PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Johan Andersson - Hauho


Seppo R
29.12.11, 11:14
14.4.1762 vihitään torppari Johan Andersson Tulickalan kylästä ja piika Walborg Gabrielsdr Hyvikkälän kylästä.
Heille syntyvät lapsetAdam *10.2.1766 Järventaka t. ja Eva *19.1.1769 Jerventaka t.
Olen yrittänyt löytää tätä perhettä Hauhon rippikirjoista, mutta Hyvikkälän kylästä ei löydy, koko Tulikkalan kylä on kateissa, samoin Järventakan kylä (Hiskin mukaan Adamin syntymäkylä).
Osaako joku paikallistuntemusta omaava antaa vihjeen, mistä kylästä on kysymys?
Seppo R

Sami Lehtonen
29.12.11, 11:27
Löytyvät ilmeisesti molemmat Hyvikkälän kylän Tulikkalan talosta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6132634

Sivun puolivälistä alaspäin.

Kastemerkinnässä oleva "Järventaka t." viitannee sen nimiseen torppaan (nimi kenties sijainnin perusteella), jonka niminen torppa on ollut eri aikoina ja eri torppareilla ainakin Eteläisissä ja Hahkialassa.

marjatellervo
29.12.11, 11:36
Täällä perhe näyttäisi olevan http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18390&pnum=92
ja vielä seuraavassakin rippikirjassa http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18391&pnum=89

Sami Lehtonen
29.12.11, 11:39
Eteläisissähän nämä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6132595

Hieman korjaten. Järventaan torppia on kaksi kappaletta, joista toisessa Simo ja toisessa Juho. Syytä siihen, miksi se näyttää edellisessä rippikirjassa olevan Eteläisissä ja sittemmin Hahkialassa, en tiedä.

Marjatellervon kaivamat kuvat kaikille avoimella puolella:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1766-1771_tk70/92.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1772-1779_tk70/89.htm

Seppo R
29.12.11, 12:18
Kiitokset nopeista täsmätiedoista!
Seppo R

Seppo R
29.12.11, 15:59
Tavaillessani rippikirjoja huomasin pariskunnan lasten puuttuvan kummaltakin jaksolta. Vasta jaksolla 1780-1788 heidät kirjataan vanhempiensa yhteydessä.
Onkohan käytäntönä ollut yleisemminkin kirjata lapset paikkakunnalla rippikirjaan vasta toiselle kymmenelle vartuttuaan?
Seppo R

Juha
29.12.11, 16:09
Seurakunnissa pidettiin ns. lastenkirjoja, joihin merkittiin ne jälkeläiset, jotka eivät vielä olleet käyneet rippikoulua.



Juha

Sami Lehtonen
29.12.11, 16:47
Seurakunnissa pidettiin ns. lastenkirjoja, joihin merkittiin ne jälkeläiset, jotka eivät vielä olleet käyneet rippikoulua.



Juha

Paitsi Hämeessä, jossa monessa pitäjässä ei pidetty lastenkirjoja, muttei toisaalta merkitty lapsia aina rippikirjoihinkaan. Hauho on tästä iloinen poikkeus - sieltä löytyy lastenkirjat 1754 alkaen.

Seppo R
29.12.11, 17:32
Hauhon lastenkirjat näyttävät alkavan vasta 1850. Ilmeisesti siis jossain on lastenkirjat myös tätä edeltävältä ajalta?
Seppo R

Rotta
29.12.11, 19:40
Juuri Hauhon suunnalla on Hämeessä ollut lastenkirjoja (Hauho, Luopioinen, Lammi jne). Itse olen pitänyt niitä työtä lisääviksi, mutta toisaalta liikkuvaa sakkia jäljitettäessä ne ovat olleet suuresti avuksi. Hauhon suunnan muut kirjat kun ovat jokseenkin huonoja...


Make

Juha
29.12.11, 20:48
Seppo,

Arkistolaitoksen rulla TK75 sisältää Hauhon lastenkirjan vuodesta 1754 alkaen.
Samat tiedot on myös digitoitu;
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=89197.KA

Ja sieltä sitten sopiva lastenkirja



Juha

Sami Lehtonen
29.12.11, 23:46
Hauhon lastenkirjat näyttävät alkavan vasta 1850. Ilmeisesti siis jossain on lastenkirjat myös tätä edeltävältä ajalta?
Seppo R

Tässähän näitä olisi arkistolaitoksen digitaaliarkistossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=89197.KA

Ja tässä Eteläisen itsellisten sivulla torppari Juho Antinpoika ja kolme lastaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6135868

edit: Juha ehtikin ensin.

Seppo R
30.12.11, 10:20
Kiitokset vastauksista. Sieltähän löytyi kolmaskin lapsi, johon en aiemmin ollut törmännyt.
Digitaaliarkiston sivujen selailu on viimeaikoina hieman tökkinyt oman mokkulani hitauden vuoksi. SSHY'n sivuilla olen ihmetellyt useaan kertaan Hiskissä mainittuja Hauhon kylien nimiä, joita ei SSHY'n rippikirjoista ole tahtonut löytyä (esim Tulimylly el. Tulikkala).

Seppo R

Juha
30.12.11, 10:45
Tulikkala on torppa;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1796-1801_tk71/72.htm


Juha

Sami Lehtonen
30.12.11, 11:37
Kiitokset vastauksista. Sieltähän löytyi kolmaskin lapsi, johon en aiemmin ollut törmännyt.
Digitaaliarkiston sivujen selailu on viimeaikoina hieman tökkinyt oman mokkulani hitauden vuoksi. SSHY'n sivuilla olen ihmetellyt useaan kertaan Hiskissä mainittuja Hauhon kylien nimiä, joita ei SSHY'n rippikirjoista ole tahtonut löytyä (esim Tulimylly el. Tulikkala).

Seppo R

Niin, pitää muistaa HisKin syntyhistoria. Ensin alkuperäiset kaste- ja muut historiakirjat on kopioitu mustiksi kirjoiksi 1900-luvun alkupuolella ja nämä mustat kirjat sitten viime aikoina tallennettu sähköiseen muotoon tietokantaan.

Pappien paikannimikäytännöt alkuperäisissä historiakirjoissa on tietenkin ollut vaihtelevaa. Alkuperäisestä vihkimerkinnästä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6137632
selviää, että morsian on kotona Tulikkalassa (talo/torppa) ja että hän on kotoisin Hyvikkälästä (jossa em. talo sattumoisin on). Alkuperäisessä merkinnässä ei ole siis mitään tietoa Juho Antinpojan asuinpaikasta tai kotipaikasta. Arvatenkin mustiin kirjoihin tietoja kopioitaessa on kopioija tehnyt oletuksen, että toinen olisi toisen ja toinen toisen kotikylä. Näinhän ei ole.

Sama ongelma vaivaa muitakin Hauhon historiakirjoja. Joidenkin talojen ja torppien kohdalla pappi ei ole vaivautunut merkitsemään kylännimeä. Näin on tapahtunut Järventaan tapauksessakin. Liekö sitten syy ollut se, ettei sekaantumisen mahdollisuutta ole ollut, tai sitten kyseinen torppa on sijainnut kantatilan kylään nähden sen verran etäällä, että pappi ei ole mieltänyt sitä osaksi kylää. Yhtä kaikki hän ei ole tarvinnut sitä tietoa tietääkseen, mistä asuinpaikasta on ollut kyse, joten tarpeetonta tietoa ei ole kirjattu ylös. Kuten hyvin tiedetään, tuolloiset kirkonisät eivät laatineet kirkonkirjoja meitä myöhempien aikojen sukututkijoita varten.

Seppo R
30.12.11, 14:22
On tietysti onni, että meille on kirjattu näinkin paljon tietoa esipolvistamme. Ellei tietojen etsintään ja tulkintaan liittyisi pieniä haasteita, saattaisi koko sukututkimusharrastus menettää osan viehätystään.
Seppo R