porolappalaiset Antti ja Jaakko Piispanen 1880-l-

[H.Arjava]

Onko kukaan arvoisista Lapin-tutkijoista törmännyt porolappalaisveljeksiin Antti ja Jaakko Piispanen? Seuraavan kirjani sankari Ananias Puikkonen hiihti 1880-luvulla Rovaniemeltä Vesisaareen retkueen mukana. Veljekset olivat tarjonneet yösijaa ja ruokaa isolle joukolle.
Yleensä Puikkosen muistelmien henkilöt ovat löytyneet kirkonkirjoista, mutta näitä HisKi ei tunne. Koska asia ei ole tuiki tärkeä, en ryhdy itse haravoimaan, mutta jos joku tuntee heidät, otan kiitollisena tiedon vastaan.

Hellevi Arjava

[jouko_autio]

Auttaisi, jos kertoisit missäpäin he elivät?

[H.Arjava]

Kysymys on 1864 syntyneen kertomista muistelmista. Tarkempia tietoja paikoista minulla ei ole.
"Lähdettiin helmikuussa ennen matinpäivää Oulusta poikki tunturin menemään Vesisaareen, puolet oli tyttöjä ja puolet poikia. Minä kun olin sellainen irtonainen mies siellä peuhatessa, sanoivat: lähde mukaan Norjaan. Sitten me mentiin, suksilla Kemijokea pitkin Rovaniemeen, sieltä aina ylöspäin tunturille. Taloja oli vähän matkaa, niissä pidettiin yösijaa ja syötiin. Ivalosta eteenpäin jouvuttiin olemaan neljä yötä ruunun postituvissa. Ei ollut työkaluja eikä ruokakaluja siellä muuta kuin vesipanki ja kuuppa ja kirves. Näissä ei ole ollenkaan asukasta, ovat postimiehiä ja matkustavia varten tehdyt. Pystyvalkeata poltettiin siellä yön tienoissa lämpöisiksemme.
Kahtena yönä oltiin sitten jo porolappalaisissa. Piispaset olivat ne veljekset. Tämän isännän nimi oli Antti. Piti ylöspidot kolmellekymmenelle kuljeksivalle pojalle ja tytölle. Iltaset ja aamiaiset laittoivat ja kahvit tullen mennen, vielä kuivaa poronlihaa annettiin evääksi. Reissusakki kysyi aamulla isännältä, mitä ollaan velkaa. Isäntä sanoi, että sen kerran kun meillä vieraita käy, me vierastetaan vieraat, eikä ole meidän maassa tapa ottaa reissumiehiltä maksua. Kun tästä lähdette, tulee noin neljän penikulman matka veljeni Jaakon talolle. Siinä saatte yöpyä. Yövyttiin, oli hyvä kohtelu, yösija, kahvit ruuat laitettiin. Ilman maksua siinäkin oltiin. Minä siten kysyin, kuinka teiän kannattaa tällä tavoin tehdä. Täällä niin harvoin käy matkustavaisia, sanoi. Kun ei ole poromiehen tapa ottaa matkustavaisilta mitään, silloin porot menestyvät. Niin minä nauroin sille sen menestymiselle. Isäntä kysyi, mille vieras nauraa. Minä sanoin: eihän me olla mitään tietäjiä eikä noitia, meidän kulkumme ei poroihin vaikuta, ottipa meiltä maksun eli ei. Niinhän ne ottaa isäntämiehetkin tuolla etelässä. Se jatkoi vielä: maanviljelijä voi ottaa siellä, kun käy niin paljon vieraita. Kolmesataa voi käydä vuodessa, meillä jos käy kolmekymmentä, se on paljon. Meillä kun on joitain vuosia, ettei käy yhtään reissumiestä.
Sitten aamulla, kun me lähdettiin, se laittoi vanhimman poikansa meille tiennäyttäjäksi. Se ainakin pari penikulmaa meidän mukana hiihti ja vei sitten sellaiselle rahkanevalle. Siellä nevalla oli puihin pantu merkkejä, milloin viitan tapaisia, milloin pilkkaa lyöty siihen puuhun. Sitten tuli oikein kapea järvi. Poika sanoi sen olevan kymmenen kilometriä pitkän. Tuli taas nevamaata, sitten noustiin tunturille jo. Löydettiin ruunun tupa tunturilta, yövyttiin se yö. Oltiin vielä kolme yötä ruununtupalaisia, neljänneksi yöksi päästiin Meskivuonon kylään. Pekka Tukkuraisen talossa levättiin kaksi vuorokautta. Siitä tultiin yhteen pieneen kaupunkiin, Vuorevo-nimiseen. Siitä jatkettiin matkaa Vesisaareen. Siinä hajaannuttiin, kuka minnekin. Olin minäkin kaksi kuukautta merellä."

Hellevi Arjava

[mika68]

Kertoman perusteella taisivat elellä Ruijassa, eli olivat Ruijan kveenejä.
Eivät tainneet olla mitään porolappalaisia.
Sukunimestä päätellen Kainuusta muuttaneita suomalaisia eli kveenejä.

[Matti Sandqvist]

Neutraalimpaa on puhua Ruijan suomalaisista. Kveeni lienee norjalaisten antama nimitys, jota suuri osa Ruijan rannan suomalaisista ei tunne omakseen. Kiistaa elää ja voi hyvin. Ellet tarkoittanutkin sanatarkasti kainuulaisia (kveeni-kainuulainen, Kvenland-Kainuu).

Ikivanhaa alkuperäiskansaa -kveenikansaa- jotkut ovat kaivamassa historian tynnyristä Tornionjokilaaksossa. Täyttä tarua, ainakin toistaiseksi. Kyllä asukkaat olivat etelämpää niin nykyisen Suomen kuin Ruotsinkin puolelta muuttaneita, joita jostakin syystä norjalaiset kutsuivat kveenin kaltaisella sanalla (onhan siellä Kainuujoki ja muitakin Kainuu-nimisiä paikkoja).

Matti S