Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Muhokselle/Utajärvelle asutusta Vienasta?
Hei
Olen nyt törmäillyt aika ajoin ihmisiin tutkimuksissani, jotka ovat tulleet Muhokselle Vienan Karjalasta. Sukunimet viittaavat usein sinne tai sitten että ovat täältä menneet Vienaan. Onkohan kukaan oikeasti tutkinut näitä että kuinka paljon loppujen lopuksi sieltä tuli asukkaita tänne??
Nytkin löytyi eräs Ivan Kurkin (en)Tihisen talosta, jonka sanotaan tulleen Vuokkiniemestä. Sittenhän on tämä Wasilius Sallinen joka perusti Lamminahon talon. Sallinen on Vienassa Sallijev. (Kontokissa ainakin heitä on asunut) ja sitten tämä yksi esi-isäni Sava (Määttä, Kanniainen, Holappa, Meriläinen) jonka sanotaan olleen Venäjän alamainen. Puhumattakaan Lesosista joita tuli Utajärvelle. Lisäksi Lipponen sukunimi on Vienassa Lipkin. Siiran talossa Utajärvellä vähän väliä puhutaan venäjän karjalasta tulleista ja sinne menneistä.
Pitääpä tänne laitella näitä löytöjä jos joku joskus näitä tarvitsee muutkin:
Hovatta niminen karjalainen Muhoksen Kestilänkylässä Hannu Kukkosen talossa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/61.htm
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5683331
vaimo Diana??? Voisiko olla Darja eli Toarie. Hovatta on Repolan pogostalta.
Hovatta = Feofan, eli Heikki Suomessa
Ivan Kurkin Vuokkiniemestä Tihisen talossa Laitasaaressa
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5683353
Mielenkiintoinen havainto, Sari.
Tulipa heti mieleeni myös Rotoset - esim. Aleksi Iikanpoika Rotonen (s. 1884, k. 1937). He ovat tosin huomattavasti nuorempaa muuttoväkeä, mutta mietityttää miksi juuri Muhokselle?
Hänestä mainitaan vävyn sanoin
"Aleksi kantoi laukkua tai oikeammin kulki hevosella kulkukauppiaana Oulujokivarressa jo ennen 1. maailmansotaa. Tässä ominaisuudessa häntä muisteltiin arvossapidettynä kauppiaana vielä 1950-luvulla. Kaupankäynnin väliajat hän asui perheineen Vienan Karjalassa, Pistojärven Suvannossa. Venäjän vallankumouksen jälkeen hän osallistui Vienan vapaustaisteluun Suvannon kyläpäällikkönä. Vuonna 1922 hän siirtyi perheineen pakolaiseksi Suomeen ja asettui asumaan Muhoksen Laitasaaresta ostamalleen Kaupin tilalle ja jatkoi ammattiaan. Vuonna 1931 hän perusti kiinteän kaupan Utajärvelle jonne hänen perheensäkin siirtyi 1936. Aleksi sai Suomen kansalaisuuden poikkeuksellisen nopeasti, eli jo 4.4.1924."
-naapurin Solja
Vielä...
tein haun "perintönä" saamaani sukutietokantaan sanalla "viena". Tuli 78 henkilöä - rupeanko tsekkaamaan mitä sukuja kaikkiaan?
Tosin kaikki he eivät todnäk ole tulleet Muhokselle, mutta oletettavasti suurin osa Oulujokilaaksoon.
-Solja
Hei Solja
Olisi aivan mahtavaa listata sukuja mitä sieltä tullut tänne.
Rotonen ja Pistojärvi Suvanto. Oulussa asuu Ville Rohkimainen jolla on asiakirjoja sieltä Pistojärveltä. Villen suku sieltä ja tulleet vallankumouksen aikaan Suomeen. Suku siis Trofimoff
Muhoksen Perukan Kaiposella on ollut renki Ohvo jota on sakotettu pyhätöistä. Olen jäljittänyt Ohvo rengin samaksi mikä on Utajärven Siirassa, Muhoksen Nykyrissä ja on sukuaan Lesonen ja tulee Repolan pogostalta Wenehjärven kylästä. Hän tuli ensin Lievosen taloon v. 1732. http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660673
Muhoksen Kylmälänkylän Kärsämän talossa myös karjalaissyntyisiä.
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5683409 Jos nyt oikein osaa tuota tulkita niin siellä on Maria niminen piika ilmeisesti tuon Jaakko rengin sisar. Maria vihitään Niels Tuloman ? kanssa..( en olen täysin varma tuosta miehen nimestä) Tuossa puhutaan että ko. hlö on Aunuksesta. Ja Påhl Potonen nimi mainitaan myös.
Sotkamolainen kirjailija ja kansanperinteen kerääjä Heikki Meriläinen (1847-1930) haastatteli vuonna 1888 Martiska Karjalaisen poikaa Teppana Karjalaista. Tämä kertoi isänsä oppineen laulamansa runot ja loitsut Muhoksen Kylmälänkylässä silloin asuneelta Heikki Samulinpoika Kylmäseltä, alkuaan Pyykkö (1803-1858) .Tämä puolestaan oli kertonut oppineensa runot ja loitsut isältään Samuli Heikinpoika Kylmäseltä, alkuaan Pyykkö (1781-1843). Molemmat runontaitajat, Isä-Samuli ja Poika-Heikki ovat syntyneet Ahmaksen Pekkalassa. Sieltä he muuttivat Muhoksen Kylmälänkylän Kylmäselle. Sukunimi muuttui ajan ja tavan mukaan Pyyköstä Kylmäseksi.
Heitänpä hypoteesin tähän. On usein mietitty mistä runonlaulu on tänne Pohjois-Pohjanmaalle tullut ja opittu. Minä väitän, että ne on saatu Vienasta näiden renkien ja piikojen tuomana joita muhos/utajärvisissä taloissa on ollut ammoisista ajoista saakka. Nämä rengit ja piiat ovat työnlomassa niitä laulelleet ja talon väki niitä oppinut. En usko että täällä noin vain oltaisiin nämä osattu, vaan ne on tuotu Vienasta tänne ja palanneet sitten sinne takaisin esim. Perttusten myötä.
Kimmo Kemppainen
10.12.11, 22:06
Ei niitä runoja ole tarvinnut Vienasta tuoda. "Finska runor" laulettiin jopa Etelä-Pohjanmaan Kauhavallakin ainakin vuonna 1696, jolloin asiasta käräjöitiin. Runonlaulu säilyi Vienassa kauan, jopa nykypäivään asti, mutta kyllä runonlaulua vielä 1800-luvulla harrastettiin Suomenkin puolella.
Kimmo Kemppainen
Sotkamolainen kirjailija ja kansanperinteen kerääjä Heikki Meriläinen (1847-1930) haastatteli vuonna 1888 Martiska Karjalaisen poikaa Teppana Karjalaista. Tämä kertoi isänsä oppineen laulamansa runot ja loitsut Muhoksen Kylmälänkylässä silloin asuneelta Heikki Samulinpoika Kylmäseltä, alkuaan Pyykkö (1803-1858) .Tämä puolestaan oli kertonut oppineensa runot ja loitsut isältään Samuli Heikinpoika Kylmäseltä, alkuaan Pyykkö (1781-1843). Molemmat runontaitajat, Isä-Samuli ja Poika-Heikki ovat syntyneet Ahmaksen Pekkalassa. Sieltä he muuttivat Muhoksen Kylmälänkylän Kylmäselle. Sukunimi muuttui ajan ja tavan mukaan Pyyköstä Kylmäseksi.
Heitänpä hypoteesin tähän. On usein mietitty mistä runonlaulu on tänne Pohjois-Pohjanmaalle tullut ja opittu. Minä väitän, että ne on saatu Vienasta näiden renkien ja piikojen tuomana joita muhos/utajärvisissä taloissa on ollut ammoisista ajoista saakka. Nämä rengit ja piiat ovat työnlomassa niitä laulelleet ja talon väki niitä oppinut. En usko että täällä noin vain oltaisiin nämä osattu, vaan ne on tuotu Vienasta tänne ja palanneet sitten sinne takaisin esim. Perttusten myötä.
Laitanpa ehdolle näin "ahmaslaisena" - Utajärven Ahmaksella syntyneenä. Kylmälänkylähän on siinä ihan naapurissa. Vilukylä - Suomen pisin kylä.
Miksei täällä Ahmaksellakin olisi osattu lauleskella yhtä sun toista :D:
-Solja (jolla oli laulussa kymppi, hah)
Kimmo,
Olen erimieltä tästä runonlaulun lähtöpaikasta, mutta saahan sitä olla :)
En yhtään epäile että Kauhavalla 1696 on laulettu runoja. Se että mistä ne sinne ovat kulkeutuneet on taas sitten eri asia. Minusta se kuitenkin on karjalaista perimää eikä mitään muuta.
[I]Vanhimmat tunnetut kalevalaisten runojen kirjalliset taltioinnit ovat ilmeisesti 1500-luvulta. Eräät tutkijat ovat tosin tulkinneet 1200-luvulta peräisin olevan, historiallisen Novgorodin lähistöltä löydetyn tuohikirjoituksen kalevalamittaiseksi loitsuksi. Suomen Kansan Vanhat Runot-teoksen vanhin runo (XI, 1009) on loitsu vuodelta 1564.
Kuitenkin pitäisi katsoa tätäkin asiaa asutushistorian ( myös DNA testit huomioon ottaen eri alueilta) kautta, että missä on vanhinta asutusta. Onko se ollut Pohjoisessa vaiko Etelässä?
Solja,
Ahmaksella on toki laulettu, mutta että mistä se sinne on tullut? Holapat, Pyyköt yms. ovat karjalaisia sukuja. Jospa he olisivat sen tuoneet tänne?
Ps kymppi oli mullakin laulussa :) Sukuvikaa siiskö?
No hups heijaa...
Äitini äidin suku on Etelä-Pohjanmaalta, "Lapualta ja Nurmoosesta" - ja vielä parempia laulajia kuin nämä utajärviset :-) Vaan enpä kommentoi enempää kun en ole asiantuntija.
Pyyköstä "perintötietokannasta":
Ahmaksen Pyykkö-Pekkalasta Kylmälänkylän Kylmäsen isännäksi muuttaneen Samulin tiedetään osanneen vanhoja loitsuja ja kalevalaisia runoja ja opettaneen niitä pojalleen Heikille. Tältä loitsut ja runot kulkeutuivat Martiska Karjalaisen mukana Vienaan, päätyen siellä suomalaisten kansanperinteen tutkijoiden kokoelmiin. - Eräät kansanperinteen tutkijat arvelevat, että Ahmakselta saadut kalevalaiset runot tulevat Samuli Kylmäsen äidin suvulta eli Säräisniemen Karjalaisilta. Todennäköisempää kuitenkin on, että runoperinne on elänyt Ahmaksella ainakin Pyykön, Kolehmaisen ja Räisäsen suvuissa. Ahmakselta on nimittäin saatu kalevalaisia runoja kansanperinteen kerääjien tietoon toisellakin tavalla. Samuli Pyykön ikätoveri, sukulainen ja naapuri Pekka Kukkonen, myöhemmin Rovaniemen lukkari Pekka Gullsten, on laulanut niitä Sakari Topelius vanhemmalle ja Reinhold von Beckerille.
Jaa, täytyy varmaan mennä nyt jo nukkumaan ;)
-Solja
Kimmo Kemppainen
10.12.11, 23:52
Mutta kaikki kysymykset eivät ole puhtaasti mielipidekysymyksiä.
Pohjois-Pohjanmaan vahvaa karjalaista perintöä ei voi kiistää, mutta kauhavalaisten karjalaisperintöä täytyisi jo vähän perustella. Samoin täytyisi perustella, miten karjalainen perinne olisi voinut synnyttää Länsi-Suomen vanhat kalevalamittaiset runot, kuten piispa Henrikin surmavirren ja Elinan surman. Henrikin surmavirren tapahtumathan sijoittuvat vieläpä aikaan ennen Novgorodin tuohikirjettä.
Uskaltaisin ihan tieteelliseltä pohjalta väittää, että kalevalainen runomitta oli laajalti suomalainen ilmiö eikä pelkästään karjalainen.
Kimmo Kemppainen
Kimmo,
Olen erimieltä tästä runonlaulun lähtöpaikasta, mutta saahan sitä olla :)
En yhtään epäile että Kauhavalla 1696 on laulettu runoja. Se että mistä ne sinne ovat kulkeutuneet on taas sitten eri asia. Minusta se kuitenkin on karjalaista perimää eikä mitään muuta.
[i]Vanhimmat tunnetut kalevalaisten runojen kirjalliset taltioinnit ovat ilmeisesti 1500-luvulta. Eräät tutkijat ovat tosin tulkinneet 1200-luvulta peräisin olevan, historiallisen Novgorodin lähistöltä löydetyn tuohikirjoituksen kalevalamittaiseksi loitsuksi. Suomen Kansan Vanhat Runot-teoksen vanhin runo (XI, 1009) on loitsu vuodelta 1564.
Kuitenkin pitäisi katsoa tätäkin asiaa asutushistorian ( myös DNA testit huomioon ottaen eri alueilta) kautta, että missä on vanhinta asutusta. Onko se ollut Pohjoisessa vaiko Etelässä?
Aivan tämä totta Kimmo. Sepä olisikin mielenkiintoista selvittää...
Runonlaulussahan ei ole kyse käsittääkseni siitä kuka on parempi laulaja, vaan siitä, että kenellä on hyvä muisti. :) Jostain olen lukenut tai antanut itseni ymmärtää, että kun ei ollut luku eikä kirjoitustaitoa asiat "merkittiin muistiin" ja laulettiin jälkipolville "tiedoksi".
Pohjois-Pohjanmaan karjalaisasutuksesta vielä, Holapat, Pyyköt, Haatajat yms ovat saapuneet Ruotsin puolelle noin 1500 luv. Sieltä kulkeutuneet tänne Pohjanmaan perukoille. Heidän mukanaan runonlaulutaito on kulkeutunut luultavimmin tänne. Ahmasten runonlaulaja Kukkonen (Gullsten) suku on alunperin Holappia rippikirjatietojen mukaan.
Samuli Kylmänen puolestaan Pyykön sukua. Myös Korhoset ovat luultavimmin osanneet runoja. Heillähän myös on tietäjän eli kolttunan taitoja.
Sitten sellainen asia, että olen lukenut jostain ( en muista mistä) että viikingeillä oli tapana illanvietoissa laulella... millainen vaikutus on kulttuuriin ollut lappalaisten shamanismilla, luonnonuskonnolla sekä joikaamisella?
Jos katsoo DNA haploryhmä karttaa niin Kauhavan seudulla on runsaammin I haploa. http://www.familytreedna.com/public/Finland/default.aspx?section=ymap ja on siellä jokunen N. Esim Jaakko Ilkka on ryhmää N. Kun taas selkeästi Oulujärven seudulla on vallitsevana N ryhmä.
N haploon kuuluvat siis Holapat, Pyyköt, Haatajat.
Palaampa alkuperäiseen aiheeseen :) Sekin huomioitavaa, että paljon palvelusväkeä Muhoksella myös Pielis eli sieltä Nurmeksen suunnilta.
Muhoksen Kylmälänkylän Kärsämän talossa myös karjalaissyntyisiä.
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5683409 Jos nyt oikein osaa tuota tulkita niin siellä on Maria niminen piika ilmeisesti tuon Jaakko rengin sisar. Maria vihitään Niels Tuloman ? kanssa..( en olen täysin varma tuosta miehen nimestä) Tuossa puhutaan että ko. hlö on Aunuksesta. Ja Påhl Potonen nimi mainitaan myös.
Katsoin tätä tarkemmin, näyttäisi että siinä lukee pigan Beata ifr Rysland (ilmeisesti päälle kirjoitettu Pielis), tämän sisko Maria myös Venäjältä. Puhutaankohan tuossa Marian vihkimisestä Kärsämälle v. 1728. Ei sittenkään lue Nils Tuloma, vaan olisiko tuo.... i Tuloma ...vid Aunus. Tarkoittanee siis Kuolan niemimaan Länsi-Venäjällä sijaitsevaa paikkaa?? Vaiko sitä toista Tuloman kylää joka on erään Padunan putouksen lähellä...med...Rys Potonen. Potonen = Pottonen Repolan pogostalla on ollut Pottosia. Korjatkaa jos nämä väärin....
http://www.kolumbus.fi/~kd4997/Salmin%20historia/Pogosta%20Salmi-75.jpg
Asiaa sen paremmin tuntematta kysyn voisiko kyseessä kuitenkin olla Salmin pitäjän Tuleman kylä jolloin tuo Aunus sopisi paremmin kuvaan?
Lukkari, tuossa kuvassa on juuri tämä Tuleman kylä jota tarkoitat. Varmaankin on juuri tästä kyse.
Olen puhunut tuosta Sallisen Wasilius Mikonpojasta aiemmin. Tässäpä hänestä tiedot jollekulle kuka tätä jatkossa etsii. Vaimo siis Margareta Laurintr Heiskanen synt. Sotkamossa. Muhoksella kävi vihillä myös toinenkin Wasilius. Hän oli sitten Lesosia. Usein on sekotettu nämä kaksi miestä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/52.htm tullut 1733? ( rk merkinnät alkavat) ,maininta sivu 19 Niskankylässä. Wasilius Michelsn Sallinen, vaimo Margareta
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/25.htm s.19 Niskankylä Hyry 10 vävy Wasilius, vaimo Margareta http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660723
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1741-1749_ik117/29.htm Niska Wasilius Pyykkö,vaimo Margareta tytär Carin ja sisar Anna.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1751-1759_ik117/23.htm Niska Wasilius Pyykkö, vaimo Margereta ja tyttäret Carin ja Anna
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/25.htm torppari Wasilius Pyykkö, vaimo Margareta, tytär Carin naimisissa Esko Puhakalla, tytär Anna, poika Mikko, vävy Johan, tytär Maria,Liisa, poika Eskil, Ingrid kuollut.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1775-1782_ik103/44.htm Niska Lamminparras Wasilius, vaimo Margareta
Lapset:
Carin http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1733-1752_ik121/14.htm
Anna http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1733-1752_ik121/24.htm
Margareta http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1733-1752_ik121/33.htm
Brita http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1733-1752_ik121/44.htm
Hannu http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1733-1752_ik121/56.htm
25.10.1787 Pyykön tilalla n:o 4 Ahmaskylässä Samuel Pyykön vaimo Anna Heiskanen, kuoli toukokuussa. Ei elossa olevia rintaperillisiä. Vainajan sisar Ingred Heiskanen naimisissa Samuel Pyykön veljen Simo Pyykön kanssa. Margeta Heiskanen ollut naimisissa kuolleen uudisrakentaja Waselius Lamminpartaan kanssa. (Muhoksen rippikirjoissa 1741 - 1749 mainitaan Niskankylässä Wasilius Pyykkö ja vaimo Margeta, tytär Carin ja sisar Anna) Vainajalla oli vielä veli Eskill Koskenniska ja hänellä lapset Pehr, Johan; Eskell, Anna ja Maria. Vainajalla oli lisäksi sisar Brita, joka oli ollut naimisissa Bengt Okkosen kanssa Sotkamosta, mutta kuollut ja häneltä jäi lapsia.
Vienankarjalainen Vasilius Mikonpoika oli saanut 1759 luvan perustaa Niskankylään Otermanlammen rannalle Lamminpartaan uudistalon. Vasiliuksen kuoltua 1785 hänen perheensä muutti pois talosta. http://suvut.genealogia.fi/pirila/pir_esip3.htm
SALLINEN, SALLIJEV. Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Kontokin kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet: mm. Sallijev/Sallinen 68 henkilöä.
Lesonen Wasilius Ivaninpka vihitään Muhoksella Marketta Wäärän kanssa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/vihityt_1738-1752_ik121/7.htm
Täältä he sitten muuttavat Lammasperälle.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1750-1756_ik92/289.htm Sotkamo Lammasperä ripillä 1750-56
Niskankylän Poutiaisessa on renki Johan (Ruhtina?), jolle mainitaan Ryske nation.
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660727 Muhoksen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1733-1740 (IAa:3) kuva 24
Niskankylän Korhosella ( Lähtevä) on myös vävynä Johan eli Ivan Sallinen.
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660728 Muhoksen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1733-1740 (IAa:3) kuva 25 Heidät on hiskin mukaan vihitty Muhoksella 6.3.1739 Johanin patronyymi Simonss
Utajärven kylällä Hiltusessa mainitaan Margareta Hiltusen kohdalla, että on tullut Venäjältä, ja on siellä ollut naimisissa venäläisen kanssa nimeltään...(sukunimikö? josta en näin äkkiseltään saa selvää..) Lauri, joka on Vuokin kylästä. Margareta on ilmeisesti kääntynyt ortodoksiseen uskontoon, mennessään Laurin kanssa naimisiin ja nyt hänet otetaan takaisin ev.lut seurakuntaan. En ole varma onko seuraava tyttäreksi mainittu Brita 7 v. Margaretan tytär, kun en ole näitä niin tarkkaan katsellut. http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660744 Muhoksen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1733-1740 (IAa:3) kuva 40
Jopa näitä nyt löytyy... :)
Sotkajärvellä Suorsan Matin renkinä Ivan Lipponen, taatusti karjalainen. Olisiko Vuokkiniemen Lipposia eli Lipkineitä?
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660844 viittaus sivulle 39 Wimparin taloon. jossa on muitakin karjalaisia Basilius renki eli tämä on Wasilius Mikonpka Sallinen ja Ivan Lipponen.. http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660753
Muhoksen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1733-1740 (IAa:3) kuvat 47 ja 48
[quote=Sari H;104793]Jopa näitä nyt löytyy... :)
Muhos , Rippikirja, 1733-1740 Erik Hiltusen vaimona mainitaan Irena Timofein tytär. On oletettu joskus että Erkki ja Irena olisivat asuneet Honkasen paikalla Hiltusen torpassa, mene ja tiedä tuosta, mutta Irenan nimi viittaa vahvasti vienaan...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/49.htm
Ivan Kurkin Vuokkiniemestä Tihisen talossa Laitasaaressa
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5683353
Iivana Kurkinen Juliaana vaimoineen löytyy myöhemmin Erkki Heikuran talossa ja sitten sen jälkeen Jöran Määtän talossa.
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660765
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/112.htm
Juho Lipponen niminen renki on myös Hyrkään nro 5 talossa Muhoksella. Tämä aiemmin mainittu Ivan Lipponen siis sama henkilö. Lipposelle mainita vid pag 39 joka siis on se Vimparin talo missä Sallinen ja Lipponen ovat. Samassa Hyrkkään talossa on tämä karjalainen Venehjärveltä tullut Ohvo renki (Lesonen). http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660769 Muhoksen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1733-1740 (IAa:3) kuva 63
Palaampa tähän ketjuun pitkästä aikaa. Eilen tuli tuolla sos.mediassa tästä Juho Lipposesta kyse.
Juho Simonpoika Lipponen (Ivan Semjonov Lipkin) niminen renki on myös Hyrkään nro 5 talossa Muhoksella ajalla 1733-40. Lipposelle mainita sivulle 39 vuonna 1740 (ei yhtään rippimerkintöjä), joka siis on Erkki Vimparin talo no 4, missä Wasilius Sallinen ja Ivan Lipponen ovat. Samassa Hyrkkään talossa on tämä karjalainen Venehjärveltä tullut Ohvo renki (Lesonen). Ivanille mainitaan että tienaa kaupungissa. Aiemmin hän oli myös Matti Suorsan renkinä Sotkajärvi no 14. V. 1739-40 rkssa Pekka Lähtevän eli Korhosen vävynä Ivan eli Juho Sallinen, vuodesta 1739 lähtien rippimerkinnät alkavat. Juho vihittiin Anna Pekantr Korhosen kanssa Niskankylän Korholasta no 4. Toisinaan hänen sukunimekseen mainitaan Sallinen, mutta tainnee olla sekoittunut toisen vienalaisen Wasilius Sallisen nimeen. Toistaiseksi ei ole asiakirjavahvistusta Juhon esi-polvista Vienassa, mutta eniten Lipkineitä asui hyvin varhaisista ajoista lähtien Vuokkiniemessä, Keynäsjärvessä ja Venehjärvessä. Mahtoivat kaikki nämä vienalaiset tulla Muhoksen seutuvilla lähes yhtäaikaa, Ohvo Lesonen tuli 1732. Hänelle maininta että on syntynyt Wenehjärven kylässä Repolan pogostassa. Vuokkiniemen alue kuului tuolloin tähän pogostaan.
Henkikirjatiedot:
v. 1739 ei no 4 mainintaa
v.1740 no 4 ei mainitaa
V. 1742 hk Niskankylä no 10 Pyykkö eli Hyry Juho, vaimo Anna, naapurissa Matfelius Pyykkö, vaimo Marketta.
Vuonna hk 1751 sukunimenä Pyykkönen eli Hyry
Vuonna 1755 hk Pyykkö no 10 isännän nimi Pyykkönen, Hyry Johan, vaimo Anna piika Darja (joka kuulostaa kovin vienalaiselta nimeltä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5660769 Muhoksen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1733-1740 (IAa:3) s.54, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5660844 Muhoksen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1733-1740 (IAa:3) kuva 47 s.38, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5660753 Muhoksen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1733-1740 (IAa:3) kuva 48 s. 39., http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/29.htm, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12754731 Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Henkikirjat 1751-1751 (9383) kuva 141 s. 140, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305487 Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Henkikirjat 1742-1742 (9343) kuva 92 s. 88,
Iivana Kurkinen Juliaana vaimoineen löytyy myöhemmin Erkki Heikuran talossa ja sitten sen jälkeen Jöran Määtän talossa.
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=5660765
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/112.htm
Iivana Kurkisen olen jäljittänyt Repolan pogostan Vuokkiniemestä lähteneeksi. https://vuokkiniemiseura.wordpress.com/sukututkimus/vienalaisia-sukuja/
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.