Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Onko kenelläkään tietoa Samuel Halmin vaiheista
Etsin tietoja Samuel Halmin (1827 - ?) elämävaiheistä varsinkin 1860-luvun jälkeen. Tähänastiset tietoni hänestä perustuvat omiin tutkimuksiini ja 1970-luvulla Piippolan kikkoherranvirastosta saatuun virkatodistukseen, jonka alkuperäisestä hakijasta minulla ei ole tietoa.
Samuel Halm syntyi 1. toukokuuta 1827 Pulkkilassa Lisa Susanna Myllykankaan aviottomana poikana ja kirkonkirjoissa ei ole merkintää isästä. Kuitenkin kolme vuotta Samuelin syntymän jälkeen, helmikuussa 1830 Lisa Susanna nai Samuel Samuelinpoika Halm (1799 - ?) nimisen sotilaan pojan. Myöhemmissä yhteyksissä tämä äidin aviomies ilmoitetaankin Samuelin isäksi ja hän itse alkaa käyttää nimeä Samuel Samuelinpoika Halm. En ole löytänyt mitään tyhjentävää vastausta liekö vanhempi Samuel nuoremman isä, mutta on tai ei, sillä tuskin on sen suurempaa merkitystä (tietenkin jos jollakulla on tietoa asiasta, otan sen ilomielin vastaan).
Tutkimusteni mukaan hän muutti Pulkkilasta Helsinkiin 6.12.1851 ja palasi kotiseuduilleen vuonna 1854, nyt tosin naapuriseurakuntaan Piippolaan. Helsingin vaiheetkin kiinnostaisivat, mutten ole onnistunut jäljittämään häntä tänä ajanjaksona. Piippolassa Samuel menee naimisiin vuonna 1856 Pulkkilasta kotoisin olevan Anna Beatha Myllykosken (1825 - 1894) kanssa. Pariskunnalle syntyy kirkonkirjojen mukaan neljä poikaa aikavälillä 1857-63, joista tosin vain yksi, Reinhold Samulinpoika Halm (1857 - 1918) eli aikuiseksi.
Mutta, Samuelin jäljet päättyvät tähän ja omissa tutkimuksissani 1863 syntynyt Anders-poika on viimeinen havaintoni Samuelista Piippolassa. Tuossa alussa mainitsemassani virkatodistuksessa 1970-luvulta mainitaan, että seurakunnan kirjoissa on merkintä Samuelin matkasta Amerikkaan 1. kerran aikavälillä 1860-69 ja että heidän kirjojensa mukaan mies on ollut Norjassa vuodesta 1865. Tähän päättyvät kaikenlaiset kirjalliset havainnot, jota olen Samuelista saanut. Onpa tässä lähivuosina pyydetty seurakkunalta uutta virkatodistusta, mutta siinäkin selvisi vain, että Samuel Halm on poistettu lopullisesti heidän kirjoistaan aikavälillä 1911-1920 ja ilmeisesti mies ei ole oleskellut ainakaan tämän seurakunnan alueella sitten 1860-luvun.
Suvun piirissä on kuitenkin kulkenut tarina siitä, että Viipuriin vuonna 1879 muuttanut suutarimestari ja kauppias Reinhold ei enää ikinä tavannut isäänsä ja Samuelin vaimo Anna Beathakin on kirkonkirjojen mukaan kuollut Johanneksessa, Karjalassa vuonna 1894.
En ole pystynyt itse jäljittämään minkäänlaisia merkintöjä näille ulkomaanmatkoille, saati löytämään merkintöjä Samuelista Amerikassa tai Norjassa. Olen pari vuotta sitten ottanut yhteyttä Norjan seurakuntiin, mutta en saanut oikeastaan minkäänlaista vastausta - pahoittelut vain siitä, ettei heillä ole resursseja tutkia pyyntöäni.
Olisin kiitollinen minkälaisista tahansa vinkeistä, kuinka voisin jatkaa tutkimuksiani, varsinkin koska ulkomaiden arkistot ja virastot eivät ole parhaiten hallussa. Vielä kiitollisempi olisin, jos jollakulla olisi jotakin tietoa Samuelin myöhemmistä vaiheista ja ehkä kuolinvuodesta ja -paikasta, jotka kyllä kiinnostaisivat. Palasiko mies enää Suomeen vai missä hän kuoli?
---------
Lisäys: kuten muistelinkin, vuosien 1860-69 Piippolan rippikirjassa sivulta 231 löytyvä Samuel on saanut peräänsä jonkinlaisen tekstin, mutten kyllä saa selvää kun on noin tummaa. Osaako kukaan muu tulkata? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7647083
Tapani Kovalaine
28.12.11, 13:02
"Osaako kukaan muu tulkita? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7647083 "
Ihan noin ensilukemalta voisi olla näkevinään tummassa tekstissä sanat: Se Brottom Bok N:o 92 .. .. mutta enämpi tämä on arvaus kuin oikean tekstin näkemisen havainto.
Noista Helsingin vaiheista, tässä Samuel Suomen Kaartin rippikirjassa 1849-1856:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7579235
Hänestä mainitaan, että "afsked för sjuklighet". Lisäksi on maininta jostain tuomiosta vuodelta 1851, mutta siitä en saa selvää.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4768&pnum=10
Tuolla aukeamalla (joka vaatii SSHY:n jäsenyyden) viimeisenä näyttäisi olevan se Brottom Bokin merkintä N:O 94, johon rippikirjassa viitataan.
Kovin on vain ylivalottunut. Ehkäpä siitä kuitenkin kielitaitoisemmat saavat selvän.
Toisella rivillä taitaa olla ainakin vuosiluvut 1854 ja 1851?
P. Pihlman
29.12.11, 09:22
"Osaako kukaan muu tulkita? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7647083 "
Ihan noin ensilukemalta voisi olla näkevinään tummassa tekstissä sanat: Se Brottom Bok N:o 92 .. .. mutta enämpi tämä on arvaus kuin oikean tekstin näkemisen havainto.
Asiaa voisi avittaa jos on olemassa muuttokirjat vuodelta 1864 - 1865.
Niistä pitäisi löytyä kirja N:o 92, josta voi nähdä mihin muutettu.
Samuel Samuelssonin kohdalla viimeinen merkintä 1864. Merkintä
oikealla till Amerikan_vuosiluku, josta ei saa selvää. Tuo merkintä
Amerikan on kirjoitettu myös nimiruutuun Samuel Samuelsson päälle,
samanlaisella A kirjaimella ja tekstillä.
Amerikka on tuossa ajassa voinut merkitä myös Kanadaa. Löytyneekö
Siirtolaisinstituutin sivuilta? tai Mormonien haulla? On voinut kuolla
Amerikassa.
Muuan tapaus. Mies lähti ämpärin kanssa kaivolle ja sanoi hakevansa
vettä. Jätti ämpärin kaivolle ja lähti Amerikkaan, josta palasi kymmen
vuoden kuluttua ja siitti vaimolleen pojan aiempien jälkeläisten
lisäksi.
Amerikkaan ilmeisesti lähdettiin porukoissa. Onko paikkakunnalla muita
Amerikkaan lähteneitä?
P. Pihlman
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7647083 "
Ihan noin ensilukemalta voisi olla näkevinään tummassa tekstissä sanat: Se Brottom Bok N:o 92 .. .. mutta enämpi tämä on arvaus kuin oikean tekstin näkemisen havainto.
Enpä ole koskaan nähnyt käsitettä Brottom Bok, sensijaan kyllä Brottmåls bok, jota tuossakin varmaan tarkoitetaan.
Tapani Kovalaine
29.12.11, 15:31
Enpä ole koskaan nähnyt käsitettä Brottom Bok, sensijaan kyllä Brottmåls bok, jota tuossakin varmaan tarkoitetaan.
Brottom Bok ei voi olla mikään kunnon termi, mutta Brottm Bok sellainen jo voisikin olla. Mitä sitten tulee Amerikoihin muuttamiseen, niin sellainenkin tulkinta on mahdollinen, että vuosien 1870-1879 aikana on edelliseen rippikirjaan tehty Samuel Halm'in kohdalle maininta, että Amerikan (Amerikkaan?). Eli hän ei ole ollut vuonna 1879 poikansa mukana muuttamassa Johanneksen seurakuntaan, kun on kuulemma mennyt Amerikkaan ja kukaties Norjan kautta. Tuo reitti oli hyvin monen pohja(nmaa)laisen muuttajan käyttämä noihin aikoihin.
Mikähän sitten on ollutkaan tuo ylivalottunut rötös, joka vuonna 1851 on Samulilla ollut? Muuttokirja Helsingistä 9.12.1853 Piippolaan löytyy kyllä digikuvasta 2 Narc'ista, mutta senkään tiedoilla ei meinaa vastausta löytyvät. On tarkka-ampuja nro 128 Samuelia sakotettu 10.1.1851 ja peräti 9 ruplaa 60 kopeekkaa - mutta mistä hyvästä? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7638577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7638577)
Digikuvasta 60 löytyy Samuelin vastavihityn puolison muuttotiedot. Loisleski Anna Beata Pukema, sittemmin Moisala, sittemmin Myllykoski lienee syntynyt 15.1.1825 Pulkkilassa tai Nivalassa ja hänen äitinsä on ollut Anna Pukemaa s. 1795, mutta isästä ei ole varmaa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1834-1841_ik23/242.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1834-1841_ik23/242.htm)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3dysv8?fi+0416+vihityt+1269) 13.5.1832 VIHITTY PULKKILASSA - Drg. Johan Moisalo Dej. Anna Pukemaa Gesti h:n
On tarkka-ampuja nro 128 Samuelia sakotettu 10.1.1851 ja peräti 9 ruplaa 60 kopeekkaa - mutta mistä hyvästä? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7638577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7638577)
pliktfälld för visad sidovördnad mot Rätten (9 rbl 60 kpk)
samt för tredsko att gå vittnes eden (5 rbl)
Tapani Kovalaine
29.12.11, 21:31
pliktfälld för visad sidovördnad mot Rätten (9 rbl 60 kpk)
samt för tredsko att gå vittnes eden (5 rbl)
... tuollaisia kirjaimia siellä muuttokirjassa tosiaan oli ... ja Samuel Halm on siis vuonna 1851 syyllistynyt epäkunnioittavaan käytökseen tuomioistuinta kohtaan ja on lisäksi niskoitellut todistajanvalaa vannomaan käskettäessä ... sakkoja niistä sai!
P. Pihlman
30.12.11, 11:16
"Osaako kukaan muu tulkita? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7647083 "
Ihan noin ensilukemalta voisi olla näkevinään tummassa tekstissä sanat: Se Brottom Bok N:o 92 .. .. mutta enämpi tämä on arvaus kuin oikean tekstin näkemisen havainto.
Ylivalottuneen tekstin saa hieman selvemmäksi, kun digikuvaa sen
ja muuttaa valoisutta tietokoneella.
P. Pihlman
P. Pihlman
30.12.11, 15:38
Samuel Halm nuorempi
Äiti Susanna Elisabeth Andersdotter s.21.11.1804 Piippola Myllykangas
1800-1807 sivu 119 kuva 116
1819-1828 sivu124 kuva137, Susanna muuttaa Pulkkilaan. Ei abs:
eli synninpäästöä salavuoteudesta. Saanut # merkinnän
Myllykangas 1829-1835 sivu 152 kuva 150
Ander Andersson s. 26.2.1778, perhe
hru Elisabeth Johansdr. s.2.9.1777
Veli Nils Myllykangas jäänyt pitämään taloa Myllykangas
P. Pihlman
Nuoremman Samuel Halmin mahdollisesta isästä, Samuel Samuelinpoika Halm vanhemmasta löytyy myös jonkin verran tietoa:
Pulkkilan rippikirja 1802-1809, kuva 135 Soldater http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1802-1809_ik22/135.htm
Samuel Samuelsson Halm synt. 10.12.1799. Isä Samuel Halm s. 10.10.1771 ja äiti Clara Greta s. 1772
Myös äidin sukunimi on jäljitettävissä, kun katsotaan syntyneitä ja kastettuja vuodelta 1808: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/syntyneet_1784-1810_ik25/172.htm
Vanhemman Samuelin nuorin veli (ja kaikista vanhimman Samuelin kuopus) Jacob s. 12.1.1808, isä Samuel Halm ja äiti Clara Margareta Smitt. Kovin saksalaisilta kalskahtavat molemmat sukunimet, vaan voiko niistä vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä? En ole ihan perillä miten sotilaat Pohjanmaalla saivat sukunimensä, onko kellään varmaa tietoa?
Toisin sanoen Raahen syntyneiden kirjasta 1763-1781, kuva 65 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/syntyneet-vihityt-kuolleet_1763-1781_ik57/65.htm
löytyy 21.3.1772 syntynyt Clara Margagreta Schmidt, isä corporal Carl G. Schmidt ja äiti Cath. Öhrry(?) Paikka ilmeisesti Savolax. HISKIstä hakemalla löytyy vielä 18.6.1775 Savolaxbyssä syntynyt Carl Gustav Scmidt, vanhemmat corp. Carl Georg Smidt ja Caisa Öhrn.
Carl Georg Smidt löytyy vielä vuosien 1765-1778 Raahen rippikirjasta, sivu 251 Savolaxby. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/rippikirja_1765-1778_mko12-19/143.htm
Carl Georg Smidt s. joulukuussa 1746 ja vaimonsa Cath. Öhrn s. 25.2.1735.
Vanhimman sotilas Samuel Halmin (1771 - 1833) vanhempia tai syntymäpaikkaa en ole kyennyt vielä tähän asti jäljittämään. Mutta palataksemme nuorimpaan Samueliin...
Amerikka on tuossa ajassa voinut merkitä myös Kanadaa. Löytyneekö
Siirtolaisinstituutin sivuilta? tai Mormonien haulla? On voinut kuolla
Amerikassa.
Siirtolaisinstituutin rekisterit eivät taida ulottua 1860-luvulle(?). Jotkin yksittäiset tietokannat saattaisivat antaa vihjeitä, mutta muistaakseni esim. matkustaluettelot alkavat vasta 1890-luvulta ja pääosa rekistereistä lienee 1900-luvun alusta. Harmillista, harmillista.
Mormonien FamilySearch taitaa tuottaa aika monta osumaa, kun hakee nimellä "Samuel Halm" - suurin osa ilmeisesti Saksasta lähtöisin olevia, Yhdysvaltoihin asettuneita siirtolaisia. Pitää tarkistaa, tärppääkö yksikään osuma tähän tiettyyn, Pulkkilasta kotoisin olevaan Samueliin.
Tietty on myös se maksullinen ancestry.com palvelu, mutta en ole ihan varma löytyykö senkään kautta mitään Samuelista. Kuulostaa ihan hyvältä teorialta, että mies olisi kuollut Amerikoissa tai matkalla sinne, mutta pitäisi saada edes yksi varma osuma Samuelista Amerikoissa, että sitä pääsisi miehen jäljille.
P. Pihlman
31.12.11, 10:11
Samuel Halm nuorempi
Äiti Susanna Lisa Andersdotter s.21.11.1804 Piippola Myllykangas
1800-1807 sivu 119 kuva 116
1819-1828 sivu124 kuva137, Susanna muuttaa Pulkkilaan. Ei abs:
eli synninpäästöä salavuoteudesta. Saanut # merkinnän
Myllykangas 1829-1835 sivu 152 kuva 150
Ander Andersson s. 26.2.1778, perhe
hru Elisabeth Johansdr. s.2.9.1777
Veli Nils Myllykangas jäänyt pitämään taloa Myllykangas
P. Pihlman
Asia jäi kiinnostamaan
Susanna Liisa Andersd. Myllykangas s.21.11.1804 (Pulkkila kirjalla 21.1.04),
ei lydy muuttokirjoista.
Sisar
Pulkkilan muutokirjat 1824-1840, kuva 23 Elsa Greta And.d. Myllykangas
s.14.5.1802 on vih. 14.4.1825 Piippola? Syntymävuosi Pulkkilan kijoissa
1804 on virhe. HisKin kuolleissa 22.8.1834 nimellä Gatharina, on k. lapsiv.
Susanna Lisa Myllyjangas on merkitty Piippolan kirjaan 1819-1828,
muutto Pulkkila, kirja päättyy 1826. Susanna ilmestyy Pulkkilassa
Samuel Halm vaimoksi, mutta vihitään vasta 1830. Olisiko Samuel Halm
tunnustautunut isäksi? Poika on saatettu nimetä isän mukaan, joka äidin
tiedossa.
P. Pihlman
Samuelin vaiheet
Mielenkiintoinen stoory. Olen hieman kokeilut Ancestry.com, johon minulla on laajat valtuudet. Olen kokeilut sekä Samuel Halm että Samuel Samuelsson sekä syntymävuosi 1827 + - 1. Osumia tällä haulla tulee aika paljon. Parhaiten sopii yhteen Samuelin tiedossa olevien vuosilukujen kanssa seuraavaa: Entlisted ( Civil War) in New York 39th, Infantry Regiment on 25.1.1864 and Mustered out on 1.7.1865 at Alexandria VA. Birth date abt, 1827 , entlistment place Brooklyn, NY. Syntymäpaikana oli merkitty Sweden. Tietojen mukaan hän oli haavoitunut. Olen havainnut että suomalaisten osalta on merkitty synymämaaksi sekä Finland, Sweden että Russia. Hyvää Uutta Vuotta Karl
P. Pihlman
31.12.11, 15:30
Samuelin vaiheet
Mielenkiintoinen stoory. Olen hieman kokeilut Ancestry.com, johon minulla on laajat valtuudet. Olen kokeilut sekä Samuel Halm että Samuel Samuelsson sekä syntymävuosi 1827 + - 1. Osumia tällä haulla tulee aika paljon. Parhaiten sopii yhteen Samuelin tiedossa olevien vuosilukujen kanssa seuraavaa: Entlisted ( Civil War) in New York 39th, Infantry Regiment on 25.1.1864 and Mustered out on 1.7.1865 at Alexandria VA. Birth date abt, 1827 , entlistment place Brooklyn, NY. Syntymäpaikana oli merkitty Sweden. Tietojen mukaan hän oli haavoitunut. Olen havainnut että suomalaisten osalta on merkitty synymämaaksi sekä Finland, Sweden että Russia. Hyvää Uutta Vuotta Karl
Samuel Susannanpoika (Samuelinpoika Halm) saattaa olla isästä
Samuel Samuelinpoika 1799, jonka ensimmäinenvaimo Anna Caisa
kuoli 24.7.1824. Samana vuonna on Pulkkilan muuttaneissa.
Pigan Susanna Lisa And. dotter Myllykangas 1804 Piippola,
muuttanut ilmeisesti dejan taloudenhoitajaksi taloon ja merkitty
sivun vasemmalle erikoismerkillä, kuten Samuelkin.
Susannalle syntyy poika Samuel 1.5.1827, Dejan Lisa Susanna Myllykangas.
Dejan voi tarkoittaa aviottoman lapsen äitiä, mutta merkintä oä:tä
lapsella ei ole. Pari vihitään 1830.
P. Pihlman
P. Pihlman
31.12.11, 20:37
Samuelin vaimo Anna Beatha s.15.1.1825, ei löydy Johanneksen
kuolleista Hiskissä.
Johanneksen vihityissä 2.7.1893
Uuras Pitäjänsuutarimestari Reinhold Samuelinpoika Halm
Talontytär Amanda Antintytär Huunonen (s.18.12.1874) Huunonsaari N:o 1
Hiskin kuolleissa viim. lapsi 7.6.1903, omainen Reinold Halm
P. Pihlman
Samuelin vaiheet
Mielenkiintoinen stoory. Olen hieman kokeilut Ancestry.com, johon minulla on laajat valtuudet. Olen kokeilut sekä Samuel Halm että Samuel Samuelsson sekä syntymävuosi 1827 + - 1. Osumia tällä haulla tulee aika paljon. Parhaiten sopii yhteen Samuelin tiedossa olevien vuosilukujen kanssa seuraavaa: Entlisted ( Civil War) in New York 39th, Infantry Regiment on 25.1.1864 and Mustered out on 1.7.1865 at Alexandria VA. Birth date abt, 1827 , entlistment place Brooklyn, NY. Syntymäpaikana oli merkitty Sweden. Tietojen mukaan hän oli haavoitunut. Olen havainnut että suomalaisten osalta on merkitty synymämaaksi sekä Finland, Sweden että Russia. Hyvää Uutta Vuotta Karl
Juu, samaan ongelmaan törmäsin kokeillessani FamilySearchin hakua, hakutuloksia on liikaa ja niiden rajaaminenkaan ei anna tunnu auttavan.
Kuulostaa kyllä todella mielenkiintoista, olihan Samuelilla kyllä ilmeisesti jonkinlainen sotilastausta ja jos syntymämaaksi on merkitty Sweden, voipi olla, että kyseessä todella on meidän itsemämme Samuel Halm. Ainakin voidaan kai jo pitää aika todennäköisenä, että Samuel oli lähtenyt Suomesta viimeistään 1865 ja luultavasti jo aiemmin.
Olisi kyllä enemmän kuin kätevää päästä käsiksi noihin Ancestryn tietokantoihin. Sinällään vaan harmillista, että olen käyttänyt sen sivuston yhä mainostaman 14 päivän ilmaisen koeajan jo aikoja sitten - enkä tietenkään vielä tutkinut Samuelin tapausta. Toisaalta en kyllä viitsisi maksaa sivuston jäsenmaksuakaan, kun tutkimieni sukujen jäseniä on hyvin vähän ulkomailla.
Mutta suuret kiitos tästä tiedosta Karl! Tämä Yhdysvaltain kansalaissodassa taistellut Samuel Halm vaikuttaa ainakin tarkistamisen arvoiselta tapaukselta.
Samuelin vaimo Anna Beatha s.15.1.1825, ei löydy Johanneksen
kuolleista Hiskissä.
Johanneksen vihityissä 2.7.1893
Uuras Pitäjänsuutarimestari Reinhold Samuelinpoika Halm
Talontytär Amanda Antintytär Huunonen (s.18.12.1874) Huunonsaari N:o 1
Hiskin kuolleissa viim. lapsi 7.6.1903, omainen Reinold Halm
P. Pihlman
Minäkään en ole löytänyt Anna Beathaa Johanneksen kirkonkirjoista ja tieto kuolinvuodesta 1894 on peräisin tästä ensimmäisessä viestissä mainitsemastani 1970-luvulla Piippolan seurakunnasta pyydestä virkatodistuksesta.
Sen mukaan Anna Beatha Halmin kuolinaika on merkitty heidän kirjoihinsa 17.02.1894 sillä lisähuomautuksella, että kuolinpaikka Johanneksen seurakunta. Siis todennäköisesti Anna Beatha on kuollut Johanneksessa ollessaan siellä vain vierailulla ainoan aikuisikään ehtineen poikansa, Reinholdin luona. Olen päässyt tutkailemaan myös Halmin 1800-luvun alussa painettua perheraamattua, jonka esilehdillä on myös merkintä Anna Beathan kuolinajasta ja -paikasta, joten luultavasti tieto Anna Beathan kuolemasta Johanneksessa pitää paikkansa.
Samuelin pojan, Reinholdin vaiheet ovatkin tiedossani varsin hyvin. Hän saapui Karjalaan vuonna 1879 ja toimi kiertelevänä suutarina ja "kaupparatsuna" ja tapasi näillä kiertomatkoillaan myös tulevan vaimonsa Amanda Huunosen. Amanda itse kertoi lapsenlapsilleen tarinaa siitä, kuinka Halmin Reinhold oli aina kopannut n. 12-vuotiaan Amandan syliinsä ja nauranut, että tästä tytöstä minä vielä vaimon teen (Reinhold oli Amandaa 17 vuotta vanhempi). Niimpä noin vuoden 1890 tienoilla, Amandan ollessa 16-vuotias, Reinhold ja Amanda olivat olleet kävelyllä Viipurissa, Torkkelin puistossa ja Reinhold oli nähnyt lehtikuusessa kaksi käpyä kasvaneena kiinni toisiinsa. Hän oli poiminut kävyt ja sanonut, että "tässä olemme kuin me kaksi, ikuisesti yhdessä" ja luvannut hakea Amandan vihille heti kun tämä täyttäisi 19. Kyseiset kävytkin ovat tallessa ja kulkeneet suvussa "perhekalleutena".
Ja kuten Johanneksen vihityistä näyttää löytyvän, Amanda ja Reinhold menivät vihille heti Amandan täytettyä 19. Lapsia pariskunnalle syntyi yhteensä 14, joista yhdeksän eli täysi-ikäisiksi. Tiedän Reinholdin toimineen Uuraan raittiusseuran johtakunnassa ja perustaneen kaupan Ahtialaan, Nastolaan, kun hän muutti sinne perheineen 1907.
Noh, Reinholdin tarina päättyi 60-vuotiaana 22.4.1918 Suomen sisällissodan tuoksinnassa, kun kauppias Halm ammuttiin keskellä yötä kotitalonsa ladon taakse. Halmin vanhin tytär muisteli aikanaan, että keskellä yötä Reinhold oli haettu kotoaan ja Amanda-äiti oli käskenyt tyttären perään, että ruumis löytyisi. Ei jäänyt Amandalle kuin miehensä luodin lävistämä nahkatakki, jonka hän säästi lopun ikäänsä. Punaiseksihan Reinhold luettiin, mutta kaikki hänen lapsensa väittivät kivenkovaan vielä 1960-luvulla, että isä ei ottanut sisällissodassa puolta, vaan olisi myynyt kauppatavaraansa sekä valkoisille ja punaisille. Liekö sitten koko totuus, en tiedä sitä, ja luultavasti totuus tästä asiasta ei ole meidän jälkipolvien saavutettavissa.
Yksi sinänsä mielenkiintoinen juttu kyllä nousee vielä mieleen: Reinholdin esineistöstä ei paljoa ole jälkipolville säästynyt, lukuunottamatta vuoden 1895 päivyriä ja hänen henkilökohtaista lompakkoaan, jossa on vielä sisällä kaikki se (kolikkoja lukuunottamatta), mitä siellä oli hänen kuolinhetkellään. Kaikista mielenkiintoisin lompakosta löytyvä asia kyllä on Egyptin punta 1900-luvun alusta - ilmeisesti on kauppias R. Halm päässyt tekemään kauppaa jonkun Egyptissä käyneen kanssa.
Pistin vielä liitteeksi valokuvan Reinhold Samulinpoika Halmista, kun sellainen kerran koneeltani löytyi. Kuva on otettu noin 1880-luvulla Viipurissa ja se on löytynyt Reinholdin kolmannen pojan jäämistöstä 1960-luvulla. Paljon muuta en kuvasta osaa sanoa.
Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2012 ja kiitokset kaikille tähän asti Samuel Halmista & muista tietoa hankkineille! Selvitys Helsingin vaiheista ja Samuel Susannanpojan mahdollisesta isästä ovat olleet ainakin erityisen tervetulleita.
P. Pihlman
01.01.12, 19:24
Mielenkiintoista
Omat sukujuureni ovat Nastolassa ja Lahden kylässä / Lahdessa.
Talvisodan alkaessa asuimme Nastolan Torkossa. Isoisäni sisar oli
aviossa Poliisi O.V. Pihlman kanssa. Hänet määrättiin Hämeenlinan
läänin kuvernöörin virkakirjeellä poliisiksi Lahden kylään vuoden 1892
alusta. Hän oli entinen aliupseeri ja myöhemmin Lahden kaupunginpalvelija.
Hänen vanha iso lompakkonsa on minulla ja sineteillä varustettu virka-
kirje, jolla hänet määrättiin poliisiksi.
!918 hän oli aliupseeri valkoisissa. Hänen vaimonsa isä ammuttiin keväällä
1917. Hänen serkkunsa poika A.J.Pihlman ammuttiin Jämsässä 22.4.1918,
syynä suhtautuminen punakapinaan. Hän oli Korpilahdella liittynyt työväen
yhdistykseen. Ei lainkaan aseellista vastarintaa. Mainitaan Rislak kirjassa
"Kauhun aika Jämsässä".
Asuin Lahdessa 1941-1952 paikassa, josta meille näkyi Hennalan kasarmit
pellon takaa. Sodan jälkeen avattiin hautoja, joista kerättiin pääkallot
puulaatikoihin, ilmaisesti laskettavaksi. Alametsässä oli yksi hautapaikka.
Sinne avattiin suuri monttu saveen, ja siihen ajettiin useampi autokuorma
niitä kerättyjä pääkalloja. Muut luut peitettiin vanhoille sijoilleen.
Alametsän hautapaikalla on kivipaasi, Helsingintien varessa. Yksi
haudoista oli Hennalan portilta Launeelle kulkevan tien varressa.
Ihminen on sotaisa laji.
Hyvää jatkoa vuodelle 2012
P. Pihlman
Onpa näinkin, sotaisia me tosiaan taidamme olla...
Reinholdin ampujan (tai oikeastaan kolme miestä tuli hakemaan Reinholdin) nimenkin olen kuullut, mutten jaksa tai pysty sitä mieleeni palauttamaan. Kyseessä kuitenkin oli Nastolan kansakoulun opettaja, jonka takia Amanda lähetti neljä nuorinta tytärtään Johannekseen oman äitinsä luokse käymään koulunsa.
Nastolan hautausmaalla on myös Amanda ja Reinhold Halmin viimeinen lepopaikka - tai ainakin Amandan, kukaan kun ei tunnu olevan varma onko Reinholdia sinne haudattu, kun kuulema ruumis hävettiin ja vietiin suohon ja jäljelle jäi vain edellä mainitsemani nahkatakki. Vähintään siellä on muistokivi, jossa lukee Reinholdin nimi ja elinaika.
Mainitsit Hennalan kasarmit, joihin Halmin sukukin liittyy. Välittömästi Reinholdin ampumisen jälkeen perheen vanhin poika Aarne Reinhold Halm (s. 1898) vankittiin ja kuljetettiin Tammisaareen, jossa hänet tuomittiin syylliseksi valtionpetokseen - joskin jopa tuomiossa todetaan, että Aarne haettiin väkipakolla asein kotoa liittymään punaisiin ja hän toimi lääkintämiehenä vain parin viikon ajan, jonka takia tuomiota ei ikinä pantu täytäntöön. Hiukan tämän jälkeen, toukokuussa 1918 myös perheen toinen poika, oma isovaarini E. A. Halm vankittiin ja kuljetettiin Hennalaan, josta hänet kyllä paria kuukautta myöhemmin vapautettiin täysin syyttömänä "kansan kiihottamiseen". Useampi Halmin lapsista oli kyllä katkera sisällissodan vuosista, varsinkin kun omien sanojensa mukaan Reinhold ammuttiin vain siksi, että hän "myi kauraa punaisten hevosille".
Ilmeisesti elinolosuhteiden vaikeuduttua huomattavasti Nastolassa, Aarne ja perheen vanhin tytär muuttivat Johannekseen, jossa asui sukua ja elämäkin oli varmasti helpompaa, kun yllä ei ollut "punikin" leimaa. Vaan ei päässyt Amandakaan helpolla, perheen nuorin tytär kun oli vain muutaman kuukauden ikäinen ja sairasti pahaa reumaa. Toimeentulo katkesi ja Halmin talo rapistui silmissä, ja en usko, että Amandan tuskaa on helpottanut sekään, että vanhin poika Aarne kuoli tapaturmaisesti vain muutaman vuoden kuluttua.
Kovia ihmiskohtaloita, mutta taisi kansalaissota jättää jälkeensä aika monta leskeä, niin punaisten kuin valkoistenkin puolella, jotka painiskelivat yksin kovaa ja kahtia jakautunutta maailmaa vastaan.
Vaan onpa maailma tosiaan pieni paikka, ainakin kun katsotaan sukujuuriamme paikkakunnan tasolla!
P. Pihlman
02.01.12, 11:17
Palaan vielä asiaan harrasteen vuoksi
Tuossa rippikirjassa on ilmeisesti merkitty Samuel Halmin kuulutus 59.0. ?
En löytänyt Anna Beatan syntymää, en myöskään vihkimistä aiemmassa
av.liitossa Johan Adamsson Myllykosken kanssa, jonka ensim. vaimo Maria Moisanen k.29.9.1845.
Lukeeko tuon Samuel Halm kuulutuksen yllä Svirstat? Syväri?
Kirjoitin O.V.Pihlman,nista hänen veljensä J.G Pihlman oli suutari, joka
ryhtyi kauppiaaksi. Piti kaupaliikettä Lahdessa Aleksanterinkadulla.
Pihlman'nien perhetuttaviin Lahdessa kuului J.G.Heslten/Paasikivi ja
O.Lyytikäinen, Lahden ensimmäinen pormestari.
Enojani, äidin veljiä muutti "Amerikkaan" Canadaan. Yksi veljistä
käytti Suomessa sukunimeä Alanko, muutti Canadassa sukunimekseen
Williamson. Häneltä on tullut kuvakortti, jossa hän on kaverinsa
"Norjalaisen" kanssa. Sain tuon kortin äitini sisarelta. On harmi etten
kirjoittanut muistiin hänen kertomaansa. Muistelen hänen sanoneen,
että kuvan mies ei ole Norjasta, häntä jostain syystä alettiin siten
kutsua. Oli muistaakseni talon poika Orimattilasta. Voi liittyä peräti
omiin sukujuuriini. Esivanhempieni veli jälkeläisineen muutti 1863
Orimattilaan talolliseksi. Olen saanut kuulla, että eräs jälkeläis pojista,
monilapsisen perheen, isä katosi kauppareissulla ja hänen epäiltiin
lähteneen Amerikkaan. Orimattilan Niinikoski oli lähellä Artjärven
Ratulaa, josta enojani lähti Amerikkaan.
P. Pihlman
Tapani Kovalaine
02.01.12, 13:57
Anna Beata Pukema eli Moisala vihittiin Piippolassa 11.7.1847. Hän muutti (digi 53, muutto nro 16/1842) Pulkkilasta Piippolaan 15.5.1842 ja palasi heti vihkimisen jälkeen (muutot, digi 23, Narc) takaisin Pulkkilaan. Puoliso oli loisleski Juho Aaponpoika Myllykoski Pulkkilasta. Kirkonkirjoissa väitetään Anna Beatan syntyneen Pulkkilassa 15.1.1825, mutta eiköpähän vaan Nivalasta saattaisi tuolla ajalla syntymän löytää?
Vihkiminen 1847: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7647352
P. Pihlman
04.01.12, 10:30
Anna Beata Pukema eli Moisala vihittiin Piippolassa 11.7.1847. Hän muutti (digi 53, muutto nro 16/1842) Pulkkilasta Piippolaan 15.5.1842 ja palasi heti vihkimisen jälkeen (muutot, digi 23, Narc) takaisin Pulkkilaan. Puoliso oli loisleski Juho Aaponpoika Myllykoski Pulkkilasta. Kirkonkirjoissa väitetään Anna Beatan syntyneen Pulkkilassa 15.1.1825, mutta eiköpähän vaan Nivalasta saattaisi tuolla ajalla syntymän löytää?
Vihkiminen 1847: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7647352
Muutto 16/1847, Anna Beata Pukema
oäkta tytär Greta Caisa s.27.12.1851 Pulkkila
till Piippola 9.11.1856
P. Pihlman
Uusin Halm-suvun ongelma tuntuu olevan tämän viestiketjun pääaiheena olevan Samuel Halmin veljen Anders Herman Halmin vaiheet. Hän avioitui 22.10.1859 Kestilässä Sidonia Johansdotter Arbeliuksen(?) kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7919178
(Liittyen Sidonian sukunimeen tulkintani saattaa olla väärä, siinä on selvästi kirjaimet Arbel ja lopussa ilmeisimmin uis, joten nimi olisi tässä Arbeluis, joskin tätä todennäköisempänä pidän itselleen jo ennästään tuttua Arbelius-sukua. Arbeluis ei kuulosta kovinkaan sukunimimäiseltä ja siksi tein tämän tulkinnan.)
Pariskunta asuu Kestilän Mulkuan Arolaa ainoassa netistä löytyvässä Kestilän rippikirjassa (muut ovat ajallisesti liian tuoreita): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7918979
Sidonialla on 1851 syntynyt avioton poika Johan ja ei näytä siltä, että pariskunnalla olisi yhteisiä lapsia ainakaan vielä tässä vaiheessa. Perheen on kokonaisuudessaan merkitty siirtyneen Piippolaan 1860 muuttokirjalla nro. 10. Ja sieltähän heidät löytääkin, sisäänmuuttaneiden luettelosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7637694
Ja sitten myös Lamun kylän Nuikkasen torpasta, jossa pariskunnalle syntyy ensimmäinen yhteinen lapsi, tytär Caisa Walborg Halm ja siellä Caisa Walborg myös kuolee elettyään vain pienen hetken: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7646985
Tämän perusteella näyttää vahvasti siltä, ettei pariskunnalle syntynyt muita lapsia, mutten mene vannomaan vielä sen puolesta. Netissä olevat lähteet eivät anna tarpeeksi todistusaineistoa tämän johtopäätöksen tekemiseen. Ja on vielä sekin kysymys, solmiko Anders Herman koskaan toista avioliittoa - tuskimpa, mutta en voi olla asiasta täysin varma.
Varsinainen kysymykseni liittyykin siihen, onko kyseinen perhe kenellekkään tuttu tai kenties liippaisi omia sukututkimuksia? Anders Hermanin kohtalo on jäänyt auki niin pitkäksi aikaa, että olisi mielenkiintoista tietää jäikö häneltä aikuisikään ehtineitä jälkeläisiä ja milloin hän mahtoikaan kuolla.
Sivuhuomautuksena on todettava, että vielä vähemmän olen tutkinut hänen sisarpuolensa, Greta Sofia Halmin vaiheita. Tässä on viimeisin rippikirjamerkintä vuodelta 1852 mitä olen hänestä löytänyt. Hän on muuttanut jonnekkin, mutten tunnista paikkakuntaa tai saa sen nimestä selvää, osaisiko joku tulkata kolmannen rivin kirjoituksen liittyen mainittuun Greta Sofia Halmiin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5762258
Sivuhuomautuksena on todettava, että vielä vähemmän olen tutkinut hänen sisarpuolensa, Greta Sofia Halmin vaiheita. Tässä on viimeisin rippikirjamerkintä vuodelta 1852 mitä olen hänestä löytänyt. Hän on muuttanut jonnekkin, mutten tunnista paikkakuntaa tai saa sen nimestä selvää, osaisiko joku tulkata kolmannen rivin kirjoituksen liittyen mainittuun Greta Sofia Halmiin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5762258
Löytyy myös muuttoluettelosta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7643237), paikkakunnalle Törn. Tyrnävän luettelosta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6097905) löytyy sisäänmuuttaneena.
Löytyy myös muuttoluettelosta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7643237), paikkakunnalle Törn. Tyrnävän luettelosta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6097905) löytyy sisäänmuuttaneena.
Kiitoksia tästä, käännyn Tyrnävän kirjojen puoleen heti kun ennätän! On mielenkiintoista viimeinkin selvittää, saiko Greta Sofia koskaan lapsia vai ovatko viestiketjussakin mainitun Reinhold Halmin lähimmät sukulaiset kaikki pikkuserkkuja (jos nyt tätä Anders Hermanin lapsena kuollutta tytärtä ei lasketa).
Olen aina ymmärtänyt, että Reinholdilla ei juuri ollut sukua, joten se voisi puhua sen seikan puolesta, että hänen tädillään Greta Sofialla ei ollut ainakaan aikuisikään ehtineitä lapsia, mutta katsellaan.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.