yli ja saatu 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524966
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527072
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5525881
AP
Matti Lundille kiitokset, olet esittänyt asiasi perinpohjaisesti ja faktassa pysyen. En kohdistanut arvostelua Sinuun – päinvastoin, ihailen suuresti pätevyyttäsi historian tulkinnoissa.
Kävin läpi nuo kaikki kirkonkirjat Kemijärveltä. Ei sieltä löytynyt mistään kirjalta Saijaa eikä myöskään Pullia. terv. arskap
Jospa tämän linkin taakse kurkistaisit!
http://hiski.genealogia.fi/hiski/3gm4ym
Tämähän on tietysti vain historian ja sen vuosisadantakaisen kirjurin työn tulkintaa. Mutta saattaa siitä silti apua olla?
Pahus! Linkki meni väärin, enkä sitä rupea enää korjaamaan.
Kuitenkin; Etsi henkilöä nimellä < Saja >
Perustelu: Ruotsin kielessä kirjain j on jo ääntiö, ja sisältää kirjaimen i.
Joten sitä ei varjaisessa (riikin)ruotsissa ole aina edes kirjattu. Siinä syy siihen, miksi suomenkieleisessä sukunimessa Saija, ei aina ole kirjainta i.
Ylläoleva liittyy Suomen kielessä esiintyviin aspiratioihin ja klusiileihin, sekä muiden kielien fonetiikkaan.
jouko_autio
30.01.12, 22:35
Olisiko tuo ensimmäinen sitaatti Marian kuolinsyystä utaf stygn og hosta , haudattu Kgden, kirkkomaahan. Kuolinsyy on pistos ja yskä, aivan hyvin voi olla keuhkokuume.
Keräsin Påwel Haloinen (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30473) -keskustelun innoittamana yhteen Pavalin Halosen jälkipolvia lähinnä henkikirjoista, rippikirjoista, hiskistä sekä keskustelupalstan viesteistä. Kunnia kuuluu suurelta osin palstan viestien kirjoittajille, jotka ovat ongelmakohtia selvitelleet, Juhani joitakin kommentoi myös privaatisti. Käytin tietojen etsinnän pohjana nettisukupuita, vaikkakin niiden tiedot olivat varsin epäluotettavia.
Viiden sukupolven listauksesta tuli aika pitkä:) Täydennelkää puutteita ja kommentoikaa. Punaisella on merkitty varmistamattomat kohdat, jotka vaikuttivat mahdollisilta.
1. Paavali Halonen, (s todennäköisesti ennen vuotta 1575, k Kemijärvi). Näkyy Oulun pitäjän Niskankylän asiakirjoissa 1605 alkaen. Perhe muuttaa 1631 Kemijärvelle. Onko Paavalin partonyymistä varmuutta ja milloin asiakirjoissa isä vaihtuu pojaksi? Kuka on 1624 maantarkastuskirjassa oleva Paavali Paavalinpoika (isä vai poika), ruodutusluettelossa 1627 oleva yli-ikäinen Paavo (isä vai isoisä), sekä Kemijärven maakirjassa 1631 oleva Paavali Paavalinpoika Halonen (isä vai poika). Koska Paavali on syntynyt noin 1575 tai aikaisemmin, olisi luultavaa, että 1640-luvulla henkikirjoissa esiintyvän Paavo on hänen poikansa.
1.1 Paavo Paavalinpoika Halonen (s n 1597 Niskankylä, k 1668 Kemijärvi). Kemijärven Halosen isäntä 1641-1658 (ks isän teksti). Kuoli lapsettomana 1668 (Kemin talvikäräjät 1669 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713604)). Ei siis ole Lauri Halosen isä.
1.2 Olli Paavalinpoika Halonen (s n 1602 Niskankylä). Kemijärven Ollilan isäntä 1641-69.
1.2.1 Tuomas Ollinpoika Halonen (s arviolta n 1620, k 14.2.1709 Kemijärvi). Kemijärven Halosen eli Ollilan isäntä 1671-80. Vaimo Anna Hannuntytär (k 24.9.1703)
1.2.1.1 Olli Tuomaksenpoika Halonen eli Ollila eli Kursu (s n 1649, k 31.1.1728) Kemijärven Halosen eli Ollilan isäntä 1681 alkaen. Noin 1707 hän muutti Sallaan, Kemijärven Ollilan jäädessä hänen pojialleen Matille. Sallassa hän asui Kursun tilalla, jota isännöivät pojat Olli, Lauri ja Pekka. Vaimo Brita Matsdr (s noin 1657, k 16.1.1709 Kemijärvi) ja Agneta Juhontytär Kaikkonen vihitty 26.7.1713
1.2.1.1.1 Matti Ollinpoika Ollila (s n 1681, k 24.10.1745), vaimo Anna Halonen (s n 1886, k 23.12.1716), Margeta Hannuntytär Nahkala (s n 1687, k 2.6.1755)
1.2.1.1.2 Olli Ollinpoika Ollila eli Kursu (s n 1680, k 9.6.1736), vaimo Liisa Matintytär Halonen (s n 1688, k 3.5.1749), vihitty 15.7.1706
1.2.1.1.3 Pekka Ollinpoika Kursu eli Vuonala (s n 1681, k 8.10.1765), vaimo Briitta Mikontytär (s n 1679, k 1755) vihitty 23.2.1718
1.2.1.1.4 Karin Ollintytär Halonen (s 10.9.1684, k 12.2.1757), Antti Ollinpoika Kallunki vihitty 10.1.1714
1.2.1.1.5 Tuomas (s arviolta 1686)
1.2.1.1.6 Kalle Ollinpoika Halonen (s n 1689, k 7.1.1753 Kemijärvi Oinas), vaimo Anna Hannuntytär, Anna oli Heikki Oinaan leski.
1.2.1.1.7 Anna Ollintytär Kursu, mies Olli Kurtti Kuusamosta vihitty 26.12.1711
1.2.1.1.8 Maria
1.2.1.1.9 Lauri Ollinpoika Kursu (s 23.4.1699, k 1762), Brita Niilontytär Jouni vihitty 28.12.1722
1.2.1.1.10 Liisa Ollintytär Kursu (s 1714, k 24.2.1746) mies Heikki Räisänen vihitty 15.11.1730
1.2.1.2 Margeta Tuomaksentytär, kenties Heikki Heikinpoika Könösen vaimo, joka kuolee 1683-1688. Henkikirjassa kotitilalla 1677 ja Heikin vaimona Könösen tilalla 1678-1683 Margeta Tuomaksentytär.
1.2.2 Lauri Ollinpoika Halonen (k 1698), Perusti uudistilan Kemijärvelle noin 1691, isäntänä 1796 asti. Vaimo Anna Matintytär (k 1698).
1.2.2.1 Maria Laurintytär, henkikirjassa 1681-1683 kotitilalla, 1688 kenties Tervolan Lapinniemessä Tossavan talossa, missä 1703 kuolee Maria Laurintytär Halonen.
1.2.2.2 Karin henkikirjassa 1691-92
1.2.2.3 Matti Laurinpoika Halonen, vaimo Maria Isänsä perustaman tilan isäntä 1697-1702, jonka jälkeen muttavat Sodankylään. Oletettavasti Lauri Matinpoika ja Matti Matinpoika Halonen olivat juuri Matti Laurinpoika Halosen poikia, vaikka täyttä varmuutta tähän ei henki- ja rippikirjojen puuttumisen vuoksi olekaan.
1.2.2.3.1 Lauri Matinpoika Halonen (s n 1695, k 1771) vaimo Margeta (s n 1707, k 1780)
1.2.2.3.2 Matti Matinpoika Halonen (s n 1703, k 1769) vaimo Maria Hiltunen (s n 1707). Rippikirjan mukaan Matti on syntynyt 1703, mutta hän voisi olla syntynyt jo 1.9.1700 Kemijärvellä (isä Matti Laurinpoika). Matti on Hietasuvannon Halosten esi-isä ja hänestä polveutuvat myös Karungin Haloset (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16331&page=3). Hänet nähdään Sodankylän rippikirjassa 1736 Hiltusen tilalla vävynä.
1.2.2.4 Pekka, lähtenyt veljensä mukana Sodankylään 1703.
1.2.3 tytär henkikirjassa 1657
1.2.4 tytär henkikirjassa 1664-65
1.3 Pekka Paavalinpoika Halonen (s n 1610 Niskankylä). Kemijärven Pietilän isäntä 1641-69. (Onko Niskankylässä vielä 1633?)
1.3.1 Paavo Pekanpoika Halonen eli Pietilä (k 6.5.1708), Vaimo Karin Pertuntytär (k 9.9.1703) ja Elina Niilontytär Koroiskylästä vihitty 11.11.1704
1.3.1.1 Paavo Paavonpoika Halonen eli Pietilä, vaimo Brita (k 24.1.1717)
1.3.1.1.1 Paavo Paavonpoika Halonen (s 7.12.1699, k 7.6.1770 Simo), Margeta Pekantytär Ruikka, vihitty 1733 Kemi
1.3.1.1.2 Maria Paavontytär Halonen eli Pietilä (s 12.4.1702, k 26.1.1771 Simo) mies Olli Laurinpoika Ruikka, vihitty 1732 (Maria(1702-1753), Kalle Pekanpoika Kärppä (1697-1722)
1.3.1.2 Heikki Pietilä (kuollut ennen vuotta 1717), vaimo Karin Pekantytär (k 30.1.1717)
1.3.1.3 Erkki, vaimo Elin, katoavat Kemijärven rippikirjasta 1701. Näkyy tämän jälkeen Keminkylän verokirjoissa. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5388&page=2 Erkin lapset minulle tuntemattomia.
1.3.1.3.1 Lapsia...
1.3.2 Erkki Pekanpoika Halonen eli Pietilä (k 1709 Kemijärvi), vaimo Valpuri Matintytär (k 16.4.1717)
1.3.2.1 Margareta (s n 1649 k 15.3.1717), Mikko Laurinpoika Räisänen
1.3.2.2 Beata (1656-1736), Klemet Yrjönpoika Jaakola (1660-1692)
1.3.2.3 Carin (1660-1732), Juho Paavalinpoika Pelkonen
1.3.2.4 Pekka Erkinpoika Pietilä (s n 1662 k 2.11.1710), vaimo Elin
1.3.2.4.1 Valpuri Pekantytär Halonen, mies Matti Mikonpoika Kostamus, vihitty 21.3.1714
1.3.2.4.2 Pekka Pekanpoika Pietilä (s n 2.5.1694, k 14.2.1754), vaimo Juliaana Ollintytär Luusua vihitty 19.2.1721, Brita
1.3.2.4.3 Juho Pekanpoika Pietilä (s n 1697, k 15.3.1758), vaimo Brita Pekantytär, Mikko Pietilän leski vihitty 13.11.1720.
1.3.2.4.4 Olli Pekanpoika Pietilä eli Tiederhane (s n 1698, k 21.8.1761), vaimo Margeta
1.3.2.4.5 Tapani Pekanpoika Halonen, Pietilä eli Närkkilahti (s 7.3.1701, k 2.2.1759), vaimo Anna Juhontytär Tuuliainen, vihitty 29.1.1727
1.3.2.4.6 Erkki Pietilä (22.3.1703)
1.3.2.4.7 Matti Pietilä (6.2.1705)
1.3.2.4.8 Lauri Pietilä (2.11.1707)
1.3.2.5 Erkki Erkinpoika Halonen eli Pöyliö (s n 1683, k 7.2.1711), vaimo Anna
1.3.2.5.1 Klaara Erkintytär Halonen (s 29.5.1705), Mies Keikki Kairavuopio, vihitty 25.11.1726
1.3.2.5.2 Erkki Erkinpoika Pöyliö (s 30.4.1708, k 5.12.1785), vaimo Anna Paavontytär Halonen, vihitty 27.1.1734
1.3.2.5.3 Maria Erkintytär Pöyliö (s 3.9.1711), Mies Matti Matinpoika Kairavuopio, vihitty 2.2.1734
1.3.3 Matti Pekanpoika, näkyy Pietilän henkikirjassa 1674.
1.3.4 Heikki Pekanpoika Halonen, Pietilä eli Värriö (k 26.5.1717), Pietilän isäntä 1699-1712, vaimo Brita (k 18.6.1717)
1.3.4.1 Matti Heikinpoika Halonen, Värriö eli Oinas (k 25.1.1717), vaimo Anna Henrik Oinaan leski, vihitty 20.11.1710
1.3.4.2 Heikki Heikinpoika Halonen, Värriö eli Tapio, vaimo Karin Matintytär Tapio, vihitty 3.1.1714, muuttavat Liminkaan 1721
1.3.5 Anna Pekantytär Pietilä (k 4.4.1710) Pietilän henkikirjassa 1674 alkaen. Rippikirjassa veljensä Heikin ja veljenpoikansa Pekan tilalla kuolemaansa saakka.
1.4 Lauri Halonen (s n 1613 Niskankylä). Kemijärven Halosen isäntä 1660-74. Lauri ei ole Paavo Paavalinpojan poika kuten usein väitetään, ja kenties henkikirjoissakin näin kerrotaan, vaan hänen veljensä.
1.4.1 Matti Laurinpoika Halonen (k 9.10.1712) Kemijärven Halosen isäntä 1667-88. Vaimo Liisa Ollintytär Frantti.
1.4.1.1 Lauri Matinpoika Halonen (kuollut 1697). Kemijärven Halosen isäntä 1690-1696. Vaimo Brita Matintytär.
1.4.1.1.1 Pekka Laurinpoika Halonen eli Kotajärvi (s n 1696, k 20.4.1747), Pekka näkyy ilmeisesti setänsä Paavon tilalla 1710-14. Vaimo Malin Antintytär Maksniemestä, vihitty 24.8.1708. Epävarmaa onko Pekan isä Lauri Matinpoika.
1.4.1.1.2 Elin Laurintytär Halonen, mies Nils Nilsson Jouni, vihitty 5.12.1731. Pekan sisär.
1.4.1.2 Matti Matinpoika Halonen (s n 1665, k 20.4.1738), vaimo Brita
1.4.1.2.1 Matti Matinpoika Halonen (s 27.3.1700, k 27.4.1787) vaimo Anna Juhontytär Heckman (s 22.6.1698, k 11.1.1755)
1.4.1.2.2 Olli Matinpoika Halonen eli Pietilä (s 25.7.1703, k 30.4.1769) vaimo Valpuri Mikontytär Räisänen (s 9.1.1709) vihitty 23.11.1726
1.4.1.2.3 Pekka Halonen eli Kangas (s 7.3.1708, k 26.8.1780) vaimo Maria Matintytär Oinas vihitty 31.1.1731
1.4.1.2.4 Lauri Matinpoika Halonen eli Pajari (s n 1711), vaimo Margareta Heikintytär Snikkarila vihitty Tervolassa 23.3.1735
1.4.1.3 Brita Matintytär Halonen (s n 1668, k 18.4.1738), mies Matti Heikinpoika Könönen, vihitty 6.1.1702
1.4.1.4 Olli Matinpoika Halonen (k 5.4.1709), vaimo Karin (s n 1669, k 25.5.1719)
1.4.1.4.1 Lauri (s 10.1.1704), rippikirjassa isän veljen Matin tilalla 1721-23
1.4.1.5 Paavo Matinpoika Halonen (s n 1676), vaimo Anna Heikintytär Könönen vihitty 28.12.1700 ja Anna Antintytär Kunnari (s 1702) vihitty 5.10.1746
1.4.1.5.1 Karin Paulintytär Halonen (s 7.2.1707), mies Mikko Juhonpoika Luusua vihitty 28.12.1728 ja Hannu Matinpoika Ollila eli Tuulaniemi vihitty 7.4.1750
1.4.1.5.4 Simo Paulinpoika Halonen (s 7.3.1725), vaimo Anna Erkintytär Tapio vihitty 8.4.1750
1.4.1.5.2 Anna Paulintytär Halonen (s 27.1.1713) Erkki Erkinpoika Pöyliö vihitty 27.1.1734
1.4.1.5.3 Juho Paulinpoika Halonen (s 6.5.1717) Brita Matintytär Ollila vihitty 10.2.1745
1.4.1.5.5 Pauli (s 15.7.1746)
1.4.1.5.6 Matti (s 25.12.1747)
1.4.1.5.7 Pekka (s 30.11.1749)
1.4.1.6 Pekka Matinpoika Halonen eli Kelloniemi (s noin 1679, k 3.9.1753), vaimo Valpuri Paavontytär Kärppä (s n 1686, k 15.3.1753) vihitty 2.2.1706
1.4.1.6.1 Liisa Pekantytär Kelloniemi (s 29.1.1709), mies Matti Pelkonen, vihitty 21.3.1731
1.4.1.6.2 Valpuri Pekantytär Kelloniemi (s 12.12.1712, k 18.10.1765 Sallassa), mies Hans Saida (s 1724) vihitty 15.1.1745 Kemissä
1.4.1.6.3 Matti Pekanpoika Kelloniemi (s 11.10.1715, k 14.11.1782), vaimo Brigitta Juhontytär Palosaari, vihitty 1.1.1740 ja Anna Kallentytär Kärppä, vihitty 12.12.1772
1.4.1.6.4 Pekka Pekanpoika Kelloniemi (s 29.11.1718, k 26.7.1766), vaimo Elina Ollintytär Pietilä, vihitty 7.5.1758 Kemissä
1.4.1.6.5 Brita Pekantytär Kelloniemi (s 5.6.1721, k 2.8.1783), mies Olli Kursu (s 1725), vihitty 1.12.1745 Kemissä
1.4.1.6.6 Maria Pekantytär Kelloniemi (s 22.5.1723, k 17.1.1780), mies Olli Ollinpoika Helisten, vihitty 27.7.1749 Kemissä
1.4.1.6.7 Malin Pekantytär Kelloniemi (s 2.1.1727, k 13.4.1793), mies Pekka Hannunpoika Tenno, vihitty 26.12.1750
1.4.1.6.8 Lauri Pekanpoika Kelloniemi, Kylmälahti eli Rytilahti (s 21.3.1729), vaimo Margareta Heikintytär Räisänen, vihitty 5.7.1756 Kemissä (vuotta aiemmin Maria Räisänen?) Laurilla avioton lapsi Birgita Urpontyttären (Törmänen?) kanssa
1.4.1.6.9 Paavo Kelloniemi (s 24.11.1732, k 26.1.1807), kuoli naimattomana
1.4.1.7 Anna Halonen (s n 1682, k 23.12.1716), mies Matti Ollinpoika Ollila vihitty 1698
1.4.1.8 Liisa Matintytär Halonen (s n 1688, k 3.5.1749), mies Olli Ollinpoika Ollila eli Kursu (s n 1680, k 9.6.1736), vihitty 15.7.1706 ja Heikki Ollinpoika Kurtti, vihitty 11.10.1738
1.4.2 Anna Laurintytär Halonen (1636-1697), Matti Jaakonpoika Jaakkola (k 1698)
1.4.3 Brita Laurintytär (s n 1640, k 15.12.1718 Tervola), Brita ilmestyy Tervolan Lapiniemen Tervon tilalle todennäköisesti 1667, nimeltä hänet mainitaan ensimmäisen kerran 1674. Mies Matti Ollinpoika Tervo
1.4.4 Malin Laurintytär, henkikirjassa 1674
Seuraavanlaisa tarjokkaita on Halosen sukuun ollut:
Hannu Laurinpoika Nousu (1642-1732) Ei ole Halonen - ks http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15058&page=3
Olli Pekanpoika, josta Luusuan suku polveutuu. Olli on liian vanha ollakseen Pekka Paavalinpoika Halosen poika.
Lauri Juujärvi-Fransilan - suku tulee Tervolasta
Martti Paavonpoika Luiro - Sompion ja Keminkylän verokirjoissa hänet mainitaan Pekanpoikana v 1681. Ei taida olla todisteita, että olisi Halonen.
T Pekka
Tämä olikin hyvä kooste.
Halosia käsittääkseni ehti liittyä joukkoon monestakin suunnasta ennen kuin suuntasivat pois Kemijärveltä 1857. Ehkä se ensimmäinen valmistunut tie Kemijärven ja Rovaniemen välillä avitti asiaa. Taitaa olla Lauri Halonen esi-isä kolmesta haarasta - Anna Paulintytär Halonen 1713, Olof Mattson Halonen 1703 ja Carin Kankaan esi-isät.
Lisäksi olen löytänyt Simosta Halosia - Thomas eli Tuomas Halonen (oliko Olli Halosen jälkeläisiä?) ja Jöran Mikelsson Halonen. Ovatkohan nämä Simon Haloset samaa sukua?
1.2.2 Lauri Ollinpoika Halonen (k 1698), Perusti uudistilan Kemijärvelle noin 1691, isäntänä 1796 asti. Vaimo Anna Matintytär (k 1698).
1.2.2.1 Maria Laurintytär, henkikirjassa 1681-1683 kotitilalla, 1688 kenties Tervolan Lapinniemessä Tossavan talossa, missä 1703 kuolee Maria Laurintytär Halonen.
1.2.2.2 Karin henkikirjassa 1691-92
1.2.2.3 Matti Laurinpoika Halonen, vaimo Maria Isänsä perustaman tilan isäntä 1697-1702, jonka jälkeen muttavat Sodankylään. Oletettavasti Lauri Matinpoika ja Matti Matinpoika Halonen olivat juuri Matti Laurinpoika Halosen poikia, vaikka täyttä varmuutta tähän ei henki- ja rippikirjojen puuttumisen vuoksi olekaan.
1.2.2.3.1 Lauri Matinpoika Halonen (s n 1695, k 1771) vaimo Margeta (s n 1707, k 1780)
1.2.2.3.2 Matti Matinpoika Halonen (s n 1703, k 1769) vaimo Maria Hiltunen (s n 1707). Rippikirjan mukaan Matti on syntynyt 1703, mutta hän voisi olla syntynyt jo 1.9.1700 Kemijärvellä (isä Matti Laurinpoika). Matti on Hietasuvannon Halosten esi-isä ja hänestä polveutuvat myös Karungin Haloset (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16331&page=3). Hänet nähdään Sodankylän rippikirjassa 1736 Hiltusen tilalla vävynä.
1.2.2.4 Pekka, lähtenyt veljensä mukana Sodankylään 1703.
...
1.4.1.1.1 Pekka Laurinpoika Halonen eli Kotajärvi (s n 1696, k 20.4.1747), Pekka näkyy ilmeisesti setänsä Paavon tilalla 1710-14. Vaimo Malin Antintytär Maksniemestä, vihitty 24.8.1708. Epävarmaa onko Pekan isä Lauri Matinpoika.
1.4.1.1.2 Elin Laurintytär Halonen, mies Nils Nilsson Jouni, vihitty 5.12.1731. Pekan sisär.
Omat tiedot näyttää tältä:
Lauri Ollinpoika Halonen, k. 1697 Kemijärvi. Perusti uudistilan (Kotajärvi) Imposenkangakseen 1690. Isä: Olli Paavalinpoika Halonen
Puoliso Anna Matintytär, mainitaan henkikirjoissa 1660-1681.
Lapset:
Maria, s.n. 1664 Kemijärvi, k. 17.12.1703 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t7961000) Lapinniemi, Tervola.
Kaarina, s.n. 1667 Kemijärvi, k. 6.8.1740 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t6855131) Kemihaara, Rovaniemi.
Matti, s.n. 1670 Kemijärvi, muutti perheensä kanssa Sodankylään 1701 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/7.htm).
Elina, s.n. 1678 Kemijärvi, k. 29.4.1742 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2989597) Kemijärvi.
Pekka, s.n. 1680 Kemijärvi, k. 20.4.1747 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2989636) Kemijärvi.
Ylipaakkolan Pekka Pekanpoika Pajarin (1673-1742) vaimo Margareta oli todennäköisesti Pieti Halosen tyttärentytär.
Tervolan rippikirjassa 1701-1712 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1701-1725_ik224/49.htm), sivun keskellä: "Elisabet maatmoders moster", siis emännän täti (Margaretan äidin sisko) Elisabet Persd:r Halonen s.n. 1633, k. 14.6.1710 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t7961097).
Mutta en saanut selville, kuka tämä Margareta ja ketkä hänen vanhemmat ovat? Osaako joku ratkaista tämän mysteerin?
Pieti Paavalinpoika Halonen, s.n. 1605 Niskankylä. Kemijärven Pietilän isäntä 1641-69. Isä: Paavali Halonen
Puoliso N:N:
Lapset:
Paavo, s.n. 1628 Niskankylä, k. 6.5.1708 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3002154) Kemijärvi.
Erkki, s.n. 1632 Niskankylä, k. 18.2.1709 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2989417) Kemijärvi.
Liisa, s.n. 1633 Niskankylä, k. 14.6.1710 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t7961097) Ylipaakkola, Tervola.
Elina, s.n. 1650 Kemijärvi, k. 22.10.1710 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3002301) Kemi.
Anna, s.n. 1650 Kemijärvi, k. 4.4.1710 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2989423) Kemijärvi.
Heikki, s.n. 1650 Kemijärvi, k. 26.5.1717 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2989498) Kemikylä.
Omat tiedot näyttää tältä:
Lauri Ollinpoika Halonen, k. 1697 Kemijärvi. Perusti uudistilan (Kotajärvi) Imposenkangakseen 1690. Isä: Olli Paavalinpoika Halonen
Puoliso Anna Matintytär, mainitaan henkikirjoissa 1660-1681.
Lapset:
Maria, s.n. 1664 Kemijärvi, k. 17.12.1703 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t7961000) Lapinniemi, Tervola.
Kaarina, s.n. 1667 Kemijärvi, k. 6.8.1740 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t6855131) Kemihaara, Rovaniemi.
Matti, s.n. 1670 Kemijärvi, muutti perheensä kanssa Sodankylään 1701 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/7.htm).
Elina, s.n. 1678 Kemijärvi, k. 29.4.1742 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2989597) Kemijärvi.
Pekka, s.n. 1680 Kemijärvi, k. 20.4.1747 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2989636) Kemijärvi.
Minulla näyttää muuten samalta, mutta Lauri Ollinpojalla oli nähdäkseni toinen vaimo Liisa, joka kuolee 1698 henkikirjan mukaan samoihin aikoihin (1697), kuin Lauri Ollinp.
Kaisa (Kaarina) on tiedostossani, mutta en ole tiennyt, että hän muuttanut Rovaniemelle.
Kemijärven Historia kirjassa sivu 73 kirjoitetaan näin; "Lauri Ollinpoika Halonen anoi vuonna 1690 lupaa perustaa uudistilan nimeltä Impoisenkangas ja pyysi siihen lisäniittyjä veljeltään, jonka talossa niitä oli paljon. Talo, joka merkittiin maakirjaan nimellä Halonen, sai kuusi vapaavuotta ja sille vahvistettiin 1/4 manttaalia. Kun talon yhdessä perineiden veljesten Laurin ja Tuomaan sopu myöhemmin rakoili, Lauri perusti uuden talon Halosen kantatilan maiden keskelle. Laurin tila autioitui 1700-luvun vaihteessa ja niityt palautettiin Halosen tilaan".
Seuraavanlaisa tarjokkaita on Halosen sukuun ollut:
Hannu Laurinpoika Nousu (1642-1732) Ei ole Halonen - ks http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15058&page=3
Olli Pekanpoika, josta Luusuan suku polveutuu. Olli on liian vanha ollakseen Pekka Paavalinpoika Halosen poika.
Lauri Juujärvi-Fransilan - suku tulee Tervolasta
Martti Paavonpoika Luiro - Sompion ja Keminkylän verokirjoissa hänet mainitaan Pekanpoikana v 1681. Ei taida olla todisteita, että olisi Halonen.
T Pekka
Muistuksena vielä, että yllä olevat eivät kuulu Halosen sukuun.
Mitä tulee Paavali Halosen elämiseen Kemijärvellä, niin asia vain taitaa olla sillä lailla, että Paavalin kuolinaikaa voi vain arvailla. Se ei kuitenkaan ole tärkein asia Halos tutkinnassa. Tärkein asia kuitenkin on, että tämä isokuva Halosista saataisiin oikeille raiteille.
Muistuksena vielä, että yllä olevat eivät kuulu Halosen sukuun.
Mitä tulee Paavali Halosen elämiseen Kemijärvellä, niin asia vain taitaa olla sillä lailla, että Paavalin kuolinaikaa voi vain arvailla. Se ei kuitenkaan ole tärkein asia Halos tutkinnassa. Tärkein asia kuitenkin on, että tämä isokuva Halosista saataisiin oikeille raiteille.
Naulan kantaan!
Juuri siksi tuota koostetta kasasin ja nämä ei-Halosetkin listasin.
Laurin lapsista olette varmaan oikeassa. Minulla oli jäänyt sinne vääriä syntymäaikojakin.
Oletteko löytäneet kuolinaikaa Ylipaakkolan Margareetalle?
Entäpä Sodankylään lähtevä Matti Laurinpoika (1.2.2.3) Löhtyykö hänestä mitään Sodankylästä?
T Pekka
Entäpä Sodankylään lähtevä Matti Laurinpoika (1.2.2.3) Löhtyykö hänestä mitään Sodankylästä?
T Pekka
Sodankylän veroluetteloissa en huomannut mainintaa Matti Laurinp. Halosesta. Lauri Matinp. Halonen (s. 1695) perustama uudistila Jongomaahan on tullut verolle 1725.
Matin toinen poika Matti (s.01.09.1703) perusti veroluetteloiden mukaan uudistilan Kamakkanivaan, nyk. Suvanto 1735 ja verolle 1750. "under frihet uptagit 1735. skattar 1750".
Oletteko löytäneet kuolinaikaa Ylipaakkolan Margareetalle?
Viimeinen maininta Margareetasta 1742 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/45.htm) "gl. wärdinnan Marg: obiit". Alapajarin uusi isäntähän tuossa on Lauri Halonen eli Pajari.
Margareta voisi ehkä olla Elinan tytär. Mutta minulla ei ole muuta tietoa Elinasta kuin hänen kuolinaika Kemissä.
Tervola RK 1764-1771 eli sivun alaosa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1984&pnum=97
Pekka Pekanp Ollitervo, obiit _ _ _ s. 9.7.1724
Hust. Anna Juhont Yliromsi s. 3.12.1722
Mod. Margetha _ _ _ d. 11. Novbr. 1766, s. 18.12. 1700, ikä kuollessa 73/2/-
Oisko tuossa ko. Margareta ?
arskap
Vastan omaan kysymykseen. Rippikirjassa lukee väärin, Elisabet ei olekaan emännän moster vaan faster (isän sisko).
Pekka Pekanpoika Pajarin vaimo oli Marketta Erkintytär Halonen s.n. 1670 Kemijärvi, k. 1742 Ylipaakkola, Tervola.
Sivun oikealla puolella ylhäällä: "hust. Marg. Eersd. Halonen".
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/13.htm
Yllä oleva tarkkaa työtä Mirkkanilta.
Liitteessä pitäisi oma näkemykseni Pekka Paavalinp. jälkipolvista. Jotkut kohdat vaatisivat toki päivityksen, viime päivinä on tullut uuttakin tietoa, joita en kerennyt päivittää
Liite on ehkä liian iso suoraan näille sivuille, pahoittelut heille, jotka eivät ole jäseniä. He, jotka näkevät liitteen voivat sanoa mielipiteensä, onko liite liian iso tälle sivulle.
Kommentit mahdollisista lisäyksistä/virheistä ovat toivottuja.
1.3.2.4.2 Pekka Pekanpoika Pietilä (s n 2.5.1694, k 14.2.1754), vaimo Juliaana Ollintytär Luusua vihitty 19.2.1721, Brita
T Pekka
Pekka Pekanp. Pietilän ensimmäinen vaimo oli Priita Pekant. Kärppä s. 1691 ja k. 30.12.1716. Tästä aviosta lapset Pekka 16.07.1715 ja Elina 25.12.1726 ja k. 13.01.1717.
Toisesta aviosta Juliaanan kanssa ei näyttäisi olevan lapsia.
Kolmas avio Priita Niilont. Jouni s.08.11.1722, vihitty 29.09.1742.
Lapset; Niilo 20.06.1744, Maria 27.01.1747 ja Erkki 18.10.1748.
Tämä on jäänyt epäselväksi, että kenen Pekka Pietilän kanssa Priita Niilont. on vihitty 1755?
http://hiski.genealogia.fi/hiski/56vxqe?fi+0188+vihityt+139
Tämä on jäänyt epäselväksi, että kenen Pekka Pietilän kanssa Priita Niilont. on vihitty 1755?
http://hiski.genealogia.fi/hiski/56vxqe?fi+0188+vihityt+139
Vähän outo tapaus jos poika Pekka (s. 1715) meni äitipuolensa kanssa avioliittoon.
Olisiko Pekka Matinpoika Oinas eli Lundbladin poika Pekka s. 11.8.1726 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2993273) vihitty Riitta Niilontyttären kanssa ja sitten kuollut 9.5.1759 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2989747) Pietilässä?
Kommentit mahdollisista lisäyksistä/virheistä ovat toivottuja.
Minulla on vahva aavistus, että Erkki Paavonpoika Halosen (1660-1724) vaimo oli Elina Matintytär Oinas (1669-1745) mutta mitään todellista näyttöä tästä ei ole.
Minun väitteeni perustuu pääasiallisesti Erkin ja Elinan lasten nimeistä Matti, Brita ja Sigfrid. Elinan vanhemmat oli Matti Matinpoika Oinas ja Brita Sigfridintytär.
Elina avioitui 23.7.1732 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3001234) leskimiehen Matti Antinpoika Kuhmitsan (1656-1738) kanssa ja Elinan mukana Kuhmitsaan seurasi poika Sippa joka meni naimisiin Saara Kuhmitsan kanssa 30.11.1737 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3001246). Kuoliniästä laskettu Elina Matintytär Oinas oli syntynyt noin 1669. Tuskin hän meni ensimmäiseen avioliittoon 63-vuotiaana, siis oletan, että Elinakin oli leskinainen.
Mutta kuka muu olisi ollut hänen entinen mies, jos ei Erkki Paavonpoika Halonen?
Saatte hylätä tämän teorian jos ei passaa, mutta joka tapauksessa minun mielestäni luulen, että se meni näin.
Jotta saataisiin parempi yleiskuva uusista löydöistä olisi ollut kaikkein parasta, jos perustetaan sivuston mihin kerätään kaikki tiedot Paavali Halosen jälkeläisistä, uudet sekä vanhat.
Kuka tahansa voi sitten edistää uutta tietoa mutta administraattori tai moderaattorit pitää ensin hyväksyä jos tiedot lisätään ja tallennetaan sivustoon vai ei, kun on tutkittu asian luotettavuus alkuperäislähteestä! Tämä olisi ollut hyödyllinen työkalu sukututkimusta varten, ei tulisi liian rasittavaa työtä yhdelle henkilölle kerätä tietoa koska kaikki yhdessä pystyy auttamaan. Se helpottaisi ainakin tällaisissa sukuprojekteissa.
Voin vapaaehtoisesti ottaa vastuuta siihen tehtävään. :) Mitäs sanotte?
Minulla on vahva aavistus, että Erkki Paavonpoika Halosen (1660-1724) vaimo oli Elina Matintytär Oinas (1669-1745) mutta mitään todellista näyttöä tästä ei ole.
Minun väitteeni perustuu pääasiallisesti Erkin ja Elinan lasten nimeistä Matti, Brita ja Sigfrid. Elinan vanhemmat oli Matti Matinpoika Oinas ja Brita Sigfridintytär.
Elina avioitui 23.7.1732 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3001234) leskimiehen Matti Antinpoika Kuhmitsan (1656-1738) kanssa ja Elinan mukana Kuhmitsaan seurasi poika Sippa joka meni naimisiin Saara Kuhmitsan kanssa 30.11.1737 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3001246). Kuoliniästä laskettu Elina Matintytär Oinas oli syntynyt noin 1669. Tuskin hän meni ensimmäiseen avioliittoon 63-vuotiaana, siis oletan, että Elinakin oli leskinainen.
Mutta kuka muu olisi ollut hänen entinen mies, jos ei Erkki Paavonpoika Halonen?
Saatte hylätä tämän teorian jos ei passaa, mutta joka tapauksessa minun mielestäni luulen, että se meni näin.
On tuo juttu voinut mennä noinkin, paljon mahdollista tosiaankin. Erkki Telniön (Halonen-Karppinen) leskihän katoaa vuoden 1727 jälkeen rippikirjoista ja en ole löytänyt häntä mistään.
Jotta saataisiin parempi yleiskuva uusista löydöistä olisi ollut kaikkein parasta, jos perustetaan sivuston mihin kerätään kaikki tiedot Paavali Halosen jälkeläisistä, uudet sekä vanhat.
Kuka tahansa voi sitten edistää uutta tietoa mutta administraattori tai moderaattorit pitää ensin hyväksyä jos tiedot lisätään ja tallennetaan sivustoon vai ei, kun on tutkittu asian luotettavuus alkuperäislähteestä! Tämä olisi ollut hyödyllinen työkalu sukututkimusta varten, ei tulisi liian rasittavaa työtä yhdelle henkilölle kerätä tietoa koska kaikki yhdessä pystyy auttamaan. Se helpottaisi ainakin tällaisissa sukuprojekteissa.
Voin vapaaehtoisesti ottaa vastuuta siihen tehtävään. :) Mitäs sanotte?
Minun mielestä erittäin kannatettava ehdotus.
Minun mielestä erittäin kannatettava ehdotus.
Minunkin mielestä hyvä idea.
T Pekka
Sivun oikealla puolella ylhäällä: "hust. Marg. Eersd. Halonen".
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/13.htm
Entäpä tuo sivun vasemmalla puolella oleva Olli Pekanp. Pajarin vaimoksi merkitty Maria Erkint. Halonen, onko hän sivun toisella puolella olevan Marketta Erkint. sisar?
Entäpä tuo sivun vasemmalla puolella oleva Olli Pekanp. Pajarin vaimoksi merkitty Maria Erkint. Halonen, onko hän sivun toisella puolella olevan Marketta Erkint. sisar?
Koetin etsiskellä Olli Pekanpoikaa rippikirjasta, mutta eipä tärpännyt. Syntyneiden luettelossa myös edellisellä aukeamalla vasemman sivun alaosassa on Olli Pehrsson ja Maria Halonen. Ollin sukunimenä tässä ilmeisesti Oja, mutta mikä on Marian partonyymi?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/12.htm
Kummien katselu olikin mielenkiintoista, kun vaimoillakin oli sukunimet. Kuka tämä Elisabet Pehrsdotter Halonen mahtaa olla? (vasen sivu ylhäällä)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/21.htm
T Pekka
Vastan omaan kysymykseen. Rippikirjassa lukee väärin, Elisabet ei olekaan emännän moster vaan faster (isän sisko).
Pekka Pekanpoika Pajarin vaimo oli Marketta Erkintytär Halonen s.n. 1670 Kemijärvi, k. 1742 Ylipaakkola, Tervola.
Sivun oikealla puolella ylhäällä: "hust. Marg. Eersd. Halonen".
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/13.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/21.htm[/url]
T Pekka
Elisabetin kuolin aika Tervolan hiskissä http://hiski.genealogia.fi/hiski/56zajp?fi+0552+haudatut+139 ja rippikirjassa eikö ole sama kuolinaika?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837332
Elisabet on nähdäkseni Pekka Paavalinp. Halosen tytär. Mikäli ja siltähän se näyttää, että Marketta Erkint. Halonen on Pekka Pekanp. Pajarin vaimo niin Elisabet sopii vain Marketan tädiksi.
Jos teksti "manmoders moster" pitäisi paikkaansa, niin Pekka ja Marketta olisivat serkuksia?
Koetin etsiskellä Olli Pekanpoikaa rippikirjasta, mutta eipä tärpännyt. Syntyneiden luettelossa myös edellisellä aukeamalla vasemman sivun alaosassa on Olli Pehrsson ja Maria Halonen. Ollin sukunimenä tässä ilmeisesti Oja, mutta mikä on Marian partonyymi?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/12.htm
T Pekka
Minusta näyttäisi, että Marian patronymi olisi Lars, mutta Maria Laurint. on todistettavasti Pekka Matinp. Tossavan puoliso.
Vuoden 1683 henkikirjassa Olli Pekanp Pajarin vaimoksi on kylläkin merkitty Anna Mikont. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022152
Minusta näyttäisi, että Marian patronymi olisi Lars, mutta Maria Laurint. on todistettavasti Pekka Matinp. Tossavan puoliso.
Vuoden 1683 henkikirjassa Olli Pekanp Pajarin vaimoksi on kylläkin merkitty Anna Mikont. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022152
Ovatko vasen ja oikea sarake välttämättä mies ja vaimo? Elimerkiksi Liisan tapaus. Oletin että Elisabet olisi jonkun näistä vaimo ja siksi ihmettelin että kuka Liisa se tämä nyt on. Mutta jospa tässä ei olekaan aviopareja.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/21.htm
Jöns Hansson Pesonen, Christin Larsdr Ratikka
Erich Pehrson Ruokanen, Elisabet Pehrsdr Halonen
Mats Michelsson Pajari, Charin Michelsdr ?
Jöns Pesosen vaimo on Brita Matsdr Niska, Erik Ruokasen vaimo on Malin, eli kumpikaan ei ole kukaan tässä mainituista.
T Pekka
Jep, ei nuo mene ihan yks yhteen ja eikä noihin voi täysin luottaa.
jospa se elisabet on suomeksi liisa
jospa se elisabet on suomeksi liisa
Joo, minä olen ruukannu suomentaa Elisabetin Liisaksi, ellei Elisabet ole selkeästi ruotsinkielinen.
Kimmo Kemppainen
25.03.14, 19:02
Ei kummiluetteloissa ole sellaista periaatetta, että miestä x seuraava vaimo y olisi mies x:n vaimo. Voi olla mutta ei useinkaan ole.
Kimmo Kemppainen
Ovatko vasen ja oikea sarake välttämättä mies ja vaimo? Elimerkiksi Liisan tapaus. Oletin että Elisabet olisi jonkun näistä vaimo ja siksi ihmettelin että kuka Liisa se tämä nyt on. Mutta jospa tässä ei olekaan aviopareja.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/21.htm
Jöns Hansson Pesonen, Christin Larsdr Ratikka
Erich Pehrson Ruokanen, Elisabet Pehrsdr Halonen
Mats Michelsson Pajari, Charin Michelsdr ?
Jöns Pesosen vaimo on Brita Matsdr Niska, Erik Ruokasen vaimo on Malin, eli kumpikaan ei ole kukaan tässä mainituista.
T Pekka
Useita kertoja tekstin läpilukeneena ei vieläkään ole kirkastunut kuva siitä, kuka oli Pehr Larsson Kåtajärven (ent. Halonen) isä. Jotenkin nuo syntymäajat eivät täsmää. Pekka Laurinpoika oli Kemijärven rippikirjan mukaan syntynyt 15.12.1696.
Useita kertoja tekstin läpilukeneena ei vieläkään ole kirkastunut kuva siitä, kuka oli Pehr Larsson Kåtajärven (ent. Halonen) isä. Jotenkin nuo syntymäajat eivät täsmää. Pekka Laurinpoika oli Kemijärven rippikirjan mukaan syntynyt 15.12.1696.
En lukenut koko aiempaa viestiketjua, mutta jos puhe on Pekka Laurinpoika Halonen-Kotajärvestä s.1680, jonka vaimo oli Malin Antintytär s.27.1.1687 Simo Maksniemi, niin Pekan isä oli Lauri Laurinpoika Halonen, kuollut n.1696.
Juuri tämä henkilö on kyseessä. Hänelle annetaan syntymäajaksi Kemijärven rippikirjassa vv 1746 - 1752 15.12.1696. Edelleen tuolla Haloskronikassa kerrotaan Lauri Halosesta seuraavaa:
TAULU 3
3. LAURI PAAVONPK. HALONEN s. 1610 – k. 1696 (vanhemmat taulu 2)
- vmo BRIITA MATINTR. s. 1610 – k.
- Lauri perii Iso-Halosen tilan isältään
4. lapset
LAURI LAURINPK. HALONEN s. 1638 – k. 1696
-vmo BRITA JÖNSINTR. s. 1640 – k.
MATTI LAURINPK. HALONEN s. 1635/1642 – k. 1712 TAULU 4
- vmo ELISABET OLLINTR. FRANTSILA s. 1643 – k. 1696
ANNA LAURINTR. HALONEN s. 1636/1646 – k. 1697
- pso MATTI JAAKONPK. JAAKKOLA s. 1635 – k.
BRIITA LAURINTR. HALONEN s. 1640 – k.
- pso MATTI OLLINPK. TERVO
HANNU LAURINPK. HALONEN s. 1642 – k. 1732
- vmo SAARA MÅRTENINTR. s. 1645 – k. 1741Eli syntyikö Pekka 1696 nimenomaan edellämainitulle Lauri Laurinpojalle, joka oli syntynyt vuonna 1638. Isänsä olisi ollut aika iäkäs isäksi n 58 vuotias, mahdotontahan se ei ole. Lauri Laurinpojan (1638) kerrotaan kuolleen 1696, jolloin Pekka syntyi. Vai oliko vielä joku toinenkin Lauri Halonen.
Pekka ja Malin vihittiin 24.8.1708 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2999839). Jos Pekka nyt syntyi 15.12.1696, hänen ikä olisi silloin 11 vuotta! Hänen syntymäajaksi sopii paremmin noin 1680.
Hänen isä oli Lauri Ollinpoika Halonen k. 1697, joka perusti Kotajärven-tilan 1690 Imposenkankaan, ja äiti Anna Matintytär (mainitaan henkikirjoissa 1660-1681).
Kiitos, tämä hyvä kommentti. Tosin syntymäaika on harvinaisen selvästi kirjattu rippikirjaan, mutta paremmin on uskominen ja luottaminen tuohon 1680 syntymävuoteen.
Pekan kuolinmerkinnässä 20.4.1747 hänen kerrotaan kuolleen 67-vuotiaana.
Minusta Lauri Ollinpoika Halonen 1620-1698 on liian vanha Pekan isäksi.
Kyllä Pekka sopisi paremmin Lauri Laurinpoika Halosen pojaksi.
Kerropa tarkemmin, kuka tämä Lauri Laurinpoika on? Hän puuttuu kokonaan minun tiedoista.
Tässä viestiketjussa voisimme tehdä yhteistyötä tietojen keräämiseen tähän "Paavali Halosen jälkeläiset (http://finnbase15.appspot.com/)"-taulukkoon, joka perustuu alkuperäislähteisiin.
Älkää unohtako lähdeviitteitä!
Markku Pelttari
15.02.15, 09:05
Jos oikein tarkkaan katsoo rippikirjassa olevaa Pekka Laurinpoika Halosen syntymäaikaa, voisi väittää, että siihen on ensin kirjoitettu vuosiluvuksi 1696 ja sitten ysin päälle korjattu seiska eli siis 1676. Näin minä olen tulkinnut.
Niinpä se vain taitaa olla. Pikaisella silmäyksellä yhdeksikön alaviivat näyttävät samanlaisilta, mutta numeron yläosan täydennys näyttäisi seiskalta eli nyt kun asian tietää, voisi lukea vuosiluvun 1676. Valitettavasti muita syntymävuosikirjauksia ei taida löytyä tarkistusta varten kuin tämä rk 1746 - 52 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1478&pnum=16).
Nyt ikähaitari näyttäisi loogisemmalta. Voisiko kuitenkin Lauri Ollinpoika Halonen olla Pekan (1676) isä jos tiedetään, että juuri Lauri Ollinpoika perusti Kotajärven tilan Kemijärven Imposenkankaalle.
Kotajärven tila ei sijaitse Imposen kankaalla. Näiden paikkojen välinen etäisyys on n. 4 km. Ja niiden väliin jäävät Kärppä, Könönen ja Jaakkola. Oliskohan tuossa tarkoitettu Välikangasta. Sehän on Kotajärven naapuri.
arskap
Tiedot perustuivat täysin keskustelussa mainittuun Kemijärven historia -kirjaan, jonka sivuilla kerrotaan kirjoitetun, että "Lauri Ollinpoika Halonen anoi vuonna 1690 lupaa perustaa uudistilan nimeltä Impoisenkangas ja pyysi siihen lisäniittyjä veljeltään, jonka talossa niitä oli paljon. Talo, joka merkittiin maakirjaan nimellä Halonen, sai kuusi vapaavuotta ja sille vahvistettiin 1/4 manttaalia. Kun talon yhdessä perineiden veljesten Laurin ja Tuomaan sopu myöhemmin rakoili, Lauri perusti uuden talon Halosen kantatilan maiden keskelle. Laurin tila autioitui 1700-luvun vaihteessa ja niityt palautettiin Halosen tilaan".
Kumpa tietäis perustetaanko tässä Kotajärven tilaa vaiko Imposen tilaa ?
Jos Imposen tilaa, niin muutosehdotukseni jotta pysytään Isokylällä:
Lauri Ollinpoika Halonen-Ollila anoi vuonna 1690 lupaa perustaa uudistilan nimeltä Impoisenkangas ja pyysi siihen lisäniittyjä veljeltään Tuomakselta, jonka talossa niitä oli paljon. Talo, jota kutsuttiin nimellä Imponen, sai kuusi vapaavuotta ja sille vahvistettiin ¼ manttaalia.
Kun Ollilan tilan yhdessä perineiden veljesten Laurin ja Tuomaan sopu myöhemmin rakoili,
Laurin tila autioitui 1700-luvun vaihteessa ja niityt palautettiin Ollilan tilaan.
arskap
Ehkäpä on luonnollisempi olettaa, että Lauri Ollinpoika Halonen perusti Imposen tilan. Kiitos oikaisusta!
Jos Lauri Ollinpoika Halonen perusti Imposen tilan, niin kuka perusti Kotajärven. Pekka Laurinpoika (1676) käytti jo Kotajärven nimeä. Rippikirjan mukaan Pekan taloudessa asuivat 1753 - 59 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1479&pnum=23) Pekan veljet Johan ja Eric.
TAULU 3
3. LAURI PAAVONPK. HALONEN s. 1610 – k. 1696 (vanhemmat taulu 2)
- vmo BRIITA MATINTR. s. 1610 – k.
- Lauri perii Iso-Halosen tilan isältään
4. lapset
LAURI LAURINPK. HALONEN s. 1638 – k. 1696
-vmo BRITA JÖNSINTR. s. 1640 – k.
MATTI LAURINPK. HALONEN s. 1635/1642 – k. 1712 TAULU 4
- vmo ELISABET OLLINTR. FRANTSILA s. 1643 – k. 1696
ANNA LAURINTR. HALONEN s. 1636/1646 – k. 1697
- pso MATTI JAAKONPK. JAAKKOLA s. 1635 – k.
BRIITA LAURINTR. HALONEN s. 1640 – k.
- pso MATTI OLLINPK. TERVO
HANNU LAURINPK. HALONEN s. 1642 – k. 1732
- vmo SAARA MÅRTENINTR. s. 1645 – k. 1741
Nyt en ymmärrä enää mitään.
Kemin asutuksen yleisluettelosta löytyy seuraavaa:
1634-1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319177
1635 Påhl Halonen
1641 Påhl Halonen, hustru, son, sons hustru
1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342890
1654 Pål Pålsson Halonen, hustru, måg, hustru, son, sons hustru
1663 Lars Halonen, hustru, son, dotter 2
1669 Lars, hustru, son, sons hustru
1673 Pål Pålsson eller Lars Halonen
1673-1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344732
1675 Pål Pålsson eller Lars Halonen, Lars Halonen, Matts Larsson, Lisa Olofsdotter hustru
1677 Matts Larsson Haloinen
1691 Lars Mattsson, Brita hustru
Lauri on siis näköjään Frantsilan Liisan kanssa naimisissa olevan Matin isä (muut lapset ymmärtääkseni Brita, p. Matti Ollinpoika Tervo, Anna, p. Matti Jaakonpoika Jaakkola, ja Malin, p. Matti Heikinpoika Paavalniemi).
Mutta kuka on ensimmäinen isäntä Paavo Paavonpoika Halonen?
Anne
Markku Pelttari
24.04.16, 11:02
Aikaisemman tässä ketjussa osoitettiin oikeuden pöytäkirjalla, että Paavo Paavonpoika Halonen kuoli lapsettomana n. 1668. Edellä linkattujen SAY:n tietojen mukaan hänellä oli kuitenkin ainakin yksi poika ja tytär, joilla kummallakin oli puoliso? Vai oliko kyseessä olevaan aikaan olemassa kaksi Paavo Paavonpoika Halosta?
Markku Pelttari
24.04.16, 11:07
Toinen ihmettelyn aihe; mistä tiedetään, että Matti Heikinpoika Paavalniemen puoliso Malin Laurintytär oli todella Lauri Paavonpoika Halosen tytär? Joku lienee löytänyt oikeuden pöytäkirjoista tiedon?
Markku Pelttari
25.04.16, 19:53
Anne C laittoi tällaisenkin viestin, joka ei jostain syystä näy täällä: Ja sitten vielä yksi kysymys. Mistä ylipäätään tiedetään, että Laurin isän nimi on Paavo? Onko hän edes varmasti alkujaan Halonen, vai mahdollisesti ottanut tullessaan talon nimen?
Sitähän minäkin ihmettelen, kun maakirjoissa mainitaan vain Lars Haloinen ilman patronyymiä. Ja edelleen ihmettelyn kohteena on tuo vuoden 1669 käräjätieto. Siinähän Olli Halonen käräjöi edesmenneen lapsettomaksi mainitun veljensä Paavon lesken kanssa perinnöstä. Jos kyseessä oli n. v. 1668 kuollut Paavo Paavonpoika Halonen, niin miksi ihmeessä Olli käräjöi Paavon lesken kanssa, kun tila näyttää olleen käytännössä edellä mainitun Lauri Halosen hallussa? Ja edelleenkin SAY:n mukaan Paavo Paavonpoika Halosella oli kyllä jälkeläisiä. Todella kummallista.
Anne C laittoi tällaisenkin viestin, joka ei jostain syystä näy täällä: Ja sitten vielä yksi kysymys. Mistä ylipäätään tiedetään, että Laurin isän nimi on Paavo? Onko hän edes varmasti alkujaan Halonen, vai mahdollisesti ottanut tullessaan talon nimen?
Sitähän minäkin ihmettelen, kun maakirjoissa mainitaan vain Lars Haloinen ilman patronyymiä. Ja edelleen ihmettelyn kohteena on tuo vuoden 1669 käräjätieto. Siinähän Olli Halonen käräjöi edesmenneen lapsettomaksi mainitun veljensä Paavon lesken kanssa perinnöstä. Jos kyseessä oli n. v. 1668 kuollut Paavo Paavonpoika Halonen, niin miksi ihmeessä Olli käräjöi Paavon lesken kanssa, kun tila näyttää olleen käytännössä edellä mainitun Lauri Halosen hallussa? Ja edelleenkin SAY:n mukaan Paavo Paavonpoika Halosella oli kyllä jälkeläisiä. Todella kummallista.
Niin, pyydän anteeksi. Kirjoitin viestin ja sitten poistin sen, koska huomasin kun luin tarkemmin edellisiä viestejä, että Lauri Paavonpoika löytyy ruodutusluetteloista.
Toisaalta tulin ajatelleeksi, että Paavo Paavonpojan perilliset ovat voineet kuolla ennen häntä, mikä selittäisi että hänestä sanotaan, että hän on kuollut lapsettomana.
Anne
Markku Pelttari
26.04.16, 11:06
No sittenhän meidän täytyy uskoa, että Lauri oli Paavonpoika ja todella uskottava selitys on, että Paavo Paavonpojan henkikirjoissa mainitut poika ja tytär kuolivat ennen isäänsä. Jatkamme harjoituksia.
No sittenhän meidän täytyy uskoa, että Lauri oli Paavonpoika ja todella uskottava selitys on, että Paavo Paavonpojan henkikirjoissa mainitut poika ja tytär kuolivat ennen isäänsä. Jatkamme harjoituksia.
Kannattaa lukea Påwel Haloinen -ketjusta
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30473
ainakin viestit #9 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=236880&postcount=9) ja #17 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=237100&postcount=17).
Viestissä 17 on lueteltu henkikirjamerkinnät Halosten veljesten tiloilta ja niistä voisi päätyä myös sellaiseen mahdollisuuteen, että veljeään huomattavasti nuorempi Lauri on henkikirjassa merkitty Paavon pojaksi (välillä kenties rengiksi) vaikka onkin todellisuudessa veli ja tyttäret ovat Laurin tyttöjä.
1659 Påål Haloinen, -, vaimo, poika, 2 tytärtä, miniä
1660 Lars Haloinen, isäntä, vaimo, 2 tytärtä
Pekka
Hei, onkohan tässä kyse samasta suvusta?
Halonen Family 1500-1585 (http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=10&t=6361&p=23022&hilit=Paavo+halonen#p23022)
Kirjoittaja Katie (http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/memberlist.php?mode=viewprofile&u=3756) » 21.09.2017 02:19
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=10&t=6361&p=23022&hilit=Paavo+halonen#p23022
t. Tapio H.
Halosesta Tuulaniemeen
21.02.24, 13:32
Pyöritelläänpä tätä asiaa hiukan tämän lapsettomana 1668 kuolleen Paavo.n vanhempia. Paavali Ollinpoika Haloselle on Genissä laitettu pojat Paavo , Olli Paavalinpoika, Pekka Paavalinpoika, Lauri Paavalinpoika. Siihen että olivatko he tosiaan Kemijärven uudisraivaaja Paavali Ollinpoika Halosen poikia, en ota suoranaisesti kantaa koska en ole löytänyt sille täysin varmuutta. Mutta tulkitsen tällä olettamuksella asiaa hiukan, tarkasteltuani 1633 jälkeisiä kirjoja mitä on löydetty arkistoista. Niistä selviää, että Kemijärvellä asui edellä mainitut pojat, joilla oli Paavo isännimenä.
Sotilasasiakirjojen ruodusluettelossa vuodelta 1633, on merkitty Kemijärven ½ manttaalin tilalle isännäksi Påål Halonen. Isännän alapuolella on merkitty pojaksi Påål Påålsson ja hänen alapuolellansa on merkitty Lars Påålsson isännän veljeksi. Huomioidaan että Lars edessä on D (talollisen veli) lyhenne, ei S (poika) kuten jossain teksteissä on tulkittu. SSHY:n mikrofilmi tuosta vuoden 1633 ruodutusluettelosta on kyllä ikävän epätarkka. Ruotsin valtionarkiston sivuilla sama luettelo on hiukan parempilaatuisena ja siinä on aivan selvästi iso D. Påål Halosen alapuolella olevan Påhl Påhlssonin edessä on s eli poika. kun tätä s vertaa alempana olevaan Lars Påhlssonin edessä olevaan kirjaimeen, menee alapuolen ns. väkänen oikealle kuten isossa D.ssä kun taas ylempänä oleva s kaartuu vasemmalle.
Lisäksi Paavo Halosen kuolinhetken käräjäkirjassa on hänet merkitty lapsettomaksi ja mainitaan myös, että hänellä oli veli. Ihmetykseni on, että miksi ei ole mainittu Larsi.a, ja Pekka Paavalinpoika jos ne olivat myös Genin mukaan hänen veljiään, vaikka hekin elivät Genin mukaan kyseisenä aikana.
Vuoden 1640 ruotusotilasasiakirjassa on Kemijärven Halosen tiluksia merkitty olevan kolme, jotka ovat ½ manttaalin tila Påål Halonen ikä 40 v, 1/6 manttaalin tila Olof Halonen ikä 38 v ja ¼ manttaalin Peer Halonen ikä 20 v. Joten tästä vuodesta 1640 taaksepäin, on ½ manttaalin tila Påål Halonen syntynyt 1600, ei kuten Genissä on nyt laitettu 1580.
Näistä edellä mainitsemistani asioistani voisin vetää johtopäätöksen ja heitän ehdotuksen että, olisiko tämä lapsettomana 1669 kuollut Paavo Halonen, esimerkiksi Paavo Ollinpoika Halosen pojanpoika, joka olisi ollut myös Paavo.
Tuntuisi ihmeelliseltä, että Paavali Ollinpoika Halonen olisi tehnyt vaimon kanssa esikois- lapsen 1580 ja seuraavat olisi syntynyt vasta 20 vuotta myöhemmin.
Tarkastellaanpa kirjoja 1650 luvulta.
Vuoden 1654 ½ manttaalin Påål Påålsson Halosen tilalla isäntä on merkitty G kirjaimella eli vanha (gammal) ja korkean ikänsä takia jo vapautettu henkirahasta. Talossa maksaa henkirahaa yhteensä 7 henkilö, jotka ovat talon emäntä, vävy, tyttö, poika, miniä ja kaksi piikaa. Samaisen vuoden maakirjassa on ½ manttaalin kohdalla Påhl Påhlsson Halonen.
Vuoden 1655 ½ manttaalin Påhl Påhlsson Halosen tila on tyhjä isännän kohdalla ja Henkirajaa talon kohdalle on merkitty 6 henkilö, mutta luku 6 on pyyhitty yli ja viereen on kirjattu luku 5 h, kuitenkin henkilöiden sarakkeista, kun laskee luvut yhteen, tulee luvuksi 6 henkilöä. Oletuksena voisi olla, että henkikirjoittaja on kirjannut emännän kohdalle luvun 1 vaikka emäntä ei maksanut henkiveroa ja näin ollen henkikirjoittaja ei ole häntä ottanut laskelmiin mukaan. Muut talossa olevat henkirahan maksajat ovat, poika, miniä ja tyttö, piika ja viimeisenä Knecht eli itsellinen, oma arvioni tuolle talossa olevalle itsellinen henkilö voisi olla setä Lars Påhlsson.
Vuoden 1656 kirjoja en löytänyt.
Vuoden 1657 henkikirjassa on tilan nimenä Påhl Halosen, henkirahan maksajia ovat isäntä, poika, tyttö, miniä ja piika, loppuun ei jostain syystä ole kirjattu henkirahan maksajien määrää. Koska talosta puuttuu nyt emäntä ja edellisvuotena puuttui isäntä. On oma oletukseni, että aikaisemmat talon isäntä ja emäntä ovat kuolleet ja tilaa voi olla tullut hallinnoimaan esimerkiksi vuoden 1655 oleva Knecht eli itsellinen, jonka arvelin olevan Lars Påhlsson Halonen. Tämä voisi vahvistaa väittämäni, että Kemijärvelle 1635 uudistilallisella Påhl Påhlsson Halosella oli ainakin pojat Påhl ja Olof, mukaan Kemijärvelle olisi tullut myös Påhl Påhlssonin veli Lars Påhlsson. Tämän 1657 vuoden maakirjaa en löytänyt.
Vuoden 1658 henkikirjassa on henkirahan maksajia yhteensä 6 henkilö, jotka ovat talon isäntä, emäntä, poika, miniä, renki ja piika, henkirahan maksajia on kirjattu yhteensä 6 henkilöä. Ketä nämä henkirahan maksajat sitten olivat, on arvoitus, jos talon vanha pariskunta olisi kuollut 1655 ja jos kerta edellisvuodeksi olettaisin olevan isäntänä Lars Påhl Halonen ilman emäntää. Vaihtoehtojahan voi olla useita, joko nyt on talon isäntänä edelleen Lars Påhlsson ja ottanut vaimon itselleen ja lapset olisi vuonna 1669 kuollut Påhl Halonen vaimoineen. Toisaalta voisi isäntänä olla tämä 1669 kuollut Påhl vaimoineen ja nyt olisi rengiksi kirjattu Lars Påhlsson. Nämä henkikirjojen sarakkeet ovat hyvin kaavamaisia, eikä näissä ole sarakkeita esimerkiksi veljen lapsille tai sedille tai serkuille, joten henkikirjoittaja on joutunut valitsemaan aina mihin sarakkeeseen henkirahojen maksajat olisi hyvä sijoittaa. Kun taas jos kyseessä olisi rippikirja olisi asia erikseen ja ensimmäisenä oleva henkilö talon isäntä ja seuraavana olisi hänen vaimonsa ja lapsensa. Tämän 1658 vuoden maakirjaa en löytänyt.
Vuoden 1659 henkikirjassa on henkirahan maksajia yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna eli nyt on yhteensä 5 henkilö, jotka on kirjattu sarakkeisin emäntä, poika, kaksi tyttöä ja miniä. Taas tulee haasteelliseksi arvioida, kuka on kukakin. Vielä haasteellisemmaksi asian tekee se, että tällekään vuodelle en löytänyt muita asiakirjoja. Mutta tähän voisi sanoa kuten muillekin aikaisemmalle vuodelle, että vuonna 1669 kuollut Påhl ei se ollut, joka maksoi ekakerran veroja Halosesta vuonna 1635. Miksi olisi merkitty vuodesta 1641 alkaen henkikirjoihin hänelle lapsia. Tai toinen vaihtoehto on tietysti sekin, että lapset ovat koko ajan olleet Lars Påhl.sin, mutta kirjattu talon lapsiksi, tätä ajatusta en nyt kuitenkaan ihan täysin itse sulata, vaan jatkan tutkintaa eteenpäin omalla oletuksellani.
Vuoden 1660 henkikirjassa on ns. talon haltijaksi merkitty tällä kertaa Lars Halonen ja henkirahan maksajia yhteensä 4 henkilö. Nämä 4 henkilö, jotka ovat maksaneet henkirahaa on kirjattu sarakkeisiin isäntä, emäntä ja kaksi tyttöä. Tuon ajan Maa-ja henkikirjoissa olevia tilan nimenä on voinut roikkua kuolleen vanhan talollisen isännän nimi jopa kymmenkin vuotta, ennen kuin talonimi muuttui henkirahan kunkin vuoden maksajan nimeksi, tämän voi päätellä myös esimerkiksi vuoden 1670 maakirjasta. Olihan tällöin jo edellisvuonna kuollut Påhl Halonen ja silti tähän 1670 maakirjaan on kirjattu talon nimeksi Påhl Påhlsson Halonen. Digihakemistoon tämä vuosi 1770 on erheellisesti otsikoitu hakusanan 9157 Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1671–1671 alle vaikka kyseessä on todellisuudessa vuoden 1770 kirja. Edelleenkään en löytänyt tällekään 1660 vuodelle muita kirjoja.
Vuosien 1661-1662 henkirahan maksajien kirjoja en löytänyt mutta maakirjoihin on kirjattu tilan nimeksi Påhl Påhlsson Halonen vaikka jo edellisvuonna oli henkikirjassa nimenä Lars Påhlsson.
Vuodesta 1663-1664 on henkirahakirjoihin kirjattu Lars Halonen ja maksavien henkilöiden määrä on näissä 5 henkilöä. Vuoden 1665 henkikirjaan on nyt Påhl Halonen ja alapuolella Lars Halonen, mutta he on vedetty sulkumerkein yhteen ja henkirahan maksajia on kirjattu nyt vain 4 henkilöä. Maakirjoissa on edelleen sama Påhl Påhlsson Halonen.
Vuoden 1666 henkikirjaa en löytänyt mutta vuoden 1667 on vain kirjattu Påhl Halonen, henkirahan maksajien pysyessä samana 4 henkilönä. Maakirjoissa on edelleen sama Påhl Påhlsson Halonen.
Jälleen en löytänyt seuraavan vuoden eli 1668 kirjoja, mutta 1669 henkikirja on Digihakemistossa ja nimenä on Lars Halonen ja nyt on henkirahan maksajia 5 henkilöä. Maakirjoissa on Påhl Påålson nimi muuttunut Lars Halonen. ½ manttaalin tila.
Eli tämä kirjoitus jo omasta mielestäni voisi vahvistaa tuon oletukseni kuka oli ja kuka oli hänen vanhempansa tälle Påhl Haloselle joka kuoli lapsettomana.
Toivon että annatte asiaan kommenttia, jotta tulisi erilaisia näkemyksiä asiaan. En tarkoita, että olisin täysin oikeassa asian suhteen, mutta heitän ehdotuksen ilmaan herättääkseni keskustelua. Koska kaikki tiedot ei nyt Geniin laitetuissa Halosissa täsmää.
On tässä ainakin yhtä paljon löydettävissä lähteitä, kun nyt Genissä on kerrottu asian vahvistamiseksi että Påhl Påhlsson Halonen joka maksoi 1635 ekakerran veroja, olisi sama henkilö kuin vuonna 1669 lapsettomana kuollut Påhl Påhlsson Halonen.
Ps. Kirjoitusvirheitä voi tässä olla, mutta kertokaa niistä tai lukekaa rivienvälistä mitä tarkoitan.
Terv.Ilkka Tuulaniemi
Tässä pari kommenttia. Kannattaa lukea tämä ketju kokonaisuudessaan läpi ja Påwel Haloinen -ketju myös. Näissä on aika kattavasti käyty läpi eri lähteitä.
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30473&page=1 (https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30473&page=1)
Käytän tässä vanhasta Påwel Halosesta, joka on syntynyt ennen vuotta 1575 ja joka näkyy v. 1627 ja 1633 ruodutusluetteloissa (RL), Paavali-nimeä helpottamaan erottamista hänen pojastaan Paavo Paavalinpojasta, joka on syntynyt noin 1597. Partonyymiä en Paavalille käytä, koska en ole sellaista mistään lähteestä löytänyt.
Vuoden 1655 henkikirjassa luku 5 on oikein. Henkikirjassa ovat siis Paavo (ei maksa veroa), vaimo, poika (=veli Lauri), tytär (=Laurin tytär), miniä (=Laurin vaimo), piika ja nihti (eli kneckt eli sotilas). Sotilas ei luonnollisesti maksa veroa. Lauri siis on merkitty virheellisesti Paavon pojaksi, vaikka on veli. Muut Paavalin pojat Olli ja Pekka löytyvät omilta tiloiltaan.
Vuonna 1657 Paavo Halonen maksaa henkirahaa. Erittäin vahva oletukseni on, että hän ei ole tuolloin vielä kuollut. Maakirjoissa on usein isännän nimenä kuollut henkilö, mutta henkikirjassa kuollut isäntä ei yleensä maksa henkirahaa. En sano, että on mahdotonta, että tila olisi jonkin sekaannuksen vuoksi väärissä nimissä, mutta mielestäni muita asiakirjoja tutkimalla vaikuttaisi todennäköiseltä, että asia on kuten se täällä on aiemminkin esitetty. Tilalla veroa maksavat siis 1657 Paavo, poika (=veli Lauri) tytär (=Laurin tytär), miniä (=Laurin vaimo) ja piika. Muut Paavalin pojat ovat omilla tiloillaan Ollilassa ja Pietilässä.
Tästä eteen päin henkirahaa maksavat
1658 Paavo Halonen, vaimo, poika (=veli Lauri), miniä (=Laurin vaimo), renki, piika
1659 Paavo Halonen on isäntä, mutta ei enää maksa veroa, vaimo, poika (=veli Lauri), 2 tytärtä (=Laurin tyttäret), miniä (=Laurin vaimo)
1660 Lauri Halonen, vaimo (=Laurin vaimo), 2 tytärtä (=Laurin tyttäret)
Minun oletukseni on, että Paavo on jotenkin onnistunut hetkellisesti saamaan verottajan luulemaan häntä vanhemmaksi ja velikin on siinä sekoittunut pojaksi. Tämän ansiosta Paavo ei maksa veroa 1654 ja 1655, mutta palaa maksamaa jälleen 1657 ja 1658, jonka jälkeen tila siirtyy Lauri Paavalinpojan hallintaan Paavon tullessa yli-ikäiseksi. Näin Paavo Paavalinpoika olisi syntynyt noin 1597, mitä tukee myös 1627 RL, jossa ikä 30 v. Kun Halosen tila 1660 siirtyy Laurille, edellisenä vuonna tilalla ovat henkikirjan mukaan olleet Paavon miniä ja kaksi tytärtä ja nyt siellä väitetään olevan Laurin vaimo ja heillä kaksi tytärtä. Tähän tulee looginen selitys, kun päätellään, että Lauri onkin todellisuudessa veli ja tyttäret hänen tyttäriään.
Laurin ja Paavon veli, Olli Paavalinpoika on syntynyt noin 1603 (Ollilassa yli-ikäisenä 1669 ja RL:n mukaan s. 1602), ja toinen veli Pekka Paavalinpoika noin 1608 (Pietilän isäntä vaihtuu 1671 ja RL:n mukaan s. 1610). Lauri luopuu isännyydestä 1676, joten hän olisi siis syntynyt noin 1613. Näin ollen neljän pojan syntymäajat olisivat Paavosta alkaen n. 1597, 1602, 1608 ja 1613. Tämä ei mielestäni vaikuta ollenkaan epätavalliselta. Sen sijaan paljon heikommin Lauri sopisi Halosten veljessarjan isän veljeksi. Poikien isä on Lauria n. 40 v vanhempi.
Onko sitten sama Paavo Paavalinpoika koko ajan henkikirjoissa v. 1641-1659? Koska Paavali on syntynyt ennen vuotta 1575, hän tuskin maksaa henkirahaa enää 1640-luvulla. Tämän vuoksi uskon, että koko jakson kyseessä on sama Paavo, joka sitten kuolee lapsettomana 1668.
Mainittakoon vielä, että Niskankylän RL:stä v. 1630 löytyvät veljeksiksi mainitut Paavo Paavalinpoika, Pekka Paavalinpoika ja Lauri Paavalinpoika. Paavali ja Olli Paavalinpoika lienevät tässä vaiheessa jo Kemijärvellä uutta tilaa raivaamassa, koska löytyvät jo seuraavana vuonna sieltä maakirjasta.
T Pekka
Halosesta Tuulaniemeen
22.02.24, 17:22
Keskustelun aloituksen tarkoituksena oli minulla saada selville ja herättää keskustelua Geni.ssä, miten tämä nyt oikein menee. Paavon syntymäaika vaihtelee eri lähteissä 1580-1600 väillä, kuten Genissä on tuo 1580. Varsinkin tämä Geni.ssä olevat syntymäajat aiheuttivat ihmetystä ja itsellä alkoi tuntumaan, että yksi sukupolvi puuttuu välistä, jos tieto syntymästä 1580 pitää paikkansa Paavo Paavonpojalla. Nyt alkaa kuulostaan jo järkevältä, nytkö saisi vielä maailman sukupuun (Geni)syntymäajat kohdilleen niin ei aiheuttaisi enään sekaannusta. Profiili vielä on lukittu ja siellä olevien lähdeaineistot ei täsmää profiileihin. Aiheuttaa varmaan vielä tulevaisuudessakin harmaita hiuksia ihmisille, jos ei niitä jossain vaiheessa korjata. Tätä Paavon ja hänen veljiensä ikäeroahan tuossa alussa ihmettelin ja sanoin, että miten veljillä on yli 20 vuoden ikäero. Ollillakin on syntymäaika 1600 luvulla ja silti profiilissa oleva tieto kertoo, että Olli on ns”. siitetty ” 1580 luvulla, pitkä on sikiämisaika ollut.
Kuten totesin, henkikirjoja voi tulkita monella tavalla, sarakkeiden nimien loogisuuden vuoksi ja tämä sinun kertoma tarina on uskottava. Tämä netti on täynnä noita keskusteluja ja osa on aika epäselviä lukuisien viestin takia ja hyppäävät kesken eri sukupolviin ja en tuota laittamaasi keskustelu linkkiä ollut huomannut.
.
Kommenttia vielä tekstiisi. Tätä kneckt.n vaihtoehto en ottanutkaan huomioon, että ei maksa veroa.
Kuollut mies ei tosiaan maksa veroa, mutta itseäni hämäsi tuo, että talo on ilman emäntää ja kuitenkin seuraavana vuonna hän on palannut takaisin. Ihmisethän jo tuona aikana vääristelivät verottajalle tietoa, jotta vero olisi mahdollisimman pieni ja perinne jatkuu tänäkin päivänä ?. Tämä vuosien 1654-1659 välisen aikajakson kirjat vähän mietitytti ja tuli mielen että jospa tässä olisikin Paavon Paavonpojan ja Paavo Ollinpojan välissä yksi sukupolvi lisää ja nyt vanhemmat olisi kuollut, kuten alussa kerroin olettavani. Ja koska tulkitsen että vuoden 1633 ruodutusluettelosta Laurin edessä olevan D, Påål kirjaimen edessä oleva s-kirjainen ala väkänen kaartuu eri suuntaan kuin Laurilla, mutta voin todeta helposti olevani väärässä.
Mainitsemasi käräjäkirjan päätöshän on tehty 3.3.1669 ja puhutaan " aikaisemmin syntyneestä riidasta". Leskellähän tuossa annettiin oikeus lunastaa oman perintöosuutensa kolmannen osan varoista. Ja tilan maaosuudesta mitä maa-ja perintö laki siitä säätää. Halusiko Olli, että Paavon vaimolle ei kuulu perintöosuutta ollenkaan. Perikö Olli ja Pekka mitään vai oliko jo Lauri ostanut heidän ennen tätä ns. ulos ja sen vuoksi ei Pekka ja Lauri riidelleet asiasta ?
Terv.Ilkka
Genissä on valitettavan paljon virheitä.
Ja koska tulkitsen että vuoden 1633 ruodutusluettelosta Laurin edessä olevan D, Påål kirjaimen edessä oleva s-kirjainen ala väkänen kaartuu eri suuntaan kuin Laurilla, mutta voin todeta helposti olevani väärässä.
En nyt heti keksi miten saat D-kirjaimesta veljen. Jos s ei kelpaa, niin olisiko siinä paremminkin B tai Br, jolloin kyseessä voisi olla veli - mutta kenen? Minun arvaus on, että ei olisi yli-ikäisen Paavalin vaan poika-Paavon veljestä kyse (vaikka näin sen ei pitäsi normaalisti mennä).
Jos kiinnostusta löytyy, niin ohessa ruodutusluetteloiden linkit. Ainakin v. 1655 nihdin nimi siellä näyttäisi löytyvän.
1618 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00041 (SE/KrA/0025/0/185, Bild 41)
1627 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00031 (SE/KrA/0025/0/210, Bild 31)
1629 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00188 (SE/KrA/0025/0/210, Bild 188)
1630 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00162 (SE/KrA/0022/1630/20, Bild 162)
1630 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00484 (SE/KrA/0025/0/210, Bild 484)
1633 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00530 (SE/KrA/0025/0/210, Bild 530)
1633 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00533 (SE/KrA/0025/0/210, Bild 533)
1637 RL https://digihakemisto.net/item/1590559607/5970178723/18 (9104)
1640 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055060_00026 (SE/KrA/0025/0/211, Bild 26)
1640 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055028_00180 (SE/KrA/0025/0/180a, Bild 180)
1642 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055060_00096 (SE/KrA/0025/0/211, Bild 96)
1643 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055060_00235 (SE/KrA/0025/0/211, Bild 235)
1644 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055060_00295 (SE/KrA/0025/0/211, Bild 295)
1654 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054850_01180 (SE/KrA/0025/0/2, Bild 1180)
1655 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054851_00624 (SE/KrA/0025/0/3, Bild 624)
1657 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054854_01074 (SE/KrA/0025/0/6, Bild 1074)
1661 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054860_00850 (SE/KrA/0025/0/12, Bild 850)
1662 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054862_00718 (SE/KrA/0025/0/14, Bild 718)
1663 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054864_00965 (SE/KrA/0025/0/16, Bild 966)
1665 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054865_00616 (SE/KrA/0025/0/17, Bild 616)
1667 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054868_00540 (SE/KrA/0025/0/20, Bild 540)
1669 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054870_00582 (SE/KrA/0025/0/22, Bild 582)
1670 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054872_00947 (SE/KrA/0025/0/24, Bild 947)
1673 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054876_01092 (SE/KrA/0025/0/28, Bild 1092)
1674 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054877_01432 (SE/KrA/0025/0/29, Bild 1434)
1675 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054879_00689 (SE/KrA/0025/0/31, Bild 689)
1676 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054883_00715 (SE/KrA/0025/0/35, Bild 715)
1677 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054885_00177 (SE/KrA/0025/0/37, Bild 177)
1678 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054887_00886 (SE/KrA/0025/0/39, Bild 886)
1681 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054891_00844 (SE/KrA/0025/0/43, Bild 844)
1682 RL https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054893_01809 (SE/KrA/0025/0/45, Bild 1809)
T Pekka
Minun oletukseni on, että Paavo on jotenkin onnistunut hetkellisesti saamaan verottajan luulemaan häntä vanhemmaksi ja velikin on siinä sekoittunut pojaksi. Tämän ansiosta Paavo ei maksa veroa 1654 ja 1655, mutta palaa maksamaa jälleen 1657 ja 1658, jonka jälkeen tila siirtyy Lauri Paavalinpojan hallintaan Paavon tullessa yli-ikäiseksi. Näin Paavo Paavalinpoika olisi syntynyt noin 1597, mitä tukee myös 1627 RL, jossa ikä 30 v. Kun Halosen tila 1660 siirtyy Laurille, edellisenä vuonna tilalla ovat henkikirjan mukaan olleet Paavon miniä ja kaksi tytärtä ja nyt siellä väitetään olevan Laurin vaimo ja heillä kaksi tytärtä. Tähän tulee looginen selitys, kun päätellään, että Lauri onkin todellisuudessa veli ja tyttäret hänen tyttäriään.
Onko tietoa minkä suuruinen henkiraha on ollut noihin aikoihin? Näyttäisi tosiaankin siltä, että Lauri sekoitettu henkikirjassa tahallaan/tahattomasti Paavon pojaksi eli oliko esimerkiksi pojalla pienempi henkiraha kuin talon isännällä, vaikka poika oli täysi ikäinen?
Halosesta Tuulaniemeen
22.02.24, 18:45
Sori siis B oli tarkoitus sanoa ja itsekin mietin että aika hassusti kerrottu jos tarkoittanut kirjuri Paavon veljeksi, mutta voihan sen näinkin kirjuri ilmaissut.
Puhelimella vaikea kirjoittaa niin tulee kirjoitusvirheitä.
Veljesten ikäero Paavoon itse ihmettelin ja aloin miettimään eri vaihtoehtoa ja ajattelin että olisi yksi isä välistä pois ja vielä tuo 1650 henkikirjoittaja hämäys sekoitti asiaa.
Nuo linkit oli itselläkin , mutta kiitos Pekka.
Selvensi asiaa, tuo aikaisemman viestisi jaottelu.
Olisi tuohon Geni.kin jonku hyvä vaihtaa syntymäajat lähemmäs totuutta Paavolla ja poistaa virheelliset tarinat Ollilta.
Terv. Illkka.
Halosesta Tuulaniemeen
22.02.24, 19:59
Onko tietoa minkä suuruinen henkiraha on ollut noihin aikoihin? Näyttäisi tosiaankin siltä, että Lauri sekoitettu henkikirjassa tahallaan/tahattomasti Paavon pojaksi eli oliko esimerkiksi pojalla pienempi henkiraha kuin talon isännällä, vaikka poika oli täysi ikäinen?
Tosiaan tuo oli hyvä kysymys.
Olisiko jollain täällä foorumilla tietoa miten henkirahan suuruus määräytyi kenellekin talossa asuville,
Jos ei niin pitääpä alkaa kaivelleen olisiko jossain tietoa.
Kannattaa lukea
Håkan Skogsjö: Mantalsländerna
Säkthistoriskt Forum 2/89
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://alingsasslaktforskarforening.se/wp-content/uploads/tidningen/medlemsblad/mantalslangder.pdf&ved=2ahUKEwjw66fW0r-EAxXLJBAIHb0rADkQFnoECDUQAQ&usg=AOvVaw3WFu1CpnEsuTAvaM_A7_z8
Sikäli kun ymmärsin, eroa ei ollut isännän, veljen ja pojan verossa, vaan nämä maksoivat saman.
Halosesta Tuulaniemeen
23.02.24, 03:56
Ketä mahtaa olla nuo 1654 henkikirjassa jotka maksaa veroa ?
Siinähän on isäntä on merkitty G kirjaimella eli vanha (gammal) ja korkean ikänsä takia jo vapautettu henkirahasta. Lisäksi kirjaan on merkitty että talossa maksaa henkirahaa yhteensä 7 henkilö, jotka ovat talon emäntä, vävy, tyttö, poika, miniä ja kaksi piikaa.
Oliko poika Laurin poika vai kuka oletatte hänen olevan.
Onko minulla jäänyt joku viesti tästä ketjusta huomaamatta missä se kerrotaan ?
Tämä ei tietysti perustu oikein mihinkään, mutta ohessa yhdet arvarukset henkikirjojen henkilöistä. Varsinkin Larsin tytärten nimet ovat varsin hataralla pohjalla.
Huomasin tätä tehdessäni, että Jacob Clemetsson Jaakola, Per Persson Kärppä ja Mats Matson Karppinen ovat samalla tavalla kuin Paavo Halonen merkitty 1654 vanhaksi, mutta ovat jälleen 1657 henkirahan maksaja.
1641 Påål Haloinen, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), miniä (Larsin vaimo)
1642 Påål Haloinen, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), miniä (Larsin vaimo), renki, piika
1643 Påål Haloinen, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), miniä (Larsin vaimo), piika
1644 Påvel Haloinen, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), miniä (Larsin vaimo), renki
1645 Påvel Haloinen, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars)
1647 Påhl Haloinen, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), renki
1648 Påvel Haloinen, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), renki
1650 Påvel Påvelsson, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), tytär, piika
1651 Påvel Påvelsson, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), renki, piika
1652 Påvel Påvelsson, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), miniä (Larsin vaimo), renki, piika
1653 Påvel Påvelsson, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), vävy (Mats Jacobsson), miniä (Larsin vaimo), renki (lapp), piika
1654 Påål Påhlsson, g (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), tytär (Anna Larsdr), miniä (Larsin vaimo), vävy (Mats Jacobsson)
1655 Påål Haloinen, -, vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), tytär (Anna Larsdr), miniä (Larsin vaimo), piika, sotilas (Miches Staffansson)
1657 Påål Haloinen, isäntä (Påhl), -, poika (Lars), tytär (Brita Larsdr), miniä (Larsin vaimo), piika
1658 Påål Haloinen, isäntä (Påhl), vaimo, poika (Lars), miniä (Larsin vaimo), renki, piika
1659 Påål Haloinen, -, vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), 2 tytärtä (Brita & Malin Larsdr), miniä (Larsin vaimo)
1660 Lars Haloinen, isäntä (Lars), vaimo (Larsin vaimo), 2 tytärtä (Brita & Malin Larsdr)
1663 Lars Haloinen, isäntä (Lars), vaimo (Larsin vaimo), poika (Mats), 2 tytärtä (Brita & Malin Larsdr)
1664 Lars Haloinen, isäntä (Lars), vaimo (Larsin vaimo), poika (Mats), 2 tytärtä (Brita & Malin Larsdr)
1665 Påhl & Lars Haloinen, isäntä (Lars), vaimo (Larsin vaimo), poika (Mats), renki
1667 Påhl Haloinen, isäntä (Lars), vaimo (Larsin vaimo), poika (Mats), miniä (Lisa)
1669 Lars Haloinen, isäntä (Lars), vaimo (Larsin vaimo), poika (Mats), miniä (Lisa), piika
1671 Lars Haloinen, isäntä (Lars), vaimo (Larsin vaimo), poika (Mats), miniä (Lisa), 2 piikaa + 2 itseellistä
1674 Lars Haloinen isäntä, poika Mats Larsson, vaimo Lisa Olofsdr, tytär Malin Larsdr, piika Liisa
Yksi puuttui välistä:
1649 Påvel Påvelsson, isäntä (Påhl), vaimo (Påhlin vaimo), poika (Lars), miniä (Larsin vaimo)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.