Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Könönen
Tapani Klemetinpoika Könönen esiintyy talon isäntänä SAY:ssa Kemijärven ensimmäisten asuttajien joukossa 1640-luvulla. Hän lienee kuollut 1650 tietämillä.
Haluaisin tietää enemmän hänen sukujuuristaan, jonka oletan olevan samalla seudulla kuin suurimman osan Kemijärven 1600-luvun uudisasuttajien eli Oulujokivarren Limingan Niskankylän-Laitasaaren kylien tienoon.
Eihän hän ole kuitenkaan Klemetti Junttilan poika Limingan Niskankylästä? Ja olisi sitten vaimoltaan (Elin Laurintytär?) ottanut sukunimen Könönen?
Veli olisi ollut Itä-Lapin mahtisuvun Jaakkolan kantaisä Jaakko Junttila-Jaakkola?
Matti Lund
24.12.11, 12:32
Tapani Klemetinpoika Könönen esiintyy talon isäntänä SAY:ssa Kemijärven ensimmäisten asuttajien joukossa 1640-luvulla. Hän lienee kuollut 1650 tietämillä.
Haluaisin tietää enemmän hänen sukujuuristaan, jonka oletan olevan samalla seudulla kuin suurimman osan Kemijärven 1600-luvun uudisasuttajien eli Oulujokivarren Limingan Niskankylän-Laitasaaren kylien tienoon.
Eihän hän ole kuitenkaan Klemetti Junttilan poika Limingan Niskankylästä? Ja olisi sitten vaimoltaan (Elin Laurintytär?) ottanut sukunimen Könönen?
Veli olisi ollut Itä-Lapin mahtisuvun Jaakkolan kantaisä Jaakko Junttila-Jaakkola?
Hei,
Tässä on ensi katsomalta näin syvällisemmin tutkimatta se vaikeus, että toisaalta RL:ssa (mf WA773) mainitaan Niskankylän Klemetti Juntinpojalle poika Tapani.
Tämä ei näytä olevan kuitenkaan riittävää henkilöllisyyden varmistamiseksi.
Tapani on tällä seudulla hyvässä suosiossa oleva etunimi syystä tai toisesta jo 1500 -luvulla.
Nimittäin Muhoskylässä tulee esiin talollinen Klemetti Simunanpoika, jolle kirjataan lisänimenä sekä Kerästä että Könöstä.
Siis on saatavissa pakkaa sekoittamaan Klemetti Könönen, joka ei ole Niskankylän Junttilan Klemetti. Tälle Klemetille en kyllä löydä Tapani -nimistä poikaa, mutta sehän voi selittyä sillä, että jos sellainen oli, niin hän on poistunut paikkakunnalta "nuorna miesnä".
Asian varmistaminen edellyttää ainakin sitä, että kyetään konstruoimaan Niskankylän Tapani Klemetinpojalle jäljitysketju, jossa ei ole ongelmallisia aukkoja (jos sitä ei ole vielä suoritettu ja asian varmistamiseksi se on suotavaa toistaa).
Lisäksi pitää kyetä perustelemaan paremmin Tapanin "Könösen" lisänimen esiintyminen, eli löytää jotain lähdettä, joka auttaa sen selittämisessä.
terv Matti Lund
Hei,
Tässä on ensi katsomalta näin syvällisemmin tutkimatta se vaikeus, että toisaalta RL:ssa (mf WA773) mainitaan Niskankylän Klemetti Juntinpojalle poika Tapani.
Tämä ei näytä olevan kuitenkaan riittävää henkilöllisyyden varmistamiseksi.
Tapani on tällä seudulla hyvässä suosiossa oleva etunimi syystä tai toisesta jo 1500 -luvulla.
Nimittäin Muhoskylässä tulee esiin talollinen Klemetti Simunanpoika, jolle kirjataan lisänimenä sekä Kerästä että Könöstä.
Siis on saatavissa pakkaa sekoittamaan Klemetti Könönen, joka ei ole Niskankylän Junttilan Klemetti. Tälle Klemetille en kyllä löydä Tapani -nimistä poikaa, mutta sehän voi selittyä sillä, että jos sellainen oli, niin hän on poistunut paikkakunnalta "nuorna miesnä".
Asian varmistaminen edellyttää ainakin sitä, että kyetään konstruoimaan Niskankylän Tapani Klemetinpojalle jäljitysketju, jossa ei ole ongelmallisia aukkoja (jos sitä ei ole vielä suoritettu ja asian varmistamiseksi se on suotavaa toistaa).
Lisäksi pitää kyetä perustelemaan paremmin Tapanin "Könösen" lisänimen esiintyminen, eli löytää jotain lähdettä, joka auttaa sen selittämisessä.
terv Matti Lund
Tässä ainakin Tapani Klemetinpoika Könönen SAY:ssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319179 .
Samassa myös Heikki Könönen (lienee Tapanin poika) ja Heikin poika Tapani.
Tapani Klemetinpoika Könönen esiintyy talon isäntänä SAY:ssa Kemijärven ensimmäisten asuttajien joukossa 1640-luvulla. Hän lienee kuollut 1650 tietämillä.
Vuonna 1642 (persone längdh LT 1104, nide 9113) maininta Könösen leskestä ja yhdestä pojasta. Tästä voidaan päätellä, että Tapani Könönen on kuollut ennen tätä.
Vuonna 1642 (persone längdh LT 1104, nide 9113) maininta Könösen leskestä ja yhdestä pojasta. Tästä voidaan päätellä, että Tapani Könönen on kuollut ennen tätä.
Eihän tuo Tapani Klemetinpoika Könöstä tarkoita, koska hän esiintyy vielä myöhempinä vuosina.
Kyse on on vain jonkun Könösen (Klemetti Könösen?) leskestä, olisko Tapanin äidistä?
Siis SAY:sta päättelin.
Eihän tuo Tapani Klemetinpoika Könöstä tarkoita, koska hän esiintyy vielä myöhempinä vuosina.
Kyse on on vain jonkun Könösen (Klemetti Könösen?) leskestä, olisko Tapanin äidistä?
Siis SAY:sta päättelin.
Ehkä noin voi päätellä SAY:sta. Mielestäni paremman kuvan saa esim. 1644 henkikirjasta (LT 1107, nide 9117), siinäkään Tapani Könösen talossa ei ole merkintää isännästä. Vain leskivaimo ja poika, jonka oletan olevan Henrik.
Henrik vaimoineen merkitään Könösen isännäksi vuoden 1647 henkikirjassa (LT 1505, nide 9125). Muista henkilöista ei ole mainintaa. Edellä mainittu Tapanin leski on joko kuollut tai jo liian vanha henkiveron maksuun.
Tämä on vain minun tulkintani asiasta.
Matti Lund
25.12.11, 02:07
Ehkä noin voi päätellä SAY:sta. Mielestäni paremman kuvan saa esim. 1644 henkikirjasta (LT 1107, nide 9117), siinäkään Tapani Könösen talossa ei ole merkintää isännästä. Vain leskivaimo ja poika, jonka oletan olevan Henrik.
Henrik vaimoineen merkitään Könösen isännäksi vuoden 1647 henkikirjassa (LT 1505, nide 9125). Muista henkilöista ei ole mainintaa. Edellä mainittu Tapanin leski on joko kuollut tai jo liian vanha henkiveron maksuun.
Tämä on vain minun tulkintani asiasta.
RL:ssa vuodelta 1644 Kemijärvellä on peräkkäin Pekka Kärpän 1/4 m. ja Heikki Jussinpojan (Jönssinp.) 1/4.. Tämä Heikki Jussinpoika on kirjattu 47 -vuotiaaksi, siis s. 1597. - Tämä on sangen huomionarvoista.
RL:ssa vuodelta 1643 1/4 M. Pekka Kärppä ja Tapani Könönen 1/4 m:ssa, nyt niiden väliin on sijoitettu Jaakko Klemetinpoika.
Kun verrataan RL:oon 1653 Kemijärvellä, on edelleen Pekka Kärpän 1/4 m. ja sen perässä:
Tapani Heikinpoika Könönen 1/4 m. ja hänellä veli Heikki Heikinpoika, joka on kirjattu nihdiksi. Nämä vaikuttavat nuorehkoilta miehiltä.
Vuoden 1645 kymmenyslo:ssa Pekka Kärppä ja Tapani Könönen ovat eri järjestyksessä peräkkäin (m f LT1108:9120).
Vuoden 1644 kymmenysluettelo Kemin kohdalta on rullalla LT1107 viallinen, sillä heti samalla aukeamalla Paltamon Jormuan jälkeen seuraa neljä Kemijärven taloa: Matti Karppinen, Jaakoppi Klemetinpoika, Pekka Franssinpoika ja luultavasti, muttei hyvin nähtävästi Matti Oinas. Järjestys aivan eri kuin sitten 1645. Siis mm. Rovaniemi puuttuu kokonaan. Eli olisiko yksi niteen lehti kokonaan kadonnut kuvauksen aikana?
terv Matti Lund
Matti Lund
25.12.11, 12:12
RL:ssa vuodelta 1644 Kemijärvellä on peräkkäin Pekka Kärpän 1/4 m. ja Heikki Jussinpojan (Jönssinp.) 1/4.. Tämä Heikki Jussinpoika on kirjattu 47 -vuotiaaksi, siis s. 1597. - Tämä on sangen huomionarvoista.
RL:ssa vuodelta 1643 1/4 M. Pekka Kärppä ja Tapani Könönen 1/4 m:ssa, nyt niiden väliin on sijoitettu Jaakko Klemetinpoika.
Kun verrataan RL:oon 1653 Kemijärvellä, on edelleen Pekka Kärpän 1/4 m. ja sen perässä:
Tapani Heikinpoika Könönen 1/4 m. ja hänellä veli Heikki Heikinpoika, joka on kirjattu nihdiksi. Nämä vaikuttavat nuorehkoilta miehiltä.
Vuoden 1645 kymmenyslo:ssa Pekka Kärppä ja Tapani Könönen ovat eri järjestyksessä peräkkäin (m f LT1108:9120).
Vuoden 1644 kymmenysluettelo Kemin kohdalta on rullalla LT1107 viallinen, sillä heti samalla aukeamalla Paltamon Jormuan jälkeen seuraa neljä Kemijärven taloa: Matti Karppinen, Jaakoppi Klemetinpoika, Pekka Franssinpoika ja luultavasti, muttei hyvin nähtävästi Matti Oinas. Järjestys aivan eri kuin sitten 1645. Siis mm. Rovaniemi puuttuu kokonaan. Eli olisiko yksi niteen lehti kokonaan kadonnut kuvauksen aikana?
terv Matti Lund
Tuokin sivu löytyi, eli rullalla oli eksynytkin yksi Paltamon sivu Kemin aukeamien väliin. Siinä Kemijärvellä on Tapani Könönen, kun taas saman vuoden 1644 autioluettelossa isännän nimenä on Heikki Könönen.
Näyttää siltä, että Könönen on pystynyt maksamaan siltä vuodelta 1644 vain kymmenysveron, koskapa on toisaalta autioluettelossa, siis ei maksanut vuotuisveroa. Maksukyvyttömyytensä takia Heikki Jussinpoika Könönen on joutunut kirjoittautumaan itse nihdiksi talonsa puolesta.
Mielenkiintoista on, että tässä autioluettelossa kahdeksan Kemijärven taloa (1/3 Hannu Heikinp., 1/6 Jussi Hamara, 1/6 Olli Pekanp., 1/6 Klaus Kärppä, 1/6 Simuna Pelkonen, 1/4 Matti Karppinen, 1/4 Heikki Könönen, 1/4 Heikki Karppinen), mutta saman vuoden ruodutusluettelossa sen autio-osuudessa vain kolme taloa (1/3 Hannu Heikinp., 1/6 Jussi Hamara, 1/6 Klaus Kärppä).
Siten vaikuttaa siltä, että tämä autio-osuus on eri vuosilta. Tulkitsen niin, että isompi autioluettelo on vuodelta 1643 rästiin jääneistä vuotuisveroista ja RL:n on vuodelle 1644 tai muut pystyivät maksamaan sillä välin vähän viivästyneesti. Näin päin olisi luontevampaa selittää sitä, että Heikki Jussinpoika oli joutunut vuoden 1644 alussa nihdiksi, mutta on poistunut jo muista samalle vuodelle kohdistetuista luetteloista paitsi autioluettelosta.
Gabriel Kalajoki ei ole kirjannut kymmenysluettelon päiväystä, mutta oletan, että saman vuoden ruodutusluetteloon on samaan taloon kirjattu aikaisemmin 47 -vuotias Heikki Jussinpoika (Könönen) isännäksi ja nihdiksi, ja kymmenysluettelo olisi kirjattu joskus myöhemmin, jolloin tilalle on tullut jo Tapani Heikinpoika Könönen. Sama mies Gabriel Kalajokiensis allekirjoittanut ruodutuksenkin, mutta siitäkin puuttuu päiväys.
Entä sitten vuoden 1644 henkiveroluettelo?
Siinä on näin:
1/4 m. Tapani Könönen -,1 (vo), 1 (pk),-,-,-,-,-,-,- Yht. 2
Isännän paikka on tyhjä ja päämiehen nimenä kuitenkin Tapani Könönen. Tämän voisi tulkita niinkin, kun tiedetään, että vielä samana vuonna 1644 aikaisemmin on talosta isäntä Heikki Jussinpoika (Könönen) joutunut 47 -vuotiaana nihdiksi RL:n mukaan ja Heikki Könösen kontolle on tilitetty 1644 maksamaton vuotuisvero, että isännän paikka on tyhjä siksi, että hän on marssinut ulos sotamieheksi. Hänen vaimonsa on merkitty taloon ja poikansa Tapani Könönen. Tapani Könönen olisi ollut tämän mukaan vielä todennäköisesti naimaton vuoden 1644 alussa.
Vuoden 1642 RL:ssa (WA773) isännännimenä on Tapani Könönen ja siinä taas naapuri Pekka Pekanp. Kärppä on joutunut nihdiksi. Tämä luettelo on lähetetty tilitettäväksi 25.5.1642.
Vuoden 1640 RL:oon (WA773) on kirjattu Kemijärvelle vain neljä taloa:
½ m. Paavo Halonen 40 v
1/6 Olli Halonen 38 v
1/4 Pekka Halonen 30 v
Heikki Karppinen, nihti 20 v
1/4 Jaakko Klemetinp. 42 v
Siis mm. Könönen, Hamara ja Karppinen puuttuvat, eli olivat vapaavuosilla tai eivät kyenneet maksamaan veroa silloin.
Tämän luettelon on päivännyt kappalainen Henricus Simonis 8.4.1640.
Vuoden 1637 RL:oista puuttuu Kemin kohdalta Kemijärvi kokonaan, vaikka vuoden 1635 karjaluettelossa mf ES2467:9101, on neljä taloa: Paavo Halonen, Heikki Häikiä, Matti Karppinen ja Jaakko Klemetinpoika (vuoden 1634 MK:ssa, mf ES853:4971, on vasta ainoastaan Paavo Halosen talo).
Muhoskylällä oli näihin aikoihin näissä luetteloissa 1/3 manttaalin isäntänä Antti (Simunanp.) Könönen.
En näe Kemijärvellä ennen vuotta 1650 Tapani Klemetinpoikaa, vaan ainoa Tapani on niissä Tapani Heikinpoika Könönen.
Vuoden 1651 henkiveroluettelossa ei ole Tapani Heikinpoikaa, vaan sillä paikalla on ehkä Heikki Tapion leski. Sen sijaan Jaakko Klemetinpojan alla on Tapani Klemetinpoika. Niskakylästä Tapani Klemetinpoika on nyt poissa, joten tämä saattaa olla Jaakon veli Klemetti Juntinpojan poika ja siis aivan eri mies kuin Tapani Heikinpoika Könönen.
terv Matti Lund
Matti Lund
25.12.11, 13:00
Tuokin sivu löytyi, eli rullalla oli eksynytkin yksi Paltamon sivu Kemin aukeamien väliin. Siinä Kemijärvellä on Tapani Könönen, kun taas saman vuoden 1644 autioluettelossa isännän nimenä on Heikki Könönen.
Näyttää siltä, että Könönen on pystynyt maksamaan siltä vuodelta 1644 vain kymmenysveron, koskapa on toisaalta autioluettelossa, siis ei maksanut vuotuisveroa. Maksukyvyttömyytensä takia Heikki Jussinpoika Könönen on joutunut kirjoittautumaan itse nihdiksi talonsa puolesta.
Mielenkiintoista on, että tässä autioluettelossa kahdeksan Kemijärven taloa (1/3 Hannu Heikinp., 1/6 Jussi Hamara, 1/6 Olli Pekanp., 1/6 Klaus Kärppä, 1/6 Simuna Pelkonen, 1/4 Matti Karppinen, 1/4 Heikki Könönen, 1/4 Heikki Karppinen), mutta saman vuoden ruodutusluettelossa sen autio-osuudessa vain kolme taloa (1/3 Hannu Heikinp., 1/6 Jussi Hamara, 1/6 Klaus Kärppä).
Siten vaikuttaa siltä, että tämä autio-osuus on eri vuosilta. Tulkitsen niin, että isompi autioluettelo on vuodelta 1643 rästiin jääneistä vuotuisveroista ja RL:n on vuodelle 1644 tai muut pystyivät maksamaan sillä välin vähän viivästyneesti. Näin päin olisi luontevampaa selittää sitä, että Heikki Jussinpoika oli joutunut vuoden 1644 alussa nihdiksi, mutta on poistunut jo muista samalle vuodelle kohdistetuista luetteloista paitsi autioluettelosta.
Gabriel Kalajoki ei ole kirjannut kymmenysluettelon päiväystä, mutta oletan, että saman vuoden ruodutusluetteloon on samaan taloon kirjattu aikaisemmin 47 -vuotias Heikki Jussinpoika (Könönen) isännäksi ja nihdiksi, ja kymmenysluettelo olisi kirjattu joskus myöhemmin, jolloin tilalle on tullut jo Tapani Heikinpoika Könönen. Sama mies Gabriel Kalajokiensis allekirjoittanut ruodutuksenkin, mutta siitäkin puuttuu päiväys.
Entä sitten vuoden 1644 henkiveroluettelo?
Siinä on näin:
1/4 m. Tapani Könönen -,1 (vo), 1 (pk),-,-,-,-,-,-,- Yht. 2
Isännän paikka on tyhjä ja päämiehen nimenä kuitenkin Tapani Könönen. Tämän voisi tulkita niinkin, kun tiedetään, että vielä samana vuonna 1644 aikaisemmin on talosta isäntä Heikki Jussinpoika (Könönen) joutunut 47 -vuotiaana nihdiksi RL:n mukaan ja Heikki Könösen kontolle on tilitetty 1644 maksamaton vuotuisvero, että isännän paikka on tyhjä siksi, että hän on marssinut ulos sotamieheksi. Hänen vaimonsa on merkitty taloon ja poikansa Tapani Könönen. Tapani Könönen olisi ollut tämän mukaan vielä todennäköisesti naimaton vuoden 1644 alussa.
Vuoden 1642 RL:ssa (WA773) isännännimenä on Tapani Könönen ja siinä taas naapuri Pekka Pekanp. Kärppä on joutunut nihdiksi. Tämä luettelo on lähetetty tilitettäväksi 25.5.1642.
Vuoden 1640 RL:oon (WA773) on kirjattu Kemijärvelle vain neljä taloa:
½ m. Paavo Halonen 40 v
1/6 Olli Halonen 38 v
1/4 Pekka Halonen 30 v
Heikki Karppinen, nihti 20 v
1/4 Jaakko Klemetinp. 42 v
Siis mm. Könönen, Hamara ja Karppinen puuttuvat, eli olivat vapaavuosilla tai eivät kyenneet maksamaan veroa silloin.
Tämän luettelon on päivännyt kappalainen Henricus Simonis 8.4.1640.
Vuoden 1637 RL:oista puuttuu Kemin kohdalta Kemijärvi kokonaan, vaikka vuoden 1635 karjaluettelossa mf ES2467:9101, on neljä taloa: Paavo Halonen, Heikki Häikiä, Matti Karppinen ja Jaakko Klemetinpoika (vuoden 1634 MK:ssa, mf ES853:4971, on vasta ainoastaan Paavo Halosen talo).
Muhoskylällä oli näihin aikoihin näissä luetteloissa 1/3 manttaalin isäntänä Antti (Simunanp.) Könönen.
En näe Kemijärvellä ennen vuotta 1650 Tapani Klemetinpoikaa, vaan ainoa Tapani on niissä Tapani Heikinpoika Könönen.
Vuoden 1651 henkiveroluettelossa ei ole Tapani Heikinpoikaa, vaan sillä paikalla on ehkä Heikki Tapion leski. Sen sijaan Jaakko Klemetinpojan alla on Tapani Klemetinpoika. Niskakylästä Tapani Klemetinpoika on nyt poissa, joten tämä saattaa olla Jaakon veli Klemetti Juntinpojan poika ja siis aivan eri mies kuin Tapani Heikinpoika Könönen.
Täydennyksenä vielä:
Vuoden 1652 manttaaliluettelosta (mf OS95, 9134) Könöset ja Könösten talo on mielestäni kokonaan poissa.
Talomäärä, 1/4 m:n osalta on kyllä sama, mutta uutena on Tuomas Lappilaisen 1/4:n uudistalo, joten tulkitsen niin, ettei se ole Könösten talo eikä Könösten talossa ole joku toisenniminen (Matti Matinp. Oinaalla on myös 1/4 m.), vaan on tullut yksi uusi ja Könösten talo poistunut väliaikaisesti, koskapa se tulee kuitenkin vuoden 1653 RL:oon (WA774:776) ja Tapani Heikinpoika Könönen on 1/4 manttaalilla myös vuoden 1655 RL:ssa (WA774:777).
Siitä jatkuu henkiveroluetteloissa Tapani Könösen nimi, vielä vuoden 1665 luettelossa Tapanille ei ole merkitty lapsia. Vaikuttaa samalta Tapanilta vielä vuoden 1674 luettelossa, jossa vaimona on Marketta Ollintytär ja vävy Olli Klemetinpoika ja Pieta Tapanintytär.
terv Matti Lund
Täydennystä vielä ylempänä.
Matin teksti sai minut pohtimaan Könösen asiaa hiukan toiselta kantilta, mitä tähän asti olen asiasta ajatellut.
Nähdäkseni fakta on kuitenkin se, että Tapani Könösen vaimo merkitään leskeksi 1640-luvun alkuvuosina eli uskon, että Tapani Könönen on kuollut. Samoin heille on merkitty poika, josta ei liene sittemmin mitään havaintoa.
Hiukan myöhempinä vuosina Könöstä hallinnoidaan Henrik patronymillä eikä Tapani patronymillä, johon Matti edellä viittaakin.
Olisiko mahdollista, (miksei olisi?) että Tapani Könösen leski avioitui vuoden 1644 RL:ssa mainitun Henrik Jönssinpojan kanssa.
Ja tällä Henrik Jönssinpojalla on kaksi poikaa Tapani ja Henrik, jotka ottavat Könösen haltuunsa.
Tapani Könöselle mainitaan myös tytär vuoden 1641 henki-ja karjaluettelossa. Tämä kyseinen tytär on voinut avioitua Henrik Henrikinpojan kanssa, joka ainakin jo vuoden 1647 henkikirjan mukaan isännöi Könöstä.
Niinkuin edellä mainitsin, Tapani patronymin katoaminen, antaisi viiteittä siihen, että Könöseen tuli uusi suku isännäksi.
Matin teksti sai minut pohtimaan Könösen asiaa hiukan toiselta kantilta, mitä tähän asti olen asiasta ajatellut.
Niinkuin edellä mainitsin, Tapani patronymin katoaminen, antaisi viiteittä siihen, että Könöseen tuli uusi suku isännäksi.
Minun kun on tullut tavaksi sekoittaa Teidän arvon sukututkijoiden korttipakkaa, tässä tapauksessa lienee hyvä sanoa "joulukorttipakka; niin taas kerran heitän kehiin tällaisen Juhan ajatus- ja epäilysmaailmaa tukevan, muistista kaivetun mietannon.
Jostakin, en muista mistä mieleeni on jäänyt, että Kemijärvellä nykyisin esiintyvät Könöset olisivat Halosen sukua. Juuri tuosta Könösen leskirouvasta lukien.
Keskusteluissamme, edesmennyt Pekka Salla arveli, että kysymykseen saattaisi tulla myös arvoituksellisesti, siellä sun täällä häärinyt, Tolosen suku. Mikä onkin monen pohjoisen suvun jatkaja, vanhalla talon nimellä pohjoisen maisemaan sulautunut suuri kainuulais-suku.
Hyvää Joulua Teille kaikille !
t. Korpikari
Raimo Ranta
25.12.11, 17:57
Tässä ainakin Tapani Klemetinpoika Könönen SAY:ssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319179 .
Samassa myös Heikki Könönen (lienee Tapanin poika) ja Heikin poika Tapani.
Hyvää Joulupäivän iltaa
Mika taitaa vaatia nyt mahdottomia, että aukoton ketju Kemijärven Tapani Könösen esipolvista ?. Asiakirjojen puutteen ja kirjausvirheiden takia faktista tietoa ei taida löytyä. Eli.. todennäköisyyksien varaan kait on laskettava.
Historian kirjoissa manitaan Tapani Könösen tulleen Muhokselta, pitää huomata, että Oulujokivarsi kuului tuolloin Oulun pitäjään Muhokselta löytyy vain yksi Tapani Könönen joka katoaa kirjoista ennen 1630, hänellä pojat Anders, Henrik ja Matti.
Henrik ja Matti katoaa kirjoista mutta Anders jatkaa Könön isännyyttä.
Staphan Könönen
Könö 1/3 mant. Muhos
(1589) talollinen, Staphan Könönen
(kl1598) Staphan Könö, Limingan voudintilit kymmenysluettelo
(kl1601) Stapfan Könöi, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1601 (4822)
(1606) Staphan Könönen,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1606 (4861a)
(kl1608) Staphan Könönen, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan voutikuntien kymmenysluettelot 1608 (4861)
(kl1609 Staphan Könönen, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan voutikuntien kymmenysluettelot 1609 (4865a)
(kl1610) Staphan Könönen, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1610 (4870)
(kl1611) Staphan Könönen, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan voutikuntien kymmenysluettelot 1611 (4878)
(mk1611) Staphan Könönen, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1611 (4876)
(hk1611) Staphan Könönen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1611 (4876)
(kl1612) Staphan Könönen, Oulun linnan ja Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1612 (4883)
(kl1613) Stapfan Könönen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1613 (4891)
(kl1614) Stapfan Könönen, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1614 (4896)
(kl1615) Stapfan Könönen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1615 (4903)
(mk1616) Staphan Könönen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan henki- ja kymmenysluvut 1616 (4908)
(mk1619) Stapfan Könönen , Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maa- ja tilikirja 1619 (4929)
(kl1620) Stapfan Könönen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1620 (4935)
(kl1621) Staphan Könönen , Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1621 (4941a)
(1622) Stapfan Könönen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(1625) talollinen Staphan Könönen
(1626) talollinen Staphan Könönen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit, myllytullil. 1626 -4959a
(1627) Staphan Könönen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit karja-kylvöluettelo 1627 s.57-60
Anders Staphanss
Könölä 1/3 manttaalia Muhos
(rl1627) talollinen, Anders Staffansson 35 v . Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627
(rl1629) talollinen, Anders Staffansson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1629
(rl1630) talollinen, Anders Staffansson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(1639) talollinen, Anders Staffansson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(1637) talollinen, Anders Staphanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(1642) talollinen, Anders Könönen, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo 1642 WA773
(1648) talollinen Anders Staphanss Könölä (mk ES2468 vol. 9126 s.247)
(kl1649) talollinen, Anders Könönen, Oulun pitäjä 1649 kymmenysluettelo
hk1650) talollinen, Anders Könönen ja vmo, Oulun pitäjä 1650 Henkikirja
(vl1651) verollinen, Anders Staphanss, Länsipohjan lääni kruunun verolista,Oulun pitäjä
(kl1652) talollinen, Anders Könönen, Länsipohjan lääni kymmenysluettelo Oulun pitäjä 1652
(hk1654) talollinen,Anders Könönen, vmo ja tytär, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1654
(hk1655) talollinen, Anders Könönen, vmo ja tytär, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1655
(hk1657) talollinen Anders Könösen vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1657
(hk1658) talollinen, Anders Könösen vmo, poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja, 1658-1658
Sitten se Niskankylän Tapani Clemetinp
Klemettilä 1/4 mtl. Niska
(rl1627) Staffan Clemetss 26 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627 WA773
(rl1630) Staffan Clemetss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(1635) kanssa-asuja, Staffan Clemetss. 33 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusl,1635 WA773
(1637) Staphan Clemetss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(rl1640) talollinen, Staphan Clemetss 39 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1640 WA773
Hän katoaa myös vuoden 1640 jälkeen, olen tulkinnut hänen menneen Pieliseen tai kuollut koska pojat Eskil ja Clemet muuttavat Pieliseen. Tämän porukan nimenä en ole tavannut Könöstä.
Siteeraan tässä jo aiemmin esilletuomaani asiakirjaa;
"Ambrosius Korhonen (Iso Rusi) otti haltuunsa Clemettilän maan talon. Niityistä hän hankki luovutustodistukset kahden edellisen isännän pojilta Kemijärvelle muutaneelta Jacob Clemetinpojalta, todistuksen on kirjoittanut Oulussa 7.1.1648 pitäjänkirjuri ja puumerkillään vahvistanut Jacob Clemetinpoika, Pielisjärvelle muutaneelta Eskil Staphanssonilta saadun todistuksen kirjoittaja on Pielisen pastori".
Matti Lundin mainitsemat Laitasaaren ja Muhoksen Könöset (Keränen)
ja Simon Anderss Könönen ( suku jatkuu Ukkolana) Simon Anderss esintyy vain patronyyminä mutta poika jo Ukkolana.
-raimor-
Matti Lund
25.12.11, 18:02
Matin teksti sai minut pohtimaan Könösen asiaa hiukan toiselta kantilta, mitä tähän asti olen asiasta ajatellut.
Nähdäkseni fakta on kuitenkin se, että Tapani Könösen vaimo merkitään leskeksi 1640-luvun alkuvuosina eli uskon, että Tapani Könönen on kuollut. Samoin heille on merkitty poika, josta ei liene sittemmin mitään havaintoa.
Hiukan myöhempinä vuosina Könöstä hallinnoidaan Henrik patronymillä eikä Tapani patronymillä, johon Matti edellä viittaakin.
Olisiko mahdollista, (miksei olisi?) että Tapani Könösen leski avioitui vuoden 1644 RL:ssa mainitun Henrik Jönssinpojan kanssa.
Ja tällä Henrik Jönssinpojalla on kaksi poikaa Tapani ja Henrik, jotka ottavat Könösen haltuunsa.
Tapani Könöselle mainitaan myös tytär vuoden 1641 henki-ja karjaluettelossa. Tämä kyseinen tytär on voinut avioitua Henrik Henrikinpojan kanssa, joka ainakin jo vuoden 1647 henkikirjan mukaan isännöi Könöstä.
Niinkuin edellä mainitsin, Tapani patronymin katoaminen, antaisi viiteittä siihen, että Könöseen tuli uusi suku isännäksi.
Niillä eväillä, jotka koneeltani nyt löytyy, eli katsauksessa Kemijärven veroluetteloista aikavälillä 1634-74, joista minulta puuttuu alkupäästään vain vuosi 1641, näyttää tältä:
1. Kemijärvelle on tullut uudisviljelijäksi joskus lähellä vuotta 1635 Heikki Jussinpoika Könönen, joka on syntynyt vuonna 1597. Hänellä on ollut tällöin jo yksi lähes aikuinen poika Tapani ja toinen poika nimeltään Heikki, joka on ollut vielä lapsi. Voi olla, että mukana samassa ruokakunnassa on tullut muutakin lähisukua. Heikki itse ehtii näkyä veroluetteloissa vain muutaman kerran, viimeksi vuonna 1644, koska oikeastaan vuotuisveroa hän ehti tai pystyi Kemijärvellä maksamaan vain kahtena vuotena ja oli ennen sitä vapaavuosilla.
2. Heikki Jussinpoika Könönen on joutunut heti ahdinkoon, kun viljelys on laitettu verolle ja päätellen siitä, että naimattoman pojan nimi on luetteloissa 1642-43, hän on joutunut kirjautumaan maksujen järjestelemiseksi sotamieheksi, mikä varmistuu vuoden 1644 ruodutusluettelosta. Samalla näyttää sitten Heikki todennäköisesti tämän sotamieheksi joutumisen vuoksi kuolevan jo saman vuoden 1644 aikana.
3. Tämän Heikki Jussinpoika Könösen poika Tapani Heikinpoika Könönen pystyy kuitenkin jatkamaan taloa. Hänellä on ainakin vielä 1653 apunaan nuorempi veljensä Heikki Heikinpoika, mutta hänkin joutuu tällöin uhrautumaan sotamieheksi talon puolesta ja jäljelle jää vain Tapani.
4. Tapani Heikinpoika Könösen lapset alkavat tulla aikuisikään 1670 -luvulle tultaessa ja hän saa miesavuksi vävynsä, tyttärensä Pietan miehen, Olli Klemetinpojan.
5. Ilmenee myös, että Tapanin veljeltä Heikki Heikinpojaltakin on jäänyt lapsia, koskapa vuoden 1676 RL:ssa (WA774) tavataan mm. veljekset Lauri, Heikki ja Iisakki Heikinpojat Könöset, ja vielä myöhemminkin. Mm. v:n 1678 HK:ssa (nide 9175) ja V:n 1683 (nide 9186) ilmeee näiden poikien äidin nimeksi Elina Matintytär, Laurin vaimo on Marketta Matintytär (1678, 1683), Heikin Marketta Tuomaantytär (1678, 1683), lisäksi oli neljäskin veli, jonka nimi puuttuu v:n 1678 luettelosta.
Leski -probleemiin ennen vuotta 1644 en osaa ottaa kantaa, ennen kuin olen nähnyt vuoden 1641 henkiveroluettelon, mutta nähdäkseni Tapani Könösiä on luetteloissa näkyvillä ainoastaan Tapani Heikinpoika Könönen, joka on elossa vielä 1670 -luvulla.
terv Matti Lund
Paljon kiitoksia Matti, Juha ja Raimo.
Tulin siihen tulokseen, että Tapani Klemetinpoika oli Jaakko Klemetinpoika Junttila-Jaakkolan veli, ja siis Klemetti Juhonpoika Junttilan poika. Aiemmissa keskusteluissa on myös tullut ilmi, että Klemetti oli Juho Seppänen-Junttilan poika.
Tapani Klemetinpoika otti sukunimen Könönen jostain syystä, ja hänen vaimonsa oli Elina Laurintytär.
Klemetin kolmas poika Klemetti, jonka vaimo oli Elina Eskontytär Pyykkö, jäi Ouluun nyk. Muhokselle, mutta hänen poikansa Olli muutti ukkinsa ja setiensä mukana Kemijärvelle ja avioitui Riitta Tapanintytär Könösen kanssa.
Varsinaisessa Könösen suvussa merkitsin sukutiedostooni seuraavanlaisen sukulinjan:
I Heikki Jussinpoika Könönen (s. 1597 Liminka - k. 1644 Kemijärvi)
- vmo tuntematon.
- lapset Heikki ja Tapani.
II Heikki Heikinpoika Könönen (s. Oulu - k. 1680 Kemijärvi)
- vmo Elina Matintytär.
- lapset Lauri, Iisakki ja Heikki.
II Tapani Heikinpoika Könönen (s. Oulu - k. Kemijärvi)
- vmo tuntematon.
- lapset Brita (avioitui Olli Klemetinpoika Junttila-Jaakkolan kanssa).
III Lauri Heikinpoika Könönen (s. 1635 Kemijärvi - k. 7.4.1720 Kemijärvi)
- vmo Marketta Matintytär.
- lapset Sigfrid (15.2.1672-15.12.1745), Matti (1675 - ), Lauri, Paavo ja Maria.
III Heikki Heikinpoika Könönen
- vmo Marketta Tuomaantytär.
- lapset Heikki (myöh. Viiri, .10.1687 - 10.4.1732 Rovaniemi), Tuomas, Sigfrid, Maria (1684 - ), Brita (myöh. Kairavuopio, 1678 - 1743 Sodankylä) ja Anna (myöh. Halonen, 1682 - 31.7.1745 Kemijärvi).
5. Ilmenee myös, että Tapanin veljeltä Heikki Heikinpojaltakin on jäänyt lapsia, koskapa vuoden 1676 RL:ssa (WA774) tavataan mm. veljekset Lauri, Heikki ja Iisakki Heikinpojat Könöset, ja vielä myöhemminkin. Mm. v:n 1678 HK:ssa (nide 9175) ja V:n 1683 (nide 9186) ilmeee näiden poikien äidin nimeksi Elina Matintytär, Laurin vaimo on Marketta Matintytär (1678, 1683), Heikin Marketta Tuomaantytär (1678, 1683), lisäksi oli neljäskin veli, jonka nimi puuttuu v:n 1678 luettelosta.
Lauri Heikinpoika Könönen (1635-7.4.1720), jonka vaimo oli Marketta Matintytär, taisi olla Heikki Jussinpoika Könösen poika eikä pojanpoika.
Lauri on merkitty kuolleen 85-vuotiaana http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...6_ik198/34.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/34.htm)
Lauri Heikinpoika Könönen (1635-7.4.1720), jonka vaimo oli Marketta Matintytär, taisi olla Heikki Jussinpoika Könösen poika eikä pojanpoika.
Lauri on merkitty kuolleen 85-vuotiaana http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...6_ik198/34.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/34.htm)
Tässä vielä Laurin seurantaa taaksepäin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1718-1727_ik198/8.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1710-1717_ik198/8.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1706-1710_ik198/8.htm
- Laurin vaimo Marketta näyttää kuolleen 1708 tienoilla, mutta häntä en ole löytänyt Kemijärven kuolleiden luettelosta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/6.htm
- tämän rk:n mukaan Laurin äiti olisi ollut Elina , joka oli elossa vielä 1600-1700-lukujen taitteessa.
Näyttää kuitenkin siltä, että Matti oli oikeassa ja tämä Lauri oli Heikki Jussinpoika Könösen pojanpoika. Ihmetyttää vain tuo isoisän syntymäaika 1597, eli ukin ja pojanpojan ikäero olisi ollut vain 38 vuotta.
Paljon kiitoksia Matti, Juha ja Raimo.
Tulin siihen tulokseen, että Tapani Klemetinpoika oli Jaakko Klemetinpoika Junttila-Jaakkolan veli, ja siis Klemetti Juhonpoika Junttilan poika. Aiemmissa keskusteluissa on myös tullut ilmi, että Klemetti oli Juho Seppänen-Junttilan poika.
Tapani Klemetinpoika otti sukunimen Könönen jostain syystä, ja hänen vaimonsa oli Elina Laurintytär.
Klemetin kolmas poika Klemetti, jonka vaimo oli Elina Eskontytär Pyykkö, jäi Ouluun nyk. Muhokselle, mutta hänen poikansa Olli muutti ukkinsa ja setiensä mukana Kemijärvelle ja avioitui Riitta Tapanintytär Könösen kanssa.
Varsinaisessa Könösen suvussa merkitsin sukutiedostooni seuraavanlaisen sukulinjan:
I Heikki Jussinpoika Könönen (s. 1597 Liminka - k. 1644 Kemijärvi)
- vmo tuntematon.
- lapset Heikki ja Tapani.
II Heikki Heikinpoika Könönen (s. Oulu - k. 1680 Kemijärvi)
- vmo Elina Matintytär.
- lapset Lauri, Iisakki ja Heikki.
II Tapani Heikinpoika Könönen (s. Oulu - k. Kemijärvi)
- vmo tuntematon.
- lapset Brita (avioitui Olli Klemetinpoika Junttila-Jaakkolan kanssa).
III Lauri Heikinpoika Könönen (s. 1635 Kemijärvi - k. 7.4.1720 Kemijärvi)
- vmo Marketta Matintytär.
- lapset Sigfrid (15.2.1672-15.12.1745), Matti (1675 - ), Lauri, Paavo ja Maria.
III Heikki Heikinpoika Könönen
- vmo Marketta Tuomaantytär.
- lapset Heikki (myöh. Viiri, .10.1687 - 10.4.1732 Rovaniemi), Tuomas, Sigfrid, Maria (1684 - ), Brita (myöh. Kairavuopio, 1678 - 1743 Sodankylä) ja Anna (myöh. Halonen, 1682 - 31.7.1745 Kemijärvi).
Omat lähdeaineistoni eivät riitä Henrik Jönssinpojan todentamisessa. Henkikirjoissa tai kymmenysluetteloissa en ole häntä havainnut Kemijärvellä.
Mutta näistä veljeksistä, Tapanista ja Henrikistä hiukan lisää tarkennuksia.
Tapani Henrikinpojalle olen arvioinut syntymävuoden 1610 tienoille. Viimeinen merkintä Tapanista henkikirjassa on vuonna 1674 ja hänen vaimokseen on merkitty Marketta Ollint. Vuoden 1675 jälkeen ei enään merkintöjä henkikirjassa tästä perheestä. Lapsia olen havainnut heille vain kaksi, tuntemattomaksi jääneen pojan sekä tytär Beatan, jonka puoliso oli Olli Klemetinp. (Jaakkola?)
Henrik Henrikinpojalle olen arvioinut syntymävuoden 1612 tienoille. Viimeisen kerran Henrik merkitään henkiveron maksaja vuonna 1677.
Henrikin vanhimman pojan syntymäajaksi laskettuna saadaan 1635. Henrikin vaimon Elina Matint. laskettu syntymäaika on 1636, eli Henrikillä on täytynyt olla yksi vaimo jo ennen Elinaa.
Lapsia olen löytänyt Henrikille; Lauri, Henrik, Iisak, Erkki, Matti, Elina ja Maria.
Vuonna 1635 syntyneen Lauri Henrikinp. vaimon Marketta Matint. kuolinaika on 17.06.1714.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/31.htm
Matti Lund
27.12.11, 12:15
Omat lähdeaineistoni eivät riitä Henrik Jönssinpojan todentamisessa. Henkikirjoissa tai kymmenysluetteloissa en ole häntä havainnut Kemijärvellä.
Mutta näistä veljeksistä, Tapanista ja Henrikistä hiukan lisää tarkennuksia.
Tapani Henrikinpojalle olen arvioinut syntymävuoden 1610 tienoille. Viimeinen merkintä Tapanista henkikirjassa on vuonna 1674 ja hänen vaimokseen on merkitty Marketta Ollint. Vuoden 1675 jälkeen ei enään merkintöjä henkikirjassa tästä perheestä. Lapsia olen havainnut heille vain kaksi, tuntemattomaksi jääneen pojan sekä tytär Beatan, jonka puoliso oli Olli Klemetinp. (Jaakkola?)
Henrik Henrikinpojalle olen arvioinut syntymävuoden 1612 tienoille. Viimeisen kerran Henrik merkitään henkiveron maksaja vuonna 1677.
Henrikin vanhimman pojan syntymäajaksi laskettuna saadaan 1635. Henrikin vaimon Elina Matint. laskettu syntymäaika on 1636, eli Henrikillä on täytynyt olla yksi vaimo jo ennen Elinaa.
Lapsia olen löytänyt Henrikille; Lauri, Henrik, Iisak, Erkki, Matti, Elina ja Maria.
Vuonna 1635 syntyneen Lauri Henrikinp. vaimon Marketta Matint. kuolinaika on 17.06.1714.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/31.htm
Nythän saamme varhaisinta informaatiota ja varhaisimpien asuttajien nimet Kemijärveltä maakirjasta vuodelta 1631 (nide 4966) ja ruodutusluettelosta vuodelta 1633 (mf WA773:760:251).
Tosin kummassakin listassa on mukana neljä asuttajaa, joiden nimi on jo ennen näitä listoja Keminhaaran maakirjassa ja vuodesta 1634 he jatkavat Keminhaarassa eivätkä Kemijärvellä. Tulkitsen tämän niin, että Jaakko Heikinpoika, Olli Pekanpoika, Jussi Karvo ja Erkki Tarvas olivat vapaavuosilla olevia talollisia, joiden taloja kaavailtiin lohkaistavaksi Keminhaaran verokylästä uuteen Kemijärven verokylään, mutta hanke peruttiin, koska talot olivat sen verran kaukana Kemijärveltä. He eivät siis kuulu oikeasti näiden uudisasuttajien joukkoon.
Loput vuoden 1631 uudisasuttajien listasta sijoittuivat Kemijärvelle ja olivat nämä:
Matti Karppi ½ m.
Paavo Paavonp. Halonen ½ m.
Heikki Häkkinen 1/6 m.
Pekka Kärppänen 1/4 m.
Mikko Paavonp. Honkanen ½ m.
Klaus Kärppä 1/6 m.
Jussi Ollinp. Hamara 1/6 m.
Jussi Mikonp. Kättö 1/6 m.
Reunahuomautuksessa sanotaan, että nämä talot ovat tulleet asutetuiksi vuonna 1630 ja nauttivat verovapautta ja veronvähennystä, koska ovat olleet sitä ennen aivan autioita eivätkä lainkaan luetteloituja, ja että ne tulevat verotettaviksi vuodesta 1634 alkaen.
Kun sitten tutkitaan maakirjoja vuoden 1633 jälkeen, havaitaan, että mainitut neljä taloa ovat Keminhaarassa kuten ennenkin, ja Kemijärvelle on syntynyt vasta yksi ½ manttaalin verotalo, eli Paavo Halosen talo.
Tästä voimme vetää sen johtopäätöksen, ettei ketään Könöstä vielä näy, eli Könönen oli tuskin vielä vuosina 1630-31 Kemijärvellä.
Vuoden 1633 ruodutusluettelossa ovat samat Keminhaaran talot, jotka hyppään tarkastelun kannalta asiaankuulumattomina yli, ja menen Kemijärven uudisasuttajiin:
½ m. Matti Karppinen
poika Jussi Matinpoika
½ m. Paavo Halonen
poika Paavo Paavonp.
poika Lauri Paavonp.
renki Tapani Heikinp.
1/6 m. Heikki Häkki
poika Matti Heikinpoika
½ m. Jooseppi Könönen
1/6 . Simuna Pelkonen
1/4 m. Pekka Kärppänen
1/6 m. Klaus Kärppä
1/6 m. Jussi Heikinpoika
Vuoden 1635 (nide 9101) karjaluettelossa tulevat esiin vain seuraavat neljä asuttajaa:
Paavo Halonen
Heikki Häikiä
Matti Karppinen
Jaakko Klemetinpoika
Aivan uutena vuonna 1635 on siis Jaakko Klemetinpoika, joka on vastikään saapunut Kemijärvelle kahden lehmän kanssa. Ainoastaan Paavo Halonen on vuoden 1635 maakirjassa Kemijärvellä. Muttei luetteloissa vieläkään niitä Könösiä, jotka Kemijärvelle jäivät.
Vuoden 1633 ruodutuksessa Paavo Halosen renkinä on Tapani Heikinpoika. Kävin läpi Kemin pitäjän ja siellä oli 1640 useampia Tapani Heikinpoikia. Kuitenkin Halosen renki Tapani Heikinpoika saattaa olla myöhempi Tapani Heikinpoika Könönen. Jos niin on ja kun Tapani Heikinpoika on vuoden 1633 ruodutusluettelossa, niin hän on syntynyt ennen vuotta 1620. Mutta jos oletetaan, että Tapani Heikinpoika on tullut Kemijärvelle Muhokselta vuoden 1630 jälkeen, hänen pitäisi esiintyä vuosien 1627 ja 1629 ja ehkä vielä 1630 ruodutusluetteloissa, jos hän oli syntynyt jo noin vuonna 1610. Tapani Heikinpoikaa ei kuitenkaan esiinny varmuudella Könöseksi tunnistettavana kuin vasta vuodesta 1642 alkaen. Joko Halosen renki Tapani Heikinpoika ei ole sama kuin Könönen. Tai jos hän on Könönen, hän on aivan nuori renkipoika, 15-16 -vuotias, joka on tullut jo ennen isäänsä Kemijärvelle. Jos Heikki Jussinpoika Könöselle annettu ikä vuoden 1644 ruodutuksessa, 47 vuotta, on oikein, niin se sopii vielä hyvin tähän oletukseen.
Siinä tapauksessa Tapani Heikinpoika Könönen olisi syntynyt noin vuonna 1617, Heikki Jussinpoika Könönen vuonna 1597.
Muut Muhokselta Kemijärvelle muuttaneet nuoret miehethän näkyvät Muhoksen ruodutusluetteloissa ennen Kemijärvelle tuloaan, jos ovat syntyneet ennen noin vuotta 1615 ja jos ovat muuttaneet ennen vuotta 1641. Järkevin selitys sille, ettei Könösten nuoret miehet samalla tavalla näy, on, ettei ikä vielä poikasilla aivan riittänyt ruodutukseen asti.
Tapani Heikinpojalla ei ole henkiveroissa vielä 1665 yhtään lasta, joten tytär Pieta on syntynyt lähellä vuotta 1650.
Ei myöskään Heikki Heikinpoika Könösellä vielä ollut aikuisia lapsia, joten jos jonkun hänen lapsensa kuolinikä osoittaa muuta, se vaikuttaa olevan laskettu aika lailla väärin.
terv Matti Lund
Matti Lund
27.12.11, 17:57
Tässä vielä Laurin seurantaa taaksepäin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1718-1727_ik198/8.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1710-1717_ik198/8.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1706-1710_ik198/8.htm
- Laurin vaimo Marketta näyttää kuolleen 1708 tienoilla, mutta häntä en ole löytänyt Kemijärven kuolleiden luettelosta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1698-1705_ik198/6.htm
- tämän rk:n mukaan Laurin äiti olisi ollut Elina , joka oli elossa vielä 1600-1700-lukujen taitteessa.
Näyttää kuitenkin siltä, että Matti oli oikeassa ja tämä Lauri oli Heikki Jussinpoika Könösen pojanpoika. Ihmetyttää vain tuo isoisän syntymäaika 1597, eli ukin ja pojanpojan ikäero olisi ollut vain 38 vuotta.
Nuo rippikirjojen lapset Heikki Könösellä eivät vaikuta vaikeavammaisilta, esimerkiksi täyssokeilta, joka voisi selittää täysi-ikäisten vapauttamisen henkirahasta. Siksi, kun vielä vuoden 1665 henkikirjassa ovat ainoastaan Heikki Könönen ja vaimo, jää oletettavaksi, että Heikki Könösen vanhimmat lapset ovat syntyneet lähellä vuotta 1650, ei mitenkään ennen vuotta 1645.
Tapani Könösen tytär Pieta on syntynyt lähellä vuotta 1650, koska ei ole vielä vuoden 1665 henkikirjassa, mutta on jo avioitunut vuonna 1674.
Minulla on vain otantoja henkikirjoista. Teidän kannattaa käydä Kemijärven henkikirjat systemaattisesti vuosi vuodelta läpi ja katsoa, miten tulos muuttuu tästä, mitä otantojeni perusteella on saavutettu.
Uskon siihen, että kun Heikki Heikinpoika Könönen tulee ensimmäisen kerran esiin vasta vuoden 1653 ruodutusluettelossa, hän on vastikään saavuttanut täysi-ikäisyyden, ehkä syntynyt lähellä vuotta 1630. Siihen nähden olisi ymmärrettävää, että hänen vanhimmat lapsensa olisivat syntyneet lähellä vuotta 1650, mihin päättely henkikirjoja selaamalla vääjäämättä johtaa.
terv Matti Lund
Minulla on vain otantoja henkikirjoista. Teidän kannattaa käydä Kemijärven henkikirjat systemaattisesti vuosi vuodelta läpi ja katsoa, miten tulos muuttuu tästä, mitä otantojeni perusteella on saavutettu.
terv Matti Lund
Mistä nuo henkikirjat tarkasti löytyvät?
Pohjanmaan voudintilien yms. läpiselaaminen on liian aikaa vievää puuhaa.
Tapani Heikinpojalla ei ole henkiveroissa vielä 1665 yhtään lasta, joten tytär Pieta on syntynyt lähellä vuotta 1650.
Ei myöskään Heikki Heikinpoika Könösellä vielä ollut aikuisia lapsia, joten jos jonkun hänen lapsensa kuolinikä osoittaa muuta, se vaikuttaa olevan laskettu aika lailla väärin.
Näin lyhyesti vastaan illan ollessa jo pitkällä.
Tapani Henrikinpojalla mainitaan vuoden 1654 henkikirjassa vaimon lisäksi poika ja hänelle vaimo. Toivottavasti liite aukeaa.
En tiedä ihan tarkkaan, kuinka vanhaksi joutui maksaamaan henkiveroa. Käsitykseni on kuitenkin, että 65 vuotiaaksi ainakin, edellyttäen, että on terve henkilö.
Henrik Henrikinp. Könönen maksoi vielä 1677 henkiveroa, mutta ei enää 1678. Henrikin vaimo Elina Matint. jatkaa veron maksua tämän jälkeenkin. Elina Matint. mainitaan Henrik Könösen vaimoksi, ei leskeksi. Joten voi olettaa, että Henrik ei ole kuollut, vaan saavuttanut verovapauden ikänsä tai sairauden perusteella.
Kun miinustetaan vuodesta 1677 Henrikin mahdollinen ikä 65 vuotta, niin saadaan vuosi 1612. Sitähän ei tiedetä, mikä oli Henrikin terveyden tila ja vaikuttiko se kuinka henkiverosta vapauttamiseen.
Mikalle vielä, SSHY:n sivuilta löytyy hajanaisia vuosia henkikirjoista. Tarkkoja linkkejä en osaa antaa.
Niin, paljon joutuu tekemään töitä lähteiden eteen. Itse olen istunut Vaasan arkistossa lukemattomia tunteja filmejä pyörittäen ja kopioiden käsin tai kopiokoneella esim. henkikirjoja. Mutta jossain vaiheessa se kaikki työ maksaa kyllä vaivan.
Matti Lund
27.12.11, 23:02
Näin lyhyesti vastaan illan ollessa jo pitkällä.
Tapani Henrikinpojalla mainitaan vuoden 1654 henkikirjassa vaimon lisäksi poika ja hänelle vaimo. Toivottavasti liite aukeaa.
...
Niin, paljon joutuu tekemään töitä lähteiden eteen. Itse olen istunut Vaasan arkistossa lukemattomia tunteja filmejä pyörittäen ja kopioiden käsin tai kopiokoneella esim. henkikirjoja. Mutta jossain vaiheessa se kaikki työ maksaa kyllä vaivan.
Tämä on niitä henkikirjojen metkuja, joita löytyy samasta niteestä useampia muitakin aivan samanlaisia tapauksia, että nuorelle isännälle on ikään kuin poika, vaikka todellisuudessa on veli. Eli olen tulkinnut tämän Könölän pojan Tapanin veljeksi Heikki Heikinpojaksi, samaksi mieheksi, joka löytyy veljeksi kirjattuna vuoden 1653 ruodutusluettelosta. Henkikirjassa kun ei ollut saraketta veljelle eikä siskolle, veli, josta henkivero maksettiin, kirjattiin sen talon pojaksi, ja sisko vastaavasti tyttäreksi.
Täten käy ymmärrettäväksi, miksi Tapanin oma ensimmäinen lapsi ilmaantuu henkikirjaan vasta lähes 20 vuoden päästä, eli se oli se vaihe, kun ensimmäinen lapsi tuli aikuiseksi.
terv Matti Lund
Ps. This is a tricky business, sometimes one of the trickiest.
Paljon kiitoksia selvennyksistä.
Olisi muuten mielenkiintoista tietää, että millä tavalla nämä uudisasukkaat tulivat Kemijärvelle. Todennäköisesti varmaan veneillä Muhokselta Oulujokea pitkin, sitten veneillä rannikkoa pitkin Kemijokisuulle ja sitten veneillä pitkä soutumatka ylävirtaan Kemijärvelle asti.
Siinä välillähän oli koskipaikkoja, joiden vieritse tietysti veneet vedettiin.
Kemijärvellähän he eivät suinkaan asettuneet lähekkäin ryhmäkylään, vaan käsittääkseni hajalleen pitkin Kemijärven rantoja ja Kemijoen rantoja.
Onko kellään tietoa näiden uudisasukassukujen ensimmäisistä asuinpaikoista?
Paavo Halonen taisi asettua siihen, minne oli jättänyt kattilansa sotaretken aikana. Onko tämä paikka nykyään nimeltään Halosenranta?
Matti Lund
29.12.11, 17:57
Paljon kiitoksia selvennyksistä.
Olisi muuten mielenkiintoista tietää, että millä tavalla nämä uudisasukkaat tulivat Kemijärvelle. Todennäköisesti varmaan veneillä Muhokselta Oulujokea pitkin, sitten veneillä rannikkoa pitkin Kemijokisuulle ja sitten veneillä pitkä soutumatka ylävirtaan Kemijärvelle asti.
Siinä välillähän oli koskipaikkoja, joiden vieritse tietysti veneet vedettiin.
Kemijärvellähän he eivät suinkaan asettuneet lähekkäin ryhmäkylään, vaan käsittääkseni hajalleen pitkin Kemijärven rantoja ja Kemijoen rantoja.
Onko kellään tietoa näiden uudisasukassukujen ensimmäisistä asuinpaikoista?
Paavo Halonen taisi asettua siihen, minne oli jättänyt kattilansa sotaretken aikana. Onko tämä paikka nykyään nimeltään Halosenranta?
Ei ole suoraan sanoen tietoa ja se voi olla kiven takana, eli löytää tuomiokirjoista kertomuksia näistä muuttomatkoista.
Mutta kun tapittaa vähän aikaa kartalta Utajärveä ja sitten siirtää katsetta hitaasti siitä ja pysäyttää sen Kemijärven kohdalle, voi todeta, etteihän siinä välimatkalla ole mitään, mikä suo lasketella vesireittien myötävirtoja pitkin eteenpäin, vaan päin vuolasta vastavirtaa, jonka keskeyttävät mahtavat kosket vähän väliä. Ja mitään muuta näiden vesireittien välillä ei ollut kuin upottavaa suota. Siis kesällä erittäin vaikeakulkuista maastoa ja huomattavan osan vuodesta täydessä rospuutossa sitä paitsi.
Tästä juolahtaa mieleen, että jos muuttokuorma oli raskas, ei jäänyt juuri muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa keväällä hyvän hankikannon aikaan pohjolan talvikulkureittejä pitkin, kun härät kykenivät vetämään jalaksien päällä hiljalleen isoakin muuttokuormaa. Luulen, että niin meni päämuuttoliike. Talvella osa jokiuomia ja järven jäitä oli talviteillä. Tätä täydensi yksittäinen henkilöliikenne, lähinnä patikoimalla, koska karjaluetteloista päätellen useimmat uudisasuttajat olivat alkuun hevosettomia; eli osa väkeä saattoi tulla myöhemminkin kiertoteitä, jos talvitiet olivat sulaneet jo alta pois ja pahin rospuutto oli ohi. Vaikea oli kuitenkin lähteä minnekään kesken kesää, sillä joutoväkeä ei noihin aikoihin sallittu ja rengin- ja piian pestit oli sovittu vähintään Mikkelinmessuun asti.
terv Matti Lund
Omat lähdeaineistoni eivät riitä Henrik Jönssinpojan todentamisessa. Henkikirjoissa tai kymmenysluetteloissa en ole häntä havainnut Kemijärvellä.
Mutta näistä veljeksistä, Tapanista ja Henrikistä hiukan lisää tarkennuksia.
Tapani Henrikinpojalle olen arvioinut syntymävuoden 1610 tienoille. Viimeinen merkintä Tapanista henkikirjassa on vuonna 1674 ja hänen vaimokseen on merkitty Marketta Ollint. Vuoden 1675 jälkeen ei enään merkintöjä henkikirjassa tästä perheestä. Lapsia olen havainnut heille vain kaksi, tuntemattomaksi jääneen pojan sekä tytär Beatan, jonka puoliso oli Olli Klemetinp. (Jaakkola?)
Henrik Henrikinpojalle olen arvioinut syntymävuoden 1612 tienoille. Viimeisen kerran Henrik merkitään henkiveron maksaja vuonna 1677.
Henrikin vanhimman pojan syntymäajaksi laskettuna saadaan 1635. Henrikin vaimon Elina Matint. laskettu syntymäaika on 1636, eli Henrikillä on täytynyt olla yksi vaimo jo ennen Elinaa.
Lapsia olen löytänyt Henrikille; Lauri, Henrik, Iisak, Erkki, Matti, Elina ja Maria.
Vuonna 1635 syntyneen Lauri Henrikinp. vaimon Marketta Matint. kuolinaika on 17.06.1714.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/31.htm
Näyttäs olevan sekaannusta isän ja pojan lasten suhteen.
Isä-Heikkihän avioitui poikansa ikäisen 1636 syntyneen Elina Matintyttären kanssa, ja sai hänen kanssaan varmaan lapsia.
Poika-Heikille olen merkinnyt lapset: Heikki (s.1687), Tuomas, Sigfrid, Maria (1684), Riitta (1678) ja Anna (1682). Siis Maria olikin isä-Heikin lapsi, vai oliko heillä vain samanniminen lapsi.
Ei ole suoraan sanoen tietoa ja se voi olla kiven takana, eli löytää tuomiokirjoista kertomuksia näistä muuttomatkoista.
Mutta kun tapittaa vähän aikaa kartalta Utajärveä ja sitten siirtää katsetta hitaasti siitä ja pysäyttää sen Kemijärven kohdalle, voi todeta, etteihän siinä välimatkalla ole mitään, mikä suo lasketella vesireittien myötävirtoja pitkin eteenpäin, vaan päin vuolasta vastavirtaa, jonka keskeyttävät mahtavat kosket vähän väliä. Ja mitään muuta näiden vesireittien välillä ei ollut kuin upottavaa suota. Siis kesällä erittäin vaikeakulkuista maastoa ja huomattavan osan vuodesta täydessä rospuutossa sitä paitsi.
Tästä juolahtaa mieleen, että jos muuttokuorma oli raskas, ei jäänyt juuri muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa keväällä hyvän hankikannon aikaan pohjolan talvikulkureittejä pitkin, kun härät kykenivät vetämään jalaksien päällä hiljalleen isoakin muuttokuormaa. Luulen, että niin meni päämuuttoliike. Talvella osa jokiuomia ja järven jäitä oli talviteillä. Tätä täydensi yksittäinen henkilöliikenne, lähinnä patikoimalla, koska karjaluetteloista päätellen useimmat uudisasuttajat olivat alkuun hevosettomia; eli osa väkeä saattoi tulla myöhemminkin kiertoteitä, jos talvitiet olivat sulaneet jo alta pois ja pahin rospuutto oli ohi. Vaikea oli kuitenkin lähteä minnekään kesken kesää, sillä joutoväkeä ei noihin aikoihin sallittu ja rengin- ja piian pestit oli sovittu vähintään Mikkelinmessuun asti.
terv Matti Lund
Totta.
Tulee mieleen , että helpointa on ollut liikkua jäitä pitkin joskus tammi-huhtikuun välillä. Tammikuussahan meren rannikkokin kai oli yleensä jo jäässä. Ja vesireittiähän tuo koko matka on ollut, kun kartasta katselee. Tuskin matkaajat ovat kuormineen lähteneet jonnekin vesistöjen välisille suotaipaleille tai Ii-jokea myöten sen latvoille ja sieltä maakannaksia pitkin Kemijoen vesistöön yrittämään.
Näyttäs olevan sekaannusta isän ja pojan lasten suhteen.
Isä-Heikkihän avioitui poikansa ikäisen 1636 syntyneen Elina Matintyttären kanssa, ja sai hänen kanssaan varmaan lapsia.
Poika-Heikille olen merkinnyt lapset: Heikki (s.1687), Tuomas, Sigfrid, Maria (1684), Riitta (1678) ja Anna (1682). Siis Maria olikin isä-Heikin lapsi, vai oliko heillä vain samanniminen lapsi.
Kiitokset myös omasta puolestani Matti Lundille, joka jaksaa kirjoitella pitkiä vastauksia meille "taviksille".
En kuitenkaan vielä tohdi lisätä tiedostooni Henrik ja Tapani Könösen isäksi Henrik Jönsinp. Könöstä. Mutta laitetaan miehen nimi muistiin.
Tämä Maria voi olla myös poika-Henrikin tytär. Täytyy katsoa rippikirjoja uudestaan, jospa minulta on jäänyt jotain huomaamatta.
Itse olen löytänyt poika-Heikille lapset Priita, Anna s. 1682, Tuomas ja Henrik s. noin 1688.
Muistan omasta lapsuudestani ajan, jolloin vielä oli käytössä talvitiet. Usein ne kulkivat soita ja aapoja pitkin ja niitähän Koillis-Lapissakin riittää. Paras aika kyllä oli kulkea Jouluun saakka, kun ei lunta ollut kovin paljoa, mutta kovat marraskuun pakkaset olivat jo jäädyttäneet suot ja aavat.
Näyttäs olevan sekaannusta isän ja pojan lasten suhteen.
Isä-Heikkihän avioitui poikansa ikäisen 1636 syntyneen Elina Matintyttären kanssa, ja sai hänen kanssaan varmaan lapsia.
Poika-Heikille olen merkinnyt lapset: Heikki (s.1687), Tuomas, Sigfrid, Maria (1684), Riitta (1678) ja Anna (1682). Siis Maria olikin isä-Heikin lapsi, vai oliko heillä vain samanniminen lapsi.
Syy, miksi olen merkinnyt Marian isä-Heikin tyttäreksi on se, että alla olevassa kuvassa hänet on merkitty Matin sisareksi. Ja kuvan Matti on isä-Henrikin poika.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1706-1710_ik198/7.htm
Matti Lund
01.01.12, 02:12
...
En kuitenkaan vielä tohdi lisätä tiedostooni Henrik ja Tapani Könösen isäksi Henrik Jönsinp. Könöstä. Mutta laitetaan miehen nimi muistiin.
...
Selailin muutamia Kemin pitäjän käräjiä löytääkseni jotain Könösistä, sillä alkoi epäilyttämään koko Tapani Klemetinpojan olo Kemijärvellä.
Ensiksikään selkeää mainintaa ei ole sen nimisestä kuin Tapani Klemetinpoika Könönen, vaan nähdäkseni on vain Tapani Heikinpoika Könönen ja pelkkä Tapani Könönen, jonka tulkitsen toistaiseksi kussakin tapauksessa samaksi kuin Tapani Heikinpoika Könönen. Tähän minulla on järjelliset perusteet veroluetteloiden perusteella.
Liioin ei ole missään mainintaa Tapani Könösen leskestä, vaan yksi maininta Könösen leskestä täysin ilman etunimeä.
Tapani Klemetinpoika -nimeä ei esiinny Kemijärven henki- eikä kymmenysluetteloissa eikä ruodutusluetteloissa, vaan ainoastaan maakirjassa. Siten vaikuttaa siltä yhtä luetteloa lukuunottamatta, ettei sellaista henkeä kuin Tapani Klemetinpoika ollut Kemijärvellä.
Siksi aloin epäillä, että maakirjan Tapani Klemetinpoika on patronyymivirheellä kirjattu Tapani Heikinpoika Könönen.
En toistaiseksi löytänyt uusia Könösiä, tai tällä selailulla löysin kyllä yhden Muhoksen Antti Könösen vastikään kuolleen veljen Oulun pitäjän talvikäräjiltä 1649 (niteen sivu 419, mf ES2028).
Siinä leski Riitta Simunantytär Lentiirasta valitti, ettei Antti Könönen Muhokselta ole maksanut hänen autuaan miehensä perintöä ja korostaa, että hänen autuas miehensä ja Antti Könönen olivat keskenään veljeksiä ja hänen mieheltään on jäänyt lapsia. Nimitettiin nimismies Sakris Ficke yhdessä lautamiehen Antti Kärnän kanssa erottelemaan perintö Antti Könösen ja hänen veljensä lasten välillä.
Juttu on sikäli huono, ettei veljen etunimeä mainita. Etsin Lentiiran veroluetteloista eikä siellä ollut yhtään Könöstä 1630- tai 1640 -luvuilla. Siis talollinen ei veli NN ollut sen perusteella, ellei sitten ollut jonkun vävy ja apen lisänimellä, vaan ehkäpä hän oli jonkin Lentiiran talon palvelusväkeä. Lentiirassa oli silloin kaksi papinkin asumaa taloa, joten niissä oli yleensä enemmän palvelusväkeä.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
01.01.12, 09:38
Hei Matti
Kiitos uurastuksestasi, älä sulje Tapania pois vaikka et häntä Kemijärveltä löydäkkään, kyllä tässä oikeilla jälillä ollaan, mikään ei sulje pois
sitä etteikö Tapani Klemetinpoika olisi mennyt sinne, löytämäsi käräjäkirja Antti Tapaninp Könösestä todistaa että hänen veljensä Lentiirassa, vaikka häntä ei siellä ole kirjattuna.
Antilla oli varmasti muitakin sisaruksia kuin löytämäni Henrik ja Matti
Henrik löytyy Kemijärveltä ja Matti katoaa Könölästä hän on isäntänä, josta ainoa merkintä
Könölä Muhos
(mk 1648 ES 2468 vol.9126 s.247) talollinen
Kun Könösisä ei Lentiiran henkikirjat tunne niin vosiko ajatella, että Matti kuoli Muhoksella ja leski meni Lentiiraan mahdollisesti uuteen avioon
Matti Tapaninpoika voisi olla tuo Brita Simontyttären mies. Toki muitakin velipoikia on varmaankin ollut, sillä Könösen kuten muidenkin talosllisten perheet olivat hyvin suuria,
Anders Staphanss Könönen
Könölä 1/3 manttaalia Muhos
(rl1627) talollinen, Anders Staffansson 35 v . Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627
(rl1629) talollinen, Anders Staffansson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1629
(rl1630) talollinen, Anders Staffansson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(1639) talollinen, Anders Staffansson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(1637) talollinen, Anders Staphanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(1642) talollinen, Anders Könönen, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo 1642 WA773
(1648) talollinen Anders Staphanss Könölä (mk ES2468 vol. 9126 s.247)
(kl1649) talollinen, Anders Könönen, Oulun pitäjä 1649 kymmenysluettelo
hk1650) talollinen, Anders Könönen ja vmo, Oulun pitäjä 1650 Henkikirja
(vl1651) verollinen, Anders Staphanss, Länsipohjan lääni kruunun verolista,Oulun pitäjä
(kl1652) talollinen, Anders Könönen, Länsipohjan lääni kymmenysluettelo Oulun pitäjä 1652
(hk1654) talollinen,Anders Könönen, vmo ja tytär, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1654
(hk1655) talollinen, Anders Könönen, vmo ja tytär, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1655
(hk1657) talollinen Anders Könösen vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1657
(hk1658) talollinen, Anders Könösen vmo, poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja, 1658
(mk1660) talollinen, Anders Könösen tytär, Länsipohjan lääni maakikirja Oulun pitäjä 1660
(mk1661) talollinen, Anders Staphanss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1661
Anders lienee kuollut jo ennen v 1657 koska tuolloin hänen vaimonsa on henkirjattu,
-raimor-
Matti Lund
01.01.12, 11:15
Hei Matti
...
Kun Könösisä ei Lentiiran henkikirjat tunne niin vosiko ajatella, että Matti kuoli Muhoksella ja leski meni Lentiiraan mahdollisesti uuteen avioon
Matti Tapaninpoika voisi olla tuo Brita Simontyttären mies. Toki muitakin velipoikia on varmaankin ollut, sillä Könösen kuten muidenkin talosllisten perheet olivat hyvin suuria,
...
-raimor-
Hei, kyllä sitäkin pidin mielessä.
Yritin kuitenkin etupäässä sovitella häntä kotivävyksi Lentiiraan,sillä Riitta Simunantytär olisi sopinut Lentiiran Simuna Kaijalaisen eli Kaijalan tyttäreksi. Mutta voihan olla tosiaan niinkin, että Riitta on tullut Lentiirasta Muhokselle, mutta palannut takasin Lentiiraan leskeydyttyään.
Simuna Kaijalainen on aloittanut Lentiirassa viljelyksen heti rappasotien jälkeen. Vuoden 1627 ruodutuksessa hänet on kirjattu 60 -vuotiaaksi, vuoden 1633 RL:ssa 63 vuotiaaksi. Kolme poikaakin hänelle näistä löytyy Olli (s. 1609 RL 1629:ssa, mutta s. 1597 RL:ssa 1637) ja Matti (s. 1612 RL:ssa 1629) Simunanpojat hänen pojikseen mainittuina ja lisäksi Erkki Simunanpoika (s. 1612, RL 1640), joka on myös Simunan raivaaman talon isäntänä vuoron perään Ollin kanssa. Lisäksi mainitaan ohimenevästi uudisasuttaja Jooseppi Laurinp. Kaijalainen (RL:ssa 1629 ikä 35 v). Tämä Kaijalan talo on aluksi 1/4 m., mutta tiputettu vuoden 1652 maakirjassa 1/8 manttaaliin Olli Kaijalan vielä isännöidessä. Olli Kaijalaa seurasi isäntänä Matti Kaijala (esim. HK 1659 ja 1660, MK 1668, MK 1682 jolloin manttaali taas 1/4, vuoden 1683 HK:ssa henkirahan maksajana Matti Kaijalan tytär Helka, vuoden 1686 HK:ssa on vielä vanha Matti Kaijala, poika Matti Vo Riitta ja tytär Helka, MK 1687 Matti Kaijala 1/4 m. Tämän jälkeen HK 1691-96 vaikuttaa, että mainittu Matti Kaijala ja Riitta jatkavat talossa isäntäparina, mutta lisänimi on muuttunut Keräseksi. Lisänimen muuttuminen voisi johtua siitä, ettei ehkä tämä nuorempi Matti ei ollutkaan Kaijalan poika, vaan lankomies.
Joka tapauksessa sukujohtoa Kemijärven Könölässä voidaan veroluetteloitten perusteella yrittää ainoastaan Tapani Heikinpoika Könöseen sekä hänen veljeensä Heikki Heikinpoika Könöseen. Näille ei ole puolestaan löydettävissä ketään muuta isäehdokasta kuin se Heikki Könönen, jolle ruodutusluettelot antavat patronyymiksi Jussinpojan. Edellytykset siihen, että Könölässä voitaisiin yrittää johtaa sukua Tapani Klemetinpoikaan puuttuvat täysin veroluetteloitten perusteella.
terv Matti Lund
Joka tapauksessa sukujohtoa Kemijärven Könölässä voidaan veroluetteloitten perusteella yrittää ainoastaan Tapani Heikinpoika Könöseen sekä hänen veljeensä Heikki Heikinpoika Könöseen. Näille ei ole puolestaan löydettävissä ketään muuta isäehdokasta kuin se Heikki Könönen, jolle ruodutusluettelot antavat patronyymiksi Jussinpojan. Edellytykset siihen, että Könölässä voitaisiin yrittää johtaa sukua Tapani Klemetinpoikaan puuttuvat täysin veroluetteloitten perusteella.
Olen samaa mieltä, että Tapani Klemetinpojan ja veljesten Tapani ja Heikki Heikinpojan välille ei saada yhteyttä.
Olen aikaisemmin katsonut tuon vuoden 1644 RL:ssa olevan Heikki Jussinpojan iäksi 17 vuotta. Eikä edelleenkään ensimmäinen numero näytä mielestäni neloselta. Mutta voin olla väärässäkin, koska paperikopion tai mikrofilmin laatu voi tehdä tepposet.
Lisäksi minua jää vaivaamaan se, että Heikki Jussinpoikaa ei mainita Könönen nimellä, ja vuoden 1644 RL on ilmeisesti (?) ainoa asiakirja missä hänet mainitaan.
Heikki Jussinpoika voisi olla periaatteessa vaikkapa Jöns Jönsinpojan Hamaran poika, jonka 1/6 mantt. tila on merkitty autioluetteloon 1640-luvulla.
Matti Lund
01.01.12, 21:42
Olen samaa mieltä, että Tapani Klemetinpojan ja veljesten Tapani ja Heikki Heikinpojan välille ei saada yhteyttä.
Olen aikaisemmin katsonut tuon vuoden 1644 RL:ssa olevan Heikki Jussinpojan iäksi 17 vuotta. Eikä edelleenkään ensimmäinen numero näytä mielestäni neloselta. Mutta voin olla väärässäkin, koska paperikopion tai mikrofilmin laatu voi tehdä tepposet.
Lisäksi minua jää vaivaamaan se, että Heikki Jussinpoikaa ei mainita Könönen nimellä, ja vuoden 1644 RL on ilmeisesti (?) ainoa asiakirja missä hänet mainitaan.
Heikki Jussinpoika voisi olla periaatteessa vaikkapa Jöns Jönsinpojan Hamaran poika, jonka 1/6 mantt. tila on merkitty autioluetteloon 1640-luvulla.
Siis saman vuoden kymmenysluettelossa maksajana oli Tapani Könönen ja saman vuoden 1644 autioluettelossa (nide 9117, s. 145) Heikki Könönen.
Siis Heikki Jussinpoika Könölän talossa vuonna 1644 kirjattuna 47 -vuotiaaksi (ks. liite, numero on 4 vaikka heikko sellainen, se erottuu kuitenkin selvästi saman asiakirjan ykkösistä) ja saman vuoden 1644 autioluettelossa Heikki Könösenä. On erittäin vahva todiste vielä sekin sille, että kun hänet on kirjattu nihdiksi talonsa puolesta, että juuri Heikki Könöseksi autioluettelossa nimitetty on samainen Heikki Jussinpoika Könölän 1/4 manttaalin talossa.
Enempää ei taida Heikki Könösestä löytyä, mitä tässä ketjussa on tuotu esiin. Se on vähän, mutta sillä on pärjättävä.
Jos tähän jotain täydennystä tulee, se taitaa tulla Oulun pitäjän käräjiltä. Muu tie näyttää olevan tukossa.
terv Matti Lund
Siis saman vuoden kymmenysluettelossa maksajana oli Tapani Könönen ja saman vuoden 1644 autioluettelossa (nide 9117, s. 145) Heikki Könönen.
Siis Heikki Jussinpoika Könölän talossa vuonna 1644 kirjattuna 47 -vuotiaaksi (ks. liite, numero on 4 vaikka heikko sellainen, se erottuu kuitenkin selvästi saman asiakirjan ykkösistä) ja saman vuoden 1644 autioluettelossa Heikki Könösenä. On erittäin vahva todiste vielä sekin sille, että kun hänet on kirjattu nihdiksi talonsa puolesta, että juuri Heikki Könöseksi autioluettelossa nimitetty on samainen Heikki Jussinpoika Könölän 1/4 manttaalin talossa.
Enempää ei taida Heikki Könösestä löytyä, mitä tässä ketjussa on tuotu esiin. Se on vähän, mutta sillä on pärjättävä.
Jos tähän jotain täydennystä tulee, se taitaa tulla Oulun pitäjän käräjiltä. Muu tie näyttää olevan tukossa.
terv Matti Lund
Olen kirjaillut sukupuuhun oikaistuja tietoja tämänkin viestiketjun perusteella.
Taisi olla aika savolaisvoittoinen Kemijärven uudisasutus 1600-luvulla, vaikka sukunimeä Kärppä on vaikea mieltää savolaiseksi. Yhtä kaikki he tulivat Oulujokilaaksosta nykyisen Muhoksen tienoilta. Oinas taisi tulla kuitenkin Rovaniemeltä.
Kalariidoissa kemiläiset olivat useinkin vastakkain Kemijärven "savolaisten" kanssa.
Kainuun asutus, jota voi verrata Kemijärven asutukseen etnisesti jäi kuitenkin paljon savolaisvoittoisemmaksi murteineen kuin Kemijärven, joka on murteen kannalta länsimurteiden aluetta.
Matti Lund
02.01.12, 12:50
Olen kirjaillut sukupuuhun oikaistuja tietoja tämänkin viestiketjun perusteella.
Taisi olla aika savolaisvoittoinen Kemijärven uudisasutus 1600-luvulla, vaikka sukunimeä Kärppä on vaikea mieltää savolaiseksi. Yhtä kaikki he tulivat Oulujokilaaksosta nykyisen Muhoksen tienoilta. Oinas taisi tulla kuitenkin Rovaniemeltä.
Kalariidoissa kemiläiset olivat useinkin vastakkain Kemijärven "savolaisten" kanssa.
Kainuun asutus, jota voi verrata Kemijärven asutukseen etnisesti jäi kuitenkin paljon savolaisvoittoisemmaksi murteineen kuin Kemijärven, joka on murteen kannalta länsimurteiden aluetta.
Luonnehdintasi on vähän hämärä ja joku voi ymmärtää sen väärin, koska vanhoja vääriä uskomuksia on ollut liikkeellä.
Voudintilien alustakin nähdään, että Oulujoen keskijuoksun alue oli vilkkaan savolaisekspansion kohteena 1500 -luvun alussa niin, että Limingan pitäjän Muhoskylän itäpuolisista alueista oli muodostettu yhtenä krönttänä Savonkylä -niminen verokylä, ennen kuin eri kyliä ryhdyttiin pitkin 1500 -lukua erottelemaan. Näiden alueiden uudet asuttajat eivät olleet vain ja ainoastaan savolaisena "gettona", vaan heti alkoi sekoittuminen Siika-, Oulu-, Kiiminki- ja Iijokien suilla asuvien pohjalaisten kanssa. Tämä tietysti heijastui murteeseen. Lisäksi osa uudisasuttajista ei ollut muutenkaan enää pelkästään suoraan Savosta tulleita, vaan osa oli ehtinyt vaeltaa ja yrittää asuttamista Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja muualla Limingan/Saloisten pitäjien alueilla, mutta eteläisimmillä suunnilla heimojen ja kulttuurien sekoittuminen näyttää jääneen tietyistä rakenteellisista ja ajallisista olosuhteista johtuen paljon vähäisemmäksi.
Nähdäkseni tällainen oli tausta ja siihen päälle tuli sitten noin sata vuotta ja joidenkin sukujen osalta enemmänkin yhtämittaista asuttamista Oulujoen varsilla, siis monia sukupolvia, ennen kuin Kemijärvelle muutettiin. Ehti siis tapahtua melkoinen sekoittumis- ja muutosprosessi.
Nythän vaikuttaa siltä, ettei Kemijärven "kanta-asuttajien" joukossa ollut yhtään Savosta suoraan muuttanutta, mutta sellaisiakin päätelmiä oli erään ketjun alussa liikkeellä, että lähes kaikkien oli uskottu tulleen suoraan Etelä-Savosta tai kannaksen Karjalasta, koska saman lisänimisiä sattumoisin asui niillä seuduillakin. Tätähän joku kemijärveläinen sitten ihmetteli tai "tarkkanäköisesti" epäili silläkin perusteella, kun oma murre ei oikein siihen sovi.
terv Matti Lund
Luonnehdintasi on vähän hämärä ja joku voi ymmärtää sen väärin, koska vanhoja vääriä uskomuksia on ollut liikkeellä.
Voudintilien alustakin nähdään, että Oulujoen keskijuoksun alue oli vilkkaan savolaisekspansion kohteena 1500 -luvun alussa niin, että Limingan pitäjän Muhoskylän itäpuolisista alueista oli muodostettu yhtenä krönttänä Savonkylä -niminen verokylä, ennen kuin eri kyliä ryhdyttiin pitkin 1500 -lukua erottelemaan. Näiden alueiden uudet asuttajat eivät olleet vain ja ainoastaan savolaisena "gettona", vaan heti alkoi sekoittuminen Siika-, Oulu-, Kiiminki- ja Iijokien suilla asuvien pohjalaisten kanssa. Tämä tietysti heijastui murteeseen. Lisäksi osa uudisasuttajista ei ollut muutenkaan enää pelkästään suoraan Savosta tulleita, vaan osa oli ehtinyt vaeltaa ja yrittää asuttamista Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja muualla Limingan/Saloisten pitäjien alueilla, mutta eteläisimmillä suunnilla heimojen ja kulttuurien sekoittuminen näyttää jääneen tietyistä rakenteellisista ja ajallisista olosuhteista johtuen paljon vähäisemmäksi.
Nähdäkseni tällainen oli tausta ja siihen päälle tuli sitten noin sata vuotta ja joidenkin sukujen osalta enemmänkin yhtämittaista asuttamista Oulujoen varsilla, siis monia sukupolvia, ennen kuin Kemijärvelle muutettiin. Ehti siis tapahtua melkoinen sekoittumis- ja muutosprosessi.
Nythän vaikuttaa siltä, ettei Kemijärven "kanta-asuttajien" joukossa ollut yhtään Savosta suoraan muuttanutta, mutta sellaisiakin päätelmiä oli erään ketjun alussa liikkeellä, että lähes kaikkien oli uskottu tulleen suoraan Etelä-Savosta tai kannaksen Karjalasta, koska saman lisänimisiä sattumoisin asui niillä seuduillakin. Tätähän joku kemijärveläinen sitten ihmetteli tai "tarkkanäköisesti" epäili silläkin perusteella, kun oma murre ei oikein siihen sovi.
terv Matti Lund
Sekoittumista pohjalaisiin tapahtui varmasti jo Oulujoella, mutta myös Kemijärvellä. Kemijärvelle tuli kokonaisia perheitä Rovaniemeltä (kuten Oinaat), mutta varsinkin avioliittojen kautta Rovaniemeltä, Tervolasta (silloinen Lapinniemi) ja Kemistä tuli väestöä 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella. Tapahtui myös sekoittumista saamelaisiin varsinkin 1700-luvulla koko itä-Lapin alueella.
Varsinkin Lapinniemellä taisi olla melko savolaislähtöistä väestöä, liekkö tullut suoraan Savosta. Kun lisää -nen päätteen, niin selviä savolaissukuja. Tervo, Kupari, Kaarakka, Karvo.
Varsin lähellä oleva Kuusamo oli voimakkaan savolaisexpansion aluetta, mutta sielläkin taisi murre aika paljon pohjalaistua. Siksihän se kuuluukin Pohjanmaahan, eikä Kainuuseen.
Matti Lund
02.01.12, 16:50
...
Varsin lähellä oleva Kuusamo oli voimakkaan savolaisexpansion aluetta, mutta sielläkin taisi murre aika paljon pohjalaistua. Siksihän se kuuluukin Pohjanmaahan, eikä Kainuuseen.
Itse maalailin tuossa sen sekoittumisen yleislinjan, mikä oli kunkin Kemijärvelle tulleitten perheitten "repussa" valmiina tuomisina Oulujoen mutkasta.
Kyllä tämä Kuusamon uudisasuttaminenkin on enemmän Kemijärven mallin mukaista. Se on erona, että Oulujoen varsi ei nyt voinut luovuttaa niin merkitsevästi väkeään Kuusamoon kuin oli Kemijärven tapauksessa, vaan ekspansion päävirtahan oli 1600 -luvun lopulta pitkälle 1700 -lukua nimenomaan Kainuusta.
Monien Kuusamon "suursukujen" kantavanhushan on ollut tunnetusti Kainuusta tullut uudisasuttaja ja näitähän voidaan hyvin identifioida Paltamon ja Sotkamon henkikirjoista ja jonkin verran Sotkamon varhaisimmista rippikirjoistakin ja varmistaa käräjiltä.
Tällöin voidaan panna merkille, että jotkin Kuusamon kantavanhukset ovat selvästi savolaista perua, mutta monien tunnettujen monipäisten Kuusamon sukujen kuten vaikkapa Lämsien ja Määttien kantavanhuksia ei voi reitittää Savoon, vaan Oulujoen juoksuille.
Kuusamon suvuilla on myös sitten yhteyksiä lappalaissukuihin ja se taitaa olla se kolkka, jossa on eniten sukusuhteita myös itärajan taakse, jossa edelleen muutaman ennen vanhaan ihan täysin suomalaisten asuttamat kylät edelleen sijaitsevat.
terv Matti Lund
Halosen suvun lähtökohtien etsintää Karjalan kannakselta puoltanee Määttästen sukuseuran teettämä selvitys missä Y-DNA:n avulla Määttästen (Määttien) matkan jäljet johtavat Kannakselta Kuusamoon ja Kuolajärvelle.
Että, - jospa tuossa Mika ajatuskuviossa olisi jotakin, mikä aiheuttaisi tarkempaa pohtimista.
Onhan Oinas - Halosen tarina Kuolajärvellä vielä hieman keskeneräinen?
Eli sillä ei vielä factista todistusta ole, vain ns. "lautamiespäätös".
Matti Lund
02.01.12, 21:32
Halosen suvun lähtökohtien etsintää Karjalan kannakselta puoltanee Määttästen sukuseuran teettämä selvitys missä Y-DNA:n avulla Määttästen (Määttien) matkan jäljet johtavat Kannakselta Kuusamoon ja Kuolajärvelle.
Että, - jospa tuossa Mika ajatuskuviossa olisi jotakin, mikä aiheuttaisi tarkempaa pohtimista.
Onhan Oinas - Halosen tarina Kuolajärvellä vielä hieman keskeneräinen?
Eli sillä ei vielä factista todistusta ole, vain ns. "lautamiespäätös".
En minä edelläkäyvällä analyysillä sitä kiistä, etteikö jonkin kaikille Muhoksen tai Kuusamon Määtille yhteisen esi-isän (siis oman esi-isänikin ja vielä enemmän lasteni esi-isän) olisi voinut olla mahdollista elää joskus 1200 -luvulla ja vähän myöhemmin jossain vanhassa asutuspaikassa Karjalan kannaksella, mutta se näyttää aika varmalta omien tutkimieni kohdalta, että ne Määtät ovat eläneet Pohjanmaalla 1500 -luvulla ja ovat levinneet sieltä sisäisesti osin Kainuuseen, osin laajemmalle muuta Pohjanmaata ja Lappia. Varmasti on nyt niitä, jotka kuvittelevat, että joku tietty uudisasuttaja Määttä on tullut suoraan Karjalan kannakselta, vaikka tosiasiassa olisi tullutkin jostain toisesta Pohjanmaan pitäjästä johonkin toiseen, koska hän tykkää niin kovasti kuvitella. Tämä kaava pätee moniin muihinkin nimiin.
Jonkin suoran ruuhiretken kuvitteleminen jonain suvena Kannakselta esimerkiksi Juorkunaan tai Sanginjärvelle, ei tähän kohtaan nyt oikein päde. Tai täytyisi jotain asiakirjanäyttöä antaa, että jotain sen suuntaista olisi tapahtunut.
Olen tullut siihen tulokseen, että toisaalta ovat maakunta- ja pitäjänhistorioitsijoiden tutkimukset asutusvirroista, jotka ovat pääosin oikeansuuntaisia omassa demografisessa viitekehyksessään, mutta niistä on rakennettu täysin hatusta vedettyjä tarinoita sukuhistoriikkeihin, joista huomattava osa on täysin varmistamattomia arveluja tai sitten niistä liian monet perustuvat täysin anakronistisiin perimätietoihin, joista lähtee jo vähäisellä tutkinnalla pohja pois.
Kyllä minulla on ollut täällä tuttavina sellaisia Kannaksen Määttäsiäkin, joilla ei ole ketään tiedossa olevia sukulaisia muualla kuin Etelä-Suomessa ja Kannaksella. Mielenkiintoista olisi tietysti verrata heidän DNA -näytteitään niihin Määttiin, joiden suku on asunut 400-500 vuotta Pohjois-Suomessa ja arvioida mahdollisen yhteisen esi-isän ajankohtaa.
terv Matti Lund
Taas meni off-topiciksi.
Mutta minun laskujeni ja tietojeni mukaan Kemijärven ensimmäisen uudisasukkaan Paavo Ollinpoika Halosen muuttokaravaaniin kuului reilut 20 henkeä.
- Itse Paavo vanhana isäntänä ja vaimo Anna Laurintytär vanhana emäntänä.
- Pojat Paavo, Olli ja Pekka vaimoineen ja lapsineen + naimaton tytär Anna.
Luulisi, että koko konkkaronkka on saapunut yhtä matkaa Limingan (tai Oulun) Laitasaarelta Kemijärvelle asti joidenkin tietojen mukaan jo 1620-luvulla, mutta tod. näk. 1630-luvun alussa.
Ari Kolehmainen
10.04.13, 12:43
Kun kaikki tuoreemmat Könös-keskustelun viestit katosivat, laitan tänne tämän tärkeimmän viestini. Siinä oiotaan monia vääriä käsityksiä Kemijärven Könösistä.
Perinteisessä esityksessä Kemijärven Könösten esipolvista on paljon väärinkäsityksiä lähteiden virheistä johtuen jotka olisi syytä oikoa. Yksi on tullut kirjurin virheestä kun Tapani Heikinpoika on kirjattu Tapani Klemetinpojaksi koska yllä oleva mies on ollut Jaakko Klemetinpoika ja siitä tarttunut nähtävästi kirjurille em. patronyymi. Toinen on henkilöiden syntymävuodet ja sukupolvien ketjut. Tapani ja Heikki Heikinpojat ovat sukupolvea nuorempia kuin Mika viestissä mainitsi. He eivät ole voineet syntyä 1500-1600-lukujen vaihteessa, vaan 1610- ja 1620-luvuilla.
Heikki Heikinpoika Könönen on syntynyt todennäköisesti vasta n. 1625, joten hänen vanhimman poikansa Laurin kuoliniästä laskettu syntymävuosi 1635 ei pidä paikkaansa, Oikeasti Lauri lienee syntynyt lähellä vuotta 1650, johon suuntaan Matti Lund oli aiemmin ketjussa myös kirjoittanut. Lauri Heikinpoika Könösen vanhin lapsista oli Sipo jonka syntymävuosi oli 1672, tämäkin sopisi Laurin oikeaan syntymävuoteen 1640-luvun lopulta 1650-luvun taitteeseen.
1633: Jooseppi (Könönen?), Halosten renkinä Tapani Heikinpoika (joka voi olla Tapani Heikinpoika Könönen, joka olisi luultavasti vain hädin tuskin ruodutusikäinen eli 15-vuotta täyttänyt).
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=187
1635-1640 luetteloissa ei ole Könösiä
1641: Tapani Könönen + tytär (todennäköisesti Tapani Heikinpoika, s.n. 1617 ja hänen äitinsä, koska äideillekään ei ollut omaa saraketta)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592875
1642: Könösen leski + poika (olisiko Heikki Könösen leski ja poika Tapani Heikinpoika)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131061
ja ruodutusluettelo: Tapani Könönen (Tapani Heikinpoika, s.n. 1617)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15945&pnum=10 (Tapani Heikinpoika, s.n. 1617)
1643: Könösen leski + poika (Heikin leski + poika Tapani Heikinpoika)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162027
ja ruodutusluettelo: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15946&pnum=46 (Tapani Heikinpoika Könönen, s.n. 1617)
1644: Tapani Könösen vaimo + poika (oikeasti veli Heikki, s.n. 1625)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159358
autioluettelossa samana vuonna oleva Heikki Könönen olisi siis joko Heikki Heikinpoika, s.n. 1625 tai isä-Heikki, joka on vainaja
1645: Tapani Könösen vaimo + poika (oikeasti veli Heikki Heikinpoika, s.n. 1625)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164594
1647: kymmenysluettelo: Tapani Könönen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622049
1648: Heikki Könönen (kysymyksessä Tapani Heikinpojan nuorempi veli Heikki Heikinpoika Könönen, s.n. 1625)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286039
Onko vuoden 1633 Jooseppi todellakin Könönen vai kirjoitusvirhe? Jos hän on Könönen, voisi hän olla Tapanin ja Heikin vanhempi veli, joka sittemmin joko kuoli tai muutti muualle. Talo ei myöskään ole välttämättä edes Kemijärvellä sijainnut.
Tapani Heikinpoika Könönen on kirjattu 1642-1643 henkikirjoissa Könösen lesken poikana ja koska kysymyksessä on Tapani Heikinpoika isän on oltava Heikki Könönen. Kun ruodutusluettelossa v. 1644 mainitaan Heikki Jussinpoika ilman sukunimeä, ei hän voi olla sama mies kuin jo aiemmin kuollut Heikki Könönen. Uskoakseni tämä Heikki Jussinpoika ei liity kuvioon mitenkään. Vuoden 1641 henkikirjassa oleva Tapani Könösen tytär voi olla itseasiassa hänen äitinsä (joka seuraavana vuonna olisi leskivaimona), koska jos Tapani on s.n. 1617 ei hänellä voi olla täysikasvuista tytärtä.
Mikään noissa lähteissä ei viittaa että 47-vuotias Heikki Jussinpoika joka vuoden 1644 ruodutusluettelossa esiintyy, olisi Könönen. Tuota luetteloa ei internetissä ole tarjolla joten sitä ei voi linkittää, eikä sitä minulla itsellänikään käytössä ole. Jos tuo mies todellakin oli Könösen talossa, olisiko hän voinut olla nihdiksi pestattu renkimies? Mitään muita havointoja ei Heikki Jussinpojasta ole.
Villi arvaukseni näiden tietojen valossa on että Muhokselta Kemijärvelle muutti Heikki Könönen tai hänen pojat (Tapani, s.n. 1617 ja Heikki, s.n. 1625) leskeksi jääneen äitinsä kanssa. Varmaa ei ole se oliko Heikki Könönen vielä elossa verovapausvuosina ennen vuotta 1641, mutta oli ainakin jo vuonna 1642 kuollut. Tämä Heikki voisi olla syntynyt 1590-luvun alkupuolella ja olla Muhoksen Tapani Könösen poika ja talon isännyyttä jatkaneen Antti Tapaninpojan veli. Yhden käräjäpöytäkirjassa nimeltä mainitsemattoman velipojan Lentiirasta Matti Lund aiemmin ketjussa mainitsi, mutta kysymyksessä olisi tietenkin eri veli. Varmat faktat Kemijärvelle tulosta silti vielä puuttuvat.
Hei,olen löytänyt hyvin todennäköisen yhteyden Pielisjärven Saarelaisen suvun ja Niskankylän Klemettilän miesväen välille.
Saarelaisen sukuhistoria kertoo Oulujoen saaresta Pielisjärvelle sotaväenottoa 1630-40-luvulla pakoon muuttaneesta suvun kantaisästä Eskil Tapaninpoika Saarelaisesta. Hän toi myöhemmin Pielisjärvelle isänsä Tapanin, vaimonsa sekä veljensä Klemetin ja Heikin.
Oulujoen saari voisi olla Utusen padon takia joen alle jäänyt Koskisaari Niskankylässä, jossa muuten oli Saarelan talo.
Sukuyhteyttä todistaa ennnen kaikkea hyvin läheinen dna-yhteys.
Tapani Klemetinpoika oli talon isäntänä 1643-44, sen jälkeen hän katoaa. Seuraava merkintä Klemettilän talosta on 1647, jolloin se on merkitty autioksi, ja taloon merkitty kuitenkin vielä leski Walborg (Tapanin vaimo?). Talo on myös autioluettelossa samana vuonna.
Lisäys: Sukuyhteyttä todistaa ennnen kaikkea hyvin läheinen dna-yhteys Kemijärven Jaakkola-sukuun.
Leski Walborg siis talon edellisen isännän Klemetti Juhonpojan vaimo, ei Tapanin.
Sittenkin Walborg saattaa olla Tapani Klemetinpojan vaimo. Kuten Raimo Ranta kirjoittaa niin, Klemettilän luovustustodistukset allekirjoittivat 1648 talon kahden edellisen isännän pojat Jaakko Klemetinpoika ja Esko Tapaninpoika. Näin ollen Tapani Klemetinpoika ei liene ollut enää elossa 1647.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.