Heikki Koskela
19.12.11, 13:18
Laitanpa tähän Järviseudun kirkokellojen soittotavoista pienen tarinan. Nämä soitot on varmaan soitettu läppäämällä. Muutoin e saisi aikaan noin keronnallisesti hyvää kokonaisuutta. Tietoni ei perustu aikalaislähteisiin mutta lienee silti totta :).
PS. Toinen kellojen soittotapa ainakin Alajärvellä oli kannalle-soitto eli kello kiskaistiin ylös-alaisin kannalleen. Myöhemmin kirkkoraati esitti, että soitetaan vain läppäämällä.
Vuonna 1808-1809 Vimpeli rakensi oman kirkkonsa ja erkani omaksi kappelikunnaksi. Samoin teki Evijärvi, Kortesjärvi Soini ja Lehtimäki. Näin jakautui emäseurakunta 7 kappeliksi. Tämä koski Fellmanniin tavattomasti.
Hän oli aineeseen menevä jossain määrin. Isku järkytti koko emäseurakuntaa ja väestöä ja kaikista eniten rovasti Jaakko Fellmannia. Tämä tuska tarttui kellon malmiin. Siitä lähtien on Lappajärven kirkonkellot valittaen soittaneet: ”Pala laiasta pois, pala laiasta pois, pois, pala laiasta pois, pois, poois.”
Mutta Vimpelin mahtavat kellot lohduttivat Lappajärven kelloja: ”Tallella se on, ,tallella se on, on, tallella se on, on, on.”
Kun Alajärven seurakunta ajan mukana paisui omaksi emäseurakunnaksi, erkani siitä Soin ja Lehtimäki. Siitä lähtien on Alajärven kirkonkellot soittaneet: ”Toinen köyhä toisen köyhän sai, toinen köyhä toisen köyhän sai, sai, toinen köyhä toisen köyhän sai, sai, sai.”
Mutta Soinin kirkko rakennettiin korkealle Keisalan mäelle. Alajärven kellojen soimaus ei ollenkaan loukannut Soinin kelloja. Siitä lähtien on Soinin kellot soittaneet riemullista säveltä: ”Poum paum polaum, poum paum polaum polaum, poum paum polaum, laum, laum, laum.”
Lehtimäellä sattui heti ensimmäsienä vuonna kappeliseurakunnan perustamisen jälkeen suuri onnettomuus. Susilauma surmasi lähes puolet pitäjän lampaista Kuortaneen Leppälän loukolla. Tapaus oli niin järkyttävä, että kirkokelloja läpäten koottiin kaikki miehet susijahtiin. Siitä lähtien on Lehtimäen kirkonkellot soittaneet: ”Susijahtiin, susijahtiin, jahtiin, susijahtiin, jahtiin, jahtiin.”
Siihen aikaan kun Kortesjärven seurakunta erkani Lappajärven seurakunnasta, tapahtui Härmän kirkolla suuri kirkkotappelu. Kun kauhajokiset suurin joukoin iskivät yhteen Härmän kirkkoväen kanssa, Koresjärven kirkonkelloilla läpättiin apumiehiä kokoon Härmään. Tappelu oli niin suuri, että kirkko turmeltui sisältä. Härmän kirkkoherra nousi pönttöön ja huusi tylyllä äänellä: ”Ettekö te rumalaiset kauhajokiset, Herran huonehen häpäisijät.” Mutta samassa kaatui saarnapönttö ja rovasti sekaantui itse tappeluun. Kirkon urkupillejä käytettiin kauhajokisten lyömäaseena, härmäläiset käyttivät apostolien kuvia ja pukkoja. Kortesjärven kirkonkellot säikähti niin, että ne on siitä päivästä lähtien soineet: ”Tuppi heiluu, tuppi heiluu, heiluu, tuppi heiluu, luu, luu, luu.”
Fellmannilla oli joka kolmas tai neljäs pyhä saarnavuoro Evijärven kirkossa. Evijärveläisillä oli Veanteen saaren laiteella kuha-apaja-lupa kirkon verojen maksuja varten. Eräänä pyhänä rovasti taas otti puheeksi kalakymmenyjsen maksun ja sanoi, että te evijärveläiset unohdatte enempi ja enempi oman rovastinne kalakymmenysten maksun. Evijärven miehet moittivat vastaan rovastille, että rovasti renkäs pettaa meille kytöpolttoa, savu on koko kesän silmissä niin, että unohtuu aika milloin kuha kutoo. Siitä lähtien sai rovasti apuun kirkonkellot, jotka soittivat: ”Kuha kutoo, kuha kutoo, kutoo, kuha kutoo, kutoo,kutoo, too, too, too.”
PS. Toinen kellojen soittotapa ainakin Alajärvellä oli kannalle-soitto eli kello kiskaistiin ylös-alaisin kannalleen. Myöhemmin kirkkoraati esitti, että soitetaan vain läppäämällä.
Vuonna 1808-1809 Vimpeli rakensi oman kirkkonsa ja erkani omaksi kappelikunnaksi. Samoin teki Evijärvi, Kortesjärvi Soini ja Lehtimäki. Näin jakautui emäseurakunta 7 kappeliksi. Tämä koski Fellmanniin tavattomasti.
Hän oli aineeseen menevä jossain määrin. Isku järkytti koko emäseurakuntaa ja väestöä ja kaikista eniten rovasti Jaakko Fellmannia. Tämä tuska tarttui kellon malmiin. Siitä lähtien on Lappajärven kirkonkellot valittaen soittaneet: ”Pala laiasta pois, pala laiasta pois, pois, pala laiasta pois, pois, poois.”
Mutta Vimpelin mahtavat kellot lohduttivat Lappajärven kelloja: ”Tallella se on, ,tallella se on, on, tallella se on, on, on.”
Kun Alajärven seurakunta ajan mukana paisui omaksi emäseurakunnaksi, erkani siitä Soin ja Lehtimäki. Siitä lähtien on Alajärven kirkonkellot soittaneet: ”Toinen köyhä toisen köyhän sai, toinen köyhä toisen köyhän sai, sai, toinen köyhä toisen köyhän sai, sai, sai.”
Mutta Soinin kirkko rakennettiin korkealle Keisalan mäelle. Alajärven kellojen soimaus ei ollenkaan loukannut Soinin kelloja. Siitä lähtien on Soinin kellot soittaneet riemullista säveltä: ”Poum paum polaum, poum paum polaum polaum, poum paum polaum, laum, laum, laum.”
Lehtimäellä sattui heti ensimmäsienä vuonna kappeliseurakunnan perustamisen jälkeen suuri onnettomuus. Susilauma surmasi lähes puolet pitäjän lampaista Kuortaneen Leppälän loukolla. Tapaus oli niin järkyttävä, että kirkokelloja läpäten koottiin kaikki miehet susijahtiin. Siitä lähtien on Lehtimäen kirkonkellot soittaneet: ”Susijahtiin, susijahtiin, jahtiin, susijahtiin, jahtiin, jahtiin.”
Siihen aikaan kun Kortesjärven seurakunta erkani Lappajärven seurakunnasta, tapahtui Härmän kirkolla suuri kirkkotappelu. Kun kauhajokiset suurin joukoin iskivät yhteen Härmän kirkkoväen kanssa, Koresjärven kirkonkelloilla läpättiin apumiehiä kokoon Härmään. Tappelu oli niin suuri, että kirkko turmeltui sisältä. Härmän kirkkoherra nousi pönttöön ja huusi tylyllä äänellä: ”Ettekö te rumalaiset kauhajokiset, Herran huonehen häpäisijät.” Mutta samassa kaatui saarnapönttö ja rovasti sekaantui itse tappeluun. Kirkon urkupillejä käytettiin kauhajokisten lyömäaseena, härmäläiset käyttivät apostolien kuvia ja pukkoja. Kortesjärven kirkonkellot säikähti niin, että ne on siitä päivästä lähtien soineet: ”Tuppi heiluu, tuppi heiluu, heiluu, tuppi heiluu, luu, luu, luu.”
Fellmannilla oli joka kolmas tai neljäs pyhä saarnavuoro Evijärven kirkossa. Evijärveläisillä oli Veanteen saaren laiteella kuha-apaja-lupa kirkon verojen maksuja varten. Eräänä pyhänä rovasti taas otti puheeksi kalakymmenyjsen maksun ja sanoi, että te evijärveläiset unohdatte enempi ja enempi oman rovastinne kalakymmenysten maksun. Evijärven miehet moittivat vastaan rovastille, että rovasti renkäs pettaa meille kytöpolttoa, savu on koko kesän silmissä niin, että unohtuu aika milloin kuha kutoo. Siitä lähtien sai rovasti apuun kirkonkellot, jotka soittivat: ”Kuha kutoo, kuha kutoo, kutoo, kuha kutoo, kutoo,kutoo, too, too, too.”