Ulkotorpat/utsockne lägenheter

[TarjaP]

Hartolan kartanoilla, mm. Kirkkolalla, Koskipäällä ja Tollinmäellä oli ulkotorppia Joutsassa, pääasiassa Suonteen saarissa, Käyrässaaressa, Ilvessaaressa ja Mankissa. Mkiä näiden torppien tarkoitus oli? Matkaa kartanolta saariin on monta kymmentä kilometriä eikä vesimatkakaan mikään lyhyt ole.

Kysylee Tarja

[H.Arjava]

Puulan saarissa oli paitsi tiloja myös torppia, joiden päätilat olivat mantereella. Olemmeko samassa ajassa? 1800-luvulla saarissa asuminen oli aika tavallista, koska liikenne kulki helpommin vettä pitkin. Maanteitähän syntyi hyvin hitaasti aivan pääteitä lukuun ottamatta. Saarissa oli oma rauha myös sivuelinkeinojen harjoittamiseen.

H.Arjava

[eeva häkkinen]

Nämä kaski-Suomen ulkotilukset olivat jäänteitä siltä ajalta, kun pääosa sadosta otettiin kaskeamalla. Savon varhaisen asutuksen aikaiset tilat näyttäisivät kartalla räjähtäneiltä, kaskea oli vallattu joskus hyvinkin kaukaa päätilasta ja niinpä tilan maakappaleet sijaitsivat hajallaan ja jäivät uusia kirkkopitäjiä perustettaessa eri pitäjien puolelle. Isojaolla pyrittiin tätä tilannetta sitten korjaamaan, mutta pääosin vasta 1800-luvulla. Peltoviljelyksen vallatessa alaa, olisivat kaukokasket jääneet käyttämättä, jollei niihin olisi perustettu torppia, monesti perinnönjaon yhteydessä nuorimmille pojille. Jos katsot minkä hyvänsä Savon pitäjän rippikirjaa, on usein kirjan loppupuolella luettelo näistä enklaaveista, esim: "Joroisten torppia Pieksämäen pitäjässä" tai "Mikkelin torppia Kangasniemen pitäjässä". Torppien asukkaat löytyvät henkikirjoista siitä pitäjästä, jossa päätila sijaitsi, mutta rippikirjoista oman sijaintinsa perusteella, koska he käyttivät lähikirkon palveluita.

Eli sen kummempaa "tarkoitusta" näillä torpilla ei ollut, kuin saada maa pidettyä viljeltynä. Niitä oli myös ihan tavallisilla talonpoikaistiloilla, ei vain kartanoilla tai suurtiloilla, ja lähes kaikilla isompien järvien viljelykelpoisilla saarilla.

[TarjaP]

Olemme samassa ajassa. Ensimmäinen Joutsan rippikirja, johon torppia on merkitty, alkaa 1803. Tätä aikaisemmin torpat löytyvät Hartolan rippikirjoista.

Pysyvä asutus näille saarille (ainakin Käyrässaareen ja Konnassaareen) on tullut suhteellisen myöhään. Sisarpuoleni on syntynyt yhdessä näistä saarista ja hänen isoisovanhempansa muuttivat pysyvästi saaren ainoalle tilalle vasta 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen saaressa on asunut muonamiehiä ja torppareita.

Oikeastaan vastasin omaan ihmettelyyni tässä samalla. Joutsa on perustettu vuonna 1860 ja samalla Hartolan torpat ovat muuttuneet ulkotorpiksi.

Ystävällisesti Tarja