Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikael Wacklin Pielavedeltä
Wacklin suvun kantaisä, Mikael Wacklin oli syntyisin talonpojan poika Vakkolan tilalta Iisalmen pitäjän Pielaveden kylästä. Oliko hän alkujaan nimeltään Vakkolainen, milloin syntynyt? Oulusta hän löysi puolisonsa Helena Paldanian, papin tyttären Tyrnävältä. Toimittuaan jonkin aikaa kotiseudullaan lukkarina hän palasi vaimonsa ja vanhimman poikansa Zachariaksen kanssa Ouluun, missä toimi postinhoitajana vuodesta 1717 alkaen. Mistä löytäisin lisätietoa Wacklinin suvusta? Sara Wacklinin kirja "Sata muistelmaa Pohjanmaalta" on tuttu, samoin Oulun kaupungin historia.
Tiedoista kiitollisena,
Ritsi
Jotakin löytyy Ernst Grapen matrikkelista Postkontor och postmästare. Mm. Michael Wacklinin syntymävuodeksi kerrotaan 1678 ja häntä sanotaan talollisen pojaksi Vakkalan talosta, mistä sukunimi Wacklin.
Kirjassa on myös perhetiedot ja lyhyitä mainintoja postimestareiden kirjelmistä ja olosuhteista. Poika Johan seurasi isäänsä Oulun postimestarina. Myös hänestä on lähes parisivuinen luonnehdinta.
Kotiskanneri ei valitettavasti taivu paksun kirjan sivujen skannaamiseen.
tellervoranta
17.12.11, 21:30
Jos huvittaa, voit lukea kahta minun ketjua:
1. Wacklin/Oulu-Ii
2. Onko Polycarpus (Calberg)Påhl Karp. Loppuosassa kirjoitin 16.11.11 20.05 Wacklineista. (Lähde Isaac Wacklin pinxit)
Jotakin löytyy Ernst Grapen matrikkelista Postkontor och postmästare. Mm. Michael Wacklinin syntymävuodeksi kerrotaan 1678 ja häntä sanotaan talollisen pojaksi Vakkalan talosta, mistä sukunimi Wacklin.
Kirjassa on myös perhetiedot ja lyhyitä mainintoja postimestareiden kirjelmistä ja olosuhteista. Poika Johan seurasi isäänsä Oulun postimestarina. Myös hänestä on lähes parisivuinen luonnehdinta.
Kotiskanneri ei valitettavasti taivu paksun kirjan sivujen skannaamiseen.
Kiitos tiedoista, seuraavaksi siirryn Mikael Wacklinin pojan Samuelin perhetietoihin, jotka erityisesti kiinnostavat. Samuel Wacklin nimitettiin Laihian kirkkoherraksi vuonna 1746 ja hänen tyttärensä Helena avioitui kymmenen vuotta myöhemmin esi-isäni Georg Forsmanin kanssa. Georg Forsman peri appensa viran tämän kuoltua.
Terveisin,
Ritsi
Samuel Wacklinista on muotokuvakin säilynyt, veljensä Isak Wacklinin maalaamana.
Tässä blogitekstissä on käsitelty Michael Wacklinin syntyperän ongelmaa. Lopullista vastausta kysymykseen ei saatane. Olen joskus väläyttänyt mahdollisuutta, että taustalla voisi olla keskisavolainen sukunimi Vokkolainen.
http://ajantarinat.wordpress.com/2011/07/11/postimestari-wacklinin-varhaiset-vaiheet/
Jens
Kiitos mielenkiintoisesta blogivinkistä! Sain siitä paljon arvokasta taustatietoa Wacklinin suvun vaiheista. Olen aikonut kirjoittaa jälkipolvilleni esiäitini Helena Samuelintytär Wacklinin elämästä ja siihen kaikki tällainen tieto on tervetullutta.
Ritsi
Hei,
Jens ehtikin jo linkata blogiini, jossa postimestarista ja hänen jälkeläisistään lisätietoa.
Muotokuvat Samuelista (http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?si=A+I+244) ja vaimosta (http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?si=A+I+245&lang=fi)
Minulla on Samuelin perhettä tietokannassa seuraavasti:
I Samuel Mikaelinpoika Wacklin, Kirkkoherra, s. 1710 Oulu, k. 19.11. 1780 Laihia.
Ylioppilas Turussa. Oulun triviaalikoulun apologista 1730, ero 1731. Kotiopettajana kuninkaallisen sihteerin Jakob Wilden perheessä Tukholmassa 1731-34. Turun linnansaarnaaja 1735. Laihian kirkkoherra 1746. Tuomittiin virantoimituksesta pidätettäväksi yhdeksi vuodeksi, mutta armahdettiin 1767.
Pso: 1736 Elisabet Björman tämän 2. avioliitossa (k. 1791).
Veli Isaac Wacklin on maalannut muotokuvan Samuelista ja tämän vaimosta vuodelta 1755 (öljy kankaalle, 72,5 x 58,5 cm). Molemmat teokset kuuluvat Ateneumin taidemuseon kokoelmaan.
Samuel oli tiiviisti mukana radikaalissa pietismissä, ja hänen välityksellään oululaiset pietistit pitivät yhteyttä Tukholman kiihkohengellisyyteen. Samuel Wacklinin mainitaan myös lähettäneen suomentamiaan pietistisiä hartauskirjoja salaa Ouluun. Kaupungin viranomaiset pitivät Wacklinin kirjoja epäilyttävinä ja tekivät niistä ilmiannon Turun tuomiokapitulille.(1)
Puoliso: Vihitty 1736 Elisabet Björman, Wacklin, s. 10.1708 Turku, k. 05.12. 1791 Laihia.
Vanhemmat: Petter Björman. Maria Fleege.
Elisabet Björmanin 1. puoliso oli Samuelin edeltäjä Laihian kirkkoherrana.
(2)
Lapset:
Helena Maria Samuelintytär Wacklin, s. 1736 Turku. Tauluun 2.
Anna Kristina Samuelintytär Wacklin, s. noin 1738 Turku. Tauluun 3.
Sara Samuelintytär Wacklin, von Mell, Stolpe, s. 1744 Turku. Tauluun 4.
Natanael Samuelinpoika Wacklin, ylioppilas, s. 8.12. 1753 Laihia, k. 1773 Laihia. Kuoli naimattomana ylioppilaana Laihialla.
Eva Lisa Samuelintytär Wacklin s. 1746 Turku, k. 29.01.1749 Laihia (GS s. 760).
Elisabet Samuelintytär Wacklin s. 06.03.1749 Laihia, k. 17.03.1749 Laihia (GS s. 760).
Samuel Samuelinpoika Wacklin s. 17.06.1751 Laihia, k. 29.08.1751 Laihia, ikä 3 kk. (kuolleiden luettelossa nimellä Johan). (GS s. 760).
Michael Samuelinpoika Wacklin s. 25.09.1752 Laihia. Kuollut ilmeisesti pienenä (GS s. 760).
TAULU 2 (taulusta 1)
II Helena Maria Samuelintytär Wacklin, s. 1736 Turku, k. 18.3. 1804 Kurikka (3)
Puoliso: Vihitty 7.8. 1756 Oulu Georg Forsman, Laihian kirkkoherra. (4)
TAULU 3 (taulusta 1)
II Anna Kristina Samuelintytär Wacklin, s. noin 1738 Turku, k. 12.12. 1761 Inkoo (2)
Puoliso: Vihitty 1761 Johan Astrén, Komissiomaanmittari, s. 3.4. 1734 Kurikka, k. 14.3. 1788 Inkoo.
Vht: Kurikan kappalainen Isak Astrenius, myöh. Astreen (yo 1716, † 1755) ja hänen 1. puo-lisonsa Susanna Reinius.
Komissiomaanmittari Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1759. Asui Inkoossa vuodesta 1763, omisti siellä Ålkilan Dorgersin tilan. ‡ Inkoossa 14.3.1788.
Pso: 1:o 1761 Anna Kristina Wacklin († 1761); 2:o 1765 Margareta Roering. (5)
TAULU 4 (taulusta 1)
II Sara Samuelintytär Wacklin, von Mell, Stolpe, s. 1744 Turku, k. jälkeen 1791.
1. Puoliso: Johan Carl von Mell (25842) silkkitehtailija Tukholmassa.
Lapset:
Maria Elisabet Johan-Carlintytär von Mell , s. 01.04.1767.
Samuel Johan-Carlinpoika von Mell Vaasan hovioikeuden notaari 1801, s. 13.06.1768 Tukholma, k. 31.01.1815 Vaasa. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1788. Naimaton. (GS 9530).
2. Puoliso: Carl Stolpe (25845) kirjanpainaja Tukholmassa, k. ennen 1788. Oli kuolleena 1788.
Lapset:
Sara Christina Carlintytär Stolpe k. 1788 (GS s. 760).
Georg Carlinpoika Stolpe , s. 04.05.1778 Tukholma. (6)
1. Puoliso: Johan Karl von Mell, Silkkitehtailija Tukholmassa.
2. Puoliso: Karl Stolpe, Kirjanpainaja Tukholmassa.
LÄHDELUETTELO
1. HY matrikkeli
2. http://www.annelikotisaari.net/Christina%20O%20Sursill.htm
3. http://www.pp.htv.fi/lkivinie/suurmiehia/dat147.htm#10
4. Lisätietoja http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7253
5. HY Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
6. Lisätietoja lapsista mm. http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10403 ja http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10852, katso myös http://www.annelikotisaari.net/G.Arcto.htm ja http://www.annelikotisaari.net/Christina%20O%20Sursill.htm#Taulu%20548
tellervoranta
18.12.11, 11:38
Vielä jonkin aikaa sitten netissä Wacklin+suku oli maksullinen.
Oulun taidemuseosta olen ostanut kirjan Isaac Wacklin pinxit.
Tällä Forumilla olen Wacklineita käsitellyt useammissakin viesteissä kuin yllämainitsemani. Mahdollisesti Paholaisen sota-viesteissä...
http://ajantarinat.wordpress.com/mikael-wacklinin-jalkelaisia/
Parastahan se on oma tutkinta ja tieto jälkeläisilleen/sukulaisilleen. Onnea tutkintaan.
Hei,
Jens ehtikin jo linkata blogiini, jossa postimestarista ja hänen jälkeläisistään lisätietoa.
Muotokuvat Samuelista (http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?si=A+I+244) ja vaimosta (http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?si=A+I+245&lang=fi)
Minulla on Samuelin perhettä tietokannassa seuraavasti:
I Samuel Mikaelinpoika Wacklin, Kirkkoherra, s. 1710 Oulu, k. 19.11. 1780 Laihia.
Ylioppilas Turussa. Oulun triviaalikoulun apologista 1730, ero 1731. Kotiopettajana kuninkaallisen sihteerin Jakob Wilden perheessä Tukholmassa 1731-34. Turun linnansaarnaaja 1735. Laihian kirkkoherra 1746. Tuomittiin virantoimituksesta pidätettäväksi yhdeksi vuodeksi, mutta armahdettiin 1767.
Pso: 1736 Elisabet Björman tämän 2. avioliitossa (k. 1791).
Veli Isaac Wacklin on maalannut muotokuvan Samuelista ja tämän vaimosta vuodelta 1755 (öljy kankaalle, 72,5 x 58,5 cm). Molemmat teokset kuuluvat Ateneumin taidemuseon kokoelmaan.
Samuel oli tiiviisti mukana radikaalissa pietismissä, ja hänen välityksellään oululaiset pietistit pitivät yhteyttä Tukholman kiihkohengellisyyteen. Samuel Wacklinin mainitaan myös lähettäneen suomentamiaan pietistisiä hartauskirjoja salaa Ouluun. Kaupungin viranomaiset pitivät Wacklinin kirjoja epäilyttävinä ja tekivät niistä ilmiannon Turun tuomiokapitulille.(1)
Puoliso: Vihitty 1736 Elisabet Björman, Wacklin, s. 10.1708 Turku, k. 05.12. 1791 Laihia.
Vanhemmat: Petter Björman. Maria Fleege.
Elisabet Björmanin 1. puoliso oli Samuelin edeltäjä Laihian kirkkoherrana.
(2)
Lapset:
Helena Maria Samuelintytär Wacklin, s. 1736 Turku. Tauluun 2.
Anna Kristina Samuelintytär Wacklin, s. noin 1738 Turku. Tauluun 3.
Sara Samuelintytär Wacklin, von Mell, Stolpe, s. 1744 Turku. Tauluun 4.
Natanael Samuelinpoika Wacklin, ylioppilas, s. 8.12. 1753 Laihia, k. 1773 Laihia. Kuoli naimattomana ylioppilaana Laihialla.
Eva Lisa Samuelintytär Wacklin s. 1746 Turku, k. 29.01.1749 Laihia (GS s. 760).
Elisabet Samuelintytär Wacklin s. 06.03.1749 Laihia, k. 17.03.1749 Laihia (GS s. 760).
Samuel Samuelinpoika Wacklin s. 17.06.1751 Laihia, k. 29.08.1751 Laihia, ikä 3 kk. (kuolleiden luettelossa nimellä Johan). (GS s. 760).
Michael Samuelinpoika Wacklin s. 25.09.1752 Laihia. Kuollut ilmeisesti pienenä (GS s. 760).
TAULU 2 (taulusta 1)
II Helena Maria Samuelintytär Wacklin, s. 1736 Turku, k. 18.3. 1804 Kurikka (3)
Puoliso: Vihitty 7.8. 1756 Oulu Georg Forsman, Laihian kirkkoherra. (4)
TAULU 3 (taulusta 1)
II Anna Kristina Samuelintytär Wacklin, s. noin 1738 Turku, k. 12.12. 1761 Inkoo (2)
Puoliso: Vihitty 1761 Johan Astrén, Komissiomaanmittari, s. 3.4. 1734 Kurikka, k. 14.3. 1788 Inkoo.
Vht: Kurikan kappalainen Isak Astrenius, myöh. Astreen (yo 1716, † 1755) ja hänen 1. puo-lisonsa Susanna Reinius.
Komissiomaanmittari Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1759. Asui Inkoossa vuodesta 1763, omisti siellä Ålkilan Dorgersin tilan. ‡ Inkoossa 14.3.1788.
Pso: 1:o 1761 Anna Kristina Wacklin († 1761); 2:o 1765 Margareta Roering. (5)
TAULU 4 (taulusta 1)
II Sara Samuelintytär Wacklin, von Mell, Stolpe, s. 1744 Turku, k. jälkeen 1791.
1. Puoliso: Johan Carl von Mell (25842) silkkitehtailija Tukholmassa.
Lapset:
Maria Elisabet Johan-Carlintytär von Mell , s. 01.04.1767.
Samuel Johan-Carlinpoika von Mell Vaasan hovioikeuden notaari 1801, s. 13.06.1768 Tukholma, k. 31.01.1815 Vaasa. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1788. Naimaton. (GS 9530).
2. Puoliso: Carl Stolpe (25845) kirjanpainaja Tukholmassa, k. ennen 1788. Oli kuolleena 1788.
Lapset:
Sara Christina Carlintytär Stolpe k. 1788 (GS s. 760).
Georg Carlinpoika Stolpe , s. 04.05.1778 Tukholma. (6)
1. Puoliso: Johan Karl von Mell, Silkkitehtailija Tukholmassa.
2. Puoliso: Karl Stolpe, Kirjanpainaja Tukholmassa.
LÄHDELUETTELO
1. HY matrikkeli
2. http://www.annelikotisaari.net/Christina%20O%20Sursill.htm
3. http://www.pp.htv.fi/lkivinie/suurmiehia/dat147.htm#10
4. Lisätietoja http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7253
5. HY Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
6. Lisätietoja lapsista mm. http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10403 ja http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10852, katso myös http://www.annelikotisaari.net/G.Arcto.htm ja http://www.annelikotisaari.net/Christina%20O%20Sursill.htm#Taulu%20548
Hei,
Kiitos tiedoista, joihin viitaten pieni tarkistus: Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 mainitaan, että Samuel Wacklinin puolison Elisabeth Björmanin ensimmäinen aviomies olisi ollut Petter Fortelius, Turun linnansaarnaaja, jonka viran Wacklin häneltä peri 1735. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet nimitettiin appensa Georg Forsmanin jälkeen Laihian kirkkoherraksi.
Terveisin,
Ritsi
Tauno Räisänen arvelee Pielaveden ja Keiteleen historiakirjassa Wacklinin olleen alkuaan Rytkönen. Pielavedellä ei ole koskaan ollut kirjoihin merkittynä Vakkolan taloa. Toki sellainen on voinut olla Mikaelin syntymän aikoihin, sillä talojen nimiä alettiin kirjaamaan vasta isonjaon jälkeen. Mikael Rytkönen muutti Ouluun jo n. 1696, palasi sitten muutaman vuoden kuluttua Wacklinina lukkariksi kotipitäjäänsä ja muutti uudelleen Ouluun postimestarin virkaan. Täyttä varmuutta Wacklinin syntyperästä ei Räisänenkään anna.
Tauno Räisänen arvelee Pielaveden ja Keiteleen historiakirjassa Wacklinin olleen alkuaan Rytkönen. Pielavedellä ei ole koskaan ollut kirjoihin merkittynä Vakkolan taloa. Toki sellainen on voinut olla Mikaelin syntymän aikoihin, sillä talojen nimiä alettiin kirjaamaan vasta isonjaon jälkeen. Mikael Rytkönen muutti Ouluun jo n. 1696, palasi sitten muutaman vuoden kuluttua Wacklinina lukkariksi kotipitäjäänsä ja muutti uudelleen Ouluun postimestarin virkaan. Täyttä varmuutta Wacklinin syntyperästä ei Räisänenkään anna.
Tarkennuksena vielä, että Mikko Rytkönen löytyy Räisäsen mukaan vielä v. 1697 henkikirjasta Pielavedeltä Juho Matinpoika Rytkösen ensimmäisenä lapsena, sen jälkeen häntä ei siellä näy. Vuonna 1702 sitten hän asuu Taipaleen kylässä lukkarina nimellä Wackenius, v. 1703 hän muutti vaimoineen Lammassalon kylään(1703; Waickenius, 1704; Waikenius, 1705; Waicenius). Vaimo oli Iisalmen pitäjänkirjurin Zakarias Paldaniuksen tytär. Takaisin Ouluun perhe muuttaa vuosien 1705-06 vaiheessa.
Tarkennuksena vielä, että Mikko Rytkönen löytyy Räisäsen mukaan vielä v. 1697 henkikirjasta Pielavedeltä Juho Matinpoika Rytkösen ensimmäisenä lapsena, sen jälkeen häntä ei siellä näy. Vuonna 1702 sitten hän asuu Taipaleen kylässä lukkarina nimellä Wackenius, v. 1703 hän muutti vaimoineen Lammassalon kylään(1703; Waickenius, 1704; Waikenius, 1705; Waicenius). Vaimo oli Iisalmen pitäjänkirjurin Zakarias Paldaniuksen tytär. Takaisin Ouluun perhe muuttaa vuosien 1705-06 vaiheessa.
Laitetaan tähän ote Oulun kinkerikirja 1712 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1712-1712_tksrk_ik135-136/44.htm), isovihan aikainen pako Simon rippikirja 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846910) ja takaisin Oulun rippikirja 1723-30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588098), 1731-41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587606).
Pari enemmänkin metodologista kysymystä:
Lienee selvää, että nimet Waickenius-Wacklin ovat yhteydessä toisiinsa, ts. Wacklin lienee lähinnä "raffinoitu" muoto edellisestä. Olisiko nimen taustalta löydettävissä pikemminkin jokin Vaikko-juurinen nimi? Mikäli postimestari Wacklin on syntyjään savolainen, olisi vaikeaa ajatella, että hänen oululainen porvarisnimensä olisi muodostettu jostain muusta kuin alkuperäisestä sukunimestä (kuten. Suhonen> *Suholin > Schulin; Kosunen > Kosander).
Jos Mikko olisi Rytkösiä, olisi vaikeaa ajatella, etteikö nimi tapailisi jotenkin tuota nimeä (niin vaikeita äänteitä kuin siinä onkin).
Tästä päästään tärkeimpään kysymykseen: millä perusteella Juho Rytkösen Mikko-poika on yhdistetty lukkari Mikkoon, joka ilmeisesti on sama mies kuin Oulun postimestari? Riittävä peruste ei ole missään nimessä pelkästään, että yksi Mikko katoaa ja toinen ilmestyy sopivasti. 1700-luvun alun vuodet olivat koko lailla melskeisiä, joten henkikirjojen varassa ollaan aina hieman epävarmalla pohjalla.
Postimestari Wacklin nimesi vanhimman poikansa appiukkonsa (Zachris) mukaan jättäen oman isänsä nimen (savolaisen nimikäytännön valossa Mikon tulisi tosiaan olla Juhonpoika) toiselle pojalleen. Näin toimittiin erityisesti silloin, kuin oltiin oman sukupiirin ulkopuolella esim. vävylässä; muutoin oltaisiin ilman muuta annettu esikoispojalle oman isän nimi (tuolla päin Suomea enemmän sääntö kuin poikkeus).
Rytkös-hypoteesi on mielestäni hyvä, mutta aivan kaikki siinä ei loksahda paikoilleen. Että talon nimi olisi Vaikkola, Vakkola, Voikkola, Vokkola tms., edellyttäisi se vähintään, että seudulta olisi jossain vaiheessa historiaa attestoitu kyseinen suku. Muuten sellaista taloa ei missään nimessä voi olla olemassa.
Jens
Se, miksi Waclklinin syntymäpaikkaa on etsitty kissojen ja koirien kanssa juuri Pielavedeltä, johtuu Wacklinien suvun perimätiedosta, jonka Saara Wacklin kirjasi ylös. Hänhän kirjoitti Mikaelin olleen Iisalmen pitäjän Pielaveden kylän Vakkolan talon nuorin poika, jonka äiti kuoli synnytykseen.
Tilan nimi Vakkola ei anna mitään viitteitä, sillä ainakin Kuopion läänissä tilat kulkivat maakirjoissa omistajansa nimen mukaan isoonjakoon asti (Pielavedellä v. 1794). Pielaveden kylässä olivat talollisina 1600-luvun loppupuolella Rytköset, Niskaset ja Tossavaiset. Näistä sitten ainoastaan Rytkösillä olisi kuvaukseen sopiva henkilö, sillä varauksella, että hänet on laitettu ensimmäiseksi henkikirjaan.
Vielä Jensille, että Savossa tilojen nimet eivät ole missään yhteydessä sukunimiin yleisesti ottaen. Eli tilan nimi ei kerro sen nykyisistä tai aikaisemmista omistajista mitään. Tilojen nimet ovat myös monesti muuttuneet historian saatossa ilman omistajiin liittyvää syytä. Eli Pielavedellä on hyvinkin voinut olla 1600-luvun lopulla Vakkola-niminen talo. Se nimi on vain aikojen saatossa unohtunut, koska sitä ei ole kirjattu mihinkään.
Huomasin keskustelun. Pahoittelen viivettä. Mitä jos Wacklin onkin ollut Pielaveden Vauhkolan talon Vauhkosia. Asiasta kirjoiteltiin jo 1930-luvun sanomalehdissä. Tässä pari linkkiä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1847422?term=Wauhkosia&term=Wacklin&page=7 ja https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1911943?term=Vacklin&term=Vauhkosen&page=3
Vauhkosen sukua en ole huomannut Pielavedellä vielä 1600-luvun lopulla, vaan vasta noin 100 vuotta myöhemmin.
< Vauhkosen sukua en ole huomannut Pielavedellä vielä 1600-luvun lopulla, vaan vasta noin 100 vuotta myöhemmin. >
Näin se varmaan on, koska Pielaveden seurakunta kuului Iisalmen seurakuntaan omana kappelinaan ja itsenäistyi vasta 1800-luvulla.
Vauhkolan tila oli ainakin Pieksämäellä, joka kuului aluksi Haukivuoreen, sitten Suonenjokeen ja lopuksi Rautalampeen. Niin ne rajat muka siirtyvät ja alueet pysyvät paikallaan kehittyessään, nykyisin jo supistuessaan.
Silleen
Ainakin joissakin tapauksissa Wacklin on vain lyhyempi muoto sukunimestä Wackilainen.
Oulussa suutari Henrik Henrikinpoika Wackilaisen sisko Christina, Oulun rk 1722-30
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588176
on Wacklin mennessään naimisiin Tukholmassa 4.10.1733
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0054082_00070
Casper Christian Müllerin kanssa, Oulun rk 1731-39
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587639
1742-54
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589649
Rippikirjoissa näkyvän anoppi suutari Henrik Wackilaisen leski haudataan 67-vuotiaana Oulussa 17.12.1742
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727450
Ensimmäisessä Oulun rippikirjassa 1722-30 löytyy myös esim. entinen majoittaja (fourier) Mårten Wacklin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588136
Niin. Paikallinen historianharrastaja Martti Tiitinen kertoi 1930-luvulla, että Vauhkolan tilan perusti "joku Vakkolainen" ja että paikan nimi oli alunperin "Vakkola". Kertoi tarinaa "Ukko-Vakkolaisen" ainosta pojasta joka oli päässyt suolaretkelle Ouluun jne. Tarinassa mainitaan myös sanomalehdessä tuttu Pekkala-tila. Eihän nämä tarinat ihan tuulesta temmattuja ole. Epäilen Rytkös-teoriaa. Tutkikaa lisää. Halusin vain tuoda esiin oman näkökulmani.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.