Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Onko Pohjanmaan Teikareilla mitään tekemistä Säkkijärven Teikareiden kanssa?
Eli otsikossa se kysymys tulikin. Tuffani sanoi, että meidän suku on Teikarsaaresta alun perin, mutta tätä nimeä esiintyy Pohjanmaallakin aikojen takaa. Olen tota miettinyt monesti, mutta on jäänyt vähän vaiheeseen sen asian selvitys :)
Matti Lehtiö
23.12.11, 17:21
Pohjanmaan tapauksessa nimen merkitys näyttäsi perustuvan ammattinimikkeeseen.
Matti Lehtiö
Matti Lund
23.12.11, 18:00
Pohjanmaan tapauksessa nimen merkitys näyttäsi perustuvan ammattinimikkeeseen.
Matti Lehtiö
Niinpä se taitaa olla, koskapa Teikari näytetään mm. kirjatun vanhoihin asiakirjoihin ruotsiksi "Stegar(e)", vaikkei se sopinutkaan kunnollisesti suomenkielisen suuhun. Tosin on merkkejä siitä, että Teikari -nimi on saatettu lausua myös Steikariksi ja on eräitä muitakin kielilainanimiä, jotka on saatettu lausua pohjalaisessa ensin St -alkuisina ja ne ovat siitä lyhentyneet T -alkuisiksi Hämeen mallin mukaan.
Ja samaa nimeä esiintyy ruotsinkielisellä puolellakin, eli esimerkiksi Helsingbyn Stegar.
Jo vuoden 1546 papinverossa mainitaan Anders Stegare.
Myöhemmin kirjataan Anders Ollenpoika Stegare.
Helsingbyssä eli 1540 -luvulla kaksi Anders Stegaria.
Vuoden 1546 käräjillä tuomittiin Hans Stegar Helsingbystä sakkoon 3 mk, kun löi mustelman Runsorin Mikaeliin.
Tämä Helsingbyn talo vaikuttaakin vielä vanhemmalta sennimiseltä talolta kuin Lapuan Teikari, vaikkakin Matti Pertunpoika, isäntä Latvateikarissa 1543-59, on kirjattu väliin "Stegareksi" ja myös Juho Olavinpoika Rintateikarissa.
Joka tapauksessa erittäin vanhaa asutusta on "Stegare" molemmissa pitäjissä.
terv Matti Lund
Kiitos Mateille vastauksista! Ja Matti Lund sinun nippelitiedot oli mielenkiintoista luettavaa. Olin tosiaan unohtanut ihan vallan tuon asian, että se Stegare on ammattinimikkeestä voinut tulla pohjanmaalle. Mistähän se saari sitten on saanut sen nimen? Mitenköhän vanhaa Säkkijärven Teikarsaaren Teikarit voivat olla? Olen juuri lukenut Säkkijärvi-kirjan ja siinä muistaakseni mainittiin, että ei ole varmaa tietoa mistä päin sen alueen asukkaat ovat sinne tulleet, mahdollisesti merten yli.
Rauhallista Joulua!!
Kiitos Mateille vastauksista! Ja Matti Lund sinun nippelitiedot oli mielenkiintoista luettavaa. Olin tosiaan unohtanut ihan vallan tuon asian, että se Stegare on ammattinimikkeestä voinut tulla pohjanmaalle. Mistähän se saari sitten on saanut sen nimen? Mitenköhän vanhaa Säkkijärven Teikarsaaren Teikarit voivat olla? Olen juuri lukenut Säkkijärvi-kirjan ja siinä muistaakseni mainittiin, että ei ole varmaa tietoa mistä päin sen alueen asukkaat ovat sinne tulleet, mahdollisesti merten yli.
Rauhallista Joulua!!
eikös Karjalan kannakselle tullut väestöä Hämeestäkin?
Matti Lehtiö
25.12.11, 11:14
Lapuan Teikari asutusnimistö ei siis vaikuta kylän rakenne huomioiden, että se olisi siirtonimi. Nimi on syntynyt täällä henkilön harjoitaman ammatin perusteella paikanpäällä.
Koska en tunne Säkkijärven asutus- saati luonto-olosuhteita, sikäläiseen tapaukseen ei kannata ottaa kantaa, mutta yhdeksi lähtökohdaksi kannattaa ottaa myös mahdollisuus siitä, että kysymyksessä on loppujenlopuksi luontonimi. Suomesta löytyy nimittäin mm. Parikkalasta saari TEIKARI, joka on rakenteeltaan yhdyssana, sisältäen perusosan -KARI. Samoin löytyy Kyrönjoen suistosta saari TEILOT, eli TEILUOTO. TEILOT-nimen kohdalla paikannimen määriteosa on kulunut muoto alkuperäisestä sanasta.
Matti Lehtiö
E Juhani Tenhunen
30.12.11, 16:37
Teikari -sukua on tullut evakkoina Koiviston Kuulialasta Pornaisiin.
E. Juhani Tenhunen
Koivistolaistutkija Martti V. Hilskan ex-naapuri
Niinpä se taitaa olla, koskapa Teikari näytetään mm. kirjatun vanhoihin asiakirjoihin ruotsiksi "Stegar(e)", vaikkei se sopinutkaan kunnollisesti suomenkielisen suuhun. Tosin on merkkejä siitä, että Teikari -nimi on saatettu lausua myös Steikariksi ja on eräitä muitakin kielilainanimiä, jotka on saatettu lausua pohjalaisessa ensin St -alkuisina ja ne ovat siitä lyhentyneet T -alkuisiksi Hämeen mallin mukaan.
Ja samaa nimeä esiintyy ruotsinkielisellä puolellakin, eli esimerkiksi Helsingbyn Stegar.
Jo vuoden 1546 papinverossa mainitaan Anders Stegare.
Myöhemmin kirjataan Anders Ollenpoika Stegare.
Helsingbyssä eli 1540 -luvulla kaksi Anders Stegaria.
Vuoden 1546 käräjillä tuomittiin Hans Stegar Helsingbystä sakkoon 3 mk, kun löi mustelman Runsorin Mikaeliin.
Tämä Helsingbyn talo vaikuttaakin vielä vanhemmalta sennimiseltä talolta kuin Lapuan Teikari, vaikkakin Matti Pertunpoika, isäntä Latvateikarissa 1543-59, on kirjattu väliin "Stegareksi" ja myös Juho Olavinpoika Rintateikarissa.
Joka tapauksessa erittäin vanhaa asutusta on "Stegare" molemmissa pitäjissä.
terv Matti Lund
Lisäisin tähän vielä Sundomin kylässä eli Vaasan eteläpuolisella alueella eläneet Stegarit. Tunsin itse 1960-luvulla kalastajan, jonka nimen kuulin suurinpiirtein näin: Seka-Riisfriiti. Ruotsinkieliset oikaisivat, että oikeasti hän oli Stegars-Sigfrid. Mies oli siis nimeltään Sigfrid Stegar, kalastaja Sundomin pitäjästä.
Lisäisin tähän vielä Sundomin kylässä eli Vaasan eteläpuolisella alueella eläneet Stegarit. Tunsin itse 1960-luvulla kalastajan, jonka nimen kuulin suurinpiirtein näin: Seka-Riisfriiti. Ruotsinkieliset oikaisivat, että oikeasti hän oli Stegars-Sigfrid. Mies oli siis nimeltään Sigfrid Stegar, kalastaja Sundomin pitäjästä.
Hauska nimisattuma tämä Sigfrid Stegar. Omissa sukututkimuksissa olen nyt päässyt ja jumiutunut Michel Sigfridssoniin (synt. n. 1690) niin hänen isänsä on siitä päätellen Sigfrid Jörensson ;). Nämä asuivat 1701 jo Teikarsaarella.
Kyllä meitä on sitten ollut joka puolella...
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.