Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jalkajousen virittäminen?
Kohdistan kysymykseni erityisesti niille sukututkijoille, jotka harrastavat metsästystä perinneasein tai muuten tuntevat vanhoja aseita.
Koskapa 1500-luvulla kannettiin kirkonkymmenyksiä mm. jousiluvun mukaan, joka määräytyi sen mukaan, kuinka paljon taloudessa oli sellaiseen ikään varttuneita miehiä, joilla riitti voimia jousen jännittämiseen. Sanovat, ettei jalkajousen virittäminen olisi aivan kevyt toimenpide.
Kykenisikö joku valaisemaan, miten raskaasta suorituksesta oikeastaan on kyse, ja missä iässä suunnilleen voisimme kuvitella jousen pojalta jännittyvän?
Jens
Heikki Särkkä
02.01.12, 11:27
Vaadittavasta kilopondimäärästä ei löytynyt tietoa hakusanoilla crossbow, arbalest tai Armbrust. Rataskoneistolla varustetun jousen viritys onnistui heikkovoimaisemmaltakin, kun taas yksinkertaisemmat hartiahihnoilla viritettävät olivat täysivoimaisten aseita.
Ehkäpä sivuston http://www.perinnejousi.fi/ yhteyshenkilöiltä tai sen keskustelupalstalta http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/ löytyisi kokemusperäisintä tietoa?
toisaalta:
Luulisi, että kruunulle olisi kehittynyt ajan mittaan jonkinlainen vakiintunut ikähaarukka, jonka mukaan veroa olisi kannettu. Tuntuu koomiselta ajatella voutiparkoja tai kymmenysmiehiä selvittämässä, jaksaako se-ja-se nuori mies virittää jousensa vai teeskenteleekö se vain heiveröistä... Ehkä Pirinen kirjoittaa asiasta jotain kymmenyskirjassaan.
Kimmo Kemppainen
02.01.12, 12:07
En harrasta metsästystä enkä tunne aseita mutta tiedänpä muuten vain:
Johannes Cajanus 1663: "...Cruunun jousta, det är Cronobågar, hwilcket namn deraf är tagit, at hwar mans-person när han fyller 15 år, at han kan opspänna och föra en stålbåga..."
Kimmo Kemppainen
toisaalta:
Luulisi, että kruunulle olisi kehittynyt ajan mittaan jonkinlainen vakiintunut ikähaarukka, jonka mukaan veroa olisi kannettu. Tuntuu koomiselta ajatella voutiparkoja tai kymmenysmiehiä selvittämässä, jaksaako se-ja-se nuori mies virittää jousensa vai teeskenteleekö se vain heiveröistä... Ehkä Pirinen kirjoittaa asiasta jotain kymmenyskirjassaan.
eli tuollainen sopiva rippikouluikä :) kuulostaa kieltämättä hyvin uskottavalta.
Jens
Kimmo Kemppainen
02.01.12, 12:22
Mitä rippikouluikään tulee, yllätys yllätys:
"Men til en åtskilnad de som blifwa sine 12 eller 13 år, och nu tillåtes gå till Herrans Nattward, kallas Kirkon joutzer..."
Kimmo Kemppainen
eli tuollainen sopiva rippikouluikä :) kuulostaa kieltämättä hyvin uskottavalta.
Jens
Tämä sopii sinänsä kuvaan, sillä minulla on kirkonkymmenysluettelossa 1572 kirjattu ensimmäistä kertaa henkilö, jonka kaiken todennäköisyyden mukaan pitäisi olla huomattavan nuori, mieluiten alta viidentoista. Tuo idea mahdollistaa ajatella, että henkilö olisi syntynyt lähempänä vuotta 1560 kuin 1550 (ottaen tietysti huomioon, miten epämääräisiä nuo voudintilien tiedot nyt sitten ovatkin). Henkilön isä tunnetaan ainoastaan sakkoluettelosta 1570, isoisä puolestaan maakirjoista ja kymmenysluetteloista 1541-1575, ja itse hän seisoo kymmenysluetteloissa vuoteen 1595, jonka jälkeen paikalle kirjataan veljensä.
eli tuollainen sopiva rippikouluikä :) kuulostaa kieltämättä hyvin uskottavalta.
Jens
Hej
Ei kait se verovouti niin rippikoulun perään katsunut. Henkirahan saanti kiinnosti enempi.
t Pertti Vuorio
Benedictus
02.01.12, 17:25
En ole itse varsijosiin perehtynyt, mutta muistelen, että Samuli Paulaharjun kuvauksissa Suomenselän ihmisten elämästä, on tarina erään talon varsijousesta.
Muisti on huono, mutta jotenkin niin tarina meni, että joka sukupolvessa jousta kaarta piti ohentaa, koska aina uusi sukupolvi oli heikompi kuin jousen alkujaan tehnyt esi-isä.
Tarina kertonee sen, että jalkajouset olivat melko järeitä ja vahvoja aseita.
Verojousella tuskin oli tekemistä käytännön jousen virittelyn kanssa olipahan tapa laskea miesväestö verollisiksi.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.