Mitä tapahtui reservin rakuunoille 1809 jälkeen?

[Maaret Eloranta]

Osaisitteko antaa hyviä kirjallisuusvinkkejä tai nettilähteitä, josta saisi selkoa, mitä tapahtui Ruotsin valtakunnan reservin rakuunoille ja venemiehille, kun Suomesta tuli Suuriruhtinaskunta?

Olen "tavannut" lounaissaariston rippikirjoissa useita, jotka lähtivät perheineen kiertämään renkeinä ja muonamiehinä. Oliko kyseessä henkilökohtainen valinta vai järjestelmä, joka "sylki" entiset asukkaat sotilastorpista?

Maare

[Olarra]

Osaisitteko antaa hyviä kirjallisuusvinkkejä tai nettilähteitä, josta saisi selkoa, mitä tapahtui Ruotsin valtakunnan reservin rakuunoille ja venemiehille, kun Suomesta tuli Suuriruhtinaskunta?

Olen "tavannut" lounaissaariston rippikirjoissa useita, jotka lähtivät perheineen kiertämään renkeinä ja muonamiehinä. Oliko kyseessä henkilökohtainen valinta vai järjestelmä, joka "sylki" entiset asukkaat sotilastorpista?

Maare

Nopeasti wikipediasta siteeraten:

"Ruotujakolaitos autonomian ajalla Suomessa Suomen sodan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sota) jälkeen 1809 Aleksanteri I (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_I_%28Ven%C3%A4j%C3%A4%29) suostui säätyjen pyyntöön että Suomi armeijan asettamisen sijaan maksaisi erityistä veroa. Ruotujakoarmeija hajotettiin, mutta sen upseerit ja aliupseerit saivat kuitenkin edelleen nauttia aikaisempia palkkaetujaan vähentämättöminä.[3] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotujakolaitos#cite_note-2)Miehistö sen sijaan menetti torppansa ja palkkansa, koska sen etuja eivät säädyt puolustaneet papistoa lukuunottamatta. Keisarillinen manifesti 27. maaliskuuta (http://fi.wikipedia.org/wiki/27._maaliskuuta) 1810 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1810) määräsi miehistölle maksettavaksi eläkkeitä Ruotsin vallan aikana voimassa olleiden asetusten mukaan.[4]" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotujakolaitos#cite_note-3)

Artikkelin lopussa on myös pari kirjallisuusvinkkiä. Tässä linkki wikiin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotujakolaitos



t. Olavi A.

[vikmapi]

Esi-isäni ruotusotilas Strandman Lapinjärveltä pakeni joukko-osastonsa kanssa Ruotsiin noin 1809 - soti sielläkin, mutta opetteli sitten kellonrakentamista ja palasi kotiin ent. sotilaana ja kellontekijnä noin v. 1821. Ihan tarkkoja faktoja ei tosin ole tullut etsittyä!
Olisi tosin kiva tietää, missä hän tarkasti ottaen kellonvalmistuksen oppi.
Vikmapi

[Rotta]

Rakuunoita ei ollut jäljellä enää kuin Uudenmaan rakuunoissa, kaikki muut vanhat rakuunarykmentit (Henkirakuunarykmentti Turun ja Porin läänistä ja Hämeen puolen rakuunarykmentin osa) olivat jalkautettu jo v. 1791 ja palvelivat jääkäreinä siitä eteeenpäin oman lääninsä jalkaväkirykmenttiin liitetyssä ratsutilapataljoonassa.


Make

[Maaret Eloranta]

Aika rankkaa tuo nähtävästi oli, että miehistö, joka ei muutenkaan järin äveriästä ollut, menetti torppansa ja palkkansa. Papisto, joka oli tekemisisssä myös köyhäinhoidon kanssa, nähtävästi ymmärsi asian paremmin kuin ne säätyläiset, jotka ajoivat ennen kaikkea omia etujaan.

Vaikka rykmentit olivat muuttaneet luontoaan, kulkivat nämä miehet rippikirjoissa edelleen reservin rakuunan tittelillä, vaikka heidät oli "jalkautettu". Jääkäri-nimikettä en ole havainnut Rymättylässä tai Merimaskussa toistaiseksi vielä kertakaan.

Nähtävästi heidän kohtaloitaan ei pahemmin ole tutkittu, koska he eivät enää olleet sotilaita, vaikka jotakin eläkettä saivatkin.

Täytyypä jostakin hankkia tuo Ruotsinajan lopunajan tutkimus...
Niemelä, Jari, Tuntematon ruotusotilas. Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Historiallisia tutkimuksia 157. Suomen Historiallinen Seura, Hämeenlinna 1990.