Majoitusmestari Sven Bucht ja hänen vaimonsa

[Laurieinari]

Löysimme forumin keskustelupalstalta vihjeen sukuseuramme (Ryhdän Sukuseura ry) kantaisän Sven Buchtin tyttärestä Kirstistä, joka oli syntynyt Turussa noin vuonna 1600. Tämän vihjeen innoittamana toivoommekin nyt löytävämme lisätietoja Kirstin vanhemmista Svenistä ja hänen vaimostaan.

Tiedämme, että Kirsti oli aviossa Uskelan kirkkoherran Krister Simonpoika Agricolan s.n. 1593 k. 1662 kanssa. heillä oli ainakin kuusi lasta.

1. Kister Kristerinpoika Agricola s.n. 1623 Uskela. Hänen puolisonsa oli Brita Forsenius. Heidän poikansa Sven aateloitiin nimellä Leijonmarck.
2. Elisabet Agricola s.n. 1625 Uskela. Hänen puolisonsa oli Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius k. 7.2.1690 Karjalohja.
3. Kristina Agricola s.n. 1627 Uskela. Hänen puolisonsa oli Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius s.n. 1610 k. 1679.
4. Helena Agricola s.n. 1631 Uskela. Hänen puolisonsa oli Loimaan kirkkoherra Per Wallenius Nimi: Walstenius k. 1675 Loimaa.
5. Karin Agricola s.n.1637 Uskela. Hänen oikeudenkäynnistä löytyivät dokumentit.
6. Anna Agricola s.n. 1645 Uskela. Hänen puolisonsa oli Maskun kirkkoherra Erik Istmenius k.22.9.1689 Masku.

Kirstin vanhempien syntyperän voi hahmottaa oikeudenkäyntipöytäkirjasta 26 ja 27.4 1653, jossa käsitellään häväistysjuttua Uskelassa. Osapuolina olivat Karin Agricola ja ylioppilas Tuomas Martinpoika Salcherus. (toimi kotiopettajana Agricolan perheessä) Pöytäkirjasta selviää, että Karin ja Tuomas olivat lähisukulaisia. Tuomaksesta 3 sukupolvea ja Karinista äitinsä Kirstin puolelta 4 sukupolvea taaksepäin heillä on ollut yhteinen äiti tai isä. Karinin äiti Kirsti oli siis Tuomaksen serkku.

Tuomas Martinpojan vanhemmat olivat: (Ylioppilasmatrikkeli)
Isä:
Turkulainen raatimies Mårten Salcherus k. 1625
Äiti:
Valborg Henriksdotter (Boose)

Jos Mårten Salchreruksen tai Valborg Henriksdotter Boosen vanhemmat tiedettäisiin voisi Sven Buchtin ja hänen puolisonsa historia avautua.

[Onerva]

Hei

Joku on kertonut mimulle, että Christian Simonsson Agricolalla ja vaimollaan Kerstin Svensdr Buchtilla oli 10 lasta - 9 sukunimi Agricola, yhden Ackerman.

Kerstinin tyttärelä, Annalla (k.>1689), taas oli kaksi aviomiestä: Perniön kappalainen Nils Thauvonius ja Mskun kirkkoherra Eric Istmenius, poika Simonin vaimo taas oli Margareta Nilsdr Isthmania, tytär Katasriina k. 15.9.1689 Lohjalla (2 avioliittoa) jne.

Svenin taustasta ei ole kukaan kertonut enkä ole itse löytänyt..

Onerva

[Laurieinari]

-Ensiksi lisätieto Mårten Salcheruksen tietoihin. Hänen patronyyminsä on Sigfridsson, hänet valittiin raatimieheksi 11.3.1625. Hän kuoli pian sen jälkeen ja haudattiin 2.7.1625 Turun Kaukaisten hautausmaalle.

- Krister Kisterinpojista Sven (aateloitu) käytti ainakin nimiä Åkerman ja Åkermarck. (Ylioppilasmatrikkeli)

-Majoitusmestari Sven Bucht (sukuseuramme kantaisaä) osti Tammelasta, Kallion kylästä ratsutilan vuonna 1606. Sukutila on jatkunut isältä pojalle tähän päivään asti. Sven Bucht käytti sinettiä asiakirjoissa.

- Sukuseuramme on taltioinut Sven Buchtin jälkeläisiä tähänpäivään tähänmennessä noin 20000 henkilöä.

[Juha]

Moi,

Osaatko kertoa tarkemmin, mikä on tuo Kaukaisten hautausmaa?


Juha

[Essimi]

Aikaisempi viesti forumilla, liittynee näihin henkilöihin:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15139&highlight=Salkerus

[Movitz]

Olisiko Kaukais väärinluettu Kankais ja viittaisi kuoriin Turun tuomiokirkossa?

Jens

[Laurieinari]

Pyydän tuhannesti anteeksi lukihäiriööni.
Lähde: Turun Kankaisten hautausmaalle (Kankas-koret) GENOS 1989 s.63.

[Movitz]

Ok, eli kyseessä ei siis ole hautausmaa vaan yksittäinen kuori Suomen Turun tuomiokirkossa Unikankareella.

[Laurieinari]

Voisiko Sven Buctin vaimo löytyä Fleming/Boose sukujen kautta ??

1, KLAUS FLEMING
2. PEDER KLASSON FLEMING
3. KLAS PEDERSSON FLEMING puoliso Cecilia Hausen
-4(A) HENRIK KLASSON FLEMING
-4(B) MAGNUS KLASSON FLEMING
4(A). HENRIK KLASSON FLEMING puoliso Elseby Månsintytär
5(A). VALBORG HENRIKINTYTÄR FLEMING puoliso Håkan Slang
6(A). BRITA HÅKANINTYTÄR SLANG puoliso Olof Hansson (Muurla-suku)
7(A). BRITA OLOFINTYTÄR puoliso Nils Simonpoika
8(A). SIMON NILSINPOIKA puoliso Brita Sigfridintytär
9(A). KRISTER SIMONPOIKA AGRICOLA puoliso KIRSTI SVENINTYT. BUCHT
10(A) SVEN BUCHT tai hänen PUOLISONSA.

4(B). MAGNUS KLASSON FLEMING puoliso Elin Nilsdotter Kurki
5(B). HERMAN MAGNUSSON FLEMING k. 1490 puoliso Elin Filipusdotter
6(B). PER HERMANSSON FLEMING k.1519 Masku puoliso Elin Lydeke
7(B). KERSTIN PERSDOTTER FLEMING s.1503 k. 1573 puoliso Henrik Simonpoika (Haudattiin Sauvon kirkkoon 1570. Turun linnanvouti ja Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomari, joka aateloitiin 12.7.1562. Hän rakennutti Karunan kartanon. Häneltä ei jäänyt miespuolisia jälkeläisiä. Yksi hänen tyttäristään, Ingeborg Henrikintytär avioitui Johan Ludolfinpoika Boosen (s.1526 k. 1596 Karuna) kanssa.

Hypoteesi:
-Henrik Simonpoika (k.1570), lähteissä ei mainintaa sukunimestä.
-hänellä oli vain tyttäriä (montako ?)
-tyttären, Ingeborgin puolison nimi Boose. Puoliso Johan Boose kuollut Karunassa1596. (Käyttikö kartanossa Boose-nimeään ?)
-jos Johan on ottanut kartanossa Boose-nimen käyttöön, ehkä Ingeborgin sisaria alettiin kutsua myöskin Boose-nimellä. (Walborg Henriksdotter (Boose), ylioppilasmatrikkelissa nimi suluissa)
-Ingeborg - Walborg - ?borg , eli olisi mielenkiintoista tietää kaikkien Henrik Simonpojan tyttärien nimet.

[Laurieinari]

Toivoisin löytäväni:
Kerstin Pedersdotter Fleming s.1503 k. 1573 ja
Henrik Simonpoika (aateloitu 12.7.1562) rakennutti Karunan kartanon
heidän lapsensa (vain tyttäriä) lukumäärän ja nimet ?

Lisäksi, Agricolan ja Leijonmarckin aatelsvaakunoissa esiintyy sama symboliikka, mitä se kertoo?
(valitettavasti en saanut niitä tähän liitettyä)

Lauri

[Janne Asplund]

Onko tässä kyseessä sama Sven Bucht joka on lähtöhenkilönä kirjassa Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset? Tämä aihe kiinnostaa minuakin.

[Erkki A Tikkanen]

Löysimme forumin keskustelupalstalta vihjeen sukuseuramme (Ryhdän Sukuseura ry) kantaisän Sven Buchtin tyttärestä Kirstistä, joka oli syntynyt Turussa noin vuonna 1600. Tämän vihjeen innoittamana toivoommekin nyt löytävämme lisätietoja Kirstin vanhemmista Svenistä ja hänen vaimostaan.

Tiedämme, että Kirsti oli aviossa Uskelan kirkkoherran Krister Simonpoika Agricolan s.n. 1593 k. 1662 kanssa. heillä oli ainakin kuusi lasta.

1. Kister Kristerinpoika Agricola s.n. 1623 Uskela. Hänen puolisonsa oli Brita Forsenius. Heidän poikansa Sven aateloitiin nimellä Leijonmarck.
2. Elisabet Agricola s.n. 1625 Uskela. Hänen puolisonsa oli Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius k. 7.2.1690 Karjalohja.
3. Kristina Agricola s.n. 1627 Uskela. Hänen puolisonsa oli Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius s.n. 1610 k. 1679.
4. Helena Agricola s.n. 1631 Uskela. Hänen puolisonsa oli Loimaan kirkkoherra Per Wallenius Nimi: Walstenius k. 1675 Loimaa.
5. Karin Agricola s.n.1637 Uskela. Hänen oikeudenkäynnistä löytyivät dokumentit.
6. Anna Agricola s.n. 1645 Uskela. Hänen puolisonsa oli Maskun kirkkoherra Erik Istmenius k.22.9.1689 Masku.

Kirstin vanhempien syntyperän voi hahmottaa oikeudenkäyntipöytäkirjasta 26 ja 27.4 1653, jossa käsitellään häväistysjuttua Uskelassa. Osapuolina olivat Karin Agricola ja ylioppilas Tuomas Martinpoika Salcherus. (toimi kotiopettajana Agricolan perheessä) Pöytäkirjasta selviää, että Karin ja Tuomas olivat lähisukulaisia. Tuomaksesta 3 sukupolvea ja Karinista äitinsä Kirstin puolelta 4 sukupolvea taaksepäin heillä on ollut yhteinen äiti tai isä. Karinin äiti Kirsti oli siis Tuomaksen serkku.

Tuomas Martinpojan vanhemmat olivat: (Ylioppilasmatrikkeli)
Isä:
Turkulainen raatimies Mårten Salcherus k. 1625
Äiti:
Valborg Henriksdotter (Boose)

Jos Mårten Salchreruksen tai Valborg Henriksdotter Boosen vanhemmat tiedettäisiin voisi Sven Buchtin ja hänen puolisonsa historia avautua.
Ohessa pieni kaavio em. henkilöiden suhteista, Valborg Henriksdotterin vanhemmat tiedetään, ja hänellä on täti, Karin, jonka sanotaan olevan naimisissa, mutta ei sitä kenen kanssa. Voisi olla vaikkapa Svenin kanssa, koska hänellä on tyttärentytär Karin, joka on tämän oikeusjutun toinen osapuoli.
Näistä ei vielä voi päätellä varmuudella oikeastaan mitään.
Lähteinä käytin mm. Ruotsin Ritarihuoneen CD-romppua (Boose, Finckenberg), Carpelania ja hiukan Ramsayta.

[Pekka Hiltunen]

Voisiko Sven Buctin vaimo löytyä Fleming/Boose sukujen kautta ??

1, KLAUS FLEMING
2. PEDER KLASSON FLEMING
3. KLAS PEDERSSON FLEMING puoliso Cecilia Hausen
-4(A) HENRIK KLASSON FLEMING
-4(B) MAGNUS KLASSON FLEMING
4(A). HENRIK KLASSON FLEMING puoliso Elseby Månsintytär
5(A). VALBORG HENRIKINTYTÄR FLEMING puoliso Håkan Slang
6(A). BRITA HÅKANINTYTÄR SLANG puoliso Olof Hansson (Muurla-suku)
7(A). BRITA OLOFINTYTÄR puoliso Nils Simonpoika
8(A). SIMON NILSINPOIKA puoliso Brita Sigfridintytär
9(A). KRISTER SIMONPOIKA AGRICOLA puoliso KIRSTI SVENINTYT. BUCHT
10(A) SVEN BUCHT tai hänen PUOLISONSA.

4(B). MAGNUS KLASSON FLEMING puoliso Elin Nilsdotter Kurki
5(B). HERMAN MAGNUSSON FLEMING k. 1490 puoliso Elin Filipusdotter
6(B). PER HERMANSSON FLEMING k.1519 Masku puoliso Elin Lydeke
7(B). KERSTIN PERSDOTTER FLEMING s.1503 k. 1573 puoliso Henrik Simonpoika (Haudattiin Sauvon kirkkoon 1570. Turun linnanvouti ja Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomari, joka aateloitiin 12.7.1562. Hän rakennutti Karunan kartanon. Häneltä ei jäänyt miespuolisia jälkeläisiä. Yksi hänen tyttäristään, Ingeborg Henrikintytär avioitui Johan Ludolfinpoika Boosen (s.1526 k. 1596 Karuna) kanssa.

Hypoteesi:
-Henrik Simonpoika (k.1570), lähteissä ei mainintaa sukunimestä.
-hänellä oli vain tyttäriä (montako ?)
-tyttären, Ingeborgin puolison nimi Boose. Puoliso Johan Boose kuollut Karunassa1596. (Käyttikö kartanossa Boose-nimeään ?)
-jos Johan on ottanut kartanossa Boose-nimen käyttöön, ehkä Ingeborgin sisaria alettiin kutsua myöskin Boose-nimellä. (Walborg Henriksdotter (Boose), ylioppilasmatrikkelissa nimi suluissa)
-Ingeborg - Walborg - ?borg , eli olisi mielenkiintoista tietää kaikkien Henrik Simonpojan tyttärien nimet.

Henrik Simonssonin aatelinen Karuna-suku esitellään mm. Jully Ramsayn teoksessa: Hän toimi Ruotsin Österbottenin ja Korsholmin läänien voutina 1542 ja ainakin vielä 1545. Tukholman linnanpäällikkö (slotttslofven) 7.9.1545. Svartsjön kuninkaankartanon vouti (befallningsman) 1551-1559. Helsingin ja Porvoon kruununvouti 1562-63. Aateloitaessa 1562 läänityksinä Kaarinan Kakkarainen ja Nousiaisten Heininen sekä Karunan säteri. Turun linnan, kaupungin ja läänin kruununvouti 25.5.1565-69, Piikkiön ja Halikon tuomari. Avioitui Kerstin Persdotter Flemingin kanssa.
Karunan kartano eli kivilinna on rakennettu päärakennuksensa osalta 1556 ja kartanon pääoven yläpuolella on edelleen Flemingien vaakuna. Flemingeillä oli Sauvossa omistuksia jo Keskiajalla.
Tytär Ingeborg Henriksdotter till Karuna avioitui tosiaankin vuoden 1568 jälkeen Hämeenlinnan käskynhaltijan, aatelisen Johan Boosen kanssa, joka kuoli suunnilleen v. 1595.
1570 kuollut Henrik Simonsson haudattiin vaimoineen Sauvon keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon; Karunan puisen kirkon rakennutti 1600-luvun lopulla kartanon silloinen omistaja Arvid Horn. Henrik Simoninpojan vaimo, Per Hermansson Flemingin tytär Kerstin kuoli Karunassa 5.12.1573.
Nykyään Kaarina Maununtyttären hautakammiona toimiva Kankaisten kuori eli kappeli on voinut olla joskus Horn-suvun hallussa ja siitä on 1600-luvulla voitu myydä muurihautoja vaikkapa Turun porvareille. Turun tuomiokirkossa on itäpäädyssä olevan pääkuorin (jossa alttari nykyään sijaitsee) lisäksi ollut kirkon molemmilla sivustoilla toista kymmentä sivualttaria eli kappelia tai kuoria (ruots. kor). Hautausmaita perustettiin vasta sen jälkeen, kun kirkkoihin hautaaminen 1700-luvun lopulla hygieniasyistä kiellettiin. Kankaisten kuori muuten sijaitsee kirkon pohjoissivun itäpäässä sakastin ja saarnastuolin jälkeen lähellä alttaria.

Sven Buchtia voi yrittää metsästää Turun porvariston nimiä käsittelevistä artikkeleista vuosikirjassa ja Genos-numeroissa (V P Toropainen) sekä tietenkin Turun "tuomiokirjoista" (Utdrag ur Åbo Stads Dombok, Bidrag till Åbo Stads Historia).
PH

[Laurieinari]

Kysymyksessä on sama majoitusmestari Sven Bucht joka esiintyy Pauli Helènin kirjassa Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset.

Sven Buchtin syntyprerästä on käyty keskustelua. Mistähän syystä saksalaissyntyinen ratsulippukunnan komentaja Otto von Grothhusen ja majoitusmestari Sven Bucht päätyvät samaan aikaan Tammelaan Kallion kylään pienen Kalliojärven rannalle. Bucht saa kruunulle menetetyn autiotila itselleen vuonna 1606 ja järven toiselta puolelta Grothusen sai rälssitilakseen Häiviän Isotalon.

Lauri Terho
Lohja

[Laurieinari]

Vielä yksi yritys Sven Buchtin vaimon syntyperän jäljityksessä !

Kiitokset kaikille, jotka ovat asiaa edistäneet, varsinkin Erkki A Tikkasen laatima sukuselvitys johti seuraavaan vaiheeseen.

Henrik Impolan kirjassa FRÄLSET OCH DESS RUSTTJÄNTS I FINLAND PÅ 1500-TALET sivulla 281

MÅNS till HENNABÖLE (Hemböle, Sagu)

- 1620 Henrik Eriksson omisti taloja Hemböölessä, oli mahdollisesti Månsin jälkeläisiä.
- Henrik Eriksson oli kantaisä aatelissuvulle BOOSE N:o 275 (onko jotain yhteyttä Laakspohjan ja Karunan Johan Booseen, aateloitu myöskin.)
- Henrik Eriksson avioitui Walborg Jakobsdotter Finckenbergin kanssa. (suku aateloitiin nimellä FINCKENBERG Ruotsin ritarihuone N:o 159 v.1627 ja Suomen N:o 8 v.1818)
-Henrikillä ja Walborgilla oli ainakin kaksi lasta:
1. Tuomas Henriksson Boose , Sauvo Hemböle 1616-64
2. Walborg Henriksdotter Boose , puoliso raatimies Mårten Salcherus

Olisiko Henrikillä ja Walborgilla ollut enemmän lapsia, koska yksi tyttäristä voisi olla Sven Buchtin vaimo ? On kysymys kahden aatelissuvun jälkeläisistä, varmaankin lapset jossakin asiakirjassa esiintyy.

Lauri Terho

[moses]

Ongelma Sven Mårtensson Buchtin puolison sukutaustan selvittämisessä on, että hänen nimensä ei ole tiedossa. Sven M. Buchtin tytär, Kerstin Svensdotter oli lähdetiedon (Varsinais-Suomen Maakuntakirja 6 (1937) s.111-123/V.J.Kallio: Papintytär Karin Agricola ja ylioppilas Tuomas Martinpoika Salko/Salkerus) mukaan Tuomas Martinpoika Salko/Salkeruksen serkku. Ylioppilas Tuomas Martinpoika Salko/Salkeruksen isän nimi on Mårten Sigfridsson Salko ja äidin nimi on Valborg Henriksdr. Boose (Sauvon Hembölestä). Sven Mårtensson Buchtin puoliso (nimi ei siis tiedossa) oli siis joko raatimies Mårten Sigfridsson Salkon tai hänen puolisonsa Valborg Henriksdr. Boosen sisko.

[moses]

Vielä yksi yritys Sven Buchtin vaimon syntyperän jäljityksessä !

Kiitokset kaikille, jotka ovat asiaa edistäneet, varsinkin Erkki A Tikkasen laatima sukuselvitys johti seuraavaan vaiheeseen.

Henrik Impolan kirjassa FRÄLSET OCH DESS RUSTTJÄNTS I FINLAND PÅ 1500-TALET sivulla 281

MÅNS till HENNABÖLE (Hemböle, Sagu)

- 1620 Henrik Eriksson omisti taloja Hemböölessä, oli mahdollisesti Månsin jälkeläisiä.
- Henrik Eriksson oli kantaisä aatelissuvulle BOOSE N:o 275 (onko jotain yhteyttä Laakspohjan ja Karunan Johan Booseen, aateloitu myöskin.)
- Henrik Eriksson avioitui Walborg Jakobsdotter Finckenbergin kanssa. (suku aateloitiin nimellä FINCKENBERG Ruotsin ritarihuone N:o 159 v.1627 ja Suomen N:o 8 v.1818)
-Henrikillä ja Walborgilla oli ainakin kaksi lasta:
1. Tuomas Henriksson Boose , Sauvo Hemböle 1616-64
2. Walborg Henriksdotter Boose , puoliso raatimies Mårten Salcherus

Olisiko Henrikillä ja Walborgilla ollut enemmän lapsia, koska yksi tyttäristä voisi olla Sven Buchtin vaimo ? On kysymys kahden aatelissuvun jälkeläisistä, varmaankin lapset jossakin asiakirjassa esiintyy.

Lauri Terho

Jully Ramsey artikkelissaan 1906 epäilee suuresti Thomas Henriksson Boosen aateliutta. Olisikohan SAY:ssä (Sauvo Hemböle 1620) kirjattu Henrik Wijntappare tämän "köyhän" rälssimiehen isä?

"Den fattige finske frälseman, Tomas Henriksson Boose, till Hemböle i Sagu socken, hvilken 1629 genom Åbo hofrätts
domslut blef förklarad för "en rätt af adel", förekommer icke alls i någon riddarhusstamtafla. Han mäktade visserligen
icke inspirera någon kanslistfantasi. Till hofrätten hade han inlämnat ett frälsebref af år 1407, som han öfverkommit,
Gud vet huru. Detta bref, utgifvet af konung Erik af Pommern för en Olof Boosson, synes hafva föranledt tillnamnet
Boose. Brodern och grannen på Hemböle, Klas Henriksson, torde varit den, som 1642 introducerades å ättens vägnar.
Åtminstone bevistade han riksdagen i Stockholm samma år. Tomas Henrikssons son, Hans Tomasson, deltog i riksdagen
1664."
(Personhistorisk tidskrift 1906 / Förblandade släkter: Jully Ramsay)
http://runeberg.org/pht/1906/0128.html

[moses]

Laatimani selvitys Sauvon Hembölen Boose-suvusta. Kommentoikaa!

TAULU 1
I Henrik Wijntappare, isäntä Sauvo Hemböle 1602-15 (SAY); viimeinen merkintä SAY:ssa 1620, kuolinvuosi?
Puoliso: N.N.
Lapset:
Thomas Henriksson Boose. Tauluun 2.
Klas Henriksson Boose, asui veljensä naapurina, tilan nimi ei ole tiedossa.
Valborg Henriksdr. (Boose). Tauluun 4.
TAULU 2
II Thomas Henriksson Boose, Taulusta 1, isäntä ja rälssimies Sauvo Hemböle 1616-64; Hembölestä tuli rälssitila
(veroista vapautettu) 1629-. (SAY:ssa Hemböle on merkitty säteritilaksi vuodesta 1634, ja Boose-nimi mainitaan 1. kerran
1664 pojan, Hans Thomassonin yhteydessä)
Den fattige finske frälseman, Tomas Henriksson Boose, till Hemböle i Sagu socken, hvilken 1629 genom Åbo hofrätts
domslut blef förklarad för "en rätt af adel", förekommer icke alls i någon riddarhusstamtafla. Han mäktade visserligen
icke inspirera någon kanslistfantasi. Till hofrätten hade han inlämnat ett frälsebref af år 1407, som han öfverkommit,
Gud vet huru. Detta bref, utgifvet af konung Erik af Pommern för en Olof Boosson, synes hafva föranledt tillnamnet
Boose. Brodern och grannen på Hemböle, Klas Henriksson, torde varit den, som 1642 introducerades å ättens vägnar.
Åtminstone bevistade han riksdagen i Stockholm samma år. Tomas Henrikssons son, Hans Tomasson, deltog i riksdagen
1664. (Personhistorisk tidskrift 1906 / Förblandade släkter: Jully Ramsay)
http://runeberg.org/pht/1906/0128.html
Puoliso: N.N.
Lapset:
Hans Thomasson Boose. Tauluun 3.
TAULU 3
III Hans Thomasson Boose, Taulusta 2, isäntä Sauvo Hemböle rälssitila 1664-80, k. 1680 Sauvo Hemböle.
Puoliso: Sara Nilsdr. Fogelhuvud, Hembölen leski-isäntä 1680-1703, k. 1703 Sauvo Hemböle.
Puolison vanhempia:
(i) Nils Michelsson Fogelhuvud, aatelissukua, k. 1683 Piikkiö Berttala.
Nils Mickelsson Fogelhufvud till Linnunpää i Pikis sn. Företedde vid riksdagen 1634 en "släktlinea" bevittnad af
fem adelsmän, enligt hvilken han i femte led skulle härstamma från Magnus Torstensson, som 1407 blef adlad af
konung Erik XIII. Kallas i detta intyg Nils "Lindenberg". Försålde 1651 sin hustrus arfgods Kouvola (Kovela) i
Lojo. Egde Berttala i Pikis sn. Bevistade bland adeln landskapsmötet i Åbo 1657. Af brist på medel till begrafningen
låg hans lik ännu 1685 ofvan jord.
(ä) Anna Bertilsdr. von Nieroth, k. 1692 Piikkiö Berttala.
(äi) Bertil von Nieroth, ratsumestari, s. 1582, k. 1652 Sauvo Karuna Gård.
Lohjan historia I s. 82. Juhana Boosen nuorin tytär Kerstin meni (toisessa aviossaan) naimisiin ratsumestari Pärttyli
Neurodtin eli Nierohtin kanssa. Tämä oli liiviläinen, jonka aatelisarvo oli epäilyksenalainen. Vaimonsa myötäjäisinä
hän sai Ventelän. Kerrotaan, että kun hänet useiden rikkomusten tähden oli mestattava Turussa (n.
1606) Kerstin Boose rukoili hänen puolestaan ja vihitytti itsensä hänen kanssaan; Nieroht sai armon. Kysymys
Nierohtin aatelisarvosta oli tutkittavana Turun hovioikeudessa 1626. V. 1618 hänet mainitaan sellaisten aatelittomain
joukossa, jotka avioliitollaan olivat saaneet aatelistiloja haltuunsa. S. 106 Lohjan Kovela (Kouvola) mainitaan
Juhana Boosen vävyjen Klaus Slangin ja Pärttyli Nierohtin talona vv. 1631-37. Viimeksimainitun vävy
Niilo Mikonpoika, aateloitu Fogelhufvud, omisti Kovelan (Kouvola) v:een 1651.
(ää) Kerstin Johansdr. Boose, s. 1576, k. 1646 Sauvo Karuna Gård.
Lapset:
Sara Hansdr. Boose, s. 1670 Sauvo Hemböle, k. 24.3.1719 Sauvo Hemböle, ikä 49 v. Puoliso: Gabriel Oxhorn,
furiiri (majoituksesta ja muonituksesta huolehtinut aliupseeri), aatelinen, Sauvon Hembölen isäntä anoppinsa jälkeen
1703-, s. 1658, k. 1741 Sauvo Hemböle, ikä 83 v.
Carl Gustaf Boose, luutnantti 1700-, k. 1710? taistelussa.
1. puoliso: Helena Sabelstjerna, k. 27.10.1693. 2. puoliso: Anna Maria Köhningstedt
Anna Hansdr. Boose, k. 16.12.1727 Sauvo Hemböle.
TAULU 4
II Valborg Henriksdr. (Boose), Taulusta 1
Puoliso: Mårten Sigfridsson Salko/Salkerus, valittu raatimieheksi Turussa 11.3.1625, mutta kuoli vain 4 kuukautta
valinnan jälkeen, k. 2.7.1625 Turku.
Lapset:
Thomas Mårtensson Salko/Salkerus, ylioppilas Turku 1644, naimaton, k. 24.1.1666 Turku.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=414

[moses]

Turkulainen raatimies Mårten Sigfridsson Salko/Salkerus oli mahdollisesti majoitusmestari Sven M. Buchtin puolison (nimi ei tiedossa) veli.
Turussa samoihin aikoihin oli myös toinen Salko/Salkerus-niminen raatimies: Erik Salko/Salkerus.
Molempien raatimiesten pojat (Thomas M. ja Mikael E.) kirjoittivat ylioppilaiksi lähes samaan aikaan 1640-luvulla:
Thomas M. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=414
Mikael E. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=172
Raatimies Erik Salkosta tiedetään, että hän oli Tammelasta kotoisin (ehkä Tammelan Kuuston kylän Salko-nimisestä talosta?).
Olivatko nämä Salko/Salkerus nimiset raatimiehet sukua toisillensa?

[Erkki A Tikkanen]

Ongelma Sven Mårtensson Buchtin puolison sukutaustan selvittämisessä on, että hänen nimensä ei ole tiedossa. Sven M. Buchtin tytär, Kerstin Svensdotter oli lähdetiedon (Varsinais-Suomen Maakuntakirja 6 (1937) s.111-123/V.J.Kallio: Papintytär Karin Agricola ja ylioppilas Tuomas Martinpoika Salko/Salkerus) mukaan Tuomas Martinpoika Salko/Salkeruksen serkku. Ylioppilas Tuomas Martinpoika Salko/Salkeruksen isän nimi on Mårten Sigfridsson Salko ja äidin nimi on Valborg Henriksdr. Boose (Sauvon Hembölestä). Sven Mårtensson Buchtin puoliso (nimi ei siis tiedossa) oli siis joko raatimies Mårten Sigfridsson Salkon tai hänen puolisonsa Valborg Henriksdr. Boosen sisko.

Minulla ei ole ollut vielä mahdollisuutta päästä tutustumaan tuohon Kallion kirjoitukseen, mutta ilmeisesti siinäkään ei ole vinkkiä Svenin puolison selvittämiseen.
Lueskelin läpi Tuomas Martinpojan aiheuttaman jutun oikeuspöytäkirjat vuodelta 1653 ja ainoa tieto mikä sieltä löytyi oli se, että kirkkoherra Christiernin tyttären, Karinin, toinen tapahtuman päähenkilöistä, "moormodher/moormoor/gamble moor" oli tapahtuman aikaan vielä elossa ja mukana hääjuhlassa, josta sitten kehittyi juttu, jota puitiin oikeudessa.
Harmillisesti kaikkien osallisten nimet eivät tule mainituiksi, Karinin sisaret ja veljet mainitaan kyllä nimillä, mutta äitinsä oli vain kirkkoherran vaimo, tai äiti, äidinäitiäkään ei mainittu nimeltä :mad:

Ehkä sotilastaustasta voisi löytyä vinkkiä Svenin puolison nimeen. Henrik Boose oli aatelislipullisessa ja Sven myös ratsujoukoissa, Salko-suku porvareita ja raatimiehiä. Tämä seikka puoltaisi Svenin puolisoa ehkä Valpuri Boosen sisaren suuntaan. Ehkä vielä löytyy tuomiokirja, josta löytyisi lisävalaistusta tähn mysteeriin.

[Benedictus]

Osui silmään eräs Svensdotter, joka voisi hyvinkin olla Sven Buchtin toinen
tytär.Frosterus, Michael Erici (K 1638) Michel Eriksson
S mahdollisesti Hailuoto. V Hailuodon kirkkoherra Ericus Henrici Frosterus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=731) ja Katarina (Karin) N.N. (Alexander Boldtin olettamus, Genos 1934:4 liite).
Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) kirkkoherra 1636, sai kuningatar Kristiinan kollaatiokirjeen 7.7.1636, astui virkaan 1637.
K Kisko 1638 (viimeistään elokuussa; mainitaan vainajana Pärttylinpäivän tienoilla).
P (ainakin jo 1628) Marina (Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa Maria) Svensdotter hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen vielä syksyllä 1659.
Marina Svensdotterin P2 Marttilan pitäjän nimismies ja kreivi Per Brahen läänitystilojen vouti, Kosken Haukanpyölin Harmaan talollinen ja kestikievarinpitäjä Simo Jaakonpoika / Simon Jakobsson Harmaa, K Koski 1655.


Maria Svensdotter sopii ajallisesti erinomaisesti Buchtin tyttäreksi.
Lisäksi Kiskon kirkkoherra Michael Ericin ja Winteruksen jälkeen oli Thomas Pacchalenius, jonka vaimo oli Crister Agricolan ja Kirten Svensdotterin tytär.


Kiinnostava maininta Kiskon historiassa oli, että Michel Erici Frosteruksen arveltiin eräiden tutkijoiden mielstä olevan kotoisin Nummen Pakkalasta eli onko tuo Hailuoto uusi vai vanha tieto?

[Erkki A Tikkanen]

Ongelma Sven Mårtensson Buchtin puolison sukutaustan selvittämisessä on, että hänen nimensä ei ole tiedossa. Sven M. Buchtin tytär, Kerstin Svensdotter oli lähdetiedon (Varsinais-Suomen Maakuntakirja 6 (1937) s.111-123/V.J.Kallio: Papintytär Karin Agricola ja ylioppilas Tuomas Martinpoika Salko/Salkerus) mukaan Tuomas Martinpoika Salko/Salkeruksen serkku. Ylioppilas Tuomas Martinpoika Salko/Salkeruksen isän nimi on Mårten Sigfridsson Salko ja äidin nimi on Valborg Henriksdr. Boose (Sauvon Hembölestä). Sven Mårtensson Buchtin puoliso (nimi ei siis tiedossa) oli siis joko raatimies Mårten Sigfridsson Salkon tai hänen puolisonsa Valborg Henriksdr. Boosen sisko.

Tarkastelinpas uudestaan noita sukulaisuussuhteita ja tein seuraavanlaisen johtopäätöksen.
Jos Kerstin Svensdotter ja Thomas Salcherus olivat serkkuja keskenään, täytyy heillä olla yhdet yhteiset isovanhemmat. Kun nyt tiedetään kummankin isänpuoleinen isoisä, Mårten ja Sigfrid, ei isänpuoleiset isovanhemmat tule kyseeseen, vaan sukulaisuus täytyy tulla siis äidin puolelta. Kerstinin ja Thomaksen äitien täytyy olla siis sisaruksia, koska heidän isänsä eivät voi olla veljeksiä. Sven Buchtin puoliso on siis Henrik Boosen toistaiseksi nimettömäksi jäävä tytär, joka tuomiokirjassa vuodelta 1652 mainitaan ainoastaan isoäitinä Kerstin Svensdotterin Karin-tyttärelle, jonka Thomas halusi vaimokseen.
Tämä kuvio on mielestäni ainoa mahdollinen, kun Kerstin ja Thomas kerran olivat serkuksia.

[Pekka Sipari]

Jaa nyt olen taas ulkona kuin hellakoukku.
Kerstin Svendr:n ja Krister Agricolan ensimmäinen poika on Krister ja ensimmäinen tytär on Elisabeth. Jos Elisabeth olisi eka tytär niin isoäitinä olettaisi olevan Elisabeth. (Sven Buchtin vaimon etunimi ei tiedossa olisiko Elisabeth? Boose?)

Laitoin nyt tuon N.N. Boosen ehdolle Svenin puolisoksi tuon Erkin huomaaman isoäidilinkin perusteella.

Toisaalta Kristerin isä Simon Nilsson oli naimisissa Brita Sigfridsdr:n kanssa. Voisiko serkkuus juontua myös tuonne Sigfridiin asti (kolmasserkku tai serkun lapsi)

Pekka

[Erkki A Tikkanen]

...

Toisaalta Kristerin isä Simon Nilsson oli naimisissa Brita Sigfridsdr:n kanssa. Voisiko serkkuus juontua myös tuonne Sigfridiin asti (kolmasserkku tai serkun lapsi)

Pekka
Tuomiokirjoissa ja Akatemian "protokolleissa" Thomas Salcherus on nimenomaan Kerstin Svenintyttären serkku, ei siis mitään sukua Kristiernille. Kerstin ja Thomas olivat kolmannen asteen sukulaisia, eli siis serkkuja. Ei toisia, eikä kolmansia jne. serkkuja. Karin Kriestiernintytär oli Thomakselle siis serkun tytär. Tapahtumien aikaan Karin oli 15-vuotias ja Thomas jo n. 30-vuotias.

[Pekka Sipari]

Kiitos tarkennuksesta Erkki.

Elisabeth jäi kummittelemaan kun Kerstin lähipiiristä ei löydy.

Pekka