Aspegren. Oulu-Muhos-Kalajoki-Simo

[Risto]

Moi Aspegren’n tietäjät.

Mitä tiedät suvusta Aspegren. ?
Onko antaa lisä valaistusta sukuun ?

Tälläiset on tiedot vaimoni esi-vanhemmista, ensin faktaa, sitten hypoteesin, olettamuksen mukaan:

Faktaa:

Karsikko eller Aspegren Carl Gustaf Carl-Gustafsson.
Avio Simo 03.01.1822 s. 12.08.1799 Oulu k. 17.04.1864 Simo
Karsicko Anna Greta Olofsdotter. s. 04.10.1801 Simo k. 30.03.1869 Simo
Tytär : Aspegren eller Karsicko Britha Lovisa Carlsdotter. Avio Lukkarila eller Täickö Johan Mariasson.
Kalle Oulusta 10.08.1822 Simoon. RK:ssa Kalle kuollut 17.04.1864.
Ehtoollisella varmuudella 16.08.1863 Kalle käynyt, vielä on suttu-merkintä vuodella 1864 Kallen kohdalla.
Haudatuissa Kalle kuollut 17.04.1861 ja haudattukkin merkitty 01.05.1862, yli vuosi kuolemasta, k-syy nerffeber=lavantauti.
Kyllä tässä tapauksessa luotettava Rippi-Kirjaan, joissa merkitty syntymäpaikka Oulu, mutta siellä ei merkintää, voi olla joko
Muhos tai Utajärvi miksei Kalajokikin joissa kaikissa sukua.
Ensimmäisen kerran vävynä ehtoollisella Karsikossa 26.12.1822. ja silloin merkitty vain syntymä vuosi 1799 ? ja Afgått U.L.
lienee Uhleborg, Oulu. Myöhemmin merkitty synt.12.08.1799.
Kalle oli Simossa Måg=vävy, Nybrygg.=Uudistilallinen, Wachtmästare =Vahtimestari ja
Hem.innehafv.= kodinomistaja.
Kalle kävi vuona 1816 oulussa rippikoulun ja luettelossa Gossar Staden on numerolla 4, valitettavasti ei siinä ole luettavissa
muuta kuin nimi muu on suttaantunut, jossa synt. vuosi ja mahdollinen huomautus tms. ei ole nähtävissä enään.
Mutta Muhoksen RK:ssa 1802-11 esintyy Inhyssing ja Torparet, Itselliset ja Torpparit sivulla 138 mm. Tämä Kalle Kustaa poikana
C.G.Aspegrenille ja syntymä aikakin 12/8 -99 täsmää.

Aspegren Carl Gustaf (Andersson Olettamus.) Fourier vid Kongl: Österbotten Regim. Väbel
Avio Oulu 07.05.1794 s. 08.03.1770 Kalajoki k. __.__.____ _____________
Kåsander Catharina ________ sdotter. s. 04.03.1763 (Oulu) haud. 17.05.1831 Oulu
Poika : Karsikko eller Aspegren Carl Gustaf Carl-Gustafsson.
Kuninkaan Hallitusjärjestelmän Laajan Pohjanmaan Majoittaja. Caisa kuollut fältv. e.a. on kenttävääpelin leski ikää merkitty 68 v. 2 kk ja 13 pv.
laskein syntynyt tuolloin 04.03.1763. Cosanderia Oulussa joissakin muodossa Kojander. Aliupseriksihan Vääpeli luettiin.
Tämä Kalle luultavammin, koska heille syntynyt 1795 tytär Utajärvellä Perhe oleillut Muhoksella ja Utajärvellä sekä Oulussa.
Kalle ei ole ainakaan Muhoksen lukkarin Samuel Aspegrenin ja vaimonsa Annan poika, joiden sukua runsaasti alueella.
Muhoksella Carl Gustafille tarjottu syntymäpäiväksi 02.03.1771, jota ei kyllä löytynyt Kristiinankaupungin ja Oulun väliltä, samoin Utajärvellä
sama synt. aika 02.03. -71, merkitty RK 1804-1810 sivu 303, jossa til.Muhos 30.10.1810. Kaarinalle synt. -63.
Furir C.G.Aspegren Muhoksella 1802-11 RK:ssa Inhys. och Torpare sivu 138, jossa Kallen kohdalla Tarans. Utaj. 1810. Samoin Catarina
kohdalle osunut merkintä Uleborg 1812. Ouluun 1812. Olisiko Kalle perheineen Oluun ja Kalle kuollutkin Oulussa ?
Koska Kallen äitinsä sukunimi oli merkitty Feg joka on suorastaan sotilasnimi niin Kallen isänkohdalla on selvitetty miten tähän päädyin.
Ja Kallen äitikin Barbro Greta kuoli Muhoksella 1813.
Kemissä kuoli19.03.1812 Lungsot, Keuhkotautiin, Lieutnanten Väb. Herr Carl Gustaf Asp. ikää oli merkitty 34 v. 11 kk. ja 7 pv., josta
laskien olisi syntynyt 12.04.1777 tienoilla. Ei ehkä tämä, liian paljon vuosia heittää.


Hypoteesi:

Aspegren eller Asp Anders Marcusson. Skredder. on räätäli.
Avio Kalajoki __.__.____ kaste 21.12.1737 Kristinestad k. __.__.____ Kalajoki ?
Feg Barbro Greta Michesdotter. (Soldatsdotter) s. __.__.1735 (Sverige) k. 06.01.1813 Muhos
Poika : Väbel. Aspegren Carl Gustaf Andersson.
Barbro tai Barbara kuollut enk.fru merkitty 78 v. Muhos Laitasaari-by. Laskien syntynyt tuolloin 1735.
Perhe oleillut Kaljoella ainakin 1770-80. Antti syntynyt Kristinestad eli Kristiinankaupungissa. Antti hyvinkin voinut kuolla Kalajoella.
Näitä en osannut löytää Rippikirjoista Kalajoella, mutta suntyneissä oli.
Barbro kuollut Muhoksella sillä sinne mennyt perhettä. Feg vaikuttaa sotilas-sukunimeltä ja pojasta Kallestahan tulikin sotilas.
Antin setähän myöskin Anders Aspegren toimi Keskipohjanmaa-Eteläpohjanmaa alueella pappina ja kappalaisena, joka avioitu 1776
Kokkolassa eikä näin ollen ollut Kallen isä. Feg-sukua en vielä saanut paikallistettua ehkä Ruotsista. Barbro onkin Ruotsalainen nimi.
Ainakin yksi löytyi Vöyriltä, Wöro, on synt. 15.01.1737 Michel Erichsson ja Maria Simonsdr. tytär joka sai nimen Barbru. SSS:n HisKi, hakukone.
Feg tarkoittaa Pelkuri tai Pelkurimainen . Kalajoen Kirkko paloi ukkosen tulesta 26.07.1869, jolloin jälleen osa vanhinta arkistoa tuhoutui,
ja niinpä kastettujen-luettelo alkaakin vasta vuodesta 1742. Lapsia Antille ja Barbrolle: 1770 Carl Gustaf, 1773 Maria Charlotta joka
kuoli 1773, 1774 Catharina Margetha ja 1780 Charlotta. Nämä Kalajoella. Antti elossa 1780.


Kun ei kirjallisissa lähteissä ole niin patronyymiä eikä mitään muutakaan, otin lähtökohdaksi jotta kun oli räätäli, niin isäkin voisi olla räätäli.
No lähin sopiva räätäli Aspegren löyty Kristinankaupungista vaikka räätälinä merkitty Asps.
Sukunimi Asps joka myös muodossa Asp johtuu tietenkin sääty syystä, koska pappis-sääty käytti nimeä Aspegren ei voinut alempi sääty
käyttää sitä joten se lyhennettiin nimeksi Asps tai Asp .
Poikaa Anttia ei sitten estänyt käyttämästä nimeä Aspegren Kalajoella jonne muutti räätälöimään vaikka saman niminen setänsä Anders Aspegren
oli kappalaisena myöhemmin.
Aspegreeneistä löytyy hajatietoja aina 1700-luvun alusta ympäri Pohjanmaata, Keski- ja Etelä- kuin Itä-Suomestakin.
Muhos- , Kalajoki- , Oulu-alueelta kaikki Aspegrenit viittaa kuin kintaalla Kristiinankaupunkiin.
Se, että ainut Carl Gustafin synytmä aika 08.03.1770 myös löytyi Muhoksella merkintä syntynyt 02.03.1771 liitetty vaimoon Catharina Cosanderiin,
niin ei mistään lähteestä löytynyt tuolloin syntynyttä 1771 Carl Gustaf Aspegreniä.
Vaikka setä Anders Aspegren oli kappalaisena, niin räätäli Anders Aspeä ei säätyero estänyt käyttämästä isänsä isän Kristinestadin kappalaisen
Anders Aspegren sukunimeä, ehkä sillä sai jotain arvostustakin, vaikkapa pojan sotilasuraa nähden.

Tietysti kaikki olettamus voi olla väärä ja kaikki toisin.

Jos noin olisi, hypoteesin mukaan sitten jatkuisi. Nämä kerätty eri lähteistä varalle:


Asps eller Aspegren Marcus Andersson. Skredder on räätäli.
Avio Kristinestad __.__.____ s. __.__.____ ____________ haud. 23.03.1760 Kristinestad
Hedman Anna __________ sdotter. s. __.__.1735 ____________ haud. 27.05.1750 Kristinestad
Poika : Aspegren eller Asp Anders Marcusson.
Anna merkitty haudattuihin näin ”hustru skrädd. Marcus Asps” Kristinastad. Marcuksen 2-avio 14.05.1751 Brita Buths. Kristinastad.
Markus voinut syntytä vanhempainsa perheen ollessa paossa 1714 isovihaa Ruotsin Tukholmaan, sitten Steketiin, Norrköpingiin ja Gystrudin pitäjässä.
Kun vanhemmat olivat köyhänlaisia ei voinut kaikista pojista tulla kirkonmiehiä, niin Markukseta tulikin räätäli.


Aspegren Anderas Mathiae. Sacellan. Kristinestad on Kristiinankaupunki.
Avio Kristinestad __.__.____ s. n. 1678 Ruovesi k. vuosi 1752 Kristinestad
Brochius eli Bachester Margetha Larsdotter. s. n. 1683 Turku k. a. 1714 Sverige
Poika : Asps eller Aspegren Marcus Andersson.
Turun katedraalikoulun oppilas 18.2.1691 (in cl. syntact., Andreas Matthiae Ruovesiensis). Ylioppilas Turku kl. 1701 [Aspegren] Andreas Ruoves. _ 238.
Satakuntalaisen osakunnan jäsen 10.4.1701 [1701. 10 Apr:] Andreas Aspegreen | Ruovesiens. | Pædagogus Christinæ | Sacellanus simul ibidem. Postea
Sacellanus Wasensis.
Perheen ollut paossa 1714 isovihaa Ruotsin Tukholmaan, sitten Steketiin, Norrköpingiin ja Gystrudin pitäjässä, jossa Margetta kuollut.
Muutoin perhe Kristinestad takaisin 1721. Antin vanhemmat: Ruoveden Pitkälän talollinen Matts Pettersson ja Christin Gabrielsdotter. Antin 2-avio
1721 Elisabeth Lauphejer kuollut 1750.


Bachester eller Brochius Lars __________ sson. Borgmästare och Handelsman Turku-Åbu.
Avio Turku __.__.____ s. aika ei tiedossa haud. 23.03.1684 Turku
Anglenius eller Nurcheus Catharian Carlsdotter. s. aika ei tiedossa haud. vuosi 1688 Turku
Tytär : Brochius eller Bachester Margetha Larsdotter. Avio Sacellan. Aspegren Anderas Mathiae.
Catharinan 1-avio Bachester Hans Thomasson haud. 11.10.1681 Turku oli siellä kauppias. Suku Englannista kotoisin Turkuun 1632.
Laurille merkitty Ålder eli iäkkäänä kuollut. Catharina haudattu Maarianpäivänä 1688. Marian päiviä olikin monta, Heinä-Maria on Marian
etsikkopäivä Visitatio Mariae 02.07. Marian taivaaseen astumispäivä Assumptio Mariae 15.08. Marian syntymä Nativitas Mariae 08.09 ja
Marian sikiämä Conceptio Mariae 08.12. Lisäksi vietettiin Marian uhripäivää eli temppeliin tuomispäivää 21.11.
Mikähän mahtaisi hautauspäivä Maarianpäivä olla kyseessä, jokin ?


Anglenius eller Nurcheus Carl Simonsson. Kyrcoherde. Pojo on Pohjan pitäjä 1622. Yliopp. 1610.
Avio paikka-aika ? s. aika ei tiedossa haud. vuosi 1626 Pojo
__________ Hebla Eskilsdotter. s. aika ei tiedossa haud. vuosi 1641 Pojo
Tytär : Anglenius eller Nurcheus Catharian Carlsdotter. Avio Bachester eller Brochius Lars _______ sso
Pojo tai Pohjan pitäjä sijaitsee Uudellamaalla.


Nurcheus eller Nurcka Simon Johanii. Pastor. Isokyrö 1587.
Avio paikka-aika ? s. aika ei tiedossa Pojo k. vuosi 1604 Isokyrö
Westzynthius Anna Henrichsdotter. s. aika ei tiedossa Jacobstad k. vuosi 1580 Isokyrö
Poika : Kyrcoherde. Anglenius eller Nurcheus Carl Simonsson.
Pojo eli Pohjan pitäjässä Uudellamaalla asui 1500-luvun puolivälissä talollinen Johannes Nurkka. Suku kotoisin ehkä Karkusta.


Westzynthius Henrich Nicolaii. Kyrkoherde. Jacobstad on Pietarsaari 1543.
Avio paikka-aika ? s. vuosi 1510 Nyland –Uusimaa k. __.07.1569 Jacobstad
Sursill Catharina Erichsdotter. s. n. 1527 Umeå Sverige k. __.__.____ Jacobstad
Tytär : Westzynthius Anna Henrichsdotter. Avio Pastor. Nurcheus eller Nurcka Simon Johanii.
Heikki ollut niiden ensimmäisten pappien joukossa jotka ottivat aviopuolison virallisesti. Syntymäpaikka Nyland on Uusimaa.
Myöskin Heikki ollut varakas koska maksoi veroa kerran ruotsin kuninkaalle Gustav-I summaltaan 20 Unkarin Guldenia. Catharina elossa 1614.


Ångermann Erich __________ sson . Liikanimeltään Sursill. Stor-Bonde eli Suur-Talonpoika.
Avio Uhmeå Sverige aika ? s. n. 1480 Uhmeå Sverige k. n. 1550 Uhmeå Sverige
__________ Dordi (Dorde) __________ sdotter. s. __.__.____ Sverige k. __.__.____ Uhmeå Sverige
Tytär : Sursill Catharina (1527) Erichsdotter. Avio Kyrkoherde. Westzynthius Henrich Nicolaii.

Poika tai vävy : Sursill Östen Erichsson. Tytär tai miniä : Sursill Magdalena Erichsdotter. Kumpiakin versioita
on arveltu olevan. Niin tai näin, niin näistä tulee sitten minun esi-vanhempia.

Sursill-Ångermann, siitähän riittää myöhemmin lähteitä, tärkeimpänä Genealogia Sursilliana.

[Risto]

Jäi tuosta.

Carl Gustaf Aspegren saapui Ouluun 1812 perheineen merkinnät.

1812 Inflyttande, sisäänmuuttannet:
Land nr. 47 ----- C.G. Aspegren 1771 ....... 12/4 1812 Muhos.
48 H. Carin Kåsander 1763
49 dr. Margaretha 1795
50 dr. Anna Caisa 1797
51 son Carl Gustaf 1799

[Eppu K]

Osoitteesta http://www.vilppula.com/images/sursill/ksgenealogy.htm
löytyy monta Aspegren-nimistä, mutta ei sitä Kallea (mm. erään Samuelin Anna-vaimo Muhokselta; ks. 10.230).

[Risto]

Kyllä, EppuK, nuo lukkari Samuel Aspegrenin jälkipolvia ja ylensä Muhoksen Aspegreeneistä löytyy monesta kirjallisesta ja netti lähteestä.

Kiitos linkistä, ehkä siitä apua minulle, mutta myös muille.

[Sari H]

Laitoin juuri eilen taas Aspegenit sivuilleni: http://baanaweb.fi/samiheim/
Minulla on joitain muitakin Aspegreneja tallennettuna koneella. Laitanpa jos sieltä löytyy näitä mainitsemiasi.

Sari

[Sari H]

http://84.20.130.129/sshy/kirjat/muhos/rippikirja_1802-1811_ik118/144.htm

Tuossa rippikirjassa oleva Johan Aspegren s. 1772 ja Anna Jaakola ovat tätä Muhoksen lukkarisukua. Eli Samuel A:n ja Anna Puhakan poika on tuo Juho. Ja tuo Abraham Aspegren on sitten Juhon velipoika ja tuon rk:n mukaan muuttanut Tyrnävälle 1803. Mutta sitten tämä C.G eli olettaen Carl Gustav Aspegren on seuraavana..
Kun ovat samassa talossa, niin tunnostaisi siltä, että jotain sukua ovat... tai sitten ei :confused:

Minun tiedoissani ei ole, että tämä Kalle olisi Samuelin poika eikä myöskään veljensä Matin lapsissa ole Kallea. Sitten minulla on vielä tämän veljessarjan Juho veli eli tämä Paavolan lukkari. S. 1758 ja k. 1817, hänestä tiedostoissani ei ole jälkipolvia.

Sari

[Sari H]

Eipä ole Juhollakaan tämän mukaan

II. Johan Aspegren (taulu 1), tuli 1774 lukkariksi Paavolaan, 4/4 1758, † Paavolassa 7/2 1817, ∞ Paavolassa 1/11 1781 Margaretha Jaakont. Flander, * Paavolassa 23/7 1758, † siellä 24/8 1832.
III. Lapset (syntyneet Paavolassa):
Johannes, * 22/8 1782. Margaretha, * 24/1 1784. Luultavasti kuolleet 1795-1805, jolta ajalta kirkonkirjat puuttuvat.
Maria, * 11/11 1785, † Paavolassa 18/9 1853, ∞ Paavolassa 22/6 1814 talollinen Jaakko Juhonp, Moisa l. Aho, * Paavolassa 27/7 1781, † siellä 3/10 1849.
Jakob, * 14/11 1786, † Paavolassa 19/8 1807.
Anna Kristina, * 11/9 1790, † Vihannissa 22/6 1849, ∞ Vihannissa 3/4 1812 talollinen Mikko Paavonp. Haapamaa, * Vihannissa 4/3 1791, † siellä 4/7 1849.
Elisabet, * 13/10 1793, Vihannissa 7/11 1869, ∞ 1:o Paavolassa 27/3 1817 talollinen Olli Juhonp. Karhu, * Paavolassa 4/4 1790, † Vihannissa 21/4 1841, ∞ 2:o Vihannissa 2/12 1849 eläkemies Heikki Heikinp. Äijälä, Vihannissa 6/8 1802, † siellä 28/3 1861.
Samuel, * 1795, † 1844. Taulu 23.


http://genealogia.fi/vsk/22/22_60.htm

[Risto]

Moi Sari.

Eipä ole niin.

Vähän on ongelmallinen 1770-1771 syntynyt Kalle Kustaa Aspegren.

Näitä vaikeita etsinnän kannalta on joitain siunaantunut minulle.

M- L. yksityis viestissä kertoi olevan 1969 tehdyn kirjallisen lähteen mukaan, jottei Nurkan kautta sukujohto johda Ångeman Erkkiin.

Selkän oloinen sivusi pohja kuva.

[Sari H]

Kyllä tämä haara menee Sursilliin. Tuon Anna Angleniuksen kautta. Katso sivuillani HAATAJA ja sieltä klikkaa Määttä-Pikkarainen sukupuu. Sieltä löytyy Katariina Juhontr. Määttä (esiäitini), ja hänen isänsä Sakari Määtän kautta sitten löytyy tämä Angleniuksen suku taaksepäin.

Sari

[Sari H]

Laitoin pikaisesti sivuilleni Aspegren 2 sukutaulut alkaen Vaasan kappalainen Anders Aspegrenista.

Sari

[Risto]

Moi vaan.

Kävin katsastamaan Aspegren-2 sivuston minkä olit perustanut.

Kyllä sieltä on luettavissa, jotta Carl ja Gustav on niminä on annettu, Kristiinan kaupungista levinneelle Aspegren suvun vesoille.

Kyllä tuonne Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle on panostettava nähtävästi.
Kuten olen olettanut tämän Aspegrenin menevän.

On tietysti eri versioita oikeilla tutkijoilla, Nurkasta miten ne Sursilliin liittyy, ne on hyvä laitettaa ehdolle, kaikki.
Kun tälläinen tavallinen tallaaja ei alkuperäsiin pääse.

[Sari H]

hei

Tuo Antti on jostain syystä ottanut / saanut sukunimekseen tuon Aspegrenin koska isänsä on vain Matti Pekanpoika kuten tuolla suunnalla ruukasivat olla sukunimettömiä. Olisi mielenkiintoista tietää miksi Antilla on Aspegren sukunimenään. Ja yhä mielenkiintoisempaa olisi tietää ovatko nämä kaksi Aspegren sukua samaa porukkaa..

Ilmottelehan mikäli Kalle Kustaalle isä löytyy.

Sari

[Matti Lund]

Kyllä tämä haara menee Sursilliin. Tuon Anna Angleniuksen kautta. Katso sivuillani HAATAJA ja sieltä klikkaa Määttä-Pikkarainen sukupuu. Sieltä löytyy Katariina Juhontr. Määttä (esiäitini), ja hänen isänsä Sakari Määtän kautta sitten löytyy tämä Angleniuksen suku taaksepäin.

Sari

Hei Sari,

Epäilen, että noin sanottuna johto Sursilliin vie harhaan.

Eli lähdetään Angleniuksen alkupäästä, Isonkyrön kirkkoherran Simon Johanniksen anopista.

Pitää muistaa, että herra Simonin anoppi, siis hänen vaimonsa Anna Henrikintyttären äiti, ei ollut suinkaan Katarina Eerikintytär Sursill, kuten suvun perinnetieto väärin ilmoittaa, vaan eräs nimeltään Margareta, jonka sukuperä on toistaiseksi tuntematon. Margaretasta ei voida sen enempää olettaa kuin, että hän kuului todennäköisesti johonkin aikansa huomattavaan sukuun, sillä olihan hänen tyttärensä, herra Simonin käly, naimisissa Tukholman pormestarin, kuninkaankaupungin johtomiehen kanssa. Jos nimien osalta väärässä perinnetarinassa olisi kuitenkin jokin "totuuden siemen", eli Sursill -yhteys, se on kuitenkin toistaiseksi täysin selvittämätön!

Herra Simonin lasten avioliitot ovat tunnettuja, mutta puolisoilla ei ollut tunnettua Sursill -sukuliitosta.

Kun seurataan antamaasi sukulinjaa, löytyy ensimmäinen mahdillinen yhteys Sursilleihin Haukiputaan kappalaisen Simon Frosteruksen vaimon Katarina Henrikintytär Forbuksen kautta, joka näyttäisi johtavan Kristina Östenintytär Sursilliin, Erik Ångermannin pojantyttäreen.

terveisin Matti Lund

[Sari H]

Hei Matti,

Kiitos näistä tiedoista, Onko sinulla missään mitään lähdettä mistä voisin asiaa tutkailla että tuo vaimo oli Margaretha?

Mukavaa kuitenkin saada uutta infoa. alampa näitä tutkailemaan heti kun ehdin. :)

Sari

[Matti Lund]

Hei Sari,

Tarkasta lähdeviitteet ja niiden referaatit artikkelista:

Blomstedt, Yrjö, Westzynthius-suvun alkupolvista muutama lisätieto. (s. 45-50)

Genos

Vuosikerta - Årgång 40 (1969)
N:o 2


Pointti on tädin perintö, eli Henrik Nikolainpojan lastenlasten välinen perintöriita lapsettomiksi jääneen Tukholman pormestaripariskunnan jäämistöstä, joka sitten lankesi Westzynthiusten sukuhaaran lastenlasten nautittavaksi.

Oikeudenpöytäkirjan renovoija on laatinut perillisistä sukukaavion (itse asiassa noin 350 vuotta vanhan oikean sukujohdon), joka myös esitetään ko. artikkelissa. - Ei ketään Sursilliksi tunnistettua heidän joukossaan, vaan oikeudenpöytäkirjojen valossa Henrik Nikolainpojan vaimoksi koplattu Katarina Eerikintytär Sursill vaikuttaa tyypilliseltä sukupiirin vanhojen perimätietojen väärinkäsitykseltä.

terveisin Matti

[Sari H]

Hei

Kiitos Matti kovasti tästä, nämä ovat aina mielenkiintoisia juttuja luettaviksi. Yritin juuri tilata tätä Genoksen kpl:tta yhdistykseltä, mutta varastossa heillä ei listan mukaan ole sitä eikä myöskään netissä. Sattuuko kenelläkään olemaan forumilaisista sitä? Ehkä mahdollisesti ystävällisesti joku voisi skannata sen sähköpostiini?


Sari

[Matti Lund]

Hei

Yritin sen lähettää kotisivuillasi esiintyvään osoitteeseen, mutta palvelin, jossa postitilisi on, palautti lähetysen takaisin, ilmoittaen illegitiimistä aliaksesta postiosoitteenasi.

terv Matti Lund

[tom blomqvist]

Hei

Olen usein ihmetellyt miten ja jos Fredrika Rebecka Aspegren s 11.6.1769 k 8.2.1837 Oulunsalo liittyy näihin muihin Aspegreneihin ,onko kellään tietoa

terv

Tom

[Risto]

Moi Tom.

Tarkoitat varmaan Oulussa vihityt sivu 6: Stad. Maii Månad 4 År 1794 Jungf: Fredrica Rebecca Aspengren
ja Serg: vid Kongl: Österbotten Regim: Magnus Fred: Stjerncreutz.

Siinähän aukeaman vasemmalla sivulla ovatkin ensimmäisinä.

Sitten on välissä eräs muu pari vihittynä 06.05.1794.

Seuraa sitten tämä vaimoni esivanhemmat: Stad. Fourier vid Kongl: Österbotten Regim: Carl Gustaf Aspengren
ja Jungf: Catharina Kåsander. Maii Månad 7 År 1794.

Onhan nuo HisKi:ssäkin näemmä.

Taitavat Fredrica Rebecca ja Carl Gustaf olla Aspegren´n sisaruksia. Nimetty Oulussa Aspengren muodossa.

[Sari H]

Täälläkin pari miestä Aspegreneja, en vain tiedä mihin nämä kuuluvat: ?
http://84.20.130.129/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3705&pnum=2

Sari

[Risto]

Hei Sari.

Eikös siinä ole ensimmäisenä Aspegren Johan Johansson s. 25.04.1842 tai 1848 ja tulleen Säresniemeltä 02.01.1877.

Viimoisena Aspegren Karl Sakris s. 14.07.1865, eipä mistä tullut.
On sen verran musta huomautus osuus, ettei sieltä ole luettavissa mitään, jos siellä olisi kirijoitusta.

Ei ole minulla heistä.

Vähän on sellainen käsitys tullut, jotta osa papistosta ja upseeristosta yms. on välttänyt kirjaamista rippikirjoihin
ja näin välttyä mm. henkiveroilta. Kastetuissa löytyy yllättäviä vanhempia lapsille.
Voivat tietysti olla muualla kirjoilla, mutta kun ei vinkkiä sinne ole.

Suoraa tulohan tuo olisi, kun sitä ei kukaan osaa perätä, mutta sukututkimustahan se haittaa, näin jälkikäteen. :confused:

[Sari H]

Hei Risto

Niinpä on.. tuo ensimmäinen Aspegren on täällä Jouni Aspin sivuilla:
http://cc.oulu.fi/~jaspi/geneago1.htm#Aspegren
Talollisen poika Säräisniemeltä ja isänsä isä on Säräisniemen lukkari Matti Aspegren. Eli Muhoksen lukkarin jälkeläisiä.

Tuo toinen ei ole vielä selvinnyt.

Sari

[tom blomqvist]

Risto

Häntä minä juuri tarkoitin, olisi hauska yhdistää nämä siitäkin syystä että toinen Stierncreutz Fredrik Vilhelm oli naimisissa Kaisa Hanhivaaran kanssa joka myöhemmin avioitui Adolf Fredrik Aspegrenin s 6.2.1835 kanssa

Tom

[Jouni Kaleva]

Hei Risto

Niinpä on.. tuo ensimmäinen Aspegren on täällä Jouni Aspin sivuilla:
http://cc.oulu.fi/~jaspi/geneago1.htm#Aspegren (http://cc.oulu.fi/%7Ejaspi/geneago1.htm#Aspegren)
Talollisen poika Säräisniemeltä ja isänsä isä on Säräisniemen lukkari Matti Aspegren. Eli Muhoksen lukkarin jälkeläisiä.
Sari

Säräisniemen lukkarin isä taas oli Muhoksen lukkari Johan Aspegren s. Luukela 18.10.1720, k 1786 Muhos.

Lea Holman tutkimuksesta: Johan Aspegrenin ensimmäinen ammatti oli suutari. Kun hänet vihittiin Oulussa 2.12.1746 Anna Samuelintytär Anglenian kanssa, hän oli suutari. Vielä ensimmäisen pojan syntyessä 1747 hänen ammatikseen on merkitty suutari. Muhoksen kirkonkellossa olevan merkinnän mukaan Johan Aspegren olisi ollut Muhoksella lukkarina jo vuodesta 1747. Vuoden 1781 piispantarkastuksessa hän itse mainitsee astuneensa virkaan 1748. Vielä 1748 hän on ollut Oulussa henkikirjoitettuna neljännessä korttelissa. Oulun raastuvanoikeudessa 20.2.1748 suutarinkisälli Johan Aspegrenia syytetään siitä, että hän on myynyt kalaa ja voita Tukholmaan. Hänen olisi pitänyt tarjota niitä ensin Oulun ja lähiseudun säätyläisille. Ilmeisesti siirtyminen suutarin ammatista lukkariksi on tapahtunut 1748. Oulun rippikirjoissa 1742-1754 Johan Aspegren on merkitty vaimonsa Anna Anglenniuksen kanssa Samuel Angleniuksen perheen tietoihin vuosina 1747-1748. (http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty)

Muhoksen lukkarin Juho Aspegrenin polveutuminen Haukiputaan Luukila-suvusta perustuu Vilho Kiviojan artikkeliin "Lukkarisuku Aspegren" (Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 22:60-82; 1938). Siinä esitetään vakuuttavanoloiset indisiotodisteet, joskaan ei sitovaa näyttöä. Sai 1733 köyhäinkassasta 6 hopeatalaria "suureen tarpeeseen" opiskelua varten Oulun triviaalikoulussa (Suur-Iin historia s.496). Lähti 1740-luvulla suutarinoppiin Tukholmaan suutarimestari Ramsteenin luo, missä hänet tunnettiin nimellä Johan Asp. Poika oli omaksunut äitinsä Kaarina Pekantytär Aspin sukunimen (Suur-Iin historia s. 59). Sittemmin nimi muuttui Aspegréniksi ja Juho päätyi isänsä ammattiin, lukkariksi Muhokselle.

[pirkko2004]

Hei!

En sen kummemmin tutki näitä Aspegreja, mutta huomasin Oulun muuttokirjoja katsellessani tämän Johan Juhonpojan s. 25.4.1842 Säresniemi Muuttanut Oulusta Säresniemelle naimattomana v.1882.

Digiarkisto:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3702&pnum=144

Pirkko K.

[tellervoranta]

Hei Jouni :)

Säräisniemen lukkarin isä taas oli Muhoksen lukkari Johan Aspegren s. Luukela 18.10.1720, k 1786 Muhos.

Lea Holman tutkimuksesta: Johan Aspegrenin ensimmäinen ammatti oli suutari. Kun hänet vihittiin Oulussa 2.12.1746 Anna Samuelintytär Anglenian kanssa, hän oli suutari. Vielä ensimmäisen pojan syntyessä 1747 hänen ammatikseen on merkitty suutari. Muhoksen kirkonkellossa olevan merkinnän mukaan Johan Aspegren olisi ollut Muhoksella lukkarina jo vuodesta 1747. Vuoden 1781 piispantarkastuksessa hän itse mainitsee astuneensa virkaan 1748. Vielä 1748 hän on ollut Oulussa henkikirjoitettuna neljännessä korttelissa. Oulun raastuvanoikeudessa 20.2.1748 suutarinkisälli Johan Aspegrenia syytetään siitä, että hän on myynyt kalaa ja voita Tukholmaan. Hänen olisi pitänyt tarjota niitä ensin Oulun ja lähiseudun säätyläisille. Ilmeisesti siirtyminen suutarin ammatista lukkariksi on tapahtunut 1748. Oulun rippikirjoissa 1742-1754 Johan Aspegren on merkitty vaimonsa Anna Anglenniuksen kanssa Samuel Angleniuksen perheen tietoihin vuosina 1747-1748. (http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty)

Muhoksen lukkarin Juho Aspegrenin polveutuminen Haukiputaan Luukila-suvusta perustuu Vilho Kiviojan artikkeliin "Lukkarisuku Aspegren" (Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 22:60-82; 1938). Siinä esitetään vakuuttavanoloiset indisiotodisteet, joskaan ei sitovaa näyttöä. Sai 1733 köyhäinkassasta 6 hopeatalaria "suureen tarpeeseen" opiskelua varten Oulun triviaalikoulussa (Suur-Iin historia s.496). Lähti 1740-luvulla suutarinoppiin Tukholmaan suutarimestari Ramsteenin luo, missä hänet tunnettiin nimellä Johan Asp. Poika oli omaksunut äitinsä Kaarina Pekantytär Aspin sukunimen (Suur-Iin historia s. 59). Sittemmin nimi muuttui Aspegréniksi ja Juho päätyi isänsä ammattiin, lukkariksi Muhokselle.

Puritko siis lukkari Matti Luukilan s.1682 Puttaalla ja Muhoksen lukkarin Juho Aspegrenin välisen isä-poika kytköksen :confused:. Parempi kai kysyä, kuin hunteerata mielessään.

[Jouni Kaleva]

Hei Jouni :)

Puritko siis lukkari Matti Luukilan s.1682 Puttaalla ja Muhoksen lukkarin Juho Aspegrenin välisen isä-poika kytköksen :confused:. Parempi kai kysyä, kuin hunteerata mielessään.

En purkanut, vaan yritin pitää voimassa. Sehän on tuo Lea Holma etsinyt yhteyttä siihen Vaasan seudun Aspegren-sukuun, mutta ei ymmärtääkseni ole tärpännyt sielläkään.

[tellervoranta]

......Hei taas :)
minähän olen viisas, vaan en RIKKIVIISAS....
Olen vuosikausia seuraillut tätäkin eestaasveivaamista, sukutauluja, Lea Holman kaavioita jne..
Hyvä, jos päästäisiin yksiselitteiseen ( jo meni kieli solmuun)tulkintaan/tulokseen.

[AnteroA]

Hei!

Riston aloittama keskustelu koskee Aspegrenin luotsisukua (1800- ja 1900-luvun miehet enimmäkseen luotseja), ei Muhoksen lukkarisukua Aspegren eikä ehkä useimpia Pohjanmaan Aspegren-sotilaita. Tosin Riston vaimon esi-isä (minunkin) oli furiiri (majoitusmestari, vääpeli) Carl Gustaf Aspegren, s. 8.3.1770 Kalajoki. Hänen poikansa Carl Gustaf Aspegren oli jo laivuri (myöhemmin vahtimestari, talollinen) ja sitten pojat olivatkin luotseja. Carl Gustaf vanhemman isä HisKi:n mukaan on Kalajoella vaikuttanut räätäli Anders Aspegren ja äiti Barbro Margar. Feg.
Riston olettamus Andersin isästä Marcus Anderssons Asps ja isosisästä Anders Aspegren, s. 1678 Ruovesi, saattaa olla oikea Tosin tämän (siis isoisän Vaasan kappalaisen A.A.:n) poika Gabriel ,s. 1708 Kristiinankaupunki, on kirjoittanut Ruotsin pakomatkastaan (ks. B.Lunelund-Grönroos: http://www.genealogia.fi/genos/22/22_49.htm)
"1713 om som[m]arn flychtade för ryssen till Stockholm. 1714 till Steket 1/2 mihl derifrån ubi defuncta r ... [oläsligt], härpå til Norrköping och Gystrud [Gifsta][5 (http://www.genealogia.fi/genos/22/22_49.htm#5)] Sochn, hwarest iag med min Fader och Syster uppehöllo oss till freden 1721, då iag fick min Styfmoder Elis. Lauphey[er]", joten ehkä Gabrielilla ei ollut Marcus-nimistä veljeä. Mutta voisiko Kalajoen räätäli Anders olla Gabrielin poika Adreas Aspegren, s. 10.2. 1743 ? Syntymäaika sopisi kuvaan (Carl Gustaf s.1770) ja hän ei näytä olleen pappismiehiä. Andreas Carlinpoika Aspegren, s. 31.1.1744, taas oli heitä. Ehdottelen siis kuitenkin, varovasti, räätäli Andersille samaa isosisää kuin Ristokin.
En ole sukututkija ja yo. tiedot löytynevät kaikki internetistä, pitäisi tutkia alkuperäislähteitä.

Antero

[Simotei]

Mielestäni kristiinalainen räätäli Marcus Asp voidaan sulkea pois mahdollisena esi-isänä. Hänen vaimonsa Anna Hedmanin perunkirjoitus tehtiin 10.5.1751 ja siinä lapsina on lueteltu vain poika Jakob (20-v.) ja tytär Liisa (10-v.).

-Simo-

[Simotei]

Jäi mainitsematta, että räätälinkisälli Marcus Asp ja Anna Hedman vihittiin 20.4.1731 Tukholman Katarinan seurakunnassa. Myös se, että vuonna 1737 Kristiinassa syntynyt Anders kuoli seuraavan vuoden alussa.

-Simo-

*****************
Mielestäni kristiinalainen räätäli Marcus Asp voidaan sulkea pois mahdollisena esi-isänä. Hänen vaimonsa Anna Hedmanin perunkirjoitus tehtiin 10.5.1751 ja siinä lapsina on lueteltu vain poika Jakob (20-v.) ja tytär Liisa (10-v.).

-Simo-

[Risto]

Moi Antero ja Simo.

Se siitä sitten, Kristiinan kaupungin Aspegren´n sukuhaarasta, jos poikaa Anders, ei Marcukselle aikuiseksi selviytynyt.

Tässä ei nyt tuohon Aspegrenin voi tällä kertaa enempää keskittyä, kun tuo esi-isäni murhamies Sodankylästä Thomas
Torvinen työn alla, joka kuoli epäselvissä olosuhteissa Lubuksen talossa 1734 Kemissä, kun oli vietävänä viimeiselle tuomiolle.

Mutta voitte tietenkin jatkaa keskustelua, käyn välillä lukaisemassa mitä on tänne tullut.

Eli pidän taukoa jonkin aikaa.

[AnteroA]

Edesmenneen Kalajoen kirkkoherra Vilho H. Kiviojan muistiinpanojen mukaan Antti Aspegren on ollut Lohtajalla sotilas, Kalajoella pitäjän räätäli ja Oulussa uppsyningsman. Hänen syntymäajastaan,-paikastaan tai isästään ei löydy tietoa mutta HisKi:stä löytyvien lapsien lisäksi Kivioja mainitsee Lohtajalla 11.6.1768 syntyneen Fredrikan. Melko varmalta näyttää siis, että Karl Gustaf (vanhempi) ja Fredrika Rebecca todella (ks. Risto ja Tom yllä) olivat sisaruksia. Yhteys Stierncreutzeihinkin viittaa siihen suuntaan. Muuta uuttapa Kalajoelta ei oikeastaan löytynytkään.

Antero

[Risto]

Antero helpotti etsintä työtä Kalajoen osalta, kiitän.

[Sari H]

Katselin tuossa näitä Muhoksen muuttaneita ja en muista oliko tätä jo täällä:

Muuttaneet Ouluun 13.4.1812

http://84.20.130.129/sshy/kirjat/muhos/muuttaneet_1805-1845_ik123/9.htm
Muhokselta muuttanut C.G. Aspegren s. 1771 vaimo Catharina Cosander s. 1763 kolmen lapsensa kanssa: Margareta s. 1794 ( viimeinen nro hiukan epäselvä) ,Anna Loviisa s. 1797, Carl Gustaf s. 1799.

Sari

[Risto]

Hei Sari.

Ainakin Oulusta on.

Kiitos linkistä.

[Risto]

Hei yleisesti.

Arvelisin menevän Aspegren Carl Gustaf vanhemman, vaimon suku Kosander näin:

Aspegren Carl Gustaf Andersson. Fourier vid Kongl: Österbotten Regim. Väbel
Avio Oulu 07.05.1794 s. 08.03.1770 Kalajoki k. Oulu ?
Kåsander Catharina Abrahamsdotter.
s. 04.03.1763 Oulu haud. 17.05.1831 Oulu
Poika : Karsikko eller Aspegren Carl Gustaf Carl-Gustafsson.


Kåsander eller Kosunen Abraham Abrahamsson.
Avio Oulu stad 02.04.1752 s. 07.12.1726 Oulu k. 14.08.1794 Oulu
(Gelti ?) Brita Nilssdotter. Vihittäessä merkitty Kemi kotipaikaksi.
s. __.__.1725 Kemi k. 27.08.1800 Oulu
Tytär : Kåsander Catharina Abrahamsdotter.  Avio Aspegren Carl Gustaf Andersson.
Aapraham ollut sjöman sitten wräk. eli merimies sitten häätäjä, jonkinlainen poliisi. Pappi kirjottanut haud. gratis, kiitos.
Amraham merkitty kuol. 70 v. joten olisi synt. 1724, mutta tuo syntymä aika löytyy. Brita ehkä 06.08.1724 Kemi. Nils Hansson Gelti:n tytär ?


Kosunen Abraham ? sson.
Avio Oulu stad ennen 1724 s. Oulu ? k. Oulu ?
Paso Lisa Michelsdotter.
s. Oulu ? k. Oulu ?
Poika : Kåsander eller Kosunen Abraham Abrahamsson.
Amraham merkitty olleen Invån. eli Asukas ja Profossen eli Ruoskija-Sotapoliisi-Telottaja. Ainakin Abr. Cosunen ja Lisa Michdr. saivat lapsen pojan 1724 Simon. Ovat elossa 1746.


Oisko jollain muuta tai parempaa, oikeampaa ?

[tellervoranta]

Hei :), jos sinä tuosta Pason Liisasta haluat mennä taaksepäin, niin sukunimellä Pasoi löytyy mm. Ylikiiminki, Kiiminki, Ii.

Ylikiimingissä enemmän puhutaan Paasola tai Paaso eli Pöyskö.

Kiimingissä Paso ( näkyi v.1675 henkikirjassakin): Pason (Kontion) Paavo juoksi Tukholmassa hakemassa lupaa oman omituisen kirkon saamiseksi Kiiminkiin ja veljenpoika Pentti on Kiimingin kellotapulin rakentaja ( myös Pudasjärven kirkon).

Iissä ja siitä pohjoiseen kai Paaso.

[Risto]

Hei Tellervo.

Vai ihan Tukholmissa Paavo laukannut kirkonsa asioissa.

Jep koulutoverina ollut Paaso nimisiä, lienee vaimolleni sukua, vaiken silloin sitä voinut aavistaa.

Pitääpä vinkistä ottaa vaarit (Sitten aikanaan, kun tulee sen aika).

[AnteroA]

Riston vihjeen (yksit.viesti) mukaan HisKi:stä löytyy Lohtajalta esim. haulla:Lapsen etunimi Fredrika vanhemmiksi sold. Anders Afpegren (f:=s!) ja Barbro Afpengren, joten pidän selvitettynä (V.H.Kivioja selvittänyt siis jo aikaisemmin) että Anders on ollut aluksi sotilas Lohtajalla. Tästä taaksepäin on jo sitten varmaan vaikeampaa. Fredrika Rebecca on haudattu Muhoksen Laitasaareen kuten äitinsäkin. Hiukan epävarma tieto on, että Anders on syntynyt 1748 ja kuollut n. 1790 (varmaan Oulussa).
Risto kirjoitti mielenkiintoista tietoa Andersin pojan Aspegren Carl Gustaf vanhemman vaimon suvusta. Tässä mitä olen löytänyt (enimmäkseen) HisKistä Carl Gustaf nuoremman vaimon Anna Margareta Olofintytär Karsikon, s.4.10.1801 Simo, suvusta. Enemmän tietoa HisKissä ja allaolevat eivät varmistettuja. Pahoittelen, jos menee ihan metsään jossakin.


Olof Andersinpoika Karsikko, s. 27.9.1769 Simo, Brita Andersintytär Taskila, s. 7.9.1777 Alatornio


Olofin vanhemmat: Anders Karsikko (ent. Posti ?) ja Anna Täickö, v. 23.5.1747 Kemi msrk (vanhimman ja nuorimman lapsen ikäero n.20 v)


Britan vanhemmat: Anders Eliasson s. 11.2.1734 ja Brita Nilsdr s. 22.10.1738 Alatornio


Anders Eliassonin vanhemmat: sold Elias Perss Miölskiägg ja Gertrud Andersdr, vihitty 1.4.1722 Alatornio


Brita Nilsdr:n vanhemmat: Nils Hansson Byny ja Margaretha Pärsdr


Antero

[Risto]

Hei.

Lisä valaistusta Aspegren Anders, soldat ja srädder.

Ilpo Kojola on ansiokkaasti kerännyt mm. sotilashenkilöistä aineistoa
http://kotinetti.suomi.net/kojola/ -linkkiin.
Erittäin hyviä sivuja alueelta. Tuosta voi täydellä syyllä kiittää Ilpoa.
Sieltä vain klikkaamalla löytyy tietoja.

Jossa Lohtaja-Kalajoki-Pyhäjoki, siellä pari kappaletta sotilas Anders Andersson Aspegreniä. Rygm. 641 Ruotu 40, Rahkola.
1. Aspegren Anders Andersson lienee syntynyt 1725 Österbotten, naimaton aloitti palvelun 20.02.1750. Ollut myös sairaana Malmby:ssä, missähän se on ?
2. Aspegren Anders Andersson linee syntynyt 1732, mutta tämä kuollut 13.06.1751.

Näyttäisi hyvin sopivan kohta 1. Anders Andersson Aspegren ketjussa haettuun sukuun.

[Matti Lund]

Hei

Malmilla (nyk Helsingin alueella, siellä missä sijaitsee myös vanha lentokenttä) sijaitsi ruotujakoisen armeijan eräänlainen keskussotilassairaala, siis myöhemmän asevelvollisuusarmeijan Tilkan edelläkävijä.

Taisteluissa haavoittuneet ja marsseilla pahan epidemian kynsiin pahimmin joutuneet tuotiin sinne hoitoon. Hoito ei tietystikään aina auttanut, joten se on monien pohjalaistenkin esi-isien kuolinpaikka esimerkiksi 1700 -luvulla.

Harmikseni en löytänyt itseltäni tietoa, milloin laitos oli perustettu (ehkä pian isonvihan jälkeen joskus 1720- tai 1730 -luvulla, kun ruotujakoista laitosta uudelleenjärjesteltiin???)

Ehkä jollain on tarkempi tieto? - Siis pitkä historia tällä sairaalalaitoksella on joka tapauksessa ollut.

terv Matti Lund

[Risto]

Hei.

Matti, olisihan minun tuo pitänyt itse oivaltaa yhdistää Malmby nykyiseen Malmiin.
Mutta kun sama pää kesät talvet.

Kiitos tiedosta.

[Jouni Kaleva]

Edesmenneen Kalajoen kirkkoherra Vilho H. Kiviojan muistiinpanojen mukaan Antti Aspegren on ollut Lohtajalla sotilas, Kalajoella pitäjän räätäli ja Oulussa uppsyningsman. Hänen syntymäajastaan,-paikastaan tai isästään ei löydy tietoa mutta HisKi:stä löytyvien lapsien lisäksi Kivioja mainitsee Lohtajalla 11.6.1768 syntyneen Fredrikan. Melko varmalta näyttää siis, että Karl Gustaf (vanhempi) ja Fredrika Rebecca todella (ks. Risto ja Tom yllä) olivat sisaruksia. Yhteys Stierncreutzeihinkin viittaa siihen suuntaan. Muuta uuttapa Kalajoelta ei oikeastaan löytynytkään.

Antero
Hei

Sattumoisin olen lähestynyt tätä asiaa toisesta suunnasta, eli Stiercreutzien kautta.

Olen saanut seuraavan perhekokonaisuuden:

Magnus Fredrik Stjerncreutz, syntynyt 1771, kuollut 30. tammikuuta 1812, Muhos (ikä kuollessa 41 vuotta vanha). Kersantti Iissä. Kuollut Muhoksen Laitasaaressa kuumeeseen.


Puoliso 4. toukokuuta 1794, Oulu, Frederika Rebekka Aspegren, syntynyt 11. kesäkuuta 1769, kuollut 8. helmikuuta 1837, Oulunsalo. Näkyy RK Muhos 1812-17 leskenä Laitasaaren Hakkarilan talossa no 25. Mukana muut lapset paitsi vanhin Margareta Lovisa. Rebekka pysyy tässä talossa kuolemaansa saakka. Kuitenkin hautausmerkinnän mukaan kuollut Oulunsalossa ja haudattu Saloon (=Saloinen).

lapset


Margareta Lovisa, syntynyt 26. heinäkuuta 1795.
Fredrika Eleonora, syntynyt 9. helmikuuta 1798, Ii, Etelä-Ii, kuollut 25. helmikuuta 1833, Oulunsalo (ikä kuollessa 35 vuotta vanha).
Maria Charlotta, syntynyt 16. tammikuuta 1801, Ii, Etelä-Ii.
Puoliso 12. kesäkuuta 1833, Muhos, Pekka Juhonpk. Karhu.
Karl Fredrik, syntynyt 5. elokuuta 1804, Ii, Etelä-Ii, kuollut 17. huhtikuuta 1838. Kauppalaivan kapteeni, joka kuollut merimatkalla ja haudattu Ranskaan Cettan kaupunkiin.
Kustaa Adolf, syntynyt 21. joulukuuta 1808, kuollut 5. marraskuuta 1813, Muhos (ikä kuollessa 4 vuotta vanha).Kysymys: onkohan tullut varmistetuksi, että tämä Fredrika Rebekka Aspegren olisi sama kuin tuo Lohtajalla 11.6.1768 syntynyt Fredrika Antintr. Aspegren? Tämä toteamani synt.aika 11.6.1769 on johdonmukaisesti kaikissa Iin ja Muhoksen rippikirjoissa, joista tämä Fredrika Rebekka löytyy.

[AnteroA]

onkohan tullut varmistetuksi, että tämä Fredrika Rebekka Aspegren olisi sama kuin tuo Lohtajalla 11.6.1768 syntynyt Fredrika Antintr. Aspegren? Tämä toteamani synt.aika 11.6.1769 on johdonmukaisesti kaikissa Iin ja Muhoksen rippikirjoissa, joista tämä Fredrika Rebekka löytyy.

Mielestäni on varmistunut (#40 yllä). Itseäni kiinnostaisi Anders Aspegrenin ja vaimonsa Barbro Margareta Feg'in (Pelkonen?) taustat. En ole ainakaan vielä onnistunut löytämään mitään varmaa. Fredrika Rebeccan jälkeläisistä olisi tietoa, jos joku olisi kiinnostunut (vaikkapa yksityisviestiä käyttäen?).

Antero

[Janne Asplund]

Säräisniemen lukkarin isä taas oli Muhoksen lukkari Johan Aspegren s. Luukela 18.10.1720, k 1786 Muhos.

Lea Holman tutkimuksesta: Johan Aspegrenin ensimmäinen ammatti oli suutari. Kun hänet vihittiin Oulussa 2.12.1746 Anna Samuelintytär Anglenian kanssa, hän oli suutari. Vielä ensimmäisen pojan syntyessä 1747 hänen ammatikseen on merkitty suutari. Muhoksen kirkonkellossa olevan merkinnän mukaan Johan Aspegren olisi ollut Muhoksella lukkarina jo vuodesta 1747. Vuoden 1781 piispantarkastuksessa hän itse mainitsee astuneensa virkaan 1748. Vielä 1748 hän on ollut Oulussa henkikirjoitettuna neljännessä korttelissa. Oulun raastuvanoikeudessa 20.2.1748 suutarinkisälli Johan Aspegrenia syytetään siitä, että hän on myynyt kalaa ja voita Tukholmaan. Hänen olisi pitänyt tarjota niitä ensin Oulun ja lähiseudun säätyläisille. Ilmeisesti siirtyminen suutarin ammatista lukkariksi on tapahtunut 1748. Oulun rippikirjoissa 1742-1754 Johan Aspegren on merkitty vaimonsa Anna Anglenniuksen kanssa Samuel Angleniuksen perheen tietoihin vuosina 1747-1748. (http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty)

Muhoksen lukkarin Juho Aspegrenin polveutuminen Haukiputaan Luukila-suvusta perustuu Vilho Kiviojan artikkeliin "Lukkarisuku Aspegren" (Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 22:60-82; 1938). Siinä esitetään vakuuttavanoloiset indisiotodisteet, joskaan ei sitovaa näyttöä. Sai 1733 köyhäinkassasta 6 hopeatalaria "suureen tarpeeseen" opiskelua varten Oulun triviaalikoulussa (Suur-Iin historia s.496). Lähti 1740-luvulla suutarinoppiin Tukholmaan suutarimestari Ramsteenin luo, missä hänet tunnettiin nimellä Johan Asp. Poika oli omaksunut äitinsä Kaarina Pekantytär Aspin sukunimen (Suur-Iin historia s. 59). Sittemmin nimi muuttui Aspegréniksi ja Juho päätyi isänsä ammattiin, lukkariksi Muhokselle.

Hei!
Ohessa näkyy, kuinka sukunimi muuttui kolmen vuoden sisällä yhdestä toiseksi:

Suutarimestari Tukholmassa Andreas Ramsteenin kisälli:

”Åhr 1742 den 23 julij inskerfs Johan ASP på 3 åhr […] Åhr 1745 den 13 maij utskrefs med stående Johan ASPEGREN […]”

Lähde: Skråarkiv, Skomakareämbetet, D 1:4, In- och utskrivningsböcker, 1726-1755., s. 120. Stockholms stadsarkiv.

[Jouni Kaleva]

Hei!
Ohessa näkyy, kuinka sukunimi muuttui kolmen vuoden sisällä yhdestä toiseksi:

Suutarimestari Tukholmassa Andreas Ramsteenin kisälli:

”Åhr 1742 den 23 julij inskerfs Johan ASP på 3 åhr […] Åhr 1745 den 13 maij utskrefs med stående Johan ASPEGREN […]”

Lähde: Skråarkiv, Skomakareämbetet, D 1:4, In- och utskrivningsböcker, 1726-1755., s. 120. Stockholms stadsarkiv.
Tämän Johanin vanhempiin on löytynyt timantinkirkas todistus:
Iin käräjillä tammikuussa 1742: "Att Johan Mattson Asp, hvilcken uti ...åhr 1741 i Januari månad skall begifwit sig hos skomakare mästar Blomsteen i Stockholm, att lära skomakare hadlena .. är född utaf ächta säng,..ährliga föräldren, fadernn för detha klockaren vid Haukipudas capell häruti Ijo sockn men nu mera färjekarlen vid Haukipudas färjestad Matz Jacobsson Luukela, samt modren åfwennembde Luukelas hustru Karin Pehrs dotter Asp, hvilcka bägge ännu lefer..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24696557 Lisättäköön vielä, että käräjillä asian todistivat paitsi omat vanhemmat, myös kaikki lautamiehet ja koko käräjärahvas. Lisäksi oli kirkkoherra Gustaf Fabricius antanut asiasta todistuksen.

Mutta onko suutarimestari Blomsteen vai Ramsteen?

[Janne Asplund]

Tämän Johanin vanhempiin on löytynyt timantinkirkas todistus:
Iin käräjillä tammikuussa 1742: "Att Johan Mattson Asp, hvilcken uti ...åhr 1741 i Januari månad skall begifwit sig hos skomakare mästar Blomsteen i Stockholm, att lära skomakare hadlena .. är född utaf ächta säng,..ährliga föräldren, fadernn för detha klockaren vid Haukipudas capell häruti Ijo sockn men nu mera färjekarlen vid Haukipudas färjestad Matz Jacobsson Luukela, samt modren åfwennembde Luukelas hustru Karin Pehrs dotter Asp, hvilcka bägge ännu lefer..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24696557 Lisättäköön vielä, että käräjillä asian todistivat paitsi omat vanhemmat, myös kaikki lautamiehet ja koko käräjärahvas. Lisäksi oli kirkkoherra Gustaf Fabricius antanut asiasta todistuksen.

Mutta onko suutarimestari Blomsteen vai Ramsteen?

Hei! Kyllä se on Ramsteen. Asp / Aspegren löytyy suutarimestari Ramsteenin kisälleistä (s.120). Blomsteen-nimistä mestaria ei muistaakseni edes löydy tästä kirjasta (kts. edellisen viestini lähdeviite).

[Jouni Kaleva]

Hei! Kyllä se on Ramsteen. Asp / Aspegren löytyy suutarimestari Ramsteenin kisälleistä (s.120). Blomsteen-nimistä mestaria ei muistaakseni edes löydy tästä kirjasta (kts. edellisen viestini lähdeviite).
Tarkoitin, että tuossa linkittämässäni Iin käräjien jutussa lukee selkeästi Blomsteen. Ehkä renovointivaiheessa syntynyt kirjausvirhe?

[Janne Asplund]

Tarkoitin, että tuossa linkittämässäni Iin käräjien jutussa lukee selkeästi Blomsteen. Ehkä renovointivaiheessa syntynyt kirjausvirhe?

Kyllä, tuossa käräjäpöytäkirjassa on Blomsteen, mutta suutarimestarin oikea nimi on Ramsteen. En tiedä missä vaiheessa kirjausvirhe on tapahtunut, kenties juurikin renovointivaiheessa.