Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Erkki Perttunen-Saunavaara
Mistähän ilmestyy Sodankylän Saunavaaraan Erkki Perttunen (k. 1743) 1704 tienoihin?
Oliko hän Niilo Simonpoika Perttusen poika tai veli?
Tämän Erkin poika oli Erkki (1703-1771).
Oliko hän Niilo Simonpoika Perttusen poika tai veli?
Mielestäni Erkki oli Niilo Simonp. Perttusen poika.
Pekka Paavola
09.02.12, 20:09
Mielestäni Erkki oli Niilo Simonp. Perttusen poika.
Jossain esiintyy edellinen Niilo Simonpka Perttunen Tapio k. 1699. Sompion Luiro.
Onkohan ensimmänien sukunimi ollut Tapio vaiko Perttunen? Luultavimmin Tapio, kun on merkitty nuin päin. Jos olisi kuitenkin ensimmäiseksi sukunimeksi merkitty Perttunen, niin olis mukava, joskin hyvin vaikeasti juonettava oletus ,että Perttunen olis Oulujoen alajuoksun Perttusia.
-Pekka-
Jossain esiintyy edellinen Niilo Simonpka Perttunen Tapio k. 1699. Sompion Luiro.
Onkohan ensimmänien sukunimi ollut Tapio vaiko Perttunen? Luultavimmin Tapio, kun on merkitty nuin päin. Jos olisi kuitenkin ensimmäiseksi sukunimeksi merkitty Perttunen, niin olis mukava, joskin hyvin vaikeasti juonettava oletus ,että Perttunen olis Oulujoen alajuoksun Perttusia.
-Pekka-
Niilon isä on Simo Simonpoika Pelkonen, joka on merkitty yhdessä Paavo Paavonpoika Halosen kanssa Kemijärven ensimmäisessä maakirjassa 1631.
Simon vaimo oli kai Berttusia, ja Simo itsekin käyttänyt sukunimeä Bertunen ja myös Tapio. En tiedä, mistä sukunimi Tapio tuli, ehkä tilan nimestä.
Simon veljen Matin poika oli kuuluisa Pelkosenniemen ensimmäinen uudisasukas Paavo Pelkonen.
Mika J
Sepeteus46
09.02.12, 20:46
Saunavaara on nykyistä Pelkosenniemen kuntaa. Kylässä on edelleenkin Perrtusten talo, jossa ollaan luullakseni omasta suvustaan tietoisia.
Arvelen Tapio nimen olevan peräisin karjalaisten Tapio-tukikohtajärjestelmästä. Kemijärven puolella n parikymmentä kilometriä Saunavaarasta etelään sijaitsee Tapionniemen kylä. Liekö sattumaa ?
Pekka Paavola
09.02.12, 21:29
Niilon isä on Simo Simonpoika Pelkonen, joka on merkitty yhdessä Paavo Paavonpoika Halosen kanssa Kemijärven ensimmäisessä maakirjassa 1631.
Simon vaimo oli kai Berttusia, ja Simo itsekin käyttänyt sukunimeä Bertunen ja myös Tapio. En tiedä, mistä sukunimi Tapio tuli, ehkä tilan nimestä.
Simon veljen Matin poika oli kuuluisa Pelkosenniemen ensimmäinen uudisasukas Paavo Pelkonen.
Mika J
Mikalta tuli täysin tyhjentävästi. Jaa että yksi esi-isäni olis Pelkonen?. Sepeteus46 oivallustasi kiitän,koska tuo Kemijoen länsirannalla oleva Saunavaata on kys. Perttusten asuinpaikkaa ollut jo silloin. Erik Niilopka Perttunen s.1620 käytti jo Saunavaara-sukunimeä
Pekka:)
Niilon isä on Simo Simonpoika Pelkonen, joka on merkitty yhdessä Paavo Paavonpoika Halosen kanssa Kemijärven ensimmäisessä maakirjassa 1631.
Simon vaimo oli kai Berttusia, ja Simo itsekin käyttänyt sukunimeä Bertunen ja myös Tapio. En tiedä, mistä sukunimi Tapio tuli, ehkä tilan nimestä.
Simon veljen Matin poika oli kuuluisa Pelkosenniemen ensimmäinen uudisasukas Paavo Pelkonen.Mika J
Tämä hypoteesi vaatii kyllä lisää todisteita.
Vielä lisätietoa.
Niilo Simonpoika Pelkonen-Bertunen-Tapio-Saunavaara oli Tuomas Tapion syytinkiläisenä vuoteen 1688, jonka jälkeen kai perusti oman tilan (Saunavaara) ja sai 6 vuoden verovapauden.
Mika J
Mieki kyselen näistä Bertuista:
Nils Berttu elänyt Tervolassa 1600-luvulla ja hänen poikansa Nils Siitonen ent. Berttu s. 1696 meni yhteen Caisa Juhontytär Siitosen kanssa Runkauksessa, Tervolassa.
Kuuluuko tämä Berttu samaan klaaniin?
Mieki kyselen näistä Bertuista:
Nils Berttu elänyt Tervolassa 1600-luvulla ja hänen poikansa Nils Siitonen ent. Berttu s. 1696 meni yhteen Caisa Juhontytär Siitosen kanssa Runkauksessa, Tervolassa.
Kuuluuko tämä Berttu samaan klaaniin?
Entä tiedä, mutta Kemijärven klaaniin kuuluu Niilo Niilonpoika Bertunen-Jouni (4.12.1698 Sodankylä - 4.11.1743 Kemijärvi), jonka ensimmäinen vaimo on Carin (Kaisa) (1691 - 23.4.1719 Kemijärvi). Pariskunta eleli käsittääkseni Kemijärvellä.
Mika J
Pekka Paavola
18.02.12, 23:00
Mielestäni Erkki oli Niilo Simonp. Perttusen poika.
Menen vähän idemmäs Hihnavaaraan Sallan puolelle ja myös ohi tämän keskustelun.
Miten tuo hra. Mosku Hihnavaarasta istuu Kemijärven historiaan. Ois mukava tietää . Kuka uskaltaa aukasta "pelin"? - Pekka-
Menen vähän idemmäs Hihnavaaraan Sallan puolelle ja myös ohi tämän keskustelun.
Miten tuo hra. Mosku Hihnavaarasta istuu Kemijärven historiaan. Ois mukava tietää . Kuka uskaltaa aukasta "pelin"? - Pekka-
Moskun juuret ovat pääosin Sodankylässä ja varhemmin myös Kemijärvellä ja vähäsen Kuolajärvellä.
Minulla on aika paljon Moskun esivanhempia tietokannassani.
Moskun sukunimi Hihnavaara ei ole Sallasta, vaan Sodankylästä. Moskun isä Juho Petter Pyhäjärvi (1846-1922) otti monien välivaiheiden jälkeen sukunimen Hihnavaara. Moskun isä oli kotoisin Alaperältä eli nykyisestä Pelkosenniemestä ja muutti Savukoskelle.
Mika J
Menen vähän idemmäs Hihnavaaraan Sallan puolelle ja myös ohi tämän keskustelun.
Miten tuo hra. Mosku Hihnavaarasta istuu Kemijärven historiaan. Ois mukava tietää . Kuka uskaltaa aukasta "pelin"? - Pekka-
Jos tarkoitat, että miten Mosku liittyy ketjun otsikkona olevaan henkilöön, niin
Mosku oli Erkki Perttunen-Saunavaaran (1663-1743) pojan Erkki Perttunen-Saunavaaran (1703-1771) pojan Matti Perttunen-Saunavaaran (1727-1793) pojan Erkki Perttunen-Saunavaaran (1751 - ) pojan Matti Perttunen-Saunavaaran (1782- ) tyttären Elsa Perttusen (1818- ) pojan Juho Petter Juhonpoika Pyhäjärvi-Lakela-Hihnamaa-Hihnavaaran (1846-1922) poika.
Mika J
Pekka Paavola
20.02.12, 20:17
Kiitos Mika J. Moskun sukujuonto selvis. Onko kellään tietoa, että Moskun elämäntarinaan kirjoitettu ylös,vaan onko esim. tuo Mosku-tv-sarja osin digtiivinen. Kiinnostais tuon kaukaisen sukulaisen taustat.
-Pekka-
khanhisalo
20.02.12, 22:35
Kiitos Mika J. Moskun sukujuonto selvis. Onko kellään tietoa, että Moskun elämäntarinaan kirjoitettu ylös,vaan onko esim. tuo Mosku-tv-sarja osin digtiivinen. Kiinnostais tuon kaukaisen sukulaisen taustat.
-Pekka-
Lukenut olen tällaiset kirjat:
Lauri Hihnavaara eli ”Hihna-Lassi” (s. 1935 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1935) Sompio (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sompio)) on suomalainen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi) poromies (http://fi.wikipedia.org/wiki/Poronhoito) ja eräkirjailija (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Er%C3%A4kirjallisuus&action=edit&redlink=1).
Hihnavaaran vanhemmat olivat poromies Aleksi ”Mosku” Hihnavaara (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mosku) ja hänen vihkimätön vaimonsa Mari Tanhua. Mosku kuoli sydänkohtaukseen Laurin ollessa vasta kolmivuotias. Lauri Hihnavaara lähti nuorena töihin etelään päätyen lopulta Ruotsin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi) Luulajaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luulaja), mutta myöhemmin hän palasi kotiseudulleen.
Hihnavaara julkaisi 67-vuotiaana esikoisteoksensa Luiron laulu, jossa hän kuvaa omiin kokemuksiinsa perustuen elämää 1940- ja 1950-lukujen Sompion ja Luiron (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luiro) kairoissa. Hän on julkaissut myös Lokan tekojärven (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lokan_tekoj%C3%A4rvi) rakentamisesta kertomuskokoelman Vesittäjät ja kuvaa siinä, kuinka Kemijoki Oy (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemijoki_%28yritys%29) hankki häikäilemättömin keinoin patoaltaan alle jääneet maat sompiolaisilta. Viimeksi Hihnavaara on julkaissut sodanjälkeisen jälleenrakennusajan Lappiin sijoittuvan veijariromaanin Pökkilöhaukka.
Kännö, Sakari: Mosku: kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Matti Walleniuksesta vuosina 1900-1938. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18156-0 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9510181560)
Moskusta on vuonna 2003 (http://fi.wikipedia.org/wiki/2003) julkaistu Sakari Kännön (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakari_K%C3%A4nn%C3%B6) edellämainittuun kirjaan pohjautuva elokuva Mosku – lajinsa viimeinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mosku_%E2%80%93_lajinsa_viimeinen). Elokuvan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Elokuva) on ohjannut Tapio Suominen ja sen pääosassa esiintyy Kai Lehtinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kai_Lehtinen). Elokuva käsittelee Moskun elämää tavalla, jota on luonnehdittu ihannoivaksi ja romantisoivaksi. Elokuva nosti Moskun yleiseen tietoisuuteen. Se herätti myös kommentteja, joiden mukaan Mosku oli varsinkin kolttien näkökulmasta katsottuna brutaali ja väkivaltainen hahmo
Keijo H
Lukenut olen tällaiset kirjat:
Lauri Hihnavaara eli ”Hihna-Lassi” (s. 1935 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1935) Sompio (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sompio)) on suomalainen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi) poromies (http://fi.wikipedia.org/wiki/Poronhoito) ja eräkirjailija (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Er%C3%A4kirjallisuus&action=edit&redlink=1).
Hihnavaaran vanhemmat olivat poromies Aleksi ”Mosku” Hihnavaara (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mosku) ja hänen vihkimätön vaimonsa Mari Tanhua. Mosku kuoli sydänkohtaukseen Laurin ollessa vasta kolmivuotias. Lauri Hihnavaara lähti nuorena töihin etelään päätyen lopulta Ruotsin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi) Luulajaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luulaja), mutta myöhemmin hän palasi kotiseudulleen.
Hihnavaara julkaisi 67-vuotiaana esikoisteoksensa Luiron laulu, jossa hän kuvaa omiin kokemuksiinsa perustuen elämää 1940- ja 1950-lukujen Sompion ja Luiron (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luiro) kairoissa. Hän on julkaissut myös Lokan tekojärven (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lokan_tekoj%C3%A4rvi) rakentamisesta kertomuskokoelman Vesittäjät ja kuvaa siinä, kuinka Kemijoki Oy (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemijoki_%28yritys%29) hankki häikäilemättömin keinoin patoaltaan alle jääneet maat sompiolaisilta. Viimeksi Hihnavaara on julkaissut sodanjälkeisen jälleenrakennusajan Lappiin sijoittuvan veijariromaanin Pökkilöhaukka.
Kännö, Sakari: Mosku: kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Matti Walleniuksesta vuosina 1900-1938. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18156-0 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9510181560)
Moskusta on vuonna 2003 (http://fi.wikipedia.org/wiki/2003) julkaistu Sakari Kännön (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakari_K%C3%A4nn%C3%B6) edellämainittuun kirjaan pohjautuva elokuva Mosku – lajinsa viimeinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mosku_%E2%80%93_lajinsa_viimeinen). Elokuvan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Elokuva) on ohjannut Tapio Suominen ja sen pääosassa esiintyy Kai Lehtinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kai_Lehtinen). Elokuva käsittelee Moskun elämää tavalla, jota on luonnehdittu ihannoivaksi ja romantisoivaksi. Elokuva nosti Moskun yleiseen tietoisuuteen. Se herätti myös kommentteja, joiden mukaan Mosku oli varsinkin kolttien näkökulmasta katsottuna brutaali ja väkivaltainen hahmo
Keijo H
Olisi mielenkiintoista tietää ,että keitä olivat roolihahmojen esikuvat siinä Mosku-elokuvassa.
Kuka oli se poliisi?
Sen kuvan sai elokuvasta, että Mosku ei ollut köyhä mies. Hänen äitinsä äitihän oli Lapin rikkaimman miehen Sau-Kaaperin sisko. Sau-Kaaperin poika Sau-Herra oli siis Moskun 2.serkku ja Moskun aikalaisia. Sau-Herra kai oli Moskun ystäviä. Sau-Herrahan sai paljon hyvää aikaan kotiseudullaan Savukoskella ja Lapissa. Hänen aloitteestaan rakennettiin mm. Kemi-Rovaniemi -rautatie ja rakennettiin Pelkosenniemen ja Savukosken välinen maantie. Hänen aloitteestaan itsenäistyivät Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat. Sau-Herrahan opiskeli Helsingin Yliopistossa. jossa häneen ystäväpiiriinsä kuuluivat mm. Eino Leino ja Ella Maria Murrik (myöh. Hella Wuolijoki), josta on vastikään tehty elokuva.
Mika J
tellervoranta
22.02.12, 19:55
Lisään tähän sen, että olen Rovaniemen teatterissa katsonut näytelmän Moskusta.
Rautatie Kemi-Rovaniemi valmistui 1909.
Eikähän ansion voisi laittaa valtiopäivämies Iisakki Hoikan piikkiin. Hänhän oli Rovaniemen oma mies Helsingissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Iisakki_Hoikka
Kemijärvelle puuhattiin myös samaan aikaan rautatietä. Kunta perusti komitean tätä asiaa ajamaan. Laitan tähän Lainauksen Kaiku-lehden artikkelista maanantailta 9.9.1907 N:ro 105.
Se on laaja kirjoitus, joka jatkuu seuraavan maanantain 16.9.1907 lehdessä.
Väliaikaisessa kuntakokouksessa viime heinäk. 8 p:nä asetti Kemijärven kunta komitean, johon tulivat talolliset Matti Kärppä, Kalle Kalliosalmi ja Aapo Kellokumpu sekä maisteri Assari Heikinheimo, hankkimaan tilastotietoja kaikesta laadusta, joitten kautta Kemijärven –
Rovaniemen rautatien tarpeellisuus tulisi todistetuksi. Tämä komitea on nyt saanut työnsä
valmiiksi ja on edusmies Iisakki Hoikka eduskunnalle ja rautatievaliokunnan jäsenille painettuna jakanut komitean tutkimusten tulokset. Ne kuuluvat seuraavasti:
Jo Kemijärven kuntakokouksen jälkeen ryhtyivät työhön kaikki kunnan valitsemat ja kunnan
valitsemien kutsumuksesta valtiopäivä-varaedustaja, talokas K.W. Kalliosalmi ja pyytää näin
täydennetty viisi-jäseninen komitea kunnioittaen saada esittää ne tuloksensa, mitkä komitea
on ehtinyt kerätä ja mitkä komitea saamistaan tiedonnannoista pitää täysin luotettavina sekä
liioitteluista vapaina.
Kun Kemin – Rovaniemen rautatietä anottiin saman edustajan Herra Iisakki Hoikan kautta,
kuin nytkin saman radan jatkoa Kemijärvelle on anottu, otettiin huomioon Perä-Pohjolan
silloisen kipeimmän tarpeen tyydyttämistä, mutta sen jälkeen ovat olot kehittyneet niin, että
kipein tarve ei tule enää Kemin – Rovaniemen radalla tyydytetyksi, ja on lisäksi vielä huo-
mioon otettava, että rautatien päättyminen vaikkapa väliaikaisesti Rovaniemelle on ellei
sanoisi luonnotonta ainakin sellainen, että se hakee sopivampaa päätepistettä. Radan päättyessä Rovaniemelle jatkuu nimittäin liike maitse, sillä ne vesistöt, mitkä Rovaniemen kirkolla yhtyvät, ovat jokia, joilla huomattavampi liike on mahdoton, jotavastoin rautatie jatkettuna Rovaniemeltä Kemijärven suuntaan yhdistäisi mereen huomattavan laajan vesitien tullen rata siten hyödyttämään suoranaisesti paljon laajempaa alaa kuin muuten sisämaahan päättyessä.
arskap
Rautatie Kemi-Rovaniemi valmistui 1909.
Eikähän ansion voisi laittaa valtiopäivämies Iisakki Hoikan piikkiin. Hänhän oli Rovaniemen oma mies Helsingissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Iisakki_Hoikka
Kemijärvelle puuhattiin myös samaan aikaan rautatietä. Kunta perusti komitean tätä asiaa ajamaan. Laitan tähän Lainauksen Kaiku-lehden artikkelista maanantailta 9.9.1907 N:ro 105.
Se on laaja kirjoitus, joka jatkuu seuraavan maanantain 16.9.1907 lehdessä.
Väliaikaisessa kuntakokouksessa viime heinäk. 8 p:nä asetti Kemijärven kunta komitean, johon tulivat talolliset Matti Kärppä, Kalle Kalliosalmi ja Aapo Kellokumpu sekä maisteri Assari Heikinheimo, hankkimaan tilastotietoja kaikesta laadusta, joitten kautta Kemijärven –
Rovaniemen rautatien tarpeellisuus tulisi todistetuksi. Tämä komitea on nyt saanut työnsä
valmiiksi ja on edusmies Iisakki Hoikka eduskunnalle ja rautatievaliokunnan jäsenille painettuna jakanut komitean tutkimusten tulokset. Ne kuuluvat seuraavasti:
Jo Kemijärven kuntakokouksen jälkeen ryhtyivät työhön kaikki kunnan valitsemat ja kunnan
valitsemien kutsumuksesta valtiopäivä-varaedustaja, talokas K.W. Kalliosalmi ja pyytää näin
täydennetty viisi-jäseninen komitea kunnioittaen saada esittää ne tuloksensa, mitkä komitea
on ehtinyt kerätä ja mitkä komitea saamistaan tiedonnannoista pitää täysin luotettavina sekä
liioitteluista vapaina.
Kun Kemin – Rovaniemen rautatietä anottiin saman edustajan Herra Iisakki Hoikan kautta,
kuin nytkin saman radan jatkoa Kemijärvelle on anottu, otettiin huomioon Perä-Pohjolan
silloisen kipeimmän tarpeen tyydyttämistä, mutta sen jälkeen ovat olot kehittyneet niin, että
kipein tarve ei tule enää Kemin – Rovaniemen radalla tyydytetyksi, ja on lisäksi vielä huo-
mioon otettava, että rautatien päättyminen vaikkapa väliaikaisesti Rovaniemelle on ellei
sanoisi luonnotonta ainakin sellainen, että se hakee sopivampaa päätepistettä. Radan päättyessä Rovaniemelle jatkuu nimittäin liike maitse, sillä ne vesistöt, mitkä Rovaniemen kirkolla yhtyvät, ovat jokia, joilla huomattavampi liike on mahdoton, jotavastoin rautatie jatkettuna Rovaniemeltä Kemijärven suuntaan yhdistäisi mereen huomattavan laajan vesitien tullen rata siten hyödyttämään suoranaisesti paljon laajempaa alaa kuin muuten sisämaahan päättyessä.
arskap
Tuolla sanotaan Sau-Herran myötävaikuttaneen (varmaankin Iisakki Hoikan avustuksella) Kemi-Rovaniemi-radan rakentamiseen http://fi.wikipedia.org/wiki/Sau-Herra
Mika J
Pekka Paavola
23.02.12, 22:07
Tuolla sanotaan Sau-Herran myötävaikuttaneen (varmaankin Iisakki Hoikan avustuksella) Kemi-Rovaniemi-radan rakentamiseen http://fi.wikipedia.org/wiki/Sau-Herra
Mika J
Uskon , että ei Kaaleppi Savukoski l. Sau-Herra ollut ihan "herraskainen" mies, kun oli tuon lisänimen Sau-Herran kerran Koilliskairassa hankkinut. Tahtoo nuot lisänimet olla maalla hyvinkin osuvia. En usko kuitenkaan, että kysymyksessä olis ollut käänteishuumori, jota joskun myös esintyy lisänimen pohjana. -Pekka-;)
Uskon , että ei Kaaleppi Savukoski l. Sau-Herra ollut ihan "herraskainen" mies, kun oli tuon lisänimen Sau-Herran kerran Koilliskairassa hankkinut. Tahtoo nuot lisänimet olla maalla hyvinkin osuvia. En usko kuitenkaan, että kysymyksessä olis ollut käänteishuumori, jota joskun myös esintyy lisänimen pohjana. -Pekka-;)
En usko, että kyse oli käänteishuumorista. Kyllähän Sau-Herra oli paikallinen herra, peräti Helsingin yliopistossa opiskellut, joka oli siihen aikaan erittäin harvinaista koillis-kairassa. Sau-Herra oli tietojeni mukaan sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Hänen esivanhemmissaan ei ollut esim. Granrotheja tai Fellmanneja yms. , joilla ylioppilaita oli suvussa jo 1600-luvulla.
Hyvin harvalla isällä oli varaa laittaa lapsensa yliopistoon siihen aikaan koillis-kairassa. Sau-Kaaperilla oli.
Mika J
Kemijärvellä on vanhoja paikannimiä kuten Puikonjärvi, Puikonvaara, Tasasenjärvi, Tasasenvaara, Kyröjärvi, Kyrövaara, Tapionniemi. Nämä ovat olleet olemassa jo ennen, kuin Haloset, Könöset, Kärpät ja ynnä muut perustivat pysyvää asutusta paikkakunnalle. Nimet kertovat kemiläisten kalastus- ja metsästysoikeuksista. Uudisraivaajat ottivat näitä nimiä ja niiden johdannaisia sukunimikseen.
Berttunen-Perttunen on myös tällainen tapaus. Se oli alkujaan vain paikan nimi. Saattoihan siinä myös sauna olla, vaaran laidassa, jossa voi asua metsästysreissulla.
arskap
Kemijärvellä on vanhoja paikannimiä kuten Puikonjärvi, Puikonvaara, Tasasenjärvi, Tasasenvaara, Kyröjärvi, Kyrövaara, Tapionniemi. Nämä ovat olleet olemassa jo ennen, kuin Haloset, Könöset, Kärpät ja ynnä muut perustivat pysyvää asutusta paikkakunnalle. Nimet kertovat kemiläisten kalastus- ja metsästysoikeuksista. Uudisraivaajat ottivat näitä nimiä ja niiden johdannaisia sukunimikseen.
Berttunen-Perttunen on myös tällainen tapaus. Se oli alkujaan vain paikan nimi. Saattoihan siinä myös sauna olla, vaaran laidassa, jossa voi asua metsästysreissulla.
arskap
Mistäs päättelit, että Berttunen olisi paikannimi?
Ensimmäisten uudisasuttajien joukossa tullut Simo Simonpoika Pelkonen käytti välillä vaimonsa sukunimeä Bertunen.
Mika J
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.