Rautaparta ja Paukonen

[jussipuranen]

Hei

Pieksämäellä Virtasalmen kylässä on henki- ja kirkonkirjojen mukaan asunut 1600-luvulla
sekä Paukosia http://hiski.genealogia.fi/hiski/3cpqvn?fi+0394+kastetut+1338 ,
että Rautapartoja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1412&pnum=309

Yllätykseksi vuoden 1726n läänintileissä on

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7005&pnum=217
Hind. Paukoin ellr Rautaparda

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13123&pnum=469
Hind. Pauckonen ?? Rautaparta

1700-luvun kirkonkirjoista en ole nimeä Rautaparta löytänyt - Paukoisia kylläkin.
(1780 - luvun kartassa Paukolan talo on merkitty Kuikanniemeen Hällinmäen kylän puolelle.)

Miten nämä nimet on tulkittava? Onko kyseessä sukunimen muuttuminen (vert. Ainolainen -> Riipinen)

Miten sukunimi pitäisin nykymuodossaa kirjoittaa Paukonen - Paukkonen - Paukkunen ?
Esiintyykö kaikkia näitä nimivariaatioita?

Jussi

[eruppa]

Hei!

Kyseisestä asiasta en varsinaisesti tiedä mitään. Kuitenkin vastaani omia sukujuuriani nuohotessa on tuolta Viitasaaren-Rautalammin suunnalta tullut toinen Rautaparta, jonka pojan ja hänen jälkeläistensä nimi oli muuttunut Partaseksi. En äkkiä löytänyt vanhoista muistiinpanoistani tarkempia tietoja, mutta tapahtuma sijoittuu muistaakseni 1500-1600-lukujen vaihteen tienoille.

harrastusterv. Erkki Porista

[Tapani Kovalaine]

Jos ei Erkki niin en minäkään asiasta mitään tiedä, mutta...
Mutta kun sen rivin, jossa on Paukkonen - Rautaparta, lopussa aivan oikealla näyttäisi lukevan öde. Samalla sivulla on ensimmäisellä rivillä Petter Parcoinen - Hilduinen ja digikuvassa 461 löytyy Eskell Pöihönen - Nissinen ja kummankin rivin oikeassa marginaalissa on öde.

Tuli ajatus, että jospa tuollainen kahden sukunimen esiintyminen liittyisi sittenkin tilan hallintasuhteissa tapahtuneeseen tai tulossa olevaan muutokseen. Kyse voi siis olla kahdesta eri henkilöstä. Useita tapauksia on löydettävissä, joissa jälkimmäisen sukunimen eteen on tuikattu etunimikin. Kannatan siis laajempaa ilmiön kartoitusta ja johtopäätösten tekemistä vasta sen jälkeen tai jokuhan on tuollaisen kartoituksen saattanut jo tehdäkin. Puuttuu vaan että hän kirjoittaisi tälle foorumille propleemin ratkaisun. :)

[Piipotar]

19.1.1817 Sotkamo Sn Drg.s.ungk. Erik Andes. Piippo Tj.pig Lovisa Rautaparta Haajais

21.8.1824 29.9.1824 Laaka No 7 Eric Piipponen Lovisa Rautaparda Pardanen Anders
9.1.1843 15.1.1843 Kilpisaari Inh. hu. Lovisa Rautaparta Lungsot 53
Saman asian kanssa pähkäilin ja päätin pitää molemmat :)

[jussipuranen]

Jos ei Erkki niin en minäkään asiasta mitään tiedä, mutta...
Mutta kun sen rivin, jossa on Paukkonen - Rautaparta, lopussa aivan oikealla näyttäisi lukevan öde. Samalla sivulla on ensimmäisellä rivillä Petter Parcoinen - Hilduinen ja digikuvassa 461 löytyy Eskell Pöihönen - Nissinen ja kummankin rivin oikeassa marginaalissa on öde.

Tuli ajatus, että jospa tuollainen kahden sukunimen esiintyminen liittyisi sittenkin tilan hallintasuhteissa tapahtuneeseen tai tulossa olevaan muutokseen. Kyse voi siis olla kahdesta eri henkilöstä. Useita tapauksia on löydettävissä, joissa jälkimmäisen sukunimen eteen on tuikattu etunimikin. Kannatan siis laajempaa ilmiön kartoitusta ja johtopäätösten tekemistä vasta sen jälkeen tai jokuhan on tuollaisen kartoituksen saattanut jo tehdäkin. Puuttuu vaan että hän kirjoittaisi tälle foorumille propleemin ratkaisun. :)

Kiitos
Tämä vaikuttaa varsin loogislta selitykseltä.

Vuoden 1722 maakirjassa on tämä tapa käytössä. Vanha omistaja ensin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4401&pnum=448

Vuoden 1726 maakirjassa minua hämäsi se, että
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13123&pnum=469
Rautaparta oli lopussa, eikä muiden kylän talojen kohdalla tietoa esiintynyt.

Vuoden 1738 Maakirjassa niitä taasen näkyy. Esimerkiksi

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15693&pnum=699 ja seuraava sivu.

Virtasalmen ensimmäisen talon kohdalle on merkitty Lars Larsson Mulkoinen, joka piti taloa 1600-luvun lopussa. Sen jälkeen taloa pitivät Ronkaiset, mutta heitä ei mainita.

Pitää näköjään harjoitella lisää.

Jussi

[eeva häkkinen]

Tapa merkitä vuoden 1664 verollepanon aikainen isäntä esim. näin:

Wirtasalmi 1 Lars Larsson Mulkoin nu Elias Jöransson

oli käytössä ainakin vielä 1790-luvun maakirjoissa. Savossahan ei taloilla ollut nimiä, vaan isännän nimi toimi tilan tunnisteena. Kirjurit ovat roikottaneet vuoden 1664 isäntää "ankkuripisteenä", isäntien vaihtelu varmaan hämäsi heitä yhtä paljon kuin meitäkin.

Mikähän lienee ollut Elias Jöranssonin sukunimi? Saattaisi näkyä joko henkikirjasta tai viereisten vuosien maakirjoista.

Ja kannattaa muistaa, ettei edes tää eka nimi välttämättä ollut senhetkisen isännän, vaan jonkun aiemman nimi. Kuollut mies saattoi kummitella maakirjoissa vuosikymmeniä. Henkikirjan ihmiset olivat elossa, henkirahaa ei vainajilta peritty.

[Julle]

< Kuitenkin vastaani omia sukujuuriani nuohotessa on tuolta Viitasaaren-Rautalammin suunnalta tullut toinen Rautaparta, jonka pojan ja hänen jälkeläistensä nimi oli muuttunut Partaseksi. En äkkiä löytänyt vanhoista muistiinpanoistani tarkempia tietoja, mutta tapahtuma sijoittuu muistaakseni 1500-1600-lukujen vaihteen tienoille. >

Ettei vaan olisi Iisalmi RK 1734-40 Eerik Rautaparta Partanen Pörsänmäeltä?

Tutkimisiin

[jussipuranen]

Tapa merkitä vuoden 1664 verollepanon aikainen isäntä esim. näin:

Wirtasalmi 1 Lars Larsson Mulkoin nu Elias Jöransson

oli käytössä ainakin vielä 1790-luvun maakirjoissa. Savossahan ei taloilla ollut nimiä, vaan isännän nimi toimi tilan tunnisteena. Kirjurit ovat roikottaneet vuoden 1664 isäntää "ankkuripisteenä", isäntien vaihtelu varmaan hämäsi heitä yhtä paljon kuin meitäkin.

Mikähän lienee ollut Elias Jöranssonin sukunimi? Saattaisi näkyä joko henkikirjasta tai viereisten vuosien maakirjoista.

Ja kannattaa muistaa, ettei edes tää eka nimi välttämättä ollut senhetkisen isännän, vaan jonkun aiemman nimi. Kuollut mies saattoi kummitella maakirjoissa vuosikymmeniä. Henkikirjan ihmiset olivat elossa, henkirahaa ei vainajilta peritty.


Tämä kahden nimen käyttö on ilmeisesti ollut byrokraattien tapa yhdistää isäntä oikeaan tilaan. Kaikissa maakirjoissa ei tiloja numeroitu, eikä tilat aina olleet samassa järjestyksessä, jolloin vanhan isännän nimi oli ainoa tapa saada aikaan katkeamaton isäntäketju.

Minua hämäsi juuri se, että Rautaparta oli vasta listan toinen nimi. Yleensä niissä listoissa, joita olen lukenut on ensimmäinen nimi ollut referenssi-nimi ja viitannut aikaisempaan omistajaan.

Käsittääkseni Elias Jöranssonin sukunimi on ilmeisesti Puranen. Ongelmana on se, että kirjassa pitäisi ymmärtääkseni olla Påhlsson.

Perusteluna on rk 1721-23 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/48.htm ,
jossa kerrotaan Paavo Purasen ja veljen Elias Purasen äidin Kaarin Kaipaisen kuolleen 1723. Kuolleissa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=275&pnum=97 kerrotaan Påhl Purasen lesken Kaarin Kaipaisen kuolleen 60 vuoden ikäisenä 17.11.1723 Virtasalmella.

Jossakin on siis virhe. Joko minun päätelmissäni tai maakirjassa.

Kysymys, jota pitää vielä tutkia, on: Miksi maakirjassa isäntänä on nuorempi veli Elias, eikä vanhempi Paavo?

Jussi

[Julle]

< Kysymys, jota pitää vielä tutkia, on: Miksi maakirjassa isäntänä on nuorempi veli Elias, eikä vanhempi Paavo? >

Taitaa löytyä luonnollinen selitys:
Talollinen Paavo Puranen, s. 14.12.1690 Pieksämäki Hällinmäki, k. 1777 Pieksämäki jälkeen meni naimisiin Valpuri Sikanen, s. 1696, k. 1773 Virtasalmi ja jääneen vaimon kotitilalle Virtasalmeen Puralaan, missä näytttää syntyneen ensimmäinen lapsi Paavo 26.1.1721.

Talollinen Elias Puranen, s. 1696 Pieksämäki Hällinmäki, k. 17.5.1763 Pieksämäki Längelmäki vihittiin 1722 Liisa Heikintytär Renko, s. 1698, k. 9.1.1767 ja muutaneen Hurskaalanpeltoon.

Isä talollinen Paavo Puranen, s. 1652 Pieksämäki Hällinmäki, k. 1.11.1723 Pieksämäki Virtasalmi 1. Paavo saattoi olla mahdollisesti vuodesta 1704 Pieksämäen Virtasalmen Puralan isäntä. Puoliso oli juuri Kaarin Kaipainen, joten molemmat kuolleet samoihin aikoihin.

Isoisä Lauri Puranen, s. 1620 Juva, lapset Matti, s. 1650 Juva ja ylläoleva Paavo.

Tilalle taisi sittenkin jäädä vanhin veli torppari Heikki Puranen, s. 1682 Pieksämäki Hällinmäki, k. 1.2.1764 Juva Karkiamaa lasten syntymäpaikoista päätellen.

Näin on kirjattuna Jarmo Karjalaisen Purasten sukukirjassa, luku II, taulut 2, 3, 64 ja 216.

Tutkimisiin