Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Honkajoen Pihlajaniemi
Kaipaisin tietoja Pihlajaniemestä. Se oli kai alunperin yksi talo, jota isännöi Matti Olavinpoika (s. 1700), vaimo Valpuri Svenintytär (s. 1712) 1700-luvun alkupuolella. Ennen vuosisadan puoltaväliä talo kai jakautui, Matti jatkoi gl.gårdin isäntänä ja toista Erkki Matinpoika, ei kuitenkaan tuon Matin. Vaimot näillä isännillä ovat sisaruksia, Erkin vaimo Sara Svensdr. s. 1717. Jotenkin näitä vanhaa ja uutta Pihlajaniemeä pystyy kirkonkirjoista seuraamaan. 1800-luvulla vanhasta P:stä lohkaistiin pappila ja tässä vaiheessa taisi isäntäväkikin vaihtua?? Uudesta Pihlajaniemestä tuli Tuomi-niminen tila, joka sitten näyttää häipyneen kirjoista, ainakin minun silmiltäni.
Mistähän saisin tarkkoja tietoja? Honkajoella ei ole omaa pitäjänhistoriaa eikä Ikaalisten historia taida riittä 1800-luvulle H:joen osalta.
Nuo sisarukset Valpuri ja Saara kiinnostavat myös. Heidän isänsä oli Sven, joka kokemukseni mukaan ei ollut kovin tavallinen etunimi.
Valpuri ja Saara saattavat olla kotoisin Isojoen Åstorpista, jossa 1700-luvun alkupuolella oli pariskunta Sven Andersson ja Agneta Jakobsdotter. Olen joskus jostain merkinnyt itselleni, että Saara olisi kotoisin Åstorpista.
raimoensio
17.12.11, 01:09
Svenintyttäret olivat todella kotoisin Isojoen Åstrorpista. Svenin äiti oli Merikarvian Stupilasta ja vaimon isä oli Jaakko Sakarinpoika Ikkeläjärvi.
Tässä jonkinlainen isäntäluettelo:
PIHLAVANIEMI 1691
1. Iivari Matinpoika 1691-1697 Kienokoski
pso Kreetta Yrjöntytär
2. vävy Yrjö Mikonpoika 1697-1710
Yrjö Mikonpoika tn s. 1656-1736 [Honkajoki h: 18.7.1736 18.7.1736 Vuorenmaa by Pihlavaniemi gl:bd: Jöran Michels:d: 80]
1. pso 1695 tai ennen Maria Iivarintytär
2. pso 1731-07-23 [Ika: 23.7.1731 Pihlavaniemi Jöran Mikkelsson Anna Jakobsdr.] Anna Jaakontytär Jokihonko (1686-1753) =Mikko Heikinpojan leski [4.11.1753 4.11.1753 Pihlavaniemi ea Anna Jacobsdr styng 67]
3. poika Jaakko Iivarinpoika 1711-(1715)
pso Valpuri Erkintytär Jokihonko >> Siikaisten Petkele
4. Yrjö Mikonpoika (1715)-1728 Sama kun edellä
5. vävy Matti Olavinpoika 1729-1758, 1. pso Maria Yrjöntytär,
2. pso 1732-07-25 Valpuri Svenintytär Willamosta
6. Juho Matinpoika 1759-1772
7.? edellisen veli Erkki Matinpoika
2. PIHLAJANIEMI 1729-
1. Yrjö Mikonpoika 1729-32
2. vävy? MAtti Mikonpoika 1732-34
pso Liisa Yrjöntytär
3. poikapuoli Erkki Mikonpoika 1735-1749
pso [Hj 13.7.1735 bd: Erich Michels: Pihlavaniemi p: Sara Swänsdr Åstorp]
Saara Svenintytär Åstrorp
4. Heikki Heikinpoika 1755-66
Suuret kiitokset Amaryllikselle ja Raimoensiolle. Näin nopeasti vain HisKistä katsottuna löytyy Bd. Sven Andersson ja Agneta Jakobsdr. Åstorpista, mutta näillä näyttäisi olleen vielä noin 1726 ja 1731 syntyneitä lapsia. Ilmeisesti heillä on ollut Valpurin ja Saaran lisäksi myös Erik Svensson-niminen vanhempi poika, josta kai tuli "Stoor Åstorpin" seuraava isäntä. Vai linkitinkö liian yksinkertaisesti Åstorpin Svenit yhteen?
Kienokosken Iivari tietysti! Hänhän Pihlajaniemen perustikin. Olin jo melkein unohtanut tämän faarin, vaikka hänen poikansa Petkeleen haara on suoraan esivanhempiani. Iivarihan oli joskus Frimodig, joka kai on sotilasnimi. Iivari oli syntynyt Hämeenkyrössä samoin kuin hänen poikansa Matti, mahtoiko olla Jaakkokin siellä syntynyt. Hämeenkyrön vaiheista en tiedä sen kummempaa.
Tämän alkuvaiheen jälkeen liittyy Pihlajaniemi sukuuni vain sivuhaaroihin. Matti Antinpoika (vanh. Antti Matinpoika Tiirikka ja Vappu Eliaantytär Veneskoski) nai (uuden) Pihlajaniemen Erkki Matinpojan(?) ja Saara Svenintyttären leskeksi jääneen tyttären Maria Erkintyttären ja suku jatkoi siellä, kunnes muuttui oudosti Tuomeksi.
Seuraava liitoskohta sukuuni on (vanhan) Pihlajaniemen poika ja isäntä Alexander Nikolai s. 1860, joka nai Kankaanpään Tapalasta (isoäitini Amandan) sisaren Maria Eufrosyynen. Paineli sitten Amerikkaan ja Eufrosyyne jäi isoihin ongelmiin.
Hei
ketjussa kun olemme niin onko kenelläkään tietoa mistä Agneta Jaakontyttären isä Jaakko Sakari Ikkeläjärvi tuli? Ja kuka oli hänen puolisonsa ja oliko heillä muita lapsia kuin tuo Agneta?
Toinen ketjussa mainittu henkilö Iivari Matinpoika Kienokoski. Oliko hän Ikaalisten Kankaanpäästä? Ja onko mitään tarkempaa tietoa hänen puolisostaan Kreetta Yrjöntyttärestä?
Kyselee Satu Aittomäki
Hei Satu,
törmäsin Internetissä Marita Järviharjun tutkimukseen, jossa on aika paljonkin Iivarista. Iivari oli usein käräjillä ja siksi hänestä tiedetään aika lailla. Lisäksi hän eli tiemmä yli satavuotiaaksi. Nyt en vain löydä internetistä tuota tutkimusta, toivottavasti se siellä vielä on. Sen sijaan olin jostakin onkinut Maritan osoitteen (Itella) ja puhelinnumeronkin, mutta ei kai niitä tähän voi laittaa.
Iivarin vaimosta en tiedä muuta kuin kuolinvuoden 1705. Iivari meni kai tämän jälkeen vielä naimisiin jonkun Maijan kanssa.
Iivari syntyi siis Hämeenkyrössä, eli ja vaikutti Isojoella, perusti Kienokosken sinne, poikkesi välillä siis Ikaalisiin (Honkajoki), jonne perusti Pihlavaniemen, palasi Isojoelle. Iivarinkylä Isojoella on monen mielestä (niin minunkin) saanut nimensä tästä miehestä. – Armas Luukko arvelee Etelä-Pohjanmaan historiassaan, että nimi Frimodig (joka tällä Iivarilla jossakin vaiheessa oli) viittaisi Isojoen ruotsinkieliseen väestöön. Että siis Iivari olisi ollut ruotsinkielinen. Epäilen ja muistan lukeneeni muidenkin parempien asiantuntijoiden epäilleen nimeä pelkästään sotilasnimeksi.
Höh, vastaukseni viimeisen lauseen tulee kuulua "muidenkin, minua parempien asiantuntijoiden... jne"
Kiitos Marja
Täytyypä kaivella tuo Etelä-Pohjanmaan historia III osa vaikka seuran kirjastosta. Minulla on itselläni vain osa IV joka alkaa 1700 luvun alusta.
En olekaan vähään aikaan tarkastellut mieheni Etelä-Pohjalaisia juuria kun olen seikkaillut omissa esihenkilöissäni. Kohta koittaa joulutauko töistä ja sitten taas mahdollisesti ehtii sukeltaa tähän harrastukseen!
Sukuisia jouluöitä vaan kaikille
toivottaa Satu
SatyKy. Minulla on näin Agnetan vanhemmat. Ja näkyykin tieto olevan täältä.
ISOJOEN ASUTUSVAIHEITA
Eero Heimo
Kokkola 1969
Taulu 26240
1. Agneta Jacobsdotter Åstorp, gl: mattmodren, s. 1688, k. 18.10.1758 Isojoki ålder. Vanhemmat taulusta 26241.
Puoliso: Sven Andersson Swensson, Tuorila, Åstorp, Vävy, talollinen ja lasten opettaja, s. 1685 Merikarvia, k. 1763 Isojoki Willamo. Oli luultavasti kotoisin Siikaisten Hirvijärven Koivistosta. Tuli Åstorppiin eli Villamoon vävyksi noin v.1707 jolloin hänet helmikuussa mainitaan eräässä käräjäjutussa. Sven mainitaan lastenopettajaksi, mihin hänellä oli viralliset valtuudet. Lastenopettaja. Vanhemmat Anders Swänsson Swensson ja Sara Påffuelsdotter Stubbas.
Lapset:
1. Eric Svensson Swensson, Tuorila, Åstorp, isäntä 1732-, s. 1708 Isojoki, k. 25.4.1761 Isojoki
2. Walborg Svensdotter Swensson, Tuorila, Åstorp, pig., s. 1712 Isojoki, Willamå, k. 1784 Honkajoki
3. Anna Svensdotter Swensson, Tuorila, Åstorp, s. 1714 Isojoki, k. 16.10.1734 Isojoki
4. Sara Svensdotter Swensson, Tuorila, Åstorp, p., s. noin 1717, k. 16.10.1789 Honkajoki, Pihlavaniemi, Nygård gl. w:a ålder 72 year
5. Elisabeth Svensdotter Swensson, Tuorila, Åstorp
6. Maria Svensdotter Swensson, Tuorila, Åstorp, s. 21.5.1721 Isojoki, k. 25.3.1740 Isojoki
7. Anders Svensson Swensson, Tuorila, Åstorp, s. 1724 Isojoki, k. 24.3.1732 Isojoki
8. Agneta Svensdotter Swensson, Tuorila, Åstorp, p:, s. 1729 Isojoki
9. Brita Svensdotter Swensson, Tuorila, Åstorp, s. 1731 Isojoki, k. 27.9.1741 Isojoki
Taulu 26241
2. Jacob Zakariasson Ikkeläjärvi, Åstorp, Syt. man i Åstorp, Åstorpin isäntänä 179-12. Jaakko Sakarinpoika tuli Villamoon eli Åstorpiin syytinkimieheksi Kauhajoen Ikkeläjärveltä. Vanhemmat taulusta 26242.
Puoliso: Lisa Michelsdotter Åstorp
Lapset:
1. Agneta Jacobsdotter Åstorp, s. 1688. Tauluun 26240.
Taulu 26242
3. Zakarias Thomasson Ikkeläjärvi, vanha kirkonrakentaja, Ikkeläjärven isäntä 1686-1700., s. 1640 Jalasjärvi.
Puoliso: Johanna Sigfridsdotter Ikkeläjärvi, s. 1645 Kauhajoki, Ikkeläjärvi.
Lapset:
1. Jacob Zakariasson Ikkeläjärvi, Åstorp. Tauluun 26241.
2. Margeta Zakariasdotter Ikkeläjärvi, s. 1665 Kauhajoki
Kaarina
Raimoension isäntäluetteloa olen nyt pari päivää pähkäillyt. Olisiko niin, että Iivari Kienokosken tyttärellä Marialla ja Yrjö Mikonpojalla oli (ainakin) tyttäret Maria ja Liisa. Pihlavaniemi jakautui noin vuonna 1729, kun ehkä päätalo, sittemmin vanha Pihlajaniemi, jätettiin Maria-tyttärelle ja tämän miehelle Matti Olavinpojalle. Marialla ei tainnut olla lapsia, joten Iivari Kienokosken suku vanhassa Pihlajaniemessä loppuu.
Vuonna 1729 Yrjö Mikonpoika siirtyi vielä muutamaksi vuodeksi isännöimään toista, uutta Pihlajaniemeä, kunnes tytär Liisa ja vävy Matti Mikonpoika ottivat sen hoitoonsa. Seuraava isäntä olikin Yrjön ja Jokihongon Annan poika Erkki Mikonpoika, joten Iivari Kienokosken suku loppui tässäkin Pihlajaniemessä tyttärentyttäreen.
Piti ihan piirtää kaavioita paperille, ennenkuin kuva alkoi seljetä. Toivottavasti oikein.
Suuret kiitokset Amaryllikselle ja Raimoensiolle. Näin nopeasti vain HisKistä katsottuna löytyy Bd. Sven Andersson ja Agneta Jakobsdr. Åstorpista, mutta näillä näyttäisi olleen vielä noin 1726 ja 1731 syntyneitä lapsia. Ilmeisesti heillä on ollut Valpurin ja Saaran lisäksi myös Erik Svensson-niminen vanhempi poika, josta kai tuli "Stoor Åstorpin" seuraava isäntä. Vai linkitinkö liian yksinkertaisesti Åstorpin Svenit yhteen?
Kienokosken Iivari tietysti! Hänhän Pihlajaniemen perustikin. Olin jo melkein unohtanut tämän faarin, vaikka hänen poikansa Petkeleen haara on suoraan esivanhempiani. Iivarihan oli joskus Frimodig, joka kai on sotilasnimi. Iivari oli syntynyt Hämeenkyrössä samoin kuin hänen poikansa Matti, mahtoiko olla Jaakkokin siellä syntynyt. Hämeenkyrön vaiheista en tiedä sen kummempaa.
Tämän alkuvaiheen jälkeen liittyy Pihlajaniemi sukuuni vain sivuhaaroihin. Matti Antinpoika (vanh. Antti Matinpoika Tiirikka ja Vappu Eliaantytär Veneskoski) nai (uuden) Pihlajaniemen Erkki Matinpojan(?) ja Saara Svenintyttären leskeksi jääneen tyttären Maria Erkintyttären ja suku jatkoi siellä, kunnes muuttui oudosti Tuomeksi.
Seuraava liitoskohta sukuuni on (vanhan) Pihlajaniemen poika ja isäntä Alexander Nikolai s. 1860, joka nai Kankaanpään Tapalasta (isoäitini Amandan) sisaren Maria Eufrosyynen. Paineli sitten Amerikkaan ja Eufrosyyne jäi isoihin ongelmiin.
Minua alkoi kiinnostamaan tuo Petkeleen haara. Olen päässyt Internetin avulla esivanhempaani Anna Stiina Petkeleeseen s. 16.1.1791. Anna Stiinan vanhemmat Anna Erkintytär ja Erkki Matinpoika. Ovatkohan samaa sukua kuin sinun?
Arttu
Artulle,
samaa Petkeleen porukkaa olemme. Minulla on Anna Stiinasta tieto, että hän meni 23-vuotiaana naimisiin Kankaanpään Venesjärven Mattilan Matti Matinpojan kanssa. Anna Stiinan äiti oli Anna Erkintytär Isotalo (1755–1814) Pomarkun Honkakoskelta ja isä siis Petkeleen isäntä Erkki Matinpoika (1749–1833). Erkin vanhemmat olivat Matti Jaakonpoika Petkele (1719–1803) ja Maija Jaakontytär Rossi (1726–1805) Pomarkusta. Matin vanhemmat Jaakko Iivarinpoika Petkele (e Pihlajaniemi, e Kienokoski) ja Vappu Erkintytär Jokihonko (k. 1755). Jaakko ja Vappu muuttivat Pihlajaniemestä Petkeleeseen 1716. Ja Jaakon isä onkin sitten se yli satavuotiaaksi elänyt Iivari Matinpoika Kienokoski e Frimodig (1628–1732), vaimonsa oli Marketta Yrjöntytär k. 1705.
– Olen vähän sekaisin noiden Venesjärven Mattiloiden kanssa. Minulla on siellä serkkuja, mutta talon nimi oli/on Mäntyniemi, sukunimi perheellä Mattila.Olen tutustunut serkkuni Aino Palokankaan (o.s. Mattila) aviomiehen Matti Palokankaan kirjoittamaan Venesjärven historiaan ja todennut, että Mattiloita Venesjärvellä historiansa aikana on piisannut.
Kiitokset Marja!
En ole tuota haaraa vielä noin pitkälle päässyt, koska Siikaisten rkirkonkirjoja on kovin huonosti digitoituna. Mielenkiintoisia esivanhempia tuntuu tulevan vastaan.
Kyllä vain Anna Stiina avioitui Matin kanssa ja heillä oli vielä poika Matti, jonka jälkipolvet ovat itselläni juuri työn alla. On siis suoraan esivanhempiani. Voin lisätä Mattila aiheiseen keskusteluun vielä sen, että Anna Stiinan pojan Matin vaimo Maria muutti Jämijärven Mattilaan. Mäntyniemen sukuhaara on ilmeisesti muuttanut muualle. Tai niin ainakin ymmärsin, että Mattilan suku osti Mäntyniemen takaisin.
Palokankaan kirja on ollut mielessä, mutta nyt ainakin sain varmuuden, että on lukemisen arvoinen :)
Arttu
Benedictus
07.01.12, 00:37
Hei vain etäserkut!
Minulla on tuo petkeleenporukka aika hyvin kirjoissa, mutta ei digimuodossa, kunhan ehdin voin yrittää tehdä siitä koosteen.
Noita Petkeleen talon tyttäriä meni sinne sun tänne ja klaani on valtava.
isoäitini oli Petkeleen eli Österlundin talon tytär, mutta varsinainen perussuku asuu yhä Petkeleen Erkkilässä, vaikka hekin ovat vain naisen puolelta sukua Petkeleen taloon.
Varsinainen Petkeleen talo on se, jota nykyisin nimitetään Petkeleen Österlundiksi.
Talon omistavat nykyisin helluntailaislähetysaarnaaja Altti Viljanen ja veljensä emeritus professori Matti Viljanen.Kummatkin Iivari Kienokosken jälkeläisiä,että kyllä se suvussa on vielä pysynyt
Kaikki muut mieslinjat ovat tainneet Katketa paitsi Petkeleen Pakkalan suku joka on aina miehenpuolelta periytynyt.
Minunkin isoäitini isoäiti oli Venensjärveltä, äitinsä oli Mattila ja isoäiti Vuorijärven Lena Petkeleen tytär.
Että se on uskomaton labyrintti.
Lupaan tietoa talven aikana.
Olisiko sittenkin....
Mainitsit Petkele/Österlund... onkohan kyseessä tosiaan sama talo?
Meillä on suvussa ollut perimätietona, että suku oli Pohjanmaalta kirkonrakentajia. Löysin Jämijärven seurakunnan historiasta, että kirrkoa oli rakentamassa Matts Österlund eli Lettolammi Petkeleen kylästä. Joidenkin tietojen mukaan s.1812 Kankaanpäässä. En ole häntä vielä selvitellyt.
Taitaa kuitenkin jäädä perimätieto vain villiksi huhuksi.
Arttu
Anders Fransinpoika Otamolla on kyllä tytär Maria joka on s. 1697. Vihkiaikaa tai muuta yhteyttä en ole löytänyt vielä tähän mennessä.
Matts Jacobsson Petkele, Gl:bd:, s. 1719 Siikainen Petkele, k. 2.1.1803 Siikainen Petkele ålderd:1
Puoliso: Maria Jacobsdotter Rossi, s. 1726 Pomarkku, k. 9.9.1805 Siikainen Petkele ålderd:. Isä: Jaakko Erkinpoika (1699) Rossi; äiti Maria Antintytär tn Otamolta]2
LÄHDELUETTELO
1. Mk. 1750-56 Petkele.
Siik. rk. 1774-79 kuva 44 s. 45 Petkele.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9164872
2. Mk. 1750-56 Petkele.
Kaarina
Benedictus
07.01.12, 13:22
Matts Österlund oli siikaisten Petkeleen Lehtolammin eli Petkeleen talon isäntä. Osti talon Petkeleen isännän leskeltä, toinen puoli taloa jäi Petkeleen suvulle.
Matts lunasti taloon kruununmaat kylästä, jolloin tilan kooksi tuli yli tuhat hehtaaria.
Matin 2. vaimo oli Äitinsä kautta juuri tuo Lena Petkeleen jälkeläinen.
1.vaimo oli Kankaanpään kappalaisen Steenmanin tytär, joka oli Rothovius sukua äitinsä kautta.
Matts Österlund oli Ikaalisten pitäjän seppä, kirkonrakentaja ja kivisiltojen tekijä.
Isänsä oli Kankaanpään Oukarin poika ja äitinsä Kankaanpään lukkari Österlund, jonka juuret tulevat Merikarvian Österbystä, josta nimikin.
Österby-suvun kantaisä on Merikarvian kirkkoherra Olaus Martini Gråå.
Matts Österlundin jälkeläisiä on paljon ja heitä joukossaan melko tunnetuitakin henkilöitä.
Suomessa tunnetuin lienee kirjailija Reijo Mäki, jonka koti on vajaan kilometrin päässä Österlundilta.
Esivanhempia on Ikaalisista Peijari, Oukari. Jämijärveltä Kontti/Skantz. Kankaanpään Sikalat. Isojoen Siiro. Leväsjoelta Kahari m.m.
Matts Johansson Österlund e. Åkari-Samminoja, Ikaalisten pitäjän seppä, kirkonrakentaja, kivisiltojen rakentaja.
, s. 1812 Kankaanpää, k. 2.3.1901 Siikainen.
1. puoliso: Amanda Wilhelmina Olofsdotter Stenman, kappalainen Stenmanin tytär (Rothovius sukua), s. 6.7.1810 Kankaanpää, k. 15.7.1836 Kankaanpää.
Lapset:
Matilda Karolina Mattsdotter Österlund, s. 18.3.1836 Kankaanpää. Tauluun 2.
2. puoliso: Maria Johansson, talollisen tytär Raiskio.
Lapset:
Amalia Mattsdotter Österlund, s. 11.8.1842 Kankaanpää. Tauluun 3.
Alexandra Mattsdotter Österlund, s. 11.9.1851 Siikainen. Tauluun 5.
Kaarina
Matts Österlund oli siikaisten Petkeleen Lehtolammin eli Petkeleen talon isäntä. Osti talon Petkeleen isännän leskeltä, toinen puoli taloa jäi Petkeleen suvulle.
Matts lunasti taloon kruununmaat kylästä, jolloin tilan kooksi tuli yli tuhat hehtaaria.
Matin 2. vaimo oli Äitinsä kautta juuri tuo Lena Petkeleen jälkeläinen.
1.vaimo oli Kankaanpään kappalaisen Steenmanin tytär, joka oli Rothovius sukua äitinsä kautta.
Matts Österlund oli Ikaalisten pitäjän seppä, kirkonrakentaja ja kivisiltojen tekijä.
Isänsä oli Kankaanpään Oukarin poika ja äitinsä Kankaanpään lukkari Österlund, jonka juuret tulevat Merikarvian Österbystä, josta nimikin.
Österby-suvun kantaisä on Merikarvian kirkkoherra Olaus Martini Gråå.
Matts Österlundin jälkeläisiä on paljon ja heitä joukossaan melko tunnetuitakin henkilöitä.
Suomessa tunnetuin lienee kirjailija Reijo Mäki, jonka koti on vajaan kilometrin päässä Österlundilta.
pakko kertoa, että reijo mäen koti on saarikoskella josta itsekin olen kotoisin ja meiltä sinne on matkaa noin 2.5 kilometriä ja petkeleestä matkaa tulee enemmän. Maalla se ei ole matka eikä mikään ; )
Benedictukselle 'siunatulle' ja muille Petkeleen etäserkuille!
En ollut pariin viikkoon viestiketjua katsonut ja olipa sinne siunaantunut mielenkiintoista tietoa. Olen mielessäni pohtinut, onko siellä vielä Petkeleen eli Erkkilän taloa (kolme peräkkäistä Erkki-isäntää). Yhteys Österlundiin on ollut minulle hämärä. Muistan lapsuudessani olleeni äitini (Vähätalon tyttäriä Honkakoskelta) kanssa Österlundissa. Talon väki oli äitini hyvä ystävä Milja ja Kusti Viljanen. Milja oli Österludin tytär ja Kusti äitini mukaan huutolaispoika. Miljaa oli sanottu pikkumiljoonaksi ja hänen sisartaan Fannya isoksimiljoonaksi. Fanny Österlund oli ollut naimisissa äitini serkun Armas Tapalan kanssa Kankaanpäästä, mutta eronnut kun oli kuulemma kyllästynyt taluttamaan tätä. Armas oli sokeutunut epäonnistuneessa itsemurhayrityksessä. – Nuo miljoonajutut kai johtuivat Österlundin isoista metsistä.
Oikeastaan olemme siirtyneet Petkeleen Österlundiin. Lähinnä Benedictukselta ja Kaarinalta kysisin Matts Österlundin alkuperästä tutkittuani taas kerran Kankaanpään kirkonkirjoja tuntikausia. Hänen isänsä oli siis Oukarin poika; minkähän niminen? Äitinsä Kankaanpään lukkari? lukkarin tytär? Kankaanpäässä oli pitkään lukkari Johan Österlund ja hänellä iso liuta lapsia. Näiden joukossa taisi olla väkkäri Matti Johansson Österlund s. 1784 (?). Kovasti haluaisin tietää vuonna 1812 syntyneen Petkeleen Lettolammin isännän Matti Österlundin vanhempien nimet. Olivatko he naimisissa, kun tuo Österlund tuli äidin puolelta? Vaikka eihän se kai tuohon aikaan mitään todistanut
Hei
ketjussa kun olemme niin onko kenelläkään tietoa mistä Agneta Jaakontyttären isä Jaakko Sakari Ikkeläjärvi tuli? Ja kuka oli hänen puolisonsa ja oliko heillä muita lapsia kuin tuo Agneta?
Toinen ketjussa mainittu henkilö Iivari Matinpoika Kienokoski. Oliko hän Ikaalisten Kankaanpäästä? Ja onko mitään tarkempaa tietoa hänen puolisostaan Kreetta Yrjöntyttärestä?
Kyselee Satu Aittomäki
Huomasin tämän ketjun vasta nyt ja sen, että tässä ketjussa ei oikein tarkasti ole selvillä Jaakko Sakarinpoika Ikkeläjärven tausta. Ikkeläjärven talo oli Kauhajoella.
Eteläpohjalaissa Juurissa 1/2005 on Markku Pihlajaniemen artikkeli "Ikkeläjärveltä", mistä selviää Jaakko Sakarinpojan taustasta tarkempaa tietoa, kuin mitä tämän ketjun vastauksissa on.
Benedictus
21.01.12, 00:11
Koska puhutaan osin elävistä ihmisistä, en voi noista Österlundeista kovin kertoa enempää, kuin mitä aiemmin on sanottu.
Näytelmä kirjailija edesmennyt Jaakko Kaappa meinasi tehdä romaanin Österlundin suvun tarinasta. Hänellä oli jo aika paljon materiaalia ja nimikin kirjalle, ikävä kyllä hän kuoli parhaassa iässä eikä koskaan saanut teosta tehtyä.
Kirjan nimi olisi ollut paljon kertova "Käenpoikaset".
Matts Österlundin isä oli Johan Mattsson Stor-Åkare eli Oukari.
Johanin vaimo oli Lisa Johansdotter Österlund.
-noin sivutietona, että Matin sisko oli Hirvikankaan 1. emäntä
Johan Mattsson Oukarin isä oli Matts Påvelsson Oukari ja äiti Walborg Pettersdotter Yli-Putto.
Oukarit löytynee tiedostoista.
Lisa Österlundin isä oli Kankaanpään lukkari Johan Michelsson Österlund, Merikarvian Österbyn talosta ja kylästä.
Äiti Anna Mattsdotter Näsi
Johan Michelssonin äiti oli Kaisa tai Karin Johansdotter Österby ja isä Michel Mattsson joka oli mahdollisesti! Isojoen Matts Lukassson Koiviston poika.
Kaisan isä oli Johan Mårtensson Österby, jonka vaimo Walborg Ahlaisten Michelsgård Ollilan Valborg Thomasdotter.
Johanin isä oli Mårten Olofsson Österby ja vaimo Kirstin.
Mårtenin isä oli Merikarvian kirkkoherra Olaus Martini Gråå ja vaimo Valborg Eriksdotter Ilonus, Lapväärtin ja Punkalaitumen khr:n tytär.
Olaus Martini Gråå näyttäisi tämänhetken tiedon valossa olevan läänitysvouti Mårten Olofssonin poika, jonka vaimo lienee ollut Gråå sukuinen.
Nämä Olaus Martinin tutkimukset ovat kesken ja ne voivat tuoda mielenkiintoisia tietoja suvun juuriksi.
Tässä yksi aika selkeä Ikkeläjärviin liittyvä tiedosto.
http://www.udde.nu/?p=401
antti pohjois-satakunnasta
21.01.12, 14:49
Huomasin tämän ketjun vasta nyt ja sen, että tässä ketjussa ei oikein tarkasti ole selvillä Jaakko Sakarinpoika Ikkeläjärven tausta. Ikkeläjärven talo oli Kauhajoella.
Eteläpohjalaissa Juurissa 1/2005 on Markku Pihlajaniemen artikkeli "Ikkeläjärveltä", mistä selviää Jaakko Sakarinpojan taustasta tarkempaa tietoa, kuin mitä tämän ketjun vastauksissa on.
Mielenkiintoinen lisäasia tässä viestiketjussa on Ikkeläjärven nimen esiintyminen, sillä Petkeleen naapurikylän Kankaanpään Veneskosken asutushistorian perushenkilö Erkki Hannunpoika Veneskoski on aiemmilta nimiltään Soikka, Kaura ja Ikkelä, ja tulee Kauhajoelta. Erkki Hannunpoika on synt. n. 1630 Kauhajoella.
"Erkki Hannunpoika Kauhajoen kappelista oli vuoden 1675 Kyrön syyskäräjillä hakemassa oikeutta Kyynärjärven uudeksi asukkaaksi ja vielä neljä vuotta myöhemmin hänet mainitaan käräjillä kauhajokilaisena. Mutta vuoden 1686 mainitaan jo Erkki Hannunpoika Veneskoski, jolle oli tullut erimielisyyttä naapurinsa Antti Pekanpoika Venesjärven kanssa. Samoilla Kyrön käräjillä ilmottautui myös Juho Yrjönpoika Vihtiläjärveltä (Kankaanpää) asuttamaan Veneskoskea, mutta ilmeisesti hän epäonnistui tässä, koska Juhoa ei ole mainittu veroluettolossa ( SAY eli Suomen asutuksen yleisluettelo) Veneskoskella . Tähän luetteloon ei ole myöskään isännäksi merkitty Erkki Hannunpoikaa vaan hänen poikansa Iisakki vuodesta 1686 ja Kaapo vuodesta 1701. Erkki on merkitty veroluetteloon vv. 1691-1694 merkinnällä Erik Hansson Soikka far. (Erkki Hannunpoika Soikan isä) Vuoden 1695 Kyrön käräjillä naapuri-isännät Venesjärveltä huomauttivat Erkin asuneen Veneskoskella uudistilallisena, mutta ei verolla jo yli kymmenen vuotta."
Veneskosken historiaa:
"Ensimmäiset pysyvät asukkaat tulivat Kauhajoelta .v.1685, kun Erkki Hannunpoika Soikka tuli perheineen Veneskoskelle. Hänen aikuinen poikansa Iisakki aloitti isäntänä jo v. 1686, toinen poika Gabriel jatkoi isännyyttä samassa talossa vuodesta 1701. Tilan virallinen perustaminen tapahtui vuonna 1704. Tilan nimeksi tuli Veneskoski, myöhemmin Kaappa nimestä Gabriel. Tila ulottui Paattikoskelta Majansuuhun Karvianjoen itärannalla. Tilan rakennukset sijaitsivat Veneskosken partaalla. Erkki Hannunpoika kuoli vuonna 1697."
Mielenkiintoista historiaa on myös Erkki Hannunpojan veljellä Augusti Hannunpojalla s. n.1625 (Ikkelän isäntä v. 1660-1685), ja joka osallistui Kauhajoen mellakkaan v1658 ja selviytyi onneksi sakkotuomiolla.
Itselläni näyttää olevan sukusiteitä (esiäitejä) niin Petkeleen kuin Veneskoskenkin osalta, joten tämä ketju kiinnostaa kovastikin.
Jaakko Kaapalla olisi varmastikin ollut historiallista taustatietoa näistä asioista.
Äitini kotitalon emäntien kautta löytyy esi-isäkseni Erkki Hannunpoika Soikka sekä Petkeleen Jaakko Iivarinpojan kautta käräjäkettu Iivari Kienokoski. Meitä näiden miesten jälkeläisiä taitaa olla Pohjois-Satakunnassa ja koko Suomessakin aika joukko.– Kauhajoen kapinan kohde vihattu "kurapuo" Arvi Mikonpoika Timi on myös näiden esi-isien joukossa.
Olen ollut ymmärtäväni, että Ikkelän talo ja Ikkeläjärvi ovat vähän eri asiat. Sijaitsevat tai sijaitsivat tuon järven eri puolella. Voin olla väärässä.
Esaias Udde mm. on tutkinut Ikkelän, Aron sukua Kauhajoella ja päässyt Erkki Hannunpojan sukujuurissa 1500-luvun alkuun, Kurikan Vähä-Tuiskun taloon. Siellä siis soikkalaisten eli Veneskosken alkujuuret. Olen muuten yrittänyt selvittää Erkki Hannunpojan vaimon Liisa Olavintytär Härkkisen (Härkinen, Härköinen) sukujuuria ja päätynyt epävarmasti Alavudelle, jossa Härkiä, Härköisiä on ollut. Laitoin SukuForumin Pohjanmaa-osastoon kysymyksen, mutta ei kukaan tunnu tietävän.
antti pohjois-satakunnasta
22.01.12, 09:26
Äitini kotitalon emäntien kautta löytyy esi-isäkseni Erkki Hannunpoika Soikka sekä Petkeleen Jaakko Iivarinpojan kautta käräjäkettu Iivari Kienokoski. Meitä näiden miesten jälkeläisiä taitaa olla Pohjois-Satakunnassa ja koko Suomessakin aika joukko.– Kauhajoen kapinan kohde vihattu "kurapuo" Arvi Mikonpoika Timi on myös näiden esi-isien joukossa.
Olen ollut ymmärtäväni, että Ikkelän talo ja Ikkeläjärvi ovat vähän eri asiat. Sijaitsevat tai sijaitsivat tuon järven eri puolella. Voin olla väärässä.
Esaias Udde mm. on tutkinut Ikkelän, Aron sukua Kauhajoella ja päässyt Erkki Hannunpojan sukujuurissa 1500-luvun alkuun, Kurikan Vähä-Tuiskun taloon. Siellä siis soikkalaisten eli Veneskosken alkujuuret. Olen muuten yrittänyt selvittää Erkki Hannunpojan vaimon Liisa Olavintytär Härkkisen (Härkinen, Härköinen) sukujuuria ja päätynyt epävarmasti Alavudelle, jossa Härkiä, Härköisiä on ollut. Laitoin SukuForumin Pohjanmaa-osastoon kysymyksen, mutta ei kukaan tunnu tietävän.
Olet varmasti oikeassa, että Ikkelä ja Ikkelänjärvi ovat eri taloja. Jotenkin yhdistin nimet samoiksi. Enemmänkin ajattelin ja ihmettelin sitä, että Pohjois-Satakunnan asutusta on tullut runsaslukuisesti Etelä-Pohjanmaalta. Erityisesti Siikaisten asutus on yllättävän paljon pohjalaisperuista, kuten myös Kankaanpään Veneskoski. Olen kovasti pohtinut syy-yhteyttä. Esimerkiksi Kankaanpään Venesjärven kohdalla ikaalislainen alkuperä selittyy vanhoilla ikaalislaisten eränkäyntioikeuksilla ja niistä kiinnipitäminen, mutta eteläpohjalainen "muuttoaalto" Siikaisten alueen havumetsiin ihmetyttää. Tuliko määräys jostain ylempää vai liittyykö asiaan Kauhajoen mellakan jälkiselvittelyjä vai mikähän voisi olla syynä?
Benedictus
22.01.12, 13:25
Tämä Siikaisten asutuksen tulo Pohjanmaan puolelta on seikka, jonka Raimo Harju on tuonut esille kirjoituksissaan Merikarvian ja Siikaisten asukkaista jo 90-luvulla.
Raimo Harjuhan on vaatimattomasti kehuen pätevin tämän asueen asutuksen expertti, jonka tutkimuksiin suoraan ja epäsuorasti suurinosa julkaistuista tutkimuksista ja sukukirjoista perustuu.
Sinänsä tuo asutuksen siirtymä ei ole niin yksinkertainen asia.
Ensinnäkin koko tuo alue Kokemäenjoesta pohjoiseen ja Kyröjokilaaksosta etelään, mereltä Tampereelle on nimeltään Hämeen metsä tai paikalliskielellä mettä.
Tämä erämaa asutettiin huomattavan myöhään.
Kyröjokilaakson asutushan on tunnetusti tullut Hämeestä eli Satakunnan Koillisosasta eli Nykyisen Hämeenkyrön suunnalta.
Siksi tuo nimi ongelma, jota moni ei nykyisin tunnista.
Alkujaan Kyrö oli Ylä-Satakunnassa oleva Sastamalan muinaispitäjän pohjoisosan nimi, eli sama kuin nykyinen Hämeenkyrö, tässä sana Häme tarkoittaa juuri Hämeen metsää, ei Hämeen maakuntaa.
Kun asutus Kyröstä eli Hämeenkyröstä levisi pohjoiseen Häneenkankaan ja Pohjankankaan muinaistietä pitkin, nimettiin asutus Kyröjoen rannoilla emäpitäjän mukaan Kyröksi tai Kyröläisten asutukseksi.
Kun asutus Kyröjoella lisääntyi ruvettiin selvyyden vuoksi puhumaan Kyröstä ja Hämeenkyröstä.
Kuningas Mauno Ladonlukon aikaan Satakunnan Talonpojat Kokemäenjokilaaksosta Pirkkalaan asti sopivat maanvaihdosta, jossa he antoivat Merikarvien ja Vaasan välisen rannikon kuninkaalle ruotsalaista asutusta varten ja saivat siitä hyvästä lappalaisten verotus oikeuden pohjoiseen asti Suomenpuolella. Näitä verottajia kutsuttiin pirkarleiksi, mikä sana ei tule Pirkkalasta vaikka siten asiaa on tulkittu.
Tämä vaihtomaa oli Hämeenkrön pitäjän rantanautintaalue, sillä aiemmn kaikilla sisaämaan pitäjillä oli oma rantaalueensa merenrannalla.
Vaikka tuo rantaalue meni kuninkaalle niin nuo sisäosat alueesta Karijoki, Isojoki ym jäi käytännössä Hämeenkyrön ja sittemmin Ikaalisten talonpoikien nautintaan, missä heillä oli Eräsijoja.
Kiinnostavaa onkin, että juuri nuo eräsijasutuksien talonpojat siirtyivät sittemmin etelään Merikarvian ja Siikasten uudisasukkaiksi.
Näitä olivat esim. Merikarvian Lankosken eli Långforssin-suku.
Leppijärven-suku. Myös Siikaisten Otamon-suvun alkuäiti, joka oli Karijoelta.
Tavallaan Petkeleen-sukukin ym.
Toisaalta Noormarkun lassilan eli Finnbyyn Savon-suvun isä tuli Ahtäristä asti ja sai naimakaupalla haltuunsa Kiikan Horkon rusthollin erämaat Laviasta.
Nämä maat joille tuo uudisasutus syntyi eivät olleet silti omistajattomia, vaan pitää muistaa, että joka neliö noista erämaista kuului vanhastaan jollekin.
Merikarvian ja Siikaisten seutu oli ollut Ulvilan, Sastamalan eli Tyrvään ja Karkun ja Hämeenkyrön ja Ikaalisten asukkaiden eräsijaomistuksissa.
Esimerkiksi juuri Siikaisten Leväsjoen ja Otamon sekä Lauttijärven alueet olivat kuuluneet Karkun Packalan ja Järventaan ratsutilojen hallintaa. Vaikka myös muilla alueen tiloilla oli siellä omia nautintoja, ettei selvää yhtä aluetta voi merkata, enemmin se oli tilkkutäkkimäinen, niittysiellä järvi tuolalla, koski täällä järjestelmä.
Uudisasukkaiden piti saada kuninkaalta lupa asumiseensa ja vielä takaajat, jotta valtio tiesi saavansa verot, siksi se ei ollut vain menoa mettään kirveenkanssa vaan selkeä oikeusprosessi, missä asukas haki oikeudelta luvan asuttaa jokin alue ja vasta sitten saattoi aloittaa toimensa.
Käytännössä usein asutus alkoi ja sitten vasta haettiin oikeuksia, mutta naapurikateus huolehti, että luvat olivat kunnossa.
antti pohjois-satakunnasta
26.01.12, 20:41
Anteeksi Benedictus vähän viivästyneestä vastauksestani. Viestisi oli todella mielenkiintoinen ja vastauksia antava. Suuret kiitokset.
Olin myös pähkäillyt jotain sen suuntaista, että jonkinlainen kyröläisyhteys noilla Pohjois-Satakuntaan tulleilla etelä-pohjanmaalaisilla on ollut. Iivari Kienokoskihan oli syntyisin Hämeenkyröstä ja Veneskoskenkin Erkki Hannunpojan osalta olen nähnyt joitakin viittauksia Hämeenkyröön (tosin faktatieto puuttuu).
Mielenkiintoista on aina kun saa pelkkien sukusuhteiden tueksi lisätaustaa eli minkälainen historiallinen tilanne on sinä aikakautena ollut. Paikallishistorian tunteminen on aina mielenkiintoista.
raimoensio
27.01.12, 00:16
Jos jatketaan samaa linjaa:
Isojoen Vesijärven Siirot olivat lähtöisin Ikaalisten Kurkelasta
Karijoen Jaakkon Simonpoika Hannulasta (Lankosken esi-isiä) minulla on saatu tieto, että Jaakko olisi kotoisin Vihteljärveltä
Benedictus
19.08.13, 20:29
Ketrjussa Skytt ja Huhtala tuli esille Niinisalon Josef Josefssonin käräjät serkkujaan isänsä velipuolen Jacobin poikien kanssa.
Serkut Erik ja Bengt Jacobsson olivat Honkajoen Jokihongosta.
Heidän yhteinen isoäitinsä oli Magdalena Staffansdotter, joka teki 1688 testamentin jonka vahvisti Kauhajoen Jacob Haustramnius.
En ole aiemmin tajunnutkaan, että Siikaisten petkeleen Jacob Ivarsson Kienokosken vaimo Valborg Eriksdotter Jokihonko oli tuon ylläolevan *Erik Jacobssonin tytär
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31858
Kysymys kuuluukin oliko Tuo Jokihongon Jacob Honkajoen perustajan Johan Hongon poika Jacob?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28961
Entäpä mistä Magdalena Staffansdotter oli kotoisin?
1.puolison poika Josef. 2. puolison poika Jacob
Ylläolevan perusteella Magdalena Staffansdotterin 2. puoliso oli siis Johan torpare Jokihongosta ja 1. puoliso pojanpoika Josef Josefsson Niinisalo.
Ylläoleva tarvitsisi nyt jonkun paremmin alueeseen perehtyneen kommentit, ettei tule virhepäätelmiä.
Luodetlahti
20.08.13, 07:43
Taustaa:
Jorma Vappulan mukaan kirkkoherra Abraham Jaakonpoika halusi perustaa torpan Hietamaa-nimiselle takamaalle ja sai siihen maaherra Creutzilta luvan 1652. Ikaalisten pappilan Honkajoen takamaat kuuluivat kylien yhteisiin, joten kirkkoherra joutui kysymään luvan myös niiltä 12 vatsialaiselta talolta, joilla oli maihin oikeus. Torppa ei tuolloin vielä menestynyt, talolliset ajoivat yrittäjän pois mailtaan ja hänen kerrottiin lähteneen Pohjanmaalle. s. 23-24
Abraham Ikalensis halusi yrittää uudelleen ja sai siihen "vain heidän hyvästä tahdostaan" talonpoikien suostumuksen. Kirkkoherra antoi 1671 torpan veroa vastaan Jaakko Tuomaanpoika Hongolle, takausmiehinä Tuure Juhonpoika Kurkelasta, Yrjö Tuomaanpoika Vatulasta ja Sipi Hintu Jämijärveltä. Henkikirjoissa pappilan torpparina mainitaan kuitenkin Juho-niminen mies vuodesta 1673. Torpan nimi Jokihonko esiintyy vuodesta 1676. Juho oli torpparina vuoteen 1681, hänen jälkeensä kaksi vuotta Yrjö ja vuodesta 1684 Erkki Jaakonpoika. Voidaan olettaa, että mainitut olivat sukua Jaakko Hongolle, jonka mukaan torppa sai nimensä. Wilh. Carlssonin mukaan Jokihongon asukkaat tulivat Kankaanpään Hongosta. s. 24
Vappulan mukaan Honkajoen pohjoisosan uudisasukkaat lienevät tulleet Pohjanmaalta (paitsi Katko), koska alue katsottiin Pohjanmaan puolelta sinne kuuluvaksi. Seuraus oli, että karvialaiset ja ikaalislaiset uudisasukkaita ahdistelivat. Vappula pitää mahdollisena että Rakennuskosken, Paholuoman, Kamppikosken ja Honkaluoman perustajat ovat veljeksiä, kaikkien patronyymi Heikinpoika, yksi eräässä käräjäjutussa Härkönen, joita esiintyy Ilmajoen historiakirjoissa. s. 24
Jokihonko oli kymmenisen vuotta ainoa talo. Myöhemmin Pihlajaniemen ja Jokihongon riitajuttuja miltei joka käräjillä kunnes Pihlajaniemen Iivari Matinpoika joutui 1695 siirtymään kauemmaksi. s 29
Honkajoelle perustettiin muiden joukossa 1690-luvulla myös Marjaniemi, jonka uudistasukas Jaakko Joosepinpoika tuli Kankaanpään Niinisalosta 1694-1695 vaihteessa. Hän oli vaimoineen vielä edellisenä vuonna Niinisalossa, jossa hänen veljensä oli isäntänä. Vappulan mukaan "sukulaisuussuhde varmistuu eräässä vuoden 1701 käräjäjutussa, jossa käsiteltiin Jaakko Joosepinpojan veljen perinnönjakoa". s.31
(Lähteenä Vappulalla on tuossa viimeisessä VA, Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 1701. NN 18, s. 169. Kuusiniemellä Magdaleenan jutussa Ikaalisten ja Kyrön käräjät 17. - 18.10.1692: 334v - 335. Periaatteessa pitäisi ollamateriaalia kievarin perustamisesta, saattaisi kertoa tulosuunnasta jne..)
Jorma Vappula 1982: Honkajoen asutus ja olot Ruotsin vallan aikana.
Benedictus
20.08.13, 07:47
Minulla on tiedoissa Erkki Jaakonpoika Jokihonko s. noin 1655? isäntänä 1684-1721
Vaimo Kreeta Fransintytär Frantti Kauhajoki.
Isä Jaakko Tuomaanpoika Honko, Kankaanpään (kirkonkylä nykyisin) Honko.
Tuon mukaan olisi Magdalena Staffansdotter ollut Jaakko Tuomaanpojan äiti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26125
SAY:n mukaan niin ei voi olla, koska Ruokojärven Hongon emäntänä näkyy selvästi Sophia koko ajan.
Voisiko ollakin, että Magdalena Staffansdotter onkin Jaakko Tuomaanpojan vaimo ja Josef Josefssonin isoäiti, mutta Erik ja Bengt Jacobssonien äiti?
Onkohan se Testamentti olemassa?
Luodetlahti
20.08.13, 13:36
SAY Ika-Kpää 1655 - 1674. Niinisalo 1672 Josef en torpare, 1673 myös Elin mr. Say 1675 - 1694 Elin vuoteen 1683. 1675 Josef Josefson 3 personer, 1677 Josef Josefson, Elin mr, Jacob s. 1678 - 1684, myös Jöran s. 1679, br 1679 - 1684. Thomas br 1683, Anna h.
Jooseppi vaihtuu jossakin 1678 - 1684 välillä, ehkä 1684, jolloin Eliniä ei enää näy. 1685 veljiä jo koko liuta. Ikaalisten ent. emäpitäjän historian isäntäluettelossa Niinisalo Jooseppi Joosepinpoika 1673 - (1708), pka Matti Joosepinpoika 1709 - 1719, on epätarkka eli Jooseppien erottaminen hankalaa.
Marjaniemessä 1698 - 1700 Malin sm, sr tms. Joka tapauksessa Magdaleena Staffanintytär tuolloin jo kuollut ja Malin/Elin eri nimiä tuohon aikaan. Lisälähteitä tarvitaan. Malin, Magdaleena, Helena, Leena / Elin Elina?
Luodetlahti
20.08.13, 17:22
Ei edellisestä kovin tarkkaa tullut. Niinisalossa Joosepilla SAYssa myös poika Jooseppi vuodesta 1678. Vaihto voisi tapahtua jo 1679, jolloin Yrjön merkintä muuttuu pojasta veljeksi. Tai olla tapahtumatta.
Ensimmäinen merkintä vaimoista Niinisalossa 1683 Tuomas-veljen alapuolella, Anna h, samoin 1685 mutta 1687 Anna on isännän alapuolella h, sitten Jacob br, Marg br h, Jöran br, Thomas br, Matti br. Niinisalo ja Jokihonko perustetaan samaan aikaan mutta löytävätkö palikat paikkansa?
Benedictus
21.08.13, 07:49
Josef Josefinpoika Niinisalosta vaati lokakuussa 1692 käräjillä isänsä velipuolen lapsilta Erik ja Bengt Jakobinpojilta perintöosaansa heidän edellisenä talvena kuolleen isänäitinsä Magdalena Staffanintyttären jälkeen. Bengt vastasi omasta ja veljensä puolesta, että heidän isänäitinsä oli tehnyt testamentin jo 12.8.1688. Hän testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille. Testamentin oli todistanut Ilmajoen kappalainen Jakob Haustramnius. Josef halusi kumota asian seuraavilla kohdilla: 1) Vastaajat eivät olleet koskaan puhuneet testamentista eivätkä näyttäneet sitä. 2) Testamentin tulisi olla oman pitäjän papiston todistama eikä sellaisen, joka asuu toisessa kihlakunnassa. 3) Testamentin antajan viimeisestä tahdosta ei ole varmuutta, sillä se oli laadittu kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. 4) Hänellä ei ollut oikeutta testamentata pois muiden lastenlastensa isänperintöä, jota ei ollut vielä erotettu. Oikeus päätti kumota Magdalena Staffanintyttären testamentin, koska sitä ei ollut laadittu lain edellyttämällä tavalla, ja määräsi pidettäväksi perinnönjaon Josefin sekä Honkajoen Bengt ja Erik Jakobinpoikien välillä. Sen toimittajiksi määrättiin lautamiehet Johan Jöraninpoika Jämijärveltä ja Henrik Jöraninpoika Vattulasta lainlukija Henrik Jusleniuksen ja kruununvouti Johan Haakzin läsnä ollessa.22
Mahtaisiko tuota käräjäkirjaa saada alkuperäisena näkyviin, näkyy varmankin diginä.
Tuntuu, että tuossa on kyllä jotain epäselvää.
Järkevin selitys on, että Jacob Thomasson Hongonpojat,heitä tuo lienevät ovat Magdalenan eli Malinin poikia toisesta aviosta.
heidän velipuolensa Magdalenan 1 aviosta on Josef Niinisalo, jonka poika Josef Joseffson Niinisalo vaatii isänsä perintöosaa setäpuoliltaan.
Jacob Thomasson Hongon äiti Sofia mainitaan hengissä Jacobin isän jälkeen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28961
1677 näkyy Johan Torpare ja Jacob viiva
alla Malin h.
Tuossa täytyy olla Jacob Thomasson ja vaimonsa. Ongelma on, oliko Jacob Thomassonilla Malin niminen vaimo.
Ajallisesti Josef Niinisalo vanhempi voisi olla hyvinkin Erik ja Bengt Jacobssonin vanhempi veli eikä setä.
Pohdin, että Jacob Thomassonin vaimo saattaisi hyvinkin olla sen Jokihongossa torppaa ensin yrittäneen leski, josta vain sanotaan menneen Pohjanmaalle.
Erik Jacobsson oli syntynyt noin 1655 eli Jacob Thomassonin torpan saannin jälkeen.
Jos Magdalenan 1. puolison poika Josef olisi syntynyt 1640-50 välillä, niin poika Josef Josefsson voisi olla 1680-luvulla isäntänä.
Mikä' on huomattavaa, on se, että Magdalena teki testamentin, mikä ei ollut tavanomaista maalaisnaisille.
Hänen poikansa aloitti kestikievarin Niinisalossa, mikä vaati varakkuutta ja hyvät takaajat.
Monesti kestikievarit olivat ratsutilallisia,nimismiehiä ja muuten pitäjän varakkaimpia.
Niinisalon Josepin takaajat, sekä Hongon Jacobin takaajat saattaisivat olla sukulaismiehiä.
Luodetlahti
21.08.13, 10:27
Jorma Vappula kirjoittaa Ikaalisten ent. emäpitäjän historia II:ssa: "Kun Abraham Ikalensis nuorempi tuli isänsä jälkeen ikaalisten kirkkoherraksi, hän päätti yrittää uudelleen Hienmaan torpan asuttamista saaden muut 12 talollista vastahakoisesti hankkeeseen. Hän teki 1671 Jaakko Tuomaanpoika Hongon kaanssa kirjallisen sopimuksen torpan perustamisesta Hienmaalle... Jaakko Tuomaanpojan asuminen Jokihongossa, joka torpan nimeksi tuli, ei näy henkikirjoissa. Vuosina 1673-81 mainitaan Juho-torppari ja vuodesta 1684 Erkki Jaakonpoika, joka saattoi olla Jaakko Hongon poika. Sukunimi Honko viittaa Kankaanpäähän, silloisen Ruokojärven, kylän Hongon taloon, jota vielä 1660-luvulla isännöi Tuomas Eskonpoika Honko (Hongoi). Sukulaisuutta ei voida kuitenkaan varmuudella osoittaa.
Jokihongon torppa sijaitsi eri paikassa kuin sitä aikaisempi. Vatsiaisten talolliset Matti Paavonpoika Talonen, Matti Sipinpoika Luukas, Simo Jaakonpoika Ollikkala ja Jaakko Yrjönpoika Hannu antioivat Abraham Ikalensiksen kuoleman jälkeen, mikä tapahtui 1675, kirjallisen todistuksen omasta ja kahdeksan muun naapurikylien talollisen puolesta Jokihongon torpan perustamiseen liittyvistä ehdoista. Todistuksen mukaan torpalle oli annettu asuttavaksi paras paikka koko ulkomaasta ja sille oli lisäksi erotettu omat niitty- ja metsäalueet sekä kalastuspaikat. Tähän olivat talonpojat suostuneet vain hyvästä tahdostaan ja rakkaudestaan sielunpaimentaan kohtaan. Jokihongonkuin alkuvaiheisiin liittyi riitoja ja jopa tappeluita ja torppa eli vuosia pappilan kustannuksella mutta 1670-luvun loppupuolella toimeentulo näyttää parantuneen. Jokihonko oli pappilan torppana vuoteen 1691, jolloin siitä tehtiin kruununtalo." s. 42 .
On ilmeistä, että kirkkoherra on halunnut tällä kertaa onnistua ja katsonut kontrahdin saajalla että tausta on kunnossa. Kun paikka on eri kuin aikaisemmin, voinee ajatella alihankintaakin. Talollisten vastahakoisuus korostuu ja kun aikaisemminkin riitoja ilmeni, lienee kirkkoherra varmistanut, ettei häätöön nyt päädytä.
Toisaalta Honko on vakiintunut talo, lieneekö Heikki Tuomaanpojalla ollut 1662 - 1683 jatkajaa näköpiirissä? Jokihongossa Johan gl klockare ja h Kirstin 1684, miten vahva yhteys heillä tänne?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28961
Niinisalo henkikirjaan 1673 isäntänään Jooseppi Joosepinpoika (patronyymi tässä Vappulan olettama?), merkitty maakirjassa kestikievariksi 1686. Alueen vanhoista omistajista ei liene tietoa, perustamisen aikoihin kruunun yhteismaata. Tämä ei merkitse, etteikö vanhoja omistuksia olisi. Valkiajärven koillispuoli Jämijärven Kontin ja Ikaalisten Kolkon niittyjä, jotka vahvistettiin uudelleen käräjillä 1696. Niityt on mainittu myös Niinisalon verollepanossa. Jämijärven Pyydönniemellä ja Kilvakkalan Kestin ja Vännin taloilla vanhoja omistuksia Valkiajärven itä- ja kaakkoispuolella, mainittu jo laamannintuomiossa 1512. Vuoden 1683 katselmuksessa kilvakkalalaisilla Valkiajärven rantaan rajoittuvalla saralla pirtti, humalatarha ja aittoja eli kilvakkalalaisilla erämaaviljelystä seudulla... Vappula pitää Niinisalon Valkiajärveä vanhastaan tien jonkinlaisena tukikohtana matkalla kaukaisemmille erämaille Kpään Venesjärvelle ja Siikaisiin. s. 35-36
Luodetlahti
21.08.13, 17:00
Taustasta vielä:
Magdaleena Staffanintyttären testamenttijutun yläpuolella näkyvässä Niinisalon ja Hongon lapsenruokkojutussa sakot takasi Skanssin kestikievari.
http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/suvut.htm
Benedictus
21.08.13, 21:29
1688-89 näkyy Jokihongossa isännän Erik Jacobssonin sisar Johanna. Olisiko niin , että Honkola nimellä käsitettiin juuri Jokihonkoa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28961
Kysymys onkion, jos Josef Josefsson oli Erik Jacobssonin serkku niin olis nainut serkkuaan, vieläpä isänpuolelta ja se oli kiellttyä tuolloin luulen.Sakkosumam on aika iso, olisiko tuon takia.
Pitää muistaa, että joki jonka rannalla kosken piitalla talo sijaitsi, oli silloiselta nimeltään HONGON-joki ei siis Karvian joki, joka on aika uusi nimi joelle.
Jokihonko sijaitsi siis Hongonjoen rannalla. Talo on nykyinen Vanha-Honko ja suku Honko.
Kankaanpään Ruokojärven rannalla ollut Honko taas oli Ruokojärvenrantaan Alakylään sijoittuva talo, yksi kolmesta Ruokojärven alkuperäisestä talosta. Talon asuja suku on nimeltään Vanha-Honko, kuitenkin eri Honkajoen suvusta.
Tiedän Kpään suvun vaiheet, koska talo kuuluu yhä lähisuvulle, muutaman kiemuran kautta tosin. Isoisäni lahjoitti talon siskolleen häälahjaksi, setäni kertoman mukaan. Tosin ei vapaaehtoisesti.
Benedictus
24.08.13, 07:53
Ulvila 10-11.3.1651
> Henrik Matsson Wrang Nårmarkista ja vaimo tekivät syytinkisopimuksen vävynsä Staffan Matssonin Kankaanpäästä ja Anna Henrikintyttären kanssa, koska poikia ei kiinnostanut talonpito. Olof oli porvarina Porissa eikä halunnut luopua porvariudesta ja Knut jatkoi opintojaan.
Löysin tämän oikeusjutun jossa on vävynä Staffan Matsson Kankaanpäästä, Normarkun Henrik Wrangilla.
Oliisko mahdollista, että Magdalena Staffansdotter on Staffan Matsonin tytär?
ajallisesti voisi olla mahdollista, koska poika jo porvari ja toinen opiskelee vuonna 1651.
Kysymys vain, kuka oli Staffan Matson Kankaanpäästä?
Benedictus
25.08.13, 12:28
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28877
Jos otetaan lähtökohdaksi, että yllä oleva Josef Josefsson on Niinisalon perustaja, jolla äiti Elin eli Magdalena Staffansdotter, silloin Josef Josefsson, joka laittoi paksuksi Johanna Jacobsdotterin Honkolasta, olisi seuraava isäntä, jolla vaimo Anna.
Josef Josefsson ja Johanna Jacobsdotter olivat naimattomia 1679, koska muuten rangaistukset olisivat olleet ihan toiset.
Jokihongossa näkyy isännän Erik Jacobssonin sisar Johanna, joka varmaankin on tuo lapsentekijä. eli olisi Josefin serkku.
Miksi Skanssi isäntä olisi taannut sakot Niinisalon Hongon lapsille?
JOS Elin on tuo Magdalena, niin silloin velipuolet Josef Josefsson ja Jacob Thomasson Honko=Honkola? olisivat yhtäaikaa perustaneet tilansa.
Myös Skanssi on saman ajan tuote
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26332
-tuossa näkyy Thomas Jonss , alla hustrun
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28875
-tässä näkyy Thomas Jöransson ja 5 persoonaa.
Onko ylläoleva kopioian virhe vai oliko Kyrönskanssissa ensin isäntänä Thomas Jonsson ja sitten Thomas Jöransson.
Thomas Jöranssonin vaimo on kirjattuna Beata, sitten Brita eli tuo Mattsdotter.
Mitähän alkuperäiset lähteet sanovat, onko kyse samasta naisesta vai oli Thomaksella 1. vaimo. Mahdollisesti Josefin ja Jacobin sisar?
Talojen isännät mainitaan 1670-luvun alussa eli olivat jo aikuisia arvostettuja miehiä, siis jotain 30 v. ikää
Ovat silloin syntyneet noin 1640-luvulla. Tällöin äiti Magdalena olisi syntynyt noin 1620 aikoihin eli oli kuollessaan noin 70v.
Siis tuota Staffania pitää hakea 1600-luvun alusta.
Kiinnostavaa kyllä tuolloin vaikutti Satakunnassa voutina eräs Staffan N.
Karkun kirkkohera Collinuksen vaimo oli Staffansdotter. Karkun Mäenkylässä näkyy Margareta Staffansdotter. Talo oli myös kestikievari!
Niinisalon Lars Josefsson nai jopa furiiri Yxen tyttären.
raimoensio
27.08.13, 18:26
Heikki Matinpoika Wrangin ja vaimon Maalin Matintyttären perinnönjako oli
Ulvilan käräjillä 1674 21.6. s. 25 ES 1924.
Tässä oli kaunis sukuselvitys kuvio, mutta ei sanottu, mistä Staffan oli kotoisin.
SAY:n mukaan Staffan ja Anna Heikintytär vihittiin noin 1645.
Staffanista polveutuu valtavasti porukkaa.
Hieno juttu!
Benedictus
06.05.15, 22:57
Josef Josefinpoika Niinisalosta vaati lokakuussa 1692 käräjillä isänsä velipuolen lapsilta Erik ja Bengt Jakobinpojilta perintöosaansa heidän edellisenä talvena kuolleen isänäitinsä Magdalena Staffanintyttären jälkeen. Bengt vastasi omasta ja veljensä puolesta, että heidän isänäitinsä oli tehnyt testamentin jo 12.8.1688. Hän testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille. Testamentin oli todistanut Ilmajoen kappalainen Jakob Haustramnius. Josef halusi kumota asian seuraavilla kohdilla: 1) Vastaajat eivät olleet koskaan puhuneet testamentista eivätkä näyttäneet sitä. 2) Testamentin tulisi olla oman pitäjän papiston todistama eikä sellaisen, joka asuu toisessa kihlakunnassa. 3) Testamentin antajan viimeisestä tahdosta ei ole varmuutta, sillä se oli laadittu kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. 4) Hänellä ei ollut oikeutta testamentata pois muiden lastenlastensa isänperintöä, jota ei ollut vielä erotettu. Oikeus päätti kumota Magdalena Staffanintyttären testamentin, koska sitä ei ollut laadittu lain edellyttämällä tavalla, ja määräsi pidettäväksi perinnönjaon Josefin sekä Honkajoen Bengt ja Erik Jakobinpoikien välillä. Sen toimittajiksi määrättiin lautamiehet Johan Jöraninpoika Jämijärveltä ja Henrik Jöraninpoika Vattulasta lainlukija Henrik Jusleniuksen ja kruununvouti Johan Haakzin läsnä ollessa.22
Olisi hienoa, jos tuo alkuperäinen testamentti olisi näkyvillä alkuperäisellä kielellä, jotta joku kieltä taitava voisi tarkistaa siitä, miten asioita on oikeasti ilmaistu.
Mielestäni jossain on fibaa eli asiat eivät sovi kuvioon.
Magdalena Staffansdotter on tehnyt testamentin eli omaisuus on ollut hänen ja se on ollut merkittävä, koska siitä on tapeltu.
Miksi hän testamenttasi vain kahdelle poikansa Jacobin pojalle omaisuuden eikä muille jälkeläisille?
Onko testamenttiriita ymmärretty väärin?
Onko niin, että Magdalena on ollut vain kerran naimisissa Jacob nimisen poikansa isän kanssa?
Koska Jacobilla on velipuoli Josef Niinisalo, kestikievarin pitäjä Niinisalossa, olisi Josefin isä siis myös Jacobin isä, mutta Magdalena ei ollutkaan Josefin äiti vaan 2. vaimo eli äitipuoli.
Tällöin tuon testamentin teko on järkeenkäypä ja selittää riidan syyn.
Magdalena antoi omille pojanpojilleen omaisuuden ja jätti poikapuolensa pojan syrjään.
Vaikuttaisi, ettei tuo Jokihongon Jacob Thomasson ollut Magdalenan poika, vaikka Erik Jacobsson sinne muuttikin.
Olisiko Magdalena Staffansdotteria haettava pohjanmaan puolelta, koska teetti testamentin siellä.
Toisaalta Karkun khr Henricus Arvidin vaimo oli Margareta Staffansdotter, joka ajallisesti voisi olla Margaretan sisar.
Sekä Pihlajaniemen, Jokihongon, kuin Niinisalon sakki on esipolviani, joten olisi kiva saada noi järjestykseen.
Benedictus
07.05.15, 06:45
PIHLAVANIEMI 1691
1. Iivari Matinpoika 1691-1697 Kienokoski
pso Kreetta Yrjöntytär
Laitan tähän erään ajatuksen mahdollisesta Ivar Matsson Kienokosken isästä ja äidistä.
Ajatus perustuu siihen, että Ivar perusteli maatiloja ja oli persoonana erinomaisen riitaisa ja hankala käräjätietojen mukaan.
Tuo käyttäytyminen vaati hyviä suhteita ja hyviä takaajia, sillä tilan perustaminen ei ollut kovin helppo homma.
Myös tuo etunimi Ivar on hyvin harvinainen tuohon aikaan, tosiasiassa sitä käyttivät hyvin harvat suvut.
Ehdotukseni onkin, että Ivar Matssonin isä olisi olut Hämeenkyrön Laitilan vävy kihlakunnanvouti Mats Sigfridsson ja Hämeenkyrön Einolan isäntä ja äiti Anna Henriksdotter Laitila.
Sattumalta Anna Henriksdotterin äitipuolen 1. puoliso oli Ivar Stiernkors-Ståhl.
Ivar nimistä poikaa ei Mats Sigfridssonilla mainita, mutta tuon ajan lapsista monet muutenkin puuttuvat.
Miten Matts Sigfridssonin ja Ivar Mattssonin iät sopivat oletettuun isä-poika-suhteeseen?
H.I.
Benedictus
08.05.15, 20:09
http://www.saunalahti.fi/~rket/grpf1981.html
useimmissa lähteissä, myös Iso-Iivarin isäntäluettelossa, Ivar Matssonb Kienokoski-Pihlajaniemi-Frimodig mainitaan syntyneeksi 1628 ja kuolleeksi 1732 eli siis 104 vuotiaana.
Vaikea uskoa, mutta ainakin tuntemiani Iivarin jälkeläisiä on todella vanhoiksi eläneitä, voi siis jopa olla mahdollista.
Jos Ivar Matsson oli syntynyt noin 1628 tai vaikka 10 vuotta jälkeenkin sopii hän hyvin kihlakunnavouti Mats Sigfridssonin pojaksi, sillä tämä mainitaan voutina 1633-35 ja 1638. Hämeenkyrön Einolan isäntänä 1630-56.
Ajallisesti Ivar Matsson sopii siis täysin.
Olisi kiinnostavaa tietää, ketkä olivat takaajina hänen perustaessaan Isojoen Kienokosken ja Honkajoen Pihlajaniemen talot.
Kihlakunnavouti Mats Sigfridssonista, eikä vaimonsa sisaren Britan puolisosta Mårten Sigfridssonista ei ole mitään alkuperätietoa. Arvelisin, että miehet voisivat olla veljeksiä.
Benedictus
09.05.15, 07:19
Anna Henriksdotter Laitilan äidistä ei ole mitään tietoa, isoäiti Karin on samoin alkuperältään tuntematon.
Aiemmin jo ehdotin tätä vaihtoehtoa Karinin alkuperäksi.
Hämeenkyrön käräjillä mainitaan Laitilan isännän Henrik Jönssonin vanha äiti h.Carin till Laitila, kyseessä on päiväys 21-23.11.1625:
Yllä olevan mukaan siis Henrik Jönsson Laitilan äiti, siis Jöns Michelsson Laitilan vaimo oli elossa 1625.
kiinnostavaa, että yllä Carin till Laitilaa mainitaan h. eli hustru nimikkeellä.
Ymmärtäisin, että se merkitsee Carinin olleen naimissa käräjien aikaan, eikä leski, koska silloin olisi enka.
Olenko ymmärtänyt asian oikein?
Jöns Michelsson Laitila lienee kuollut ennen isänsä Michel Larsson Laitilan kuolemaa 1601, koska hänen perillisensä ovat jakamassa pesää.
Voidaan siis päätellä, että Carin till Laitila oli naimissa toista kertaa 1625.
Huomioiden poikansa 2 avion, niin tulee mieleen, että olisiko Carin tässä?
Christoffer Persson oli kahdesti aviossa ensimmäinen puoliso Sääksmäen voudin, Sillantaan isännän Israel Påvelssinin tytär Carin Israelsdotter.
Kalvolan käräjät 9.3.1614: Niittyriita jossa osapuolina Christoffer Persson vaimonsa hru Carin Israelsdotterin puolesta sekä svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka.
Toinen puoliso Sophia Jacobsdotter joka mainitaan 1634-1635 lainlukijan leskenä Viialassa.
Lapsia ensimmäisestä aviosta:
Poika Johan Christoffersson
Mainitaan poikana Viialassa 1634, myöhemmin Viialan Seppälässä
Poika Christoffer Christoffersson
Mainitaan Viialassa 1630-1633
Olisiko mahdollista, että Jöns Michelsson Laitilan leski Carin olisi mennyt naimisiin miehensä kuoltua Cristoffer Perssonin kanssa.
Tällöin Carin olisi siis Carin Israelsson Stiernkors.
Koska Ivar Israelsson Stiernkorsin leski oli Jöns Michelsson Laitilan pojan Henrik Jönsson Laitilan 2. vaimo, voisi äiti hyvinkin olla tuo Cristoffer Perssonin 1. vaimo.
Harrastelija
Olen haeskellut Petkeleen / Jyllin talon "isäntiä"
1.Jaakko Iivarinpoika Kienokoski / Petkele s. 1679 (tuli n. 1716). Hänellä oli Erkki niminen poika s. 1715, josta käytetään nimeä Saarikoski ja asui Saarikosken torppaa/ taloa.
2. Matti Jaakonpoika Petkele /Jylli s. 20.9.1719 ja k. 2.1.1803. Matti jäi asumaan Jyllin torppaa / taloa. Olenko tulkinnut oikein, että Saarikoski ja Petkele / Jylli ovat eri torpat / talot, eikä Saarikoskea ole erotettu Petkeleestä / Jyllistä.
3. Seuraava Jyllin isäntä oli Heikki Matinpoika Jylli s. 12.2.11767 ja k. 4.3.1843.
4. Seuraava Jyllin isäntä oli Erkki Heikinpoika Jylli s. 9.5.1803 ja k. 8.7.1867
Erkillä oli vain yksi eloonjääny poika Mikko Jylli s. 28.9.1828 ja k. 22.6.1897 Petkeleessä.
5. Seuraava Jyllin isäntä oli täysin eri sukua oleva Matti Juhonpoika Österlund s. 3.8.1812 Kankaanpää.
Varsinainen kysymys kuuluu; Miksi erkki s. 1828 ei jäänyt Jyllin torppariksi/ talolliseksi ja kuka myi Jyllin Petkeleen Lettolammen torppari Matti Johanpoika Österlundille s. 3.8.1812 Kankaanpää n. 1870.
raimoensio
21.08.15, 17:40
Sekä Petkele että Saarikoski olivat ns yksnäistioja eli yksi tila muodosti kylän (jakokunnan) ja aluksi tietysti talon nimi oli sama kuin kylän nimi.
Jylli oli Petkeleen torppa, jonka perusti Heikki Matinpoika Petkele. Esim. 1807 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10992809
Heikki ei ole edes torppari vaan Petkeleessä asuva veli. Eli Jylli nimi ei mitenkään kuulu Petkeleen taloon 1700-luvulla.
Vuoden 1875 maakirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7602
mainitaan Petkeleessä vain tilat Erkkilä ja Lettolammi ja näiden muodostuminen näyttää aika monimutkaiselta
Benedictus
24.08.15, 21:28
Siikaisten Petkeleen kylän asutti Jaakko Kienokoski.
Tällä oli useita poikia joista yksi oli siis Saarikosken isäntä. Yksi kait Haapakosken ja taisi vielä jossain olla kolmaskin, tyttäriä pitkin pitäjiä.
Neljäs eli vanhin jatkoi isäntänä.
Tämän jälkeläiset asuttivat koko kulmakunnan.
Kaikki torpat olivat poikien tai vävyjen hallussa, kiinnostavaa, että sukusuhdetta pidettiin yllä naimalla talon ja torppien välillä.
Kylän vanhin torppa lienee ollut Nokka, joka oli myös syytinkitalona vanhuksilla. Samoin Pakkala.
Jylliin tuli uusi suku, kun Matti Österlund, entinen Ikaalisten pitäjän seppä, osti 2. vaimonsa äidinäidin Lena Vuorijärvi-Petkeleen kotitalon Petkeleen Petkeleentalon.
Myyjä oli David Eriksson Petkeleen leski Greta Vanhatalo ja tyttärensä.
Talo oli puolet Petkeleen talosta.
Toinen puoli oli jo aiemmin lohottu Davidin veljelle Erik Erikssonille, joka rakensi itselleen oman talouskeskuksen paikalle, jossa vieläkin on Erkkilän talo.
Matti Österlund isonsi hankintaansa lunastamalla Kruunulta kylän ylijäämä maan eli Virkalammin alueen, tilan kooksi tuli tällöin noin 1200-1300 hehtaaria, riippuen miten järvialueet luetaan mukaan.
Jotta asiat ja henkilöt menevät sotkuun, niin Matti Österlund antoi Jyllin torpan taloksi pojalleen, jonka kuoltua leski( Greta Vanhatalon sisarentytär) nai serkkunsa Kivijärven Vanhastatalosta, joiden jälkeläiset yhä omistavat paikan.
Lisäksi pitää huomata, että Kylän talot ristittiin uudelleen eli on Erkkilä Erik Eriksson Petkeleen 1/2 talo uudella tontillaan ja sitten veljensä David Eriksson Petkeleen vanha Petkeleen talo, yhä vanhalla tontillaan, jonka nimeksi tuli Lehtolammi, ei Lettolammi, joka taas on Matti Österlundin perustuttama torppa Kankaanpään rajalla.
Matti Österlund oli itse Merikarvian khr Olaus Martinin pojan, lukkari Mårten Olofssonin Marikarvian Österbyn isännän jälkeläisiä.
Benedictus, postilaatikkosi on ilmeisesti täynnä eikä yksityisviesti tule perille. Olisin vaihtanut pari ajatusta tästä.
Myöhässä ja vahingossa löysin tämän ketjun. Todella mielenkiintoinen kirjoitusketju, joka sai uteliaisuuteni heräämään.
Alunperin olin tutkimassa isoäitini juuria, jotka näyttäisivät osiltaan menevan Rothovius -sukuun. Itse olen noita Petkeleen Jyllin jälkeläisiä ja tiedän, että sukuni on varsinainen labyrintti ja omissa tutkimuksissani viivoja menee joka ilmansuuntaan, väli-ilmansuunnat mukaanlukien :) Noin 20. vuotta sitten sain palan sukutauluani jo edesmenneeltä henkilölta ja nyt olisi korkea aika päivittää asioita.
Isoisäni isä oli torpp. Iisakki Juhonpoika Jylli, ent Uusitalo s. Pomarkku, Kivijärvi. Iisakin puoliso oli Josefiina Iisakintytär Nordlund/Lammi s. Siikainen, Haapakoski, Petkele. Josefiinan ensimm. aviomies oli puolestaan Oskari Matinp. Österlund. Josefiinan taustalta löytyvät myös nimet Haapakoski, Saarikoski, Marjamäki, Nokka.
Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt, niin ns. Jyllin torppa olisi siis perustettu joskus 1800-luvun alkupuolella? Matti Österlund antoi Jyllin torpan pojalleen, mikä hänen nimensä mahtoi olla? Iisakki Juhonpoika Jyllin nimi muuttui jossakin vaiheessa Uudestatalosta Jylliksi. Johtuiko tämä maantieteellisestä sijainnista vai oliko torpassa jo aiemmin asunut mahdollisesti joku Jylli/Gyllis? Vieläkö tuo Jyllin torppa on pystyssä?
Mielelläni kuulisin lisää aiheesta ja yksityisviestiäkin saa laittaa!
Benedictus
15.09.15, 21:03
Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt, niin ns. Jyllin torppa olisi siis perustettu joskus 1800-luvun alkupuolella? Matti Österlund antoi Jyllin torpan pojalleen, mikä hänen nimensä mahtoi olla? Iisakki Juhonpoika Jyllin nimi muuttui jossakin vaiheessa Uudestatalosta Jylliksi. Johtuiko tämä maantieteellisestä sijainnista vai oliko torpassa jo aiemmin asunut mahdollisesti joku Jylli/Gyllis? Vieläkö tuo Jyllin torppa on pystyssä?
Mielelläni kuulisin lisää aiheesta ja yksityisviestiäkin saa laittaa!
Saat minulta joskus koko paketin tietoa, kunhan jaksan ruveta niitä etsimään papereistani.
Oletkohan henkisesti valmis saamaan aivan hiton moisen kasan uusia sukulaisia itsellesi, ovat olleet melko sikiäviä.
Petkeleen talon Jyllin torppa on 1700-luvun puolelta. Mistä nimi tulee ei ole selvillä. Ei henkilöistä varmaankaan, sillä alkuperäisetkin asujat olivat Petkeleen talon lapsia.
Matti Österlundin ostettua Petkeleen talon hän antoi tilan Oskar pojalleen omaksi tilaksi eli se ei ollut enää torppa. En muista varmaksi.
Oskarin kuoltua leski, tuo Lammin tytär nai Isak Johansson Uudentalon, joka jos oikein muistan oli vaimonsa serkku Kivijärveltä.Perheen alkuperäinen nimi taisi olla Vanhatalo, heidän muutettuaan Nakkilasta Kivijärven Vanhaantaloon.
Jyllin paikka on yhä suvullanne. Rakennukset tosin uusittuja. Nykyisin sen omistaa Juhani Jylli, jonka isä Matti Jylli piti siinä kauppaa 1960-luvun loppuun.
Matin isä Yrjö taisi olla Isakin poika, oli vanha jo 60-luvulla, mistä hänet muistan.
Kiitokset etukäteen jo noista tiedoista. Tiedän, että sukuni on ilmeisesti melko laaja ja tässä omassakin paperiarkkirullassa on n. 300-400 nimeä, mitkä pitää vain sijoittaa oikeaan järjestykseen. Muutamia kohtia tosin pitää paikkailla, joten lisätieto ei ole koskaan pahitteeksi.
Iisakki Juhonp Jylli vanhemmat olivat tosiaankin Juho Adan Iisakinp. Uusitalo ent Vanhatalo s. 1812 Kiukainen k. 1888 Pomarkku. Pso oli Maria Iisakintytät Ylinissi.
Juhon isä oli Iisak Jakobinp. Seppä ent. Vahala s. 1776 Nakkila k. 1856 Pomarkku. Iisakin pso Maria Iisakintytär Ylinissi. Iisakin isä Jakob Tuomaanp. Seppä s. 1746 Nakkila k. 1804 Nakkila. Tämän pidemmälle en ole toistaiseksi päässyt tuossa haarassa.
Mukava kuulla, että tuo Jyllin paikka on jollakin tapaa pysynyt suvussa. Matti Jyllin isä taisi olla Jalmari Jylli ja Yrjö Jylli puolestaan oli isoisäni. Viimeksi olen käynyt Petleleen suunnalla n. 30 vuotta sitten, joten ehkä on aika sinnekin taas välillä suunnistaa :)
Tutkimusmatka jatkuu....
Voit postittaa pikavastauksen klikkaamalla viestin \"Pikavastaus\" -painike.
Tapiontie, Saitkohan viestini, jonka lähetin runsas viikko sitten?
Benedictus
22.11.15, 23:52
Josef Josefinpoika Niinisalosta vaati lokakuussa 1692 käräjillä isänsä velipuolen lapsilta Erik ja Bengt Jakobinpojilta perintöosaansa heidän edellisenä talvena kuolleen isänäitinsä Magdalena Staffanintyttären jälkeen. Bengt vastasi omasta ja veljensä puolesta, että heidän isänäitinsä oli tehnyt testamentin jo 12.8.1688. Hän testamenttasi kaiken omaisuutensa pojanpojilleen Bengt ja Erik Jakobinpojille. Testamentin oli todistanut Ilmajoen kappalainen Jakob Haustramnius. Josef halusi kumota asian seuraavilla kohdilla: 1) Vastaajat eivät olleet koskaan puhuneet testamentista eivätkä näyttäneet sitä. 2) Testamentin tulisi olla oman pitäjän papiston todistama eikä sellaisen, joka asuu toisessa kihlakunnassa. 3) Testamentin antajan viimeisestä tahdosta ei ole varmuutta, sillä se oli laadittu kolme vuotta ennen hänen kuolemaansa. 4) Hänellä ei ollut oikeutta testamentata pois muiden lastenlastensa isänperintöä, jota ei ollut vielä erotettu. Oikeus päätti kumota Magdalena Staffanintyttären testamentin, koska sitä ei ollut laadittu lain edellyttämällä tavalla, ja määräsi pidettäväksi perinnönjaon Josefin sekä Honkajoen Bengt ja Erik Jakobinpoikien välillä. Sen toimittajiksi määrättiin lautamiehet Johan Jöraninpoika Jämijärveltä ja Henrik Jöraninpoika Vattulasta lainlukija Henrik Jusleniuksen ja kruununvouti Johan Haakzin läsnä ollessa.
Pohdin tätä Margareta Staffansdotterin taustaa.
Ei ollut tavanomaista, että talonpoikaisnainen teki testamentin, että se on vielä teetetty Kauhajoen kappalaisella antaa viitettä, että kyseessä ei liene ollut aivan normaali talonpojanvaimo.
Heitänkin tähän ajatuksen, että Margareta Staffansdotterin isä olisi ollut Ikaalisten Vatsiaisen Hannun isäntä Staffan Hansson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21898
Vatsiaisten Hannu yhdistetään Turun khr Joachim Stutaeukseen, joka mainitaan talon perillisenä Hans Månssonin aikaan 1619-22.
Vielä 1667 Eskil Stutaeus Kauhajoen ja Ilmajoen kappalainen käräjillä haki taloa itselleen.
Olivatko nuo Hannun isännät miten sukua ei ole selvillä.
Benedictus
04.06.17, 12:14
Tämän ketjun henkilöiden kantaisä on Iivari Matinpoika Kienokoski, syntyään kait Hämenkyröstä.
Onko kellään tietoa, olisiko Iivarin jälkeläisistä kukaan teettänyt mieslinjaista geenitutkimusta?
Minulla on yhteys Iivarin jälkeläisiin suoraan mieslinjassa, joilta saisin dna näytteen tutkittavaksi.
Tuon kautta ehkä saisi selville mihin Hämeenkyrön klaaniin Iivari kuuluisi, ehkä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.