Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sotilaat ja arvonimet Venäjän vallan aikana?
Sain USAsta suomalaiset juuret omaavalta henkilöltä tällaisen kysymyksen: onko mahdollista, että suomalainen sotilas olisi lyöty ritariksi Venäjän vallan aikana? Ajanjakso tälle tapahtumalle olisi n. 1870-1887 ja oletettu "ritariksi lyöty" henkilö on syntynyt Porissa v. 1854 ja kuollut USA:ssa vuonna 1920. Hän oli ammatiltaan kaakeliuunintekijäkisälli, eikä mitenkään korkea-arvoinen sotilashenkilö.
Ilmeisesti kyseinen oletus perustuu vanhaan suvussa kulkeneeseen tarinaan eikä sen todenperäisyydestä ole konkreettisia todisteita. Henkilökohtaisesti en oikein usko tähän tarinaan. Löysin tietoa suomalaisista sotilaista taisteluissa kyseisenä aikana, ja ainoa osuma "sinnepäin" olisi Venäjän-Turkin sota 1877-78. Kyseiseen sotaan osallistui Suomen Kaartin sotilaita, jotka ovat saaneet jonkinlaisen urhoollisuusmitalin mm. Gornyi Dubnjakin taistelusta. Ritariksi ei luultavasti ketään lyöty, ainakaan netistä löytämieni tietojen perusteella.
Lisäksi olen tutkinut Suomen Kaartin rippikirjoja 1870-1880-luvulta, enkä löytänyt sieltä mitään, mikä tukisi edes sitä, että tämä henkilö palveli Suomen Kaartissa.
Jos siis jollakin forumilaisella on hallussaan yleistä tietoa Venäjän vallan aikaisista armeijakäytänteistä, niin toivoisin saavani apua asian selvittämiseksi puoleen tai toiseen.
Toinen kysymys on: Missä Porissa 1800-luvulla asuneet miehet suorittivat 3 vuoden pituisen asevelvollisuutensa?
Hej
Vanhoissa ”Finlands stats-kalender etc.” on lueteltu sivukaupalla eri ritarikuntien jäseniä. Niistä voit ehkä löytää vastauksen, vaikka myös epäilen kakluunikisällin mahdollisuuksia.
t Pertti Vuorio
Kiitoksia. Tuo ritariluettelo näkyy olevan synonyymi aatelisluettelolle, eli kuten arvelinkin, Porin työläiskortteleissa aviottomana poikana maalta tulleelle, ammatittomalle (qp) äidille syntynyt poika ei varmaankaan päässyt ritariksi.
Gornyi Dubnjakin taistelun jälkeen jaettiin 3kpl Pyhän Yrjön ristejä komppaniaa kohden keisarin adjutantin toimesta. Miehistö sai keskuudestaan valita palkittavat sotilaat. Näin kerrotaan Torsten Ekmanin kirjassa: Suomen Kaarti 1812-1905 (Schildts 2006).
Sodan lopussa Adrianopolissa palkittiin 3. luokan Pyhän Yrjön ristillä Suomen Kaartin vääpelit, joita oli neljä. Muitakin palkittuja saattoi olla, ainakin norjalaisvapaaehtoinen, Kaartiin sijoitettu luutnantti Christensen, joka palkittiin kahdesti - sekä 3. että 4. luokan ristillä. Lieneekö ritariksi lyöminen sekoittunut Pyhän Yrjön Ritarikunnan ristiin?
Ilkka J.
Lieneekö ritariksi lyöminen sekoittunut Pyhän Yrjön Ritarikunnan ristiin?
Hyvin mahdollista, ajattelin tätä vaihtoehtoa itsekin. Ilmeisesti mitaleja jaettiiin enemmänkin, muun muassa tässä linkissä on kuvaus eräästä mitalin saaneesta ja kuva itse mitalista:
http://personal.inet.fi/koti/vallius/johan.htm
Myös tässä linkissä on kuva mitalin saaneista vanhoista sotilaista (ilmeisesti syntyneet 1850-luvulla):
http://users.jyu.fi/~pamakine/suku/turkinsota/
USAssa asuva isoisoisänsä vaiheita hakeva henkilö käytti termiä "knighted", jonka käänsin "ritariksi lyömiseksi". Tarina on niin vanha, että kunniamitalin saaminen on voinut aikojen saatossa muuntua "ritarointiin".
Jari Nykänen
28.12.11, 13:22
Linkki:
http://www.eskoff.net/yrjosota.htm
Toinen kysymys on: Missä Porissa 1800-luvulla asuneet miehet suorittivat 3 vuoden pituisen asevelvollisuutensa?
Arkistolaitoksen Portissa (http://www.arkisto.fi/portti) sanotaan, että "lähtökohtaisesti vakinaiseen (3 v) palvelukseen valitut suorittivat palveluksen oman lääninsä tarkk’ampujapataljoonassa. Halutessaan palveluspaikaksi saattoi valita myös Helsingissä sijainneen Suomen Kaartin tai (vuosina 1890-1901) Lappeenrannassa sijainneen Suomen Rakuunarykmentin."
Lisää aiheesta löytyy täältä (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Palvelus_autonomian_aja n_asevelvollisessa_sotav.C3.A4ess.C3.A4).
Kiitoksia vastauksista ja hyvistä linkeistä, jotka selvensivät asiaa hienosti.
Palapeli olisi muuten kasassa, mutta etsittyä miestä ei vain löydy Suomen Kaartin rippikirjoista.
Leo Suomaa
28.12.11, 20:15
Pirkko-Liisa Blomin teoksessa Sukuni - My roots Karl Emanuel Laurell (Finnroots Inc., New York 1982) kerrotaan mm. seuraava Suomen kaartin osallistumisesta sotiin Balkanilla (s. 35):
"Charles Laurellin pikkuserkku, isän puolelta, Kustaa Aadolf Laurell kunnostautui tässä sodassa. Hän pelasti haavoittuneen armeijan komentajan kantamalla tämän vuorten yli turvaan. Tästä hän sai palkkioksi Pyhän Yrjön ristin ja elinikäisen eläkkeen itselleen ja sittemmin myös leskelleen ja lapsilleen."
Palapeli olisi muuten kasassa, mutta etsittyä miestä ei vain löydy Suomen Kaartin rippikirjoista.
Sotaväen käymisen selvittämisen kannalta armeijan omat asiakirjat, kuten katselmusluettelot lienevät parhaita. Se puolestaan tietää käyntiä arkistossa, ellei sitten Sukututkimusseuran tietokanta (http://www.genealogia.fi/katselmus/) tarjoa pika-apua.
Katselmusluetteloista saa myös muuta tietoa palveluksen sujumisesta kuin vain sen keston. Yleensä palkitsemisetkin on sinne merkitty.
Katselmusluetteloista saa myös muuta tietoa palveluksen sujumisesta kuin vain sen keston. Yleensä palkitsemisetkin on sinne merkitty.
Kuulostaa hyvältä. Etsitty mies eleli Kiuruvedellä ennen palvelukseen astumistaan ja myös jonkin aikaa sen jälkeen, eli lähden kai etsimään Kuopion läänin katselmusluetteloista. Ajanjakso on täsmentynyt vuosiin 1877-1882, joiden sisään mahtuisi myös edellä puhuttu Turkin sota.
Kuulostaa hyvältä. Etsitty mies eleli Kiuruvedellä ennen palvelukseen astumistaan ja myös jonkin aikaa sen jälkeen, eli lähden kai etsimään Kuopion läänin katselmusluetteloista. Ajanjakso on täsmentynyt vuosiin 1877-1882, joiden sisään mahtuisi myös edellä puhuttu Turkin sota.
Juuri näin. Itse katsoisin Kuopion tarkk'ampujapataljoonan miehistöluetteloita sen perustamisesta 1881 alkaen. Ajalta sitä ennen Suomen Kaarti on kai käytännössä ainoa mahdollinen paikka etsiä. Siltäkin löytyy vastaavat luettelot. Kohtalaisen hyvä (ruotsinkielinen) luettelo aineistoista on täällä (http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=12972). Turkin sotaan osallistuneista näyttää olevan siellä oma kansio (M 70/3).
Sitten on vielä se pieni mutta ainakin teoriassa olemassa oleva mahdollisuus, että kohdehenkilö olisi värväytynyt Venäjän armeijaan. Niinkin tehtiin. Palkitseminenkin olisi tällöin tapahtunut siellä. Usein Venäjälle lähdöstä on merkintä rippikirjassa mutta ei aina. Silloinkin henkilöstä on mahdollista löytää tietoja (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Ven.C3.A4j.C3.A4ll.C3.A 4_palvelleet_suomalaiset).
Juuri näin. Itse katsoisin Kuopion tarkk'ampujapataljoonan miehistöluetteloita sen perustamisesta 1881 alkaen.
Sitten on vielä se pieni mutta ainakin teoriassa olemassa oleva mahdollisuus, että kohdehenkilö olisi värväytynyt Venäjän armeijaan. Niinkin tehtiin. Palkitseminenkin olisi tällöin tapahtunut siellä. Usein Venäjälle lähdöstä on merkintä rippikirjassa mutta ei aina. Silloinkin henkilöstä on mahdollista löytää tietoja (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Ven.C3.A4j.C3.A4ll.C3.A 4_palvelleet_suomalaiset).
Kyseinen mies palasi vaimoineen kotikaupunkiinsa Poriin vuonna 1882, joten hän ei ehkä ollut palveluksessa enää 1881.
Itse asiassa, amerikkalaisten sukutarinan mukaan, hän olisi palvellut Venäjän armeijassa. Mutta eipä heillä ollut tietoa siitäkään, että Suomi kuului tuolloin Venäjään.
Olen löytänyt joskus merkintöjä rippikirjoista Venäjälle lähdöstä, mutta Kiuruveden rippikirjoja tuolta ajalta ei ole verkossa saatavilla. On lähdettävä maakunta-arkistoon tutkimaan.
Kiitoksia jälleen kerran hyödyllisistä vinkeistä!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.