Saarela Ii > Kiiminki > Ii?

[hth]

Hei,

Olen tutkaillut Kiimingin Saareloita. Näyttää, että yhden suvun esi-isä (Taulu 3) tulee Iistä.
Hänen kolmesta lapsestaan yksi (Taulu 9) taitaa palata Iihin, kun tytär syntynee siellä.

Tämä ketju voi olla ihan vääräkin, kun en löydä hänen lähtöään Kiimingistä. Ylikiimingistä löydän sopivan vihkimerkinnän ja Iistä sopivan lapsimerkinnän, mutta en mitään muuta.

Missä määrin voitte vahvistaa alla olevaa jatkumoa? Missä määrin voitte täydentää? Missä määrin voitte ystävällisesti todeta, että olen hukkateillä?

Löytyykö mitään polkua Taulun 3 tyttölapselle?


Taulu 1
I Matti Maalismaa
Puoliso: 6.12.1744 Ylikiiminki
Anna Pekant Manninen, Maalismaa
Lapset:
Henrik Saarela, Maalismaa, s. 4.4.1750 Ii. Tauluun 2

Taulu 2 (taulusta 1)
II Henrik Matinp Saarela, Maalismaa
Pirttitörmä, s. 4.4.1750 Ii, k. 19.8.1823 Ii.
Puoliso: 7.12.1775 Ii
Magdaleena Henrikint Räihä, Saarela
s. 17.5.1753 Ii.
Vanhemmat: Henrik Yrjönp Räihä ja Malin Jaakont Räihä.
Lapset:
Matti Saarela, s. 11.9.1780 Ii. Tauluun 3

Taulu 3 (taulusta 2)
III Matti Henrikinp Saarela
s. 11.9.1780 Ii, k. 26.11.1859 Kiiminki.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7240&pnum=31
-- Ii syntyneet 1778-1812
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11984&pnum=55
-- Kii rk 1803-1809 Drängar Oulusta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11985&pnum=53
-- Kii rk 1810-1815 Inhysingar
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11985&pnum=104
-- Kii rk 1816-1821 Lösa personer

1. Puoliso: 17.1.1810 Kiiminki
Eeva Pekant Kontiokoski, Saarela
s. 26.6.1789 Oulujoki, k. 10.7.1812 Kiiminki.
Vanhemmat: Pekka Kontiokoski ja Anna.
Lapset:
Henrik Saarela, s. 10.7.1812 Kiiminki. Tauluun 4
(jälkeläiset aika hyvin kartoitettuina, osin ihan tähän päivään saakka)

2. Puoliso:
Margareeta Jaakont Saarela
s. 7.5.1774.
Lapset:
Matti Saarela, s. 26.9.1814 Kiiminki. Tauluun 9
Liisa Magdaleena Saarela, s. 5.2.1816 Kiiminki.
(tästä ei mitään muuta tietoa)

Taulu 9 (taulusta 3)
IV Matti Matinp Saarela
s. 26.9.1814 Kiiminki.
Puoliso: 11.3.1844 Ylikiiminki
Kreeta Matint Perälä, Saarela
s. 15.1.1814 Ylikiiminki.
Vanhemmat: Matti Sakarinp Perälä ja Anna Kreeta Heikint Perälä.

Ylikiiminki - vihityt
11.3.1844
Bckst. Matts Mattss. Saarela
Qv. Margar. Mattsdr. Perälä

Lapset:
Maria Saarela, s. 21.8.1844 Ii.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
21.8.1844 1.12.1844 Karjalaby Bd Matts Saarela Greta 30-35 Maria (n.d.conf.)

Hyvää Itsenäisyyspäivää!!

Yst. terv. Tappi, Alppikartanon allotigeeni

[Tapani Kovalaine]

Haukiputaan Kellon Patelan talosta nro 47 löytyy Liisa Magdaleena Saarela, joka muutti Kiimingistä 2.10.1842.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1842-1848_mko73-80/157.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1842-1848_mko73-80/157.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1856-1865_mko90-99/162.htm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9459003

[Tapani Kovalaine]

HAVAINTO OLI: ...Tämä ketju voi olla ihan vääräkin, kun en löydä hänen lähtöään Kiimingistä. Ylikiimingistä löydän sopivan vihkimerkinnän ja Iistä sopivan lapsimerkinnän, mutta en mitään muuta.

KOMMENTTI on: Eihän se Matti ole Kiimingistä minnekään muuttanut, sillä aivan hyvin hänet on voitu Ylikiimingissä vihkiä ja lapsikin on voinut Iissä syntyä. Matti asui vuosikaudet Kiimingin alueella sinne vuonna 1844 tulleen vaimonsa kanssa, mutta tarkempaa asuinpaikkaa ei osaa sanoa, sillä he ovat koko ajan rippikirjassa S-kirjaimen kohdalla sukunimensä mukaisesti. Kansallisarkiston digitaaliarkistosta Kiimingin rippikirjoista heidät löytää.

[Jouni Kaleva]

Hei,
Ylikiiminki - vihityt
11.3.1844
Bckst. Matts Mattss. Saarela
Qv. Margar. Mattsdr. Perälä

Lapset:
Maria Saarela, s. 21.8.1844 Ii.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
21.8.1844 1.12.1844 Karjalaby Bd Matts Saarela Greta 30-35 Maria (n.d.conf.)

Hyvää Itsenäisyyspäivää!!

Yst. terv. Tappi, Alppikartanon allotigeeni

Taisin hukata punaisen langan, mikä olikaan kysymyksesi...

Joka tapauksessa tämä Hiskistä löytämäsi Iin Saarelan Marian vanhemmat ovat sillä hetkellä Karjalankylän Saarelassa no 17 majailleet Matti Matinpk. Jurvakainen ja vmo Greta Simontr. Kakko.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1845-1852_ik253-254/325.htm

Ei siis ole mitään tekemistä Ylikiimingin Saarelan kanssa.

****
Tauluun 1. minulla on esipolvia tarjolla, olitko niistä kiinnostunut?

Kiitos samoin, hyvää itsenäisyyspäivää!

[hth]

Kiitos herrat. Olin oikeassa oman heikon lankani suhteen.

Käsittääkseni taulut 1-3 pitävät kutinsa. Mielelläni otan Jounilta vastaan esipolvia ja samalla varmistusta tauluille 1 ja 2.

Tapanin Haukipudas-linkit antavat jälkipolvia Liisa Magdaleenalle. Kiiminki-linkki ei vahvista Matti Matinpojan naimakauppoja Perälän tytön kanssa Ylikiimingissä, koska siinä käsittääkseni puhutaan leskirouva Timosen naimisesta. Vai miten se epätarkka teksti on tulkittava?

Yksi aloittelijan kysymys: Miten minä pääsisin katselemaan omatoimisesti noita diginarc-arkistoja samalla tavalla kuin esim. Tapani?

yt Tappi

[Alapo]

Yksi aloittelijan kysymys: Miten minä pääsisin katselemaan omatoimisesti noita diginarc-arkistoja samalla tavalla kuin esim. Tapani?

yt Tappi

Hei Tapio
Arkistolaitoksen osoite on:digi.narc.fi - ei tarvitse www:tä.
Sieltä sitten kohta:Haku, johon seurakuntien arkistoja hakiessa hakusanaksi esim:Kiimingin
Jos taas haet esim. henkikirjoja niin: Kiiminki
Niistä henkikirjoista, joita on 1800-luvulta 5 vuoden välein, selviää mm. se, minkä talon maalla kukin torppari asuu.
Suoraan Arkistolaitoksen sivuille pääset kyllä tuosta Tapanin linkistäkin, sieltä yläreunan punaisesta palkista.
Vähän hitaitahan nuo sivut on katsella, kun ei ole hakemistoa, mutta monesti paremmin kuvattuja, kuin sshy:n kuvat.

Hyvää itsenäisyyspäivää

[Alapo]

Korjataanpa:oo:
Henkikirjoja kannattaa tietenkin hakea esim haulla "henkikirjat", josta löytyy koko maan kirjat 1810-1880
"Kiiminki":llä löytyy vain kirjat 1870-1880

[tellervoranta]

Hyvää Itsenäisyyspäivää Tappi perh. ja terveisiä sisaruksille :).

Kommentteja: Matti Saarelan s.11.9.1780 toinen vaimo, vihitty 14.11.1813 ja on Greta Jaakontytär Jaara.
Pojan Matin vihkimisen löydät Oulusta. Leski Brita Timonen eli Korpela; ei meidän Timonen sukua. Molemminpuol. ero. Ja sitten avio Perälän kanssa.

Kokeilin henkikirjan hakemista ja alla olevassa linkissä näkyy nyt Ala-ja Ylihonkanen/Timonen torppineen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=568578

Korjataanpa:oo:
Henkikirjoja kannattaa tietenkin hakea esim haulla "henkikirjat", josta löytyy koko maan kirjat 1810-1880
"Kiiminki":llä löytyy vain kirjat 1870-1880

Rippikirjoja löydät Alapon neuvolla: Digitaaliarkisto->Haku->Kiimingin seurakunnan->Kiimingin seurakunnan arkisto->->Rippikirjat->vuosi (esim. 1851-1857). Matti Saarela löytyy muiden Saareloiden sivulta.

[Jouni Kaleva]

Kiitos herrat. Olin oikeassa oman heikon lankani suhteen.

Käsittääkseni taulut 1-3 pitävät kutinsa. Mielelläni otan Jounilta vastaan esipolvia ja samalla varmistusta tauluille 1 ja 2.

yt Tappi
Hei

Täydennystä tauluun 2
Heikki Matinpk. Maalismaa l. Saarela, syntynyt 4. huhtikuuta 1750, Ii,Pirttitörmä, kuollut 19. elokuuta 1823, Ii, Pirttitörmä (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
A- Puoliso 7. joulukuuta 1775, Ii, Magdalena Heikintr. Räihä, syntynyt 17. toukokuuta 1753, Ii,Pirttitörmä, kuollut 6. huhtikuuta 1793, Ii,Pirttitörmä (ikä kuollessa 39 vuotta vanha),
B- Puoliso 21. tammikuuta 1796, Ii, Margareta Mikontr. Törnros (/ Muhojoki/), syntynyt 15. tammikuuta 1769, Ii,Karjalankylä,

Täydennystä tauluun 1

Matti Juhonpk. Maalismaa l. Saarela, syntynyt noin 1721, kuollut 9. tammikuuta 1782, Ii, Pirttitörmä (ikä kuollessa 61 vuotta vanha).
Iin Pirttitörmä no 2 Saarela l. Maalismaa isäntä.
Puoliso 6. joulukuuta 1744, Ii, Anna Pekantr. Manninen, syntynyt 1. joulukuuta 1719, kuollut 12. maaliskuuta 1799, Kiiminki (ikä kuollessa 79 vuotta vanha), lapset


Pekka Matinpk., syntynyt 8. elokuuta 1747, Ii, kuollut 4. heinäkuuta 1791, Ii (ikä kuollessa 43 vuotta vanha).
Puoliso 3. heinäkuuta 1774, Ii, Anna Juhontr. Nalkki, syntynyt 28. marraskuuta 1755, Haukipudas, kuollut 6. maaliskuuta 1838, Haukipudas (ikä kuollessa 82 vuotta vanha).
Matti Matinpk. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 20. huhtikuuta 1749, Ii, kuollut 1759 (ikä kuollessa 10 vuotta vanha).
Heikki Matinpk., syntynyt 4. huhtikuuta 1750, Ii,Pirttitörmä, kuollut 19. elokuuta 1823, Ii, Pirttitörmä (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
Puoliso 7. joulukuuta 1775, Ii, Magdalena Heikintr. Räihä, syntynyt 17. toukokuuta 1753, Ii,Pirttitörmä, kuollut 6. huhtikuuta 1793, Ii,Pirttitörmä (ikä kuollessa 39 vuotta vanha).
Puoliso 21. tammikuuta 1796, Ii, Margareta Mikontr. Törnros (/ Muhojoki/), syntynyt 15. tammikuuta 1769, Ii,Karjalankylä.
Liisa Matintr. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 30. huhtikuuta 1751.
Maria Matintr. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 25. joulukuuta 1753.
Matti Matinpk. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 18. maaliskuuta 1755, kuollut 28. maaliskuuta 1756 (ikä kuollessa 12 kuukautta).
Jaakko Matinpk. Maalismaa L. Saarela (/Martimo/), syntynyt 25. maaliskuuta 1757.
Puoliso 29. joulukuuta 1793, Ii, Kaisa Ollintr. Vesa, syntynyt 10. marraskuuta 1766.
Margareta Matintr. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 13. toukokuuta 1759, Ii,Pirttitörmä.
Puoliso 14. marraskuuta 1790, Ii, Tuomas Jaakonpk. Mäkelä, syntynyt 5. helmikuuta 1769, kuollut 16. heinäkuuta 1791 (ikä kuollessa 22 vuotta vanha).
Antti Matinpk. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 18. toukokuuta 1761, Ii,Pirttitörmä.

[RistoS]

Margareta Matintr. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 13. toukokuuta 1759, Ii,Pirttitörmä.
Puoliso 14. marraskuuta 1790, Ii, Tuomas Jaakonpk. Mäkelä, syntynyt 5. helmikuuta 1769, kuollut 16. heinäkuuta 1791 (ikä kuollessa 22 vuotta vanha).

Minulla vielä tietoa tuosta Margarethasta s. 1759:

Thomas Mäkelän kuoltua Etelä- Iissä 16.7.1791 , Margaretha avioituu Iissä
14.12.1796 puolisona leski Matts Eric: s Näyhö s. 29.11.1750 Haukipudas.

Heillä ainakin yksi lapsi Matts s. 1797 , Haukipudas

Margaretha kuolee Haukiputaalla 13.5.1826 ( ikä = 67v , kuolinsyy = Slag)

[Jouni Kaleva]

Minulla vielä tietoa tuosta Margarethasta s. 1759:

Thomas Mäkelän kuoltua Etelä- Iissä 16.7.1791 , Margaretha avioituu Iissä
14.12.1796 puolisona leski Matts Eric: s Näyhö s. 29.11.1750 Haukipudas.

Heillä ainakin yksi lapsi Matts s. 1797 , Haukipudas

Margaretha kuolee Haukiputaalla 13.5.1826 ( ikä = 67v , kuolinsyy = Slag)
Kiitos Risto

Tämä toinen avio oli minulla ihan pimennossa.

[VSimula]

Hei

Täydennystä tauluun 2
Heikki Matinpk. Maalismaa l. Saarela, syntynyt 4. huhtikuuta 1750, Ii,Pirttitörmä, kuollut 19. elokuuta 1823, Ii, Pirttitörmä (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
A- Puoliso 7. joulukuuta 1775, Ii, Magdalena Heikintr. Räihä, syntynyt 17. toukokuuta 1753, Ii,Pirttitörmä, kuollut 6. huhtikuuta 1793, Ii,Pirttitörmä (ikä kuollessa 39 vuotta vanha),
B- Puoliso 21. tammikuuta 1796, Ii, Margareta Mikontr. Törnros (/ Muhojoki/), syntynyt 15. tammikuuta 1769, Ii,Karjalankylä,

Täydennystä tauluun 1

Matti Juhonpk. Maalismaa l. Saarela, syntynyt noin 1721, kuollut 9. tammikuuta 1782, Ii, Pirttitörmä (ikä kuollessa 61 vuotta vanha).
Iin Pirttitörmä no 2 Saarela l. Maalismaa isäntä.
Puoliso 6. joulukuuta 1744, Ii, Anna Pekantr. Manninen, syntynyt 1. joulukuuta 1719, kuollut 12. maaliskuuta 1799, Kiiminki (ikä kuollessa 79 vuotta vanha), lapset
Pekka Matinpk., syntynyt 8. elokuuta 1747, Ii, kuollut 4. heinäkuuta 1791, Ii (ikä kuollessa 43 vuotta vanha).
Puoliso 3. heinäkuuta 1774, Ii, Anna Juhontr. Nalkki, syntynyt 28. marraskuuta 1755, Haukipudas, kuollut 6. maaliskuuta 1838, Haukipudas (ikä kuollessa 82 vuotta vanha).
Matti Matinpk. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 20. huhtikuuta 1749, Ii, kuollut 1759 (ikä kuollessa 10 vuotta vanha).
Heikki Matinpk., syntynyt 4. huhtikuuta 1750, Ii,Pirttitörmä, kuollut 19. elokuuta 1823, Ii, Pirttitörmä (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
Puoliso 7. joulukuuta 1775, Ii, Magdalena Heikintr. Räihä, syntynyt 17. toukokuuta 1753, Ii,Pirttitörmä, kuollut 6. huhtikuuta 1793, Ii,Pirttitörmä (ikä kuollessa 39 vuotta vanha).
Puoliso 21. tammikuuta 1796, Ii, Margareta Mikontr. Törnros (/ Muhojoki/), syntynyt 15. tammikuuta 1769, Ii,Karjalankylä.
Liisa Matintr. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 30. huhtikuuta 1751.
Maria Matintr. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 25. joulukuuta 1753.
Matti Matinpk. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 18. maaliskuuta 1755, kuollut 28. maaliskuuta 1756 (ikä kuollessa 12 kuukautta).
Jaakko Matinpk. Maalismaa L. Saarela (/Martimo/), syntynyt 25. maaliskuuta 1757.
Puoliso 29. joulukuuta 1793, Ii, Kaisa Ollintr. Vesa, syntynyt 10. marraskuuta 1766.
Margareta Matintr. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 13. toukokuuta 1759, Ii,Pirttitörmä.
Puoliso 14. marraskuuta 1790, Ii, Tuomas Jaakonpk. Mäkelä, syntynyt 5. helmikuuta 1769, kuollut 16. heinäkuuta 1791 (ikä kuollessa 22 vuotta vanha).
Antti Matinpk. Maalismaa L. Saarela, syntynyt 18. toukokuuta 1761, Ii,Pirttitörmä.
Tuossa edellä kävi niin kuin aina tansseissakin ennen vanhaan - vietiin taas nainen nenän edestä...
Nimittäin kuka mahtoi sitten olla Jaakko Henrikinpoika Räihän vaimo Margeta Matintytär?
Tuo edellä mainittu Margareta Matintytär Maalismaa/Saarela tuntuisi joten kuten sopivan myös Räihän Jaakon vaimoksi. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/75.htm

Näitä en ole löytänyt vihityistä, enkä oikein muitakaan tietoja tästä Jaakon vaimosta.
He saivat Magdalena -nimisen tyttären v. 1785, jolloin Margeta oli 27 vuoden ikäinen.http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1778-1812_ik255-256/65.htm

Kummeina näkyvät olevan mm. (ilmeisesti) Jaakon veli Henrik ja Lars Saarela.
(Magdalena menee aikanaan naimisiin Johan Jaakonpk Paakkola/Jakun kanssa.http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/97.htm)

Em. Jaakko Räihän vaimo kuolee nuorella iällä syöpään 17.1.1793 Margaretaksi muuttuneena.http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/83.htm


Veikko

[Jouni Kaleva]

Tuossa edellä kävi niin kuin aina tansseissakin ennen vanhaan - vietiin taas nainen nenän edestä...
Nimittäin kuka mahtoi sitten olla Jaakko Henrikinpoika Räihän vaimo Margeta Matintytär?
Tuo edellä mainittu Margareta Matintytär Maalismaa/Saarela tuntuisi joten kuten sopivan myös Räihän Jaakon vaimoksi. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/75.htm

Veikko

Kyllä Margareta vietiin ihan vieraisiin kyliin. Hän on leskenä Etelä-Iin Mäkelässä http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/158.htm vielä 1796 saakka, tuossa hänen Thomas-poikansa perässä hyvin hennosti "til Pudas" ja Margareta siis vihittiin Iissä 14.12.1796 puttaalaisen leski-isäntä Matti Näyhön kanssa. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/76.htm

[Jouni Kaleva]

Näitä en ole löytänyt vihityistä, enkä oikein muitakaan tietoja tästä Jaakon vaimosta.
He saivat Magdalena -nimisen tyttären v. 1785, jolloin Margeta oli 27 vuoden ikäinen.http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1778-1812_ik255-256/65.htm

Kummeina näkyvät olevan mm. (ilmeisesti) Jaakon veli Henrik ja Lars Saarela.
(Magdalena menee aikanaan naimisiin Johan Jaakonpk Paakkola/Jakun kanssa.http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/97.htm)

Em. Jaakko Räihän vaimo kuolee nuorella iällä syöpään 17.1.1793 Margaretaksi muuttuneena.http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/83.htm


Veikko

Ei ole minullakaan tästä Margaretasta muuta tietoa. Tullut Pirttitörmän Räihään 1783, silloin rippikirjassa synt.aika 1756, mutta seur. jaksolla alk. 1785 merkitty 1757.

[tellervoranta]

Tämä voisi olla sopiva Marketta Matintytär, muuttaa Iin seurakuntaan n.1784. Vanhemmat: Matti Pekanpka Marttila/Pätsi/Manninen s.14.8.1724 Ylikiiminki, Jolos Mannila no2, k.21.3.1765 ja Maria Simontr Huttu s.16.6.1727 Kiiminki, josta leskeydyttyään muuttaa Joloksen Leskelään Pekka Markunpka Leskelän vaimoksi ja kuolee 14.5.1809.
Matin sisar Anna muuttaa Erkki Maalismaan luo Iihin.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4v9hme?fi+0645+kastetut+190)14.12.1756 17.12.1756 Jolos Manninen Bd. Matts Pehrsfon Marga Simonsdr. Margareta

[VSimula]

Kiitos etsinnästä - täytyypä ryhtyä kaivelemaan tietoja millä perusteella tuon Mannisen Marketan voisi naittaa Räihän Jaakolle.:)
Veikko

[Jouni Kaleva]

Tämä voisi olla sopiva Marketta Matintytär, muuttaa Iin seurakuntaan n.1784. Vanhemmat: Matti Pekanpka Marttila/Pätsi/Manninen s.14.8.1724 Ylikiiminki, Jolos Mannila no2, k.21.3.1765 ja Maria Simontr Huttu s.16.6.1727 Kiiminki, josta leskeydyttyään muuttaa Joloksen Leskelään Pekka Markunpka Leskelän vaimoksi ja kuolee 14.5.1809.
Matin sisar Anna muuttaa Erkki Maalismaan luo Iihin.

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4v9hme?fi+0645+kastetut+190)14.12.1756 17.12.1756 Jolos Manninen Bd. Matts Pehrsfon Marga Simonsdr. Margareta

Tämä on varmasti hyvä ehdokas. Näkyykö muutto Ylikiimingistä 1784 rippikirjassa? (missä ne Ylikiimingin rippikirjat näkyvät?) Marketta ilmaantuu "tyhjästä" Pirttitörmän Räihään, eka rippimerkinnät siellä näyttäisi olevan 1784, kirja on vaikealukuinen tässä suhteessa. Eka lapsi syntyi 11.1.1785, sai isänäidin nimen Magdalena, kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Häät olisi siis pidetty 1784, ja kaiketi morsiamen kotona Ylikiimingissä???

[tellervoranta]

Siinäpä Manninen. Väkeä on aikalailla. Marketta Matintr alimmaisena. Voin laittaa Mannisen edellisen linkin, että pääsette jotenkin jyvälle perheestä, kun oli uusi isäntä (Pekka Pätsi) lesken kanssa sekä lapset ja lapsenlapset ja lisäksi edellisen isännän poikapuolen Heikki Kallenpka Mannisen(Parkkisen) perhettä.:)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946931

[tellervoranta]

Edellinen rp.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946833

[Jouni Kaleva]

Siinäpä Manninen. Väkeä on aikalailla. Marketta Matintr alimmaisena. Voin laittaa Mannisen edellisen linkin, että pääsette jotenkin jyvälle perheestä, kun oli uusi isäntä (Pekka Pätsi) lesken kanssa sekä lapset ja lapsenlapset ja lisäksi edellisen isännän poikapuolen Heikki Kallenpka Mannisen(Parkkisen) perhettä.:)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946931

Siis ei ainoastaan muuttanut Iihin, vaan naitu Iihin. Näyttö vahvistuu. Vihkimerkintää vain ei löydy.

[tellervoranta]

Marketta Matintr Mannisen s.14.12.1756 vanhin ja ainoa elossa oleva veli Pekka s.16.3.1754 muutti n.1781 Huttukylään Hutun taloon no1, eli äidinsä kotitaloon. Talo kuului silloin Ylikiiminkiin. Kukapa se silloin "luovutti" Marketan aviopuolisolle, kun isäkin oli kuollut. Linkki Huttuun.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946979

[Jouni Kaleva]

Marketta Matintr Mannisen s.14.12.1756 vanhin ja ainoa elossa oleva veli Pekka s.16.3.1754 muutti n.1781 Huttukylään Hutun taloon no1, eli äidinsä kotitaloon. Talo kuului silloin Ylikiiminkiin. Kukapa se silloin "luovutti" Marketan aviopuolisolle, kun isäkin oli kuollut. Linkki Huttuun.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946979

Hyvin sopisi, että Marketta on käynyt Anna-tätinsä luona Pirttitörmän Maalismaassa ja tutustunut naapurin Räihän Jaakkoon.

[tellervoranta]

Kiimingissä vihityt löytyy esim. Kiimingin seurakunnan kastetut ja vihityt 1783-1836 otsikon alta jaksosta 233 alkaen. Mannilasta olisi ollut lyhyt vihkimatka Kiimingin pappilaan ja 1784 vihitäänkin Jaakko Heikinpka, mutta Tiri. Morsian Margeta Pylkäs

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9484697

Laitoin tämän ropinan yöllä jo menemään, vaan minne lienee kadonnut...

[tellervoranta]

Veikko Perttusen puhtaaksi kirjoittamissa rippikirjoissa on virhe Mannisen talon kohdalla bd dr Gretha Matthia Manninen, mistä tässä on ollut puhetta. V.P. oli laittanut aviomieheksi puttaalaisen Eric Nickin, vihitty 24.4.1787 Haukipudas.

http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=ylikiiminki_rk1781 (http://koti.kapsi.fi/%7Eperttuveikko/doku.php?id=ylikiiminki_rk1781)

Olen tutkinut tämän kohdan ja ensin ajattelin vaimon olevan Kiimingissä v.1767 lopussa syntyneen Matti Matinpka Mannisen Margaretan, vaan tämä muuttaa Ylikiiminkiin. Oikeaksi vaimoksi syntymäajan perusteella 23.2.1766 löytyy Matti Juhonpka Kiutun (kai Kiuttu-Mannisen ?) Margareta.

Minulle ihmeteltävää on riittänyt myös ko Mannisen talossa Marg Hångala 1753.:confused: Onko tullut Oulaisista asti. Mutta, mutta sukutilamme Hångala eli Timonen on niin paljon lähempänä ja tulee mieleen, olisiko avioton lapsi, vaikkei missään näy sellaista. Omassa vastaavassa Digitaaliarkiston rp-sivussa on tämä henkilö ikäänkuin pyyhitty pois. Veikko Perttunen mainitsee kirjoittaneensa listansa mikrofilmeistä.

[Marjalee]

Hei,

Olen tutkaillut Kiimingin Saareloita. Näyttää, että yhden suvun esi-isä (Taulu

2. Puoliso:
Margareeta Jaakont Saarela
s. 7.5.1774.
Lapset:
Matti Saarela, s. 26.9.1814 Kiiminki. Tauluun 9
Liisa Magdaleena Saarela, s. 5.2.1816 Kiiminki.
(tästä ei mitään muuta tietoa)

Hyvää Itsenäisyyspäivää!!

Yst. terv. Tappi, Alppikartanon allotigeenit

Anteeksi tekemäni väkivalta lainauksessa!
Halusin tervehtiä kertomalla, että Lisa Magdaleena Saarela oli iso iso isoäitini.
Perhe sai Johanneksen, joka sai Johanin, joka sai Aina Elisabethin, joka sai äitini, joka sai minut ja minä sain kolme lasta, joista jokainen on saanut kaksi lasta eli Saarelan Lisan geenit ovat hyvin levinneet ympäri Suomea pelkästään yhden hänen lapsensa jakamina. Johanin sisarusten jälkeläisistä en tiedä, mutta isoäitini sisaruksista tiedän jotain, mikäli haluat lisätietoa.
Terveisin Leena H.

[juhani.myllyla]

Onko kukaan (Jouni Kaleva) tutkinut Maalismaa l. Saarela ja Mannisen esivanhempia
Olisin kiinnostunut niistä
Juhani myllylä

Matti Juhonpoika Maalismaa l. Saarela s. noin 1721 k. 9.1.1782 Ii Pirttitörmä (61 vuotta).Iin Pirttitörmä no 2 Saarela l. Maalismaa isäntä.
Isä Johan Maalismaa s. 1691 k. 1.11.1743 Ii Pirttitörmä
Äiti Liisa

Puoliso Anna Pekantyttö Manninen s. 1.12.1719 k. 12.3.1799 Kiiminki (79 vuotta),Vihitty 6.12.1744 Ii, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1795-1802_mko7-8/42.htm
Isä
Äiti

[Jouni Kaleva]

Onko kukaan (Jouni Kaleva) tutkinut Maalismaa l. Saarela ja Mannisen esivanhempia
Olisin kiinnostunut niistä
Juhani myllylä

Matti Juhonpoika Maalismaa l. Saarela s. noin 1721 k. 9.1.1782 Ii Pirttitörmä (61 vuotta).Iin Pirttitörmä no 2 Saarela l. Maalismaa isäntä.
Isä Johan Maalismaa s. 1691 k. 1.11.1743 Ii Pirttitörmä
Äiti Liisa

Puoliso Anna Pekantyttö Manninen s. 1.12.1719 k. 12.3.1799 Kiiminki (79 vuotta),Vihitty 6.12.1744 Ii, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1795-1802_mko7-8/42.htm
Isä
Äiti
Hei

Ei minulla ole paljonkaan näitä tietoja. Tuon Matin äiti Liisä oli tässä talossa syntynyt Liisa Juhontr. Saarela RK 1744-50 on iäksi merkitty 69, nämä useimmiten vastaavat n. vuoden 1748-49 tilannetta.-- Ikä kuollessa 72v2kk1pv vastaisi synt.vuotta 1679.

Liisalla oli 2 avioliittoa, kumpikin mies tuli Saarelaan kotivävyksi. Tämä jälkimmäinen oli Juho Matinpk. Kukko l. Räihä. S. 10.7.1693 Pohjois-Iin Kukkolassa. Hän oli setänsä Heikki Räihän luona orpouduttuaan. Nai tuon Saarelan leskiemännän 30.8.1719. Näillä lapsia tuo Matti sekä Heikki s. 10.11.1725, k. 18.11.1725.

[s.peltonen]

Onko kukaan (Jouni Kaleva) tutkinut Maalismaa l. Saarela ja Mannisen esivanhempia
Olisin kiinnostunut niistä
Juhani myllylä

Matti Juhonpoika Maalismaa l. Saarela s. noin 1721 k. 9.1.1782 Ii Pirttitörmä (61 vuotta).Iin Pirttitörmä no 2 Saarela l. Maalismaa isäntä.
Isä Johan Maalismaa s. 1691 k. 1.11.1743 Ii Pirttitörmä
Äiti Liisa


Tervehdys Juhani,

Matti Juhonpoika Saarela Maalismaan esipolvia saattaisivat olla (i = isä; iä = isän äiti; jne.):
i: Juho Matinpoika Kukko eli Räihä (n.1691-01.11.1743)
ii: Matti Juhonpoika Kukko (n.1660-01.11.1696)
iii: Juho Jaakonpoika, myöhemmin Kukko (n.1633-24.05.1696)
iiä: Helga Pentitytär Kukko (n.1637-31.01.1697)
iiäi: Pentti Jönsinpoika Kukko (n.1597-13.12.1690)
iiäii: Jöns, myöhemmin Kukko (s.n.1566)
iä: Anna Jaakontytär Räihä
iäi: Jaakko Erkinpoika Räihä (n.1600-20.02.1687)
iäii: Erkki Jaakonpoika Räihä (s.n.1560)
iää: Anna Pertintytär (+n.1704)
ä: Liisa Juhontytär Saarela Maalismaa, n.1679-20.06.1751
äi: Juho Ollinpoika Saarela (n.1642-02.02.1695)
äii: Olli Mikonpoika Saarela (s.n.1611)
äiii: Mikko Heikinpoika Saarela (s.n.1563)
ää: Brita Matintytär

Liisa Juhontytär Saarela Maalismaan ensimmäinen puoliso oli Pekka Laurinpoika Koisti (vihitty: 11.03.1700). Pekka kuoli vuoden 1716 tietämillä vihollisen surmaamana. Liisan ja Pekan liitosta syntyi ainakin kolme lasta: Juho (s.n.1704), Antti ja Karin.

Liisan toisesta liitosta, Juho Matinpoika Kukko Räihän kanssa, näyttäisi syntyneen lapset Matti ja Heikki. Heikille löytyy kastekirjasta kastemerkintä sekä kuolinkirjasta hautausmerkintä. Vuosien 1744-1750 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390468) Matti listataan heti leskivaimo Liisa Juhontyttären jälkeen, ja Matti on mainittu pojaksi. Matille ei tunnu kastekirjasta löytyvän kastetietoa. Vuosien 1760-1766 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365747) ja 1771-1777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366550) rippikirjojen mukaan Matti on syntynyt 13.08.1721. Samaisissa rippikirjoissa 21.09.1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369906) syntynyttä Pekka Juhonpoikaa kutsutaan Matin veljeksi. Pekka Juhonpojan vanhemmat kuitenkin ovat Juho Pekanpoika Maalismaa ja Valpuri Lauritytär Torvinen. Juho Pekanpoika Maalismaan vanhemmat ovat Pekka Laurinpoika Koisti ja Liisa Juhontytär Saarela Maalismaa.

Todennäköisimmältä tuntuisi, että Matti Juhonpoika Saarela Maalismaan vanhemmat olisivat Juho Matinpoika Kukko Räihä ja Liisa Juhontytär Saarela Maalismaa; ja että Pekka Juhonpoika olisi virheellisesti kirjattu Matti Juhonpojan veljeksi, ja hän olisi Matin velipuolen poika. Hieman epävarma olo tästä kuitenkin jää.

Liisa Juhontytär Saarela Maalismaan vanhemmat luultavasti ovat Juho Ollinpoika Saarela (n.1642-02.02.1695) ja Brita Matintytär. Liisalla on ilmeisesti ainakin seuraavat sisarukset: Matti Juhonpoika (n.1671-19.09.1697), Antti Juhonpoika ja Valpuri Juhontytär.

Juho Ollinpoika Saarelalla on ainakin seuraavat sisarukset: Esko Ollinpoika, Helga Ollintytär. Juho Ollinpoika Saarelan isän veli on Sigfrid Mikonpoika.

Joissakin henkikirjoissa (esim. vuonna 1678) Juho Ollinpoika Saarelan vaimon nimi mainitaan patronyymillä: Brita Matintytär. Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389969) rippikirjassa Saarelan taloon kirjataan heti Juho Saarelan leskivaimon jälkeen Liisa tytär Pekan vaimo ja Pekka vävy. Se mikä tässä rippikirjassa herättää hämmennystä on kirjaus Tuomas pojasta. Samaisessa rippikirjassa Karjalankylän Saarelan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389982) talon Tuomas pojan mainitaan siirtyneen Pirttitörmän Saarelan taloon. Karjalankylän Saarelan taloa isännöi vuosina 1673-1697 Juho Tapaninpoika Saarela (n.1647-13.06.1697), jolla on vaimo Brita Heikintytär. Pirttitörmän Juho Saarela menehtyy kaksi vuotta ennen Karjalankylän Juho Saarelaa; ja molemmilla on Brita niminen vaimo. Hämmennystä lisää vielä se, että, 19.05.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369685) kastetaan karjalankyläläisen Juho Saarelan Liisa tytär.
(1600-luvun loppupuolella näiden kahden edellmä mainitun Juho Saarelan lisäksi Karjalankylässä on lisäksi Juho Hannunpoika Saarela, jolla on vaimona Liisa Pertintytär.)

Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390117) rippikirjassa Pirttitörmän Saarelan taloon kolme ensimmäistä kirjausta ovat Pekka Maalismaa, tämän Liisa vaimo ja anoppi Brita. Heidän jälkeensä kirjataan lanko Markus (Kontio) ja Valpuri (Juhontytär Saarela) vaimo.

Perinnön jakoa Sigfrid Mikonpojan (Saarela Maalismaa; s.n.1600) ja hänen veljen poikansa Juho Ollinpojan välillä käsitellään vuoden 1671 kesäkäräjillä ja vuoden 1675 talvikäräjillä:
Iin kesäkäräjät 13-15.07,17.07.1671 Ii (KO a:12), vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714385) (nro 37).
Iin talvikäräjät 12-13.02,15.02.1675 (KO a:17; rr14), oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3722818).

Vielä vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648933) henkikirjassa Saarela Maalismaan talo kirjataan 3/4 manttaalin talona. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645801) vuodesta alkaen talo kirjataan kahtena 3/8 manttaalin talona. Toista talo isännöi Antti Sigfridinpoika (ilmeisesti Sigfrid Mikonpojan poika) ja toista taloa isännöi Juho Ollinpoika (ilmeisesti Sigfrid Mikonpoijan veljenpoika).

Sigfrid Mikonpoika Saarelalla on veli Olli Mikonpoika; ja mahdollisesti sisar Marketta Mikontytär. Sigfrid Mikonpojan isä näyttäisi olevan Mikko Heikinpoika Saarela (s.n.1563).

Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=25) ruodutuksessa pirttitörmälle kirjataan Mikko Heikinpoika ja poika Sigfrid Mikonpoika (Sigfrid toimii tuolloin ruotunsa edestä nihtinä). Samaisen vuoden nihtienluetteloon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=162) kirjataan pirttitömäläinen Sigfrid Mikonpoika ja hänet mainitaan Mikko Heikinpojan pojaksi. Vuoden 1630 ruodutusluettelossa (ruotsin kansallisarkistossa oleva luettelo) kirjataan Pirttitörmälle peräkkäin: Saren Michel 70v ja Sigfd Michelsn 30v. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=192) ruodutuksessa Pirttitörmälle kirjataan 26-vuotias Sigfrid Mikonpoika ja 22-vuostia veli Olli Mikonpoika. Tuolloin "ikämiesten listassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=194)" Pirttitörmälle kirjataan 70-vuotias Mikko Saarela ("Saren Michel").

--

Juho Matinpoika Kukon (s.n.1691) vanhemmat ovat Matti Juhonpoika Kukko (n.1660-01.11.1696) ja Anna Jaakontytär Räihä, vihitty 09.02.1690. Matti (Juhonpoika Kukko) kirjataan vaimonsa Annan kanssa vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956011) henkikirjassa Pohjois-Iin Kukon taloon; Matti mainitaan Juho Juhonpojan (Kukko) veljeksi. Vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983157), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968504) ja 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768823) henkikirjoissa Matti (Juhonpoika Kukko) kirjataan vaimonsa Annan kanssa Räihän taloon vävynä (Matti on Heikki Räihän lanko, mutta hänet kirjataan taloon vävyksi). Vuoden 1697 henkikirjassa Matti mainitaan edesmenneeksi.

Anna Jaakontytär Räihä asuu leskeydyttyään Pirttitörmällä Heikki veljensä luona, avioituu sitten uudelleen vuoden 1711 tietämillä ylikiiminkiläisen Sakari Klemetinpoika Vesan kanssa ja muuttaa Ylikiiminkiin. Juho Matinpoika Kukko Räihällä on veljet Jaakko Matinpoika ja Matti Matinpoika.

Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389967) rippikirjassa Juho Matinpojan äiti kirjataan Räihän taloon Heikki Räihän Anna sisarena. Annan lapsia ei tuolloin vielä kirjata rippikirjaan. Heikin ja Annan äiti, Anna (Pertintytär), mainitaan edesmenneeksi vuoden 1704 tietämillä.

Juho Matinpoika Kukko kirjataan Räihän taloon vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390115) ja 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390227) rippikirjoissa; taloon kirjataan myös Juhon veljet Jaakko ja Matti. Vaikka Juho vihitään Liisan kanssa jo vuonna 1719, hänet kirjataan Saarelan talon vasta seuraavan rippikirja alusta, eli vuodesta 1722 alkaen; tuohon aikaan henkilön kirjausten vaihtuminen uuteen taloon näyttää aika usein tapahtuvan vasta rippikirjan vaihtumisesta alkaen. (Vuosien 1722-1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390302) rippikirjassa Juhoa ei enää kirjata Räihän taloon; Juhon veljet Jaakko ja Matti kirjataan edelleen Räihälle.)

Matti Juhonpoika Kukon vanhemmat ovat Juho Jaakonpoika (n.1633-24.05.1696) ja Helga Pentintytär Kukko (n.1637-31.01.1697). Juho Jaakonpoika tuli Kukon taloon vävyksi.

Matti Juhonpojan veli, Juho Juhonpoika, jää jatkamaan isänsä jäljistä Pohjois-Iissä sijaitsevan Kukkolan talon isännöintiä. Hän yhdistää vuoden 1701 tietämillä 1640-luvulla erotetut Kukon talot jälleen yhdeksi savuksi. Matti Juhonpojalla on luultavasti myös sisarukset Tuomas ja Marketta.

Vuoden 1674 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/lansipohjan_laani/henkikirja_1674-1674_cd995/23.htm) henkikirjassa Kukon taloon kirjataan Juho Jaakonpoika, vaimo Helga Pentintytär ja poika Juho Juhonpoika.
Vuoden 1692 talvikäräjillä Juho Jaakonpojan mainitaan tuleen Kukon taloon vävyksi:
Iin talvikäräjät 17-19.02.1692 (KO a:13; rr29), oikeanpuoleisen sivun toiselta riviltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691081).

Vuoden 1702 kesäkäräjillä Juho Juhonpoika mainitaan Juho Jaakonpojan pojaksi ja Pentti Kukon tyttären pojaksi (tässä Juhon äidin Venla sisar, Esko Koskelan leskivaimo, penää perintöään Juholta).
Iin kesäkäräjät 22.07-24.07.1702 (KO a:23, rr39), oiekanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533435).

Helga Pentintyttären isä on Pentti Jönsinpoika Kukko (n.1597-13.12.1690). Pentti toimi laamanninoikeuden lautamiehenä. Pentillä on Helgan lisäksi tytär Venla Pentintytär, joka avioitui Esko Klemetinpoika Koskelan kanssa. Pentillä on veli Matti Jönsinpoika. Kokomanttaalin Kukon talo jaetaan vuoden 1642 tietämillä kahdeksi puolenmanttaalin taloksi; toista isännöi Pentti ja toista hänen veljensä Matti.

Pentti Kukon isä Jöns (mahdollisesti Tuomaanpoika; s.n.1566) tuli aikoinaan syytinkimieheksi Tuomas Erkinpoika Kukolle ja sai näin Kukkolan talon isännyyden itselleen:
Iin kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1; rr18), oikealta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684519).

--

Anna Jaakontytär Räihän isä on ilmeisesti Jaakko Erkinpoika Räihä (1600-20.02.1687) ja äiti luultavasti Anna Pertintytär. Annalla on ilmeisesti ainakin seuraavat sisarukset: Heikki Jaakonpoika, Marketta Jaakontytär, Jaakko Jaakonpoika ja Liisa Jaakontytär.

Vuoden 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588107) maakirjassa mainitaan vanhojen (mahdollisesti jo muualle muuttaneiden taikka edesmenneiden) isäntien nimen ohella myös nykyisen isännän nimi. Tuolloin Erkki Räihän nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi kirjataan Jaakko Erkinpoika. Vuosien 1674 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/lansipohjan_laani/henkikirja_1674-1674_cd995/24.htm), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649709) ja 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471) henkikirjoissa Heikki Jaakonpoika Räihän äidin nimi mainitaan patronyymillä: Anna Pertintytär.

Vuoden 1655 kesäkäräjillä Pertti Pernu mainitaan Jaakko Erkinojan appiukoksi:
Iin kesäkäräjät 17-18.07.1655 Ii (KO a:9), oikeanpuoleinen sivu, toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708890).

Jutussa ei kuitenkaan mainita Jaakon lisänimenä, joten kyseessä saattaa olla jokin muukin Jaakko Erkinpoika, jonka vaimon patronyyminä on Pertintytär. On mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että Jaakko Erkinpoika Räihän vaimo olisi Pertti Matinpoika Pernu Tapion (s.n.1577) tytär.

Jaakko Erkinpoika pyytää vuoden 1655 kesäkäräjillä saada ylösottaa edesmenneen isänsä Erkki Räihän 25 vuotta autiona olleen talon:
Iin kesäkäräjät 17-18.07.1655 Ii (KO a:9), oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708892).

Jaakko Erkinpoika Räihän isä saattaisi näin ollen olla Erkki Jaakonpoika Räihä (s.n.1560), joka vuoden 1620 tietämillä alkaa viljelemään Olli Heikinpoika Pulkkisen taloa, alkuun ilmeisesti oman talonsa ohessa (Pulkkisen ja Erkin välissä taloa ehti vähän aikaa viljellä Esko Ollinpoika).

Vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646441) autiotilaluettelossa Erkin mainitaan ottaneen viljelykseensä Olli Pulkkisen talon. Vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650527) maantarkastuskirjassa Erkki Jaakonpojan mainitaan viljelevän Olli Pulkkisen autiotaloa. Samaisessa maantarkastuskirjassa Erkki Jaakonpoika kirjataan myös omaan taloonsa, joka listataan juuri ennen Pulkkisen taloa. Tämä talo vaikuttaisi veroluetteloiden perusteella olevan sama talo, joka vuosina 1599-1611 kirjattiin Yrjö Maununpojan nimellä ja vuosina 1612-1624 Erkki Jaakonpojan nimellä (ja joissakin luetteloissa 1610-1616 välisenä aikana talo mahdollisesti kirjataan Yrjö Ollinpojan nimellä). 1630-luvulla Yrjö Maununpojan talo näyttää jäävän autioksi ja olevan autiona vielä 1700-luvulla. Ei ole selvinnyt jäikö Yrjö Maununpojan talo kokonaan autioksi; vai autioituiko siitä vain osa ja osa olisi yhdistetty Pulkkisen taloon.

Vuoden 1627 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=40) ruodutuksessa Pirttitörmälle kirjataan Erkki Jaakonpoika ja 20-vuotias poika Matti Erkinpoika. Vuoden 1630 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=124) ruodutuksessa Pirttitörmälle kirjataan 70-vuotias Erkki Räihä, 30-vuotias Matti Erkinpoika ja 20-vuotias Jaakko Erkinpoika. (Samaisen vuoden ruotsin kansallisarkistossa olevassa ruodutusluettelossa Erkki Räihän iäksi mainitaan 60-vuotta ja Jaakko Erkinpojan iäksi 30-vuotta.)

Jaakon lisäksi Erkillä on luultavasti ainakin lapset Matti Erkinpoika, Erkki Erkinpoika. Vuoden 1649 kesäkäräjillä Erkki Jaakonpoika Räihän leskivaimoksi mainitaan Juliana Yrjöntytär (veroluetteloissa näytettäisiin käytettävän myös nimeä Elin; Elin nimeä näytettäisiin aika usein käytettävän myös muista Juliana nimisistä naisista):
Kesäkäräjät 17.07.1649 Ii (KO a:6), oikeanpuoleisen sivun, kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706590).

Mikäli näissä pistää silmään virheellisyyttä, niin otan kiitollisin mielin korjauksia vastaan.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari

[Jouni Kaleva]

Liisa Juhontytär Saarela Maalismaan vanhemmat luultavasti ovat Juho Ollinpoika Saarela (n.1642-02.02.1695) ja Brita Matintytär. Liisalla on ilmeisesti ainakin seuraavat sisarukset: Matti Juhonpoika (n.1671-19.09.1697), Antti Juhonpoika ja Valpuri Juhontytär.

Juho Ollinpoika Saarelalla on ainakin seuraavat sisarukset: Esko Ollinpoika, Helga Ollintytär. Juho Ollinpoika Saarelan isän veli on Sigfrid Mikonpoika.

Joissakin henkikirjoissa (esim. vuonna 1678) Juho Ollinpoika Saarelan vaimon nimi mainitaan patronyymillä: Brita Matintytär. Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389969) rippikirjassa Saarelan taloon kirjataan heti Juho Saarelan leskivaimon jälkeen Liisa tytär Pekan vaimo ja Pekka vävy. Se mikä tässä rippikirjassa herättää hämmennystä on kirjaus Tuomas pojasta. Samaisessa rippikirjassa Karjalankylän Saarelan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389982) talon Tuomas pojan mainitaan siirtyneen Pirttitörmän Saarelan taloon. Karjalankylän Saarelan taloa isännöi vuosina 1673-1697 Juho Tapaninpoika Saarela (n.1647-13.06.1697), jolla on vaimo Brita Heikintytär. Pirttitörmän Juho Saarela menehtyy kaksi vuotta ennen Karjalankylän Juho Saarelaa; ja molemmilla on Brita niminen vaimo. Hämmennystä lisää vielä se, että, 19.05.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369685) kastetaan karjalankyläläisen Juho Saarelan Liisa tytär.
(1600-luvun loppupuolella näiden kahden edellmä mainitun Juho Saarelan lisäksi Karjalankylässä on lisäksi Juho Hannunpoika Saarela, jolla on vaimona Liisa Pertintytär.)

Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Hei Sari

Kiitos taas oikaisuista. Minäkin olin mennyt tuohon kahden Juho Saarelan + Brita-vaimon loukkuun.

Yksi ydinkysymys on Karjalankylän Tuomas Juhonp. Saarelan kirjaus rippikirjassa 1700-06: hänellä on rippimerk. alkaen 1700 Karjalankylän Saarelassa, sitten siirtyy "hos Johan Saarelas Enckia i Pirttitörmä" http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6572&pnum=68
sitten näkyykin rippimerkinnät alkaen 2.12.1701 Pirttitörmän Saarela l. Maalismaan talossa, jossa on leski Brita emäntänä. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6572&pnum=62

Kyseessä ei kuitenkaan ole Tuomaksen äiti sillä alkaen 1707 Tuomas on itsellisissä äitinsä Britan (Johan Saarelas En Brita) kanssa, joka viimeinen rippimerkintä 8.1.1711. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6572&pnum=137 Viimeinen Tuomaksen rippimerkintä 1709, sitten "obiit".

Maalismaan l. Saarelan talossa samaan aikaan selvästi eri Brita-leski, joka kuolee 1710. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6572&pnum=123

Näyttää siltä, että pappi on erehtynyt Tuomaksen muutossa. Tuomas on kylläkin mennyt Pirttitörmään äitinsä luokse, mutta kyseessä ei ollutkaan Pirttitörmän Saarelan l. Maalismaan talo, jonne hän erheellisesti tuli kirjatuksi, leskiemäntä Brita (Matintytttären) pojaksi, vaan leskiäiti Brita (Heikintytär) oli Pirttitörmässä itsellisenä. En löytänyt tätä Brita Heikintytärtä mistään rippikirjassa jaksolla 1700-1706, mistä tietää vaikka olisi ollutkin Maalismaan talossa, vaikkakaan ei kirjattuna :D:

Näin ehdottaisin perhekokonaisuuksia tietyin epävarmuuksin:

Juho Tapaninpk. Saarela, syntynyt 1647, kuollut 1697, haudattu 13. kesäkuuta 1697, Ii, Karjalankylä (ikä kuollessa 50 vuotta vanha).
Puoliso Brita Heikintytär, kuollut 1711, lapset


Liisa Juhontr., syntynyt 19. toukokuuta 1679, Ii.
Tuomas Juhonpk., kuollut 1709.
Jaakko Juhonpk., syntynyt 8. huhtikuuta 1683, Ii,Karjalankylä.
Juho Juhonpk., syntynyt 1685, kuollut 1. huhtikuuta 1697, Ii,Karjalankylä, haudattu 20. huhtikuuta 1697, Ii (ikä kuollessa 12 vuotta vanha).
Heikki Juhonpk., syntynyt 7. maaliskuuta 1686, Ii,Karjalankylä, kuollut 1716, haudattu 1716, Ii (ikä kuollessa 30 vuotta vanha).******
Juho Ollinpk. Saarela, syntynyt 1641, noin, kuollut 1695, Ii, haudattu 2. helmikuuta 1695, Ii (ikä kuollessa 54 vuotta vanha).
Puoliso Brita Matintytär, kuollut 1710, Ii, lapset


Matti Juhonpk. Maalismaa, syntynyt 1671, kuollut 19. syyskuuta 1697, Ii,Pirttitörmä (ikä kuollessa 26 vuotta vanha).
Puoliso 23. huhtikuuta 1696, Ii, Margareta Josefintr. Puuperä, syntynyt 1667, Haukipudas?, kuollut 17. helmikuuta 1755, Ii (ikä kuollessa 88 vuotta vanha).
Liisa Juhontr., syntynyt 1680, noin, kuollut 1751, Ii, haudattu 20. kesäkuuta 1751, Ii (ikä kuollessa 71 vuotta vanha).
Puoliso 11. maaliskuuta 1700, Ii, Pekka Laurinpk. Koisti (/ Maalismaa/), kuollut 1716, Ii.
Puoliso 30. elokuuta 1719, Ii, Juho Matinpk. Kukko L. Räihä (/ Maalismaa l. Saarela/), syntynyt 10. heinäkuuta 1693, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 1743 (ikä kuollessa 50 vuotta vanha).
Valpuri Juhontr. Maalismaa l. Saarela, syntynyt 12. elokuuta 1683, Ii.
Puoliso 1705 Markus Kontio, kuollut 23. toukokuuta 1717, Ii.
Antti Juhonpk. Maalismaa, syntynyt 10. lokakuuta 1686, Ii,Pirttitörmä, kuollut 1697, Ii, haudattu 19. syyskuuta 1697, Ii (ikä kuollessa 11 vuotta vanha).

[Jouni Kaleva]

Vielä vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648933) henkikirjassa Saarela Maalismaan talo kirjataan 3/4 manttaalin talona. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645801) vuodesta alkaen talo kirjataan kahtena 3/8 manttaalin talona. Toista talo isännöi Antti Sigfridinpoika (ilmeisesti Sigfrid Mikonpojan poika) ja toista taloa isännöi Juho Ollinpoika (ilmeisesti Sigfrid Mikonpoijan veljenpoika).

Sukuhenkisin Terveisin,
sari

Oli tässä taas hengästyttävän paljon tietoa, kiitokset Sari!

Henkikirjassa 1676 näkyy Anders Sigfridsson Sarela isäntänä ja talon toista puolta hallitsee Johan Ollson, joka kirjattu Andersin veljeksi, vaikka oli todellisuudessa serkku. Siispä broder-sanankin tulkinta on hieman väljä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471

Lisäksi tässä näkyy Andersin veli Elias Sig:son. Tämmöistä miestä ei muualta tulee esiin, ja voisi epäillä, että tämä onkin se Esaias Sigfridsson, joka myöhemmin esiintyy mm. Illinsaaren Rautiossa. Esaias Sigfridinpk. Rautio: Olisikohan sama kuin ""Prest Ryyttaren från Malisma", jolle kastettu tytär Brita 8.10.1682? Seuraavaksi Esajas Maalismaalle Pohjois-Iistä kastettu poika Nils 16.9.1684 ja Sahl Esaias Sigridss Rautiolle ja vaimo Margetalle kastettu tytär Margeta 12.8.1699 Illinsaaressa. Esaias itse haud. 25.3.1699 Illinsaaresta 50-vuotiaana ja Esaias Esaiasson Illinsaaresta oli haud. 16.4.1697. Vaimo Margetan rippimerkinnät Rautiossa loppuvat 1705, lienekö silloin kuollut. Voisikohan tuo Esaias olla Sigfrid Pietarinpk. Päkkilän poika? Silloin hän olisi Raution talon seuraavan emännän Kirsti Sigfridintr. Päkkilän veli.

[Jouni Kaleva]

Pentti Kukon isä Jöns (mahdollisesti Tuomaanpoika; s.n.1566) tuli aikoinaan syytinkimieheksi Tuomas Erkinpoika Kukolle ja sai näin Kukkolan talon isännyyden itselleen:
Iin kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1; rr18), oikealta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684519).

Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Onpa hengastyttävän pitkä juttu, jossa Kukkolan isännät hakevat nimismies Gabriel Knutsonilta tämän isän appiukon, nimismies Sigfrid Korvalan tekemistä kaupoista jotakin korvausta. Thomas Eriksson Kukko on jutun keskushenkilö. Lainlukijoiden kirjeitä esitellään puolin ja toisin.

Tuomas on siirtynyt Kukonlammen torpasta Raasakkaan... Sivun 698 alalaidan 4 alinta riviä olen lukevinani: ........, till hwilkens sytningsman (siiskö Raasakan syytinkimiehelle??) sigh begifwit efter han intet barn haft en Jöns (nimi??) ifrån Simå barn född, hwilckens barn Bengt och Matz efter Thomas Erichssons och dess fadhers Jönses dödh...

Siis että Jöns X oli tullut Simosta, eikä sukua Tuomas Erikinpojalle.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Yksi ydinkysymys on Karjalankylän Tuomas Juhonp. Saarelan kirjaus rippikirjassa 1700-06: hänellä on rippimerk. alkaen 1700 Karjalankylän Saarelassa, sitten siirtyy "hos Johan Saarelas Enckia i Pirttitörmä" http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6572&pnum=68
sitten näkyykin rippimerkinnät alkaen 2.12.1701 Pirttitörmän Saarela l. Maalismaan talossa, jossa on leski Brita emäntänä. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6572&pnum=62

Kyseessä ei kuitenkaan ole Tuomaksen äiti sillä alkaen 1707 Tuomas on itsellisissä äitinsä Britan (Johan Saarelas En Brita) kanssa, joka viimeinen rippimerkintä 8.1.1711. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6572&pnum=137 Viimeinen Tuomaksen rippimerkintä 1709, sitten "obiit".

Maalismaan l. Saarelan talossa samaan aikaan selvästi eri Brita-leski, joka kuolee 1710. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6572&pnum=123

Näyttää siltä, että pappi on erehtynyt Tuomaksen muutossa. Tuomas on kylläkin mennyt Pirttitörmään äitinsä luokse, mutta kyseessä ei ollutkaan Pirttitörmän Saarelan l. Maalismaan talo, jonne hän erheellisesti tuli kirjatuksi, leskiemäntä Brita (Matintytttären) pojaksi, vaan leskiäiti Brita (Heikintytär) oli Pirttitörmässä itsellisenä. En löytänyt tätä Brita Heikintytärtä mistään rippikirjassa jaksolla 1700-1706, mistä tietää vaikka olisi ollutkin Maalismaan talossa, vaikkakaan ei kirjattuna :D:

Paljon Kiitoksia! Tuo vuosien 1707-1713 rippikirja selkeytti asiaa. Tämä selvitti mieltä pitkään vaivanneen Tuomaan arvoituksen.

Näin ehdottaisin perhekokonaisuuksia tietyin epävarmuuksin:

Juho Tapaninpk. Saarela, syntynyt 1647, kuollut 1697, haudattu 13. kesäkuuta 1697, Ii, Karjalankylä (ikä kuollessa 50 vuotta vanha).
Puoliso Brita Heikintytär, kuollut 1711, lapset

Liisa Juhontr., syntynyt 19. toukokuuta 1679, Ii.
Tuomas Juhonpk., kuollut 1709.
Jaakko Juhonpk., syntynyt 8. huhtikuuta 1683, Ii,Karjalankylä.
Juho Juhonpk., syntynyt 1685, kuollut 1. huhtikuuta 1697, Ii,Karjalankylä, haudattu 20. huhtikuuta 1697, Ii (ikä kuollessa 12 vuotta vanha).
Heikki Juhonpk., syntynyt 7. maaliskuuta 1686, Ii,Karjalankylä, kuollut 1716, haudattu 1716, Ii (ikä kuollessa 30 vuotta vanha).******
Juho Ollinpk. Saarela, syntynyt 1641, noin, kuollut 1695, Ii, haudattu 2. helmikuuta 1695, Ii (ikä kuollessa 54 vuotta vanha).
Puoliso Brita Matintytär, kuollut 1710, Ii, lapset

Matti Juhonpk. Maalismaa, syntynyt 1671, kuollut 19. syyskuuta 1697, Ii,Pirttitörmä (ikä kuollessa 26 vuotta vanha).
Puoliso 23. huhtikuuta 1696, Ii, Margareta Josefintr. Puuperä, syntynyt 1667, Haukipudas?, kuollut 17. helmikuuta 1755, Ii (ikä kuollessa 88 vuotta vanha).
Liisa Juhontr., syntynyt 1680, noin, kuollut 1751, Ii, haudattu 20. kesäkuuta 1751, Ii (ikä kuollessa 71 vuotta vanha).
Puoliso 11. maaliskuuta 1700, Ii, Pekka Laurinpk. Koisti (/ Maalismaa/), kuollut 1716, Ii.
Puoliso 30. elokuuta 1719, Ii, Juho Matinpk. Kukko L. Räihä (/ Maalismaa l. Saarela/), syntynyt 10. heinäkuuta 1693, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 1743 (ikä kuollessa 50 vuotta vanha).
Valpuri Juhontr. Maalismaa l. Saarela, syntynyt 12. elokuuta 1683, Ii.
Puoliso 1705 Markus Kontio, kuollut 23. toukokuuta 1717, Ii.
Antti Juhonpk. Maalismaa, syntynyt 10. lokakuuta 1686, Ii,Pirttitörmä, kuollut 1697, Ii, haudattu 19. syyskuuta 1697, Ii (ikä kuollessa 11 vuotta vanha).

Perhekokonaisuudet vaikuttavat oikein hyviltä! Paljon Kiitoksia!

Jaakon (s.08.04.1683) ja Heikin (s.07.03.1686) kastetiedoissa isäksi mainitaan Juho Tapaninpoika ja kuolinkirjassa Juhon (haudattu 20.04.1697) isäksi mainitaan Juho Tapaninpoika. Ja Tuomas pystytään yhdistämään Juho Tapaninpoikaa rippikirjojen avulla. Liisakin (s.19.05.1679) sopii hyvin Juho Tapaninpojan tyttäreksi; Liisan voidaan henkikirjan perusteella olettaa olevan elossa vielä vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768824) (tuolloin hänen mainitaan lähteneen isänsä kanssa kerjuulle).

Juho Tapaninpoika Saarelan ja Juho Ollinpoika Saarelan Liisa tytärten lisäksi löytyy vielä kolmas samoihin aikoihin syntynyt Liisa Juhontytär Saarela: 29.10.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369686) kastetaan karjalankylässä Juho Pertinpoika Saarelan Liisa tytär. Luultavasti tässä on isälle lipsahtanut appiukon patronyymi ja kyseessä olisi Juho Hannunpojan ja Liisa Pertintytär Saarelan tytär (Juho Hannunpoika oli tullut vävyksi Pertti Yrjönpoika Saarelan taloon).

Juho Saareloilla näyttää olleen valtaisa into nimetä vuoden 1680 tietämillä syntyneet tyttärensä Liisaksi :)

Juho Ollinpoika Saarelan lapsikatraaseen saattaisivat kuulua myös pieni Juho poika (16.01.1681-20.08.1682) ja Marketta tyttönen (n.1676-18.09.1692).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Henkikirjassa 1676 näkyy Anders Sigfridsson Sarela isäntänä ja talon toista puolta hallitsee Johan Ollson, joka kirjattu Andersin veljeksi, vaikka oli todellisuudessa serkku. Siispä broder-sanankin tulkinta on hieman väljä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471


Tuo on totta; sukulaisuussuhteiden ilmaiseminen henkikirjoissa vaikuttaa monesti olleen aika "rentoa" :)
Myös "vaimo" nimityksen käyttäminen vaikuttaa myös olleen varsin huoletonta. Joissakin luetteloissa vaimoksi näyttää olevan kirjattu joku talossa asuva naispuolinen henkilö, josta maksetaan henkirahaa. Mikäli isännällä ei ollut elossa olevaa vaimoa, taikka vaimosta ei jostain syystä maksettu henkirahaa, näyttäisi vaimoksi välillä olevan kirjattuna veljen vaimo, sisar, tytär, tms.

Lisäksi tässä näkyy Andersin veli Elias Sig:son. Tämmöistä miestä ei muualta tulee esiin, ja voisi epäillä, että tämä onkin se Esaias Sigfridsson, joka myöhemmin esiintyy mm. Illinsaaren Rautiossa. Esaias Sigfridinpk. Rautio: Olisikohan sama kuin ""Prest Ryyttaren från Malisma", jolle kastettu tytär Brita 8.10.1682? Seuraavaksi Esajas Maalismaalle Pohjois-Iistä kastettu poika Nils 16.9.1684 ja Sahl Esaias Sigridss Rautiolle ja vaimo Margetalle kastettu tytär Margeta 12.8.1699 Illinsaaressa. Esaias itse haud. 25.3.1699 Illinsaaresta 50-vuotiaana ja Esaias Esaiasson Illinsaaresta oli haud. 16.4.1697. Vaimo Margetan rippimerkinnät Rautiossa loppuvat 1705, lienekö silloin kuollut. Voisikohan tuo Esaias olla Sigfrid Pietarinpk. Päkkilän poika? Silloin hän olisi Raution talon seuraavan emännän Kirsti Sigfridintr. Päkkilän veli.

Elias Sigfridinpojan kirjaus Saarelan taloon vuoden 1676 henkikirjassa on mielenkiintoinen. Häntä ei tunnu löytyvän muista veroluetteloista Saarelan talosta. Pohjois-Iin Tiiron talosta löytyy Elias Sigfridinpoika vuosina 1663-1682, mutta hänkään ei sovi Saarelaan taloon kirjatuksi Eliaaksi (vuoden 1676 henkikirjassa Tiiron Elias Sigfridinpoika kirjataan vaimonsa Liisa Markuksentyttären kanssa Tiiron taloon).

Vuoden 1687 talvikäräjillä Esajas pyytää saada ylösottaa Mikko Heikinpoika Raution neljännesmanttaalin autiotalon:
Iin talvikäräjät 16-18.02.1687 (KO a:7; rr24), vasemmanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688379).

Vuoden 1690 kesäkäräjillä käsitellään niittykiistaa Esajaksen ja kirkkoherra Samuel Lithoviuksen välillä:
Iin kesäkäräjät 10-11.07.1690 (KO a:10; rr27), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689890).

Vuoden 1694 kesäkäräjillä käsitellään Esajaksen talon tulipaloa:
Iin kesäkäräjät 16-17.07.1694 (KO a:15; rr31), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692405).

Esajas kirjataan Etelä-Iihin vuoden 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905120) henkikirjassa ensimmäisen vaimonsa Agnetan (Niilontytär n.1646-11.07.1697) kanssa (Raution talo on ehkä kirjattu listan loppuun sen vuoksi, että se on hiljattain autiosta ylösotettu). Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037705) henkikirjassa Esajaksesta käytetään lisänimeä Palukka, mutta häntä ei tunnu löytyvän aiemmista veroluetteloissa Palukan talosta. Vuosien 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956012) ja 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983154) henkikirjoissa Esajas mainitaan jälleen ilman lisänimeä. Vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968502) henkikirjassa Agneta vaimo mainitaan raihnaiseksi. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768822) vuoden henkikirjassa kirjataan vain Esajas. Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772173) henkikirjassa Agneta vaimo mainitaan edesmenneeksi. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774775) vuoden henkikirjassa Esajaksen vaimoksi kirjataan jo Marketta (vihkitietoa parille ei tunnu löytyvän). Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146931) henkikirjassa Esajas mainitaan edesmenneeksi. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875314) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Esajaksen lesken lisäksi kyytirättäri Gabriel (Ollinpoika Tornio) ja vaimo Kirstin (Sigfridintytär Päkkilä).

Vuoden 1699 kesäkäräjillä Uusikaarlepyyn raatimies Juho Matlien? ajaa renki Erkki Sigfridinpojan asiaa:
Iin kesäkäräjät 27-29.07.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697248).

Seuraava kohta on minulle jäänyt epäselväksi: "på des principals broder Esajas Sigfridsn". Tarkoittaako tämä sitä, että Erkki on Esajaksen veli? Vai tarkoittaako se jotain muuta? Sitten on kohta "hwar wed den aflednes älldre broder nembdeman Anders Sigfridsn". Tarkoittaako tämä sitä, että Esajas on lautamies Antti Sigfridinpoika Saarelan pikkuveli? Siinä tapauksessa Raution talon seuraava emäntä, Kirstin Sigfridintytär, vaikuttaisi olevan lautamies Antti Saarelan vävyn (Pekka Pekanpoika Päkkilän) täti.

Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698466) kesäkäräjillä käsitellään edesmenneen Elias Erkinpojan leskivaimon Marketta Eliaantytär Sipolan ja kyytirättäri Gabriel Ollinpojan välistä kiistaa (jotenkin vaikuttaisi siltä, että Eliaan patronyymi on jutussa kirjattu virheellisesti ja kyseessä on Elias Sigfridinpojan leskivaimo):
Iin kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), vasemmanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista!

Tuomas on siirtynyt Kukonlammen torpasta Raasakkaan... Sivun 698 alalaidan 4 alinta riviä olen lukevinani: ........, till hwilkens sytningsman (siiskö Raasakan syytinkimiehelle??) sigh begifwit efter han intet barn haft en Jöns (nimi??) ifrån Simå barn född, hwilckens barn Bengt och Matz efter Thomas Erichssons och dess fadhers Jönses dödh...

Siis että Jöns X oli tullut Simosta, eikä sukua Tuomas Erikinpojalle.

Raasakka sattaisi käräjäjutussa viittaa Kukon taloon. 1600-luvun käräjäjutuissa Raasakka nimeä näytettäisiin Raasakan talon lisäksi käytettävän ainakin Kukon talosta ja Pirttitörmän Rajalan taloista. Vuoden 1583 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671971) kymmenysluettelossa kirjataan erikseen Raasakan kylä (siinä vaikuttaisi olevan Kukon talo ja Pirttitörmän taloista Rajala ja Päkkilä). Tuomas Antinpoika Raasakan talo vaikuttaa "ilmestyvän" veroluetteloihin vasta vuoden 1593 kymmenysluettelossa; silloin se kirjataan Paavo Antinpoika (Rajalan) talon jälkeen. "Raasakan kylän" taloja kirjataan veroluetteloissa vaihtelevasti eri kyliin; yleensä joko Pirttitörmälle taikka Iin listalle Pohjois-Iin ja Etelä-Iin talojen välin. 1600-luvun alkupuolella Kukon talo vaikuttaa vakiintuvan Pohjois-Iihin, Raasakan talo Etelä-Iihin ja Päkkilän ja Rajalan talot Pirttitörmälle.

Jöns Kukko mainitaan veroluetteloissakin yleensä ilman patronyymiä, mutta vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106), 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653473), 1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654318) ja 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577629) karja- ja kylvöluetteloissa hänet mainitaan Jöns Tuomaanpojaksi. Vuoden 1630 ruodutuksessa (ruotsin kansallisarkistossa oleva luettelo) kirjataan peräkkäin (Pohjois-Iin kolme viimeistä nimeä) Jons Thomasn 60v, Bentt Jonsn 40v ja Simon Jonsn 30v. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=193) ruodutuksessa Kukon taloon kirjataan 42-vuotias Pentti Jönsinpoika, 30-vuotias Simo Jönsinpoika ja 20-vuotias Matti Jönsinpoika. Samaisessa luettelossa "ikämiesten listalle (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=194)" kirjataan 63-vuotias Jöns Tuomaanpoika. Hieman silti arveluttaa se, että oliko Jöns oikeasti Tuomaanpoika vai olisiko patronyymi tullut syytinki-isän mukaan. Olisi niin toivonut, että olisivat käräjäjutussa raskineet mainita Jönsin patronyymin. Epävarmuutta hieman hälventää se, että Jönsin patronyymi on mainittu ruodutuksissa; ehkä niissä nimen kirjaus oli veroluetteloita tarkempaa?

Simo Jönsinpojasta en ole löytynyt muuta tietoa kuin kirjaukset vuosien 1627, 1629, 1630 ja 1633 ruodutuksissa. Ehkä Simo menehtyi nuorena miehenä, koska häntä ei mainita vuoden 1642 talvikäräjillä, kun käsitellään perinnönjakoa:
Iin talvikäräjät 20.01.1642 Ii (KO a:5), oikeanpuoleinen sivu, toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705158).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1699 kesäkäräjillä Uusikaarlepyyn raatimies Juho Matlien? ajaa renki Erkki Sigfridinpojan asiaa:
Iin kesäkäräjät 27-29.07.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697248).

Seuraava kohta on minulle jäänyt epäselväksi: "på des principals broder Esajas Sigfridsn". Tarkoittaako tämä sitä, että Erkki on Esajaksen veli? Vai tarkoittaako se jotain muuta? Sitten on kohta "hwar wed den aflednes älldre broder nembdeman Anders Sigfridsn". Tarkoittaako tämä sitä, että Esajas on lautamies Antti Sigfridinpoika Saarelan pikkuveli? Siinä tapauksessa Raution talon seuraava emäntä, Kirstin Sigfridintytär, vaikuttaisi olevan lautamies Antti Saarelan vävyn (Pekka Pekanpoika Päkkilän) täti.

Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698466) kesäkäräjillä käsitellään edesmenneen Elias Erkinpojan leskivaimon Marketta Eliaantytär Sipolan ja kyytirättäri Gabriel Ollinpojan välistä kiistaa (jotenkin vaikuttaisi siltä, että Eliaan patronyymi on jutussa kirjattu virheellisesti ja kyseessä on Elias Sigfridinpojan leskivaimo):
Iin kesäkäräjät 18-21.07.1700 (KO a:21; rr37), vasemmanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Hei taas Sari

Hienoja löytöjä!

Esaias Sigfridinpoika Rautio Illinsaaresta haud. 25.3.1699. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/53.htm

Siispä on luonnollista, että heti kesäkäräjillä 1699 ovat sukulaiset kyselemässä jäämistön perään. Siihen sopii tämä renki Erkki Sigfridinpojan juttu. "på des principals broder Esajas Sigfridsn" tarkoittaa (Matlienin) päämiehen veli Esajas Sigfridinpoikaa. Jos ymmärsin, niin pitäjänkirjuri Matts Örn ja kyytirättäri Gabriel Ollinpoika tahtovat, että tehdään lainmukainen tarkastus Esaiaksen omaisuudesta/perinnöstä. Ja tuo lautamies Anders Sigfridsson on tosiaan Esajas-vainajan vanhempi veli.

Tuossa 1700 jutussa todella leskivaimo Margareta Eliaantr. Sipola kertoo, että hänellä on laillisesti vahvistettu oikeus pysyä talossa ja että hän on ottanut rättärin sinne ainoastaan syytinkimieheksi. -- niin taisi kuitenkin käydä, että rättäri sai talon hallintaoikeuden ainakin myöhemmin. Kyllä tässä selvästi kuuluu olla Esajas Sigfridinpojan, eikä Esajas Erikinpojan leski.

Tämä Margareta näyttää kuolleen 1715, haudatuissa: Esajas Sigfredsson Enckia af fienden dödade begrafne på kgd: i muldgrafvar. Hänelle ja Esaiakselle ehti syntyä isänsä kuoleman jälkeen tytär Margeta Esaiaksentr. Rautio 12.8.1699. On ilmeisesti Iin isonvihan vangeiksi 1715-16 vietyjen siviilien luettelossa oleva Pirttitörmän kylään merkitty Rautio, Margeta Jesajantr. 20v.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista!

"på des principals broder Esajas Sigfridsn" tarkoittaa (Matlienin) päämiehen veli Esajas Sigfridinpoikaa. Jos ymmärsin, niin pitäjänkirjuri Matts Örn ja kyytirättäri Gabriel Ollinpoika tahtovat, että tehdään lainmukainen tarkastus Esaiaksen omaisuudesta/perinnöstä. Ja tuo lautamies Anders Sigfridsson on tosiaan Esajas-vainajan vanhempi veli.

Paljon Kiitoksia jutun selvennyksestä! Nyt sain talolistassa Esajaksen kohdalla poistettua epävarmuusmerkinnän Maalismaan lisänimen kohdalta :)
(Antti Sigfridinpoika Saarela Maalismaa, myöhemmin Päkkilä, toimi Iin käräjien lautamiehenä vuosina 1698-1712.)


Tuossa 1700 jutussa todella leskivaimo Margareta Eliaantr. Sipola kertoo, että hänellä on laillisesti vahvistettu oikeus pysyä talossa ja että hän on ottanut rättärin sinne ainoastaan syytinkimieheksi. -- niin taisi kuitenkin käydä, että rättäri sai talon hallintaoikeuden ainakin myöhemmin.

Totta, veroluetteloiden ja henkikirjojen perusteella vaikuttaa siltä, että Gabriel pysyi talossa. Ehkä Marketta ja Gabriel löysivät jonkinlaisen sovun, kun vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389923) rippikirjassa myös Marketta kirjataan Rautioon; viimeinen rippikirjamerkintä Marketalle on marraskuulta 1705. Gabriel kirjataan henkikirjoissa Raution taloon viimeisen kerran vuonna 1708. Sitten taloa alkaa isännöidä Yrjö Pekanpoika Härmä (joka aiemmin toimi Tiiron talossa renkinä):
Iin talvikäräjät 03.03-05.03.1709 (KO a:30, rr46), oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573077).

Vaikuttaa siltä, että Raution talo ja Tiiron talo olivat jonkin aikaa yhtenä savuna:
Iin talvikäräjät 19.01.1722 (KO a:38, rr54), vasemmanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614564).
Iin talvikäräjät 27.03-01.04.1728 (KO a:42, rr58), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661180).
Iin talvikäräjät 28.01-29.01, 01.03.1732 (KO a:46, rr62), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665678).
Iin kesäkäräjät 03.07-06.07.1732 (KO a:46, rr62), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24666004).

Vuonna 1735 Raution ja Tiiron isännyys siirtyy Hannu (Laurinpoika) Väisäselle:
Iin talvikäräjät 20.01-24.01.1735 (KO a:53, rr69), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677284).

Se mikä vuoden 1722 käräjillä särähtää silmään, on maininta Matti Närvän talosta. Manttaaliluku tuntuu täsmäävän Tiiron talon alennettuun 1/8 manttaaliin. Närvän talo ei kuulosta iiläiseltä talolta. Myöhemmissä jutuissa puhutaan Tiiron talosta. Tiiron talossa ei oikein muita Matti nimisiä isäntiä ollut kuin Matti Matinpoika Kuha (joka asui Tiiron talossa jokusen vuoden kappalainen Jaakko Uhlströmin ja pitäjänkirjuri Niilo Arffmanin välissä):
Iin kesäkäräjät 22.07-24.07.1702 (KO a:23, rr39), oikeanpuoleisen sivulta alava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533438).
Iin talvikäräjät 03.03-05.03.1709 (KO a:30, rr46), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573073).


Tämä Margareta näyttää kuolleen 1715, haudatuissa: Esajas Sigfredsson Enckia af fienden dödade begrafne på kgd: i muldgrafvar. Hänelle ja Esaiakselle ehti syntyä isänsä kuoleman jälkeen tytär Margeta Esaiaksentr. Rautio 12.8.1699. On ilmeisesti Iin isonvihan vangeiksi 1715-16 vietyjen siviilien luettelossa oleva Pirttitörmän kylään merkitty Rautio, Margeta Jesajantr. 20v.

Paljon Kiitoksia tiedosta Marketta tyttären kohtalosta!
Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389923) ja 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390069) rippikirjoissa (vuosina 1705-1711) Illinsaaren Koppelon taloon kirjattu renki, sittemmin sotilas, Jaakko Esajaksenpoikakin saattaisi olla Esajas Raution lapsia. Epävarmuutta tuohon jää, koska Jaakolle ei mainita lisänimeä; tosin tuohon aikaan Esajas on Iin pitäjässä aika harvinainen nimi.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Jöns Kukko mainitaan veroluetteloissakin yleensä ilman patronyymiä, mutta vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106), 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653473), 1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654318) ja 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577629) karja- ja kylvöluetteloissa hänet mainitaan Jöns Tuomaanpojaksi. Vuoden 1630 ruodutuksessa (ruotsin kansallisarkistossa oleva luettelo) kirjataan peräkkäin (Pohjois-Iin kolme viimeistä nimeä) Jons Thomasn 60v, Bentt Jonsn 40v ja Simon Jonsn 30v. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=193) ruodutuksessa Kukon taloon kirjataan 42-vuotias Pentti Jönsinpoika, 30-vuotias Simo Jönsinpoika ja 20-vuotias Matti Jönsinpoika. Samaisessa luettelossa "ikämiesten listalle (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=194)" kirjataan 63-vuotias Jöns Tuomaanpoika. Hieman silti arveluttaa se, että oliko Jöns oikeasti Tuomaanpoika vai olisiko patronyymi tullut syytinki-isän mukaan. Olisi niin toivonut, että olisivat käräjäjutussa raskineet mainita Jönsin patronyymin. Epävarmuutta hieman hälventää se, että Jönsin patronyymi on mainittu ruodutuksissa; ehkä niissä nimen kirjaus oli veroluetteloita tarkempaa?

Simo Jönsinpojasta en ole löytynyt muuta tietoa kuin kirjaukset vuosien 1627, 1629, 1630 ja 1633 ruodutuksissa. Ehkä Simo menehtyi nuorena miehenä, koska häntä ei mainita vuoden 1642 talvikäräjillä, kun käsitellään perinnönjakoa:
Iin talvikäräjät 20.01.1642 Ii (KO a:5), oikeanpuoleinen sivu, toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705158).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Joo, on se jännä, että Raasakka, Rajala, Kukkola jotenkin ovat sotkussa tai "naimisissa" keskenään. Esim. ruodutuksessa 1649 on Raasakka yhtäkkiä Bengt Jönsson Raasacka siinä 1/4 mantt. talossa, jossa ennen ja jälkeen tuon vuoden kirjataan Timoteus Raasakka.

Raasakkaan tuli 1650-luvun jälkipuoliskolla jostakin vävyksi ja isännäksi Matti Simonpoika. Hän kuoli 15.6.1696 "70-vuotiaana" eli olisi synt. n. 1626. Hän mahtuisi ikänsä puolesta olemaan tuon kadoksiin joutuneen Simon Jönsinpojan pojaksi.

[Jouni Kaleva]

Vaikuttaa siltä, että Raution talo ja Tiiron talo olivat jonkin aikaa yhtenä savuna:
Iin talvikäräjät 19.01.1722 (KO a:38, rr54), vasemmanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614564).
Iin talvikäräjät 27.03-01.04.1728 (KO a:42, rr58), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661180).
Iin talvikäräjät 28.01-29.01, 01.03.1732 (KO a:46, rr62), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665678).
Iin kesäkäräjät 03.07-06.07.1732 (KO a:46, rr62), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24666004).

Vuonna 1735 Raution ja Tiiron isännyys siirtyy Hannu (Laurinpoika) Väisäselle:
Iin talvikäräjät 20.01-24.01.1735 (KO a:53, rr69), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677284).

Se mikä vuoden 1722 käräjillä särähtää silmään, on maininta Matti Närvän talosta. Manttaaliluku tuntuu täsmäävän Tiiron talon alennettuun 1/8 manttaaliin. Närvän talo ei kuulosta iiläiseltä talolta. Myöhemmissä jutuissa puhutaan Tiiron talosta. Tiiron talossa ei oikein muita Matti nimisiä isäntiä ollut kuin Matti Matinpoika Kuha (joka asui Tiiron talossa jokusen vuoden kappalainen Jaakko Uhlströmin ja pitäjänkirjuri Niilo Arffmanin välissä):
Iin kesäkäräjät 22.07-24.07.1702 (KO a:23, rr39), oikeanpuoleisen sivulta alava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533438).
Iin talvikäräjät 03.03-05.03.1709 (KO a:30, rr46), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573073).

Sari P
Hei Sari

Kovasti kiitoksia näistä Tiiron tiedoista, sattuneesta syystä kiinnostavat erityisesti :) Niinhän se on, että Etelä-Iin Rautio 28 ja Pohjois-Iin Tiiro 19 olivat yhtenä savuna ja ihan meidän päiviimme asti. Jännä, että yhdistyminen meni niinpäin, että rappiolla ollut Tiiro liitettiin hyvässä kunnossa olleeseen Rautioon. Nykyään ei Raution tilalla ole kuin rauniot jäljellä siitä, missä joskus on talo sijainnut. Varmaan Venäjänkarin kalastusoikeus oli merkittävimpiä syitä Raution elinvoimaisuuteen.

Tuo Matti Närfwä on ihan utopistinen juttu! Kun kyseessä on renovoitu laitos, niin lienee joku outo häiriö kopioinnissa? Eikait se ole voinut olla Nils Arffman, josta tullut Matti Närfwä???

[Kimmo Kemppainen]

Nilsin vaiheet olen selvittänyt, kun sattuu olemaan esi-isäni. Ei käsittääkseni närfvistynyt.
Kimmo Kemppainen

Eikait se ole voinut olla Nils Arffman, josta tullut Matti Närfwä???

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Joo, on se jännä, että Raasakka, Rajala, Kukkola jotenkin ovat sotkussa tai "naimisissa" keskenään. Esim. ruodutuksessa 1649 on Raasakka yhtäkkiä Bengt Jönsson Raasacka siinä 1/4 mantt. talossa, jossa ennen ja jälkeen tuon vuoden kirjataan Timoteus Raasakka.

Tuo on totta, että Raasakan ja Kukon talot vaikuttavat joissain luetteloissa olevan somasti sekaisin keskenään.
Ruotsin kansallisarkistossa on vuodelta 1649 (arkistotunnulla SE/KrA/0025/0/211) luettelo otsikolla "Ruteringz rulla uppå alla besittne hemman aff Ijå sochn". Siinä Pohjois-Iin toiseksi alin talo on Matti Jönsinpoika Kukon puolenmanttaalin talo. Pohjois-Iin viimeisenä talona on yllättäen Jaakko Tuomaanpoika Raasakan kolmannesmanttaalin talo. Etelä Iin ensimmäisenä talona on yllättäen Pentti Jaakonpoika Raasakan puolenmanttaalin talo (ja sen jälkeen tulee Mikko Matinpoika Paason 3/4 manttaalin talo). Vaikuttaa jotenkin siltä, että Jaakko Tuomaanpoika Raasakan kolmannesmanttaalin talo ja Pentti Tuomaanpojan puolenmanttaalin talo ovat vaihtaneet luettelossa paikkaa keskenään.

Raasakkaan tuli 1650-luvun jälkipuoliskolla jostakin vävyksi ja isännäksi Matti Simonpoika. Hän kuoli 15.6.1696 "70-vuotiaana" eli olisi synt. n. 1626. Hän mahtuisi ikänsä puolesta olemaan tuon kadoksiin joutuneen Simon Jönsinpojan pojaksi.

Tuo on totta; Simo Jönsinpoika Kukko olisi yksi vaihtoehto Matti Simonpoika Raasakan isäksi.

Sitäkin olen joskus pohdiskellut, että voisiko Matti Simonpoika Raasakka (s.n.1626) olla Hannu Simonpoika Jakku Veijolan (s.n.1627) veli. Matti Simonpoika Raasakka ja hänen Heikki poikansa haudattiin 15.03.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369823) Hannu Veijolan hautaan; tuolloin Hannu Veijola on vielä elossa.
Toisaalta Simo Matinpoika Jakun taloon kirjataan vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=192) ruodutuksessa Simon ohella 23-vuotias poikapuoli Matti Heikinpoika. Matti Simonpoika Raasakka on kuolinkirjan mukaan syntynyt vuoden 1626 tietämillä, ja Matti Heikinpoika on vuoden 1633 ruodutuksen mukaan syntynyt vuoden 1611 tietämillä. Mikäli Matti Simonpoika Raasakka olisi alkujaan Jakku, olisi Simo Matinpoika Jakku ehkä ollut avioliitossa ennen avioitumistaan Matti Heikinpojan äidin kanssa; tällöin Hannu Simonpoika Veijola ja Matti Simonpoika Raasakka saattaisivat olla syntyisin isänsä aiemmasta liitosta. Mutta tämä on vain hatarasta hatusta temmottua arvailua; en ole löytänyt käräjäpöytäkirjoista mitään, mikä viittaisi Matti Simonpoika Raasakan olevan Jakkuja.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Kovasti kiitoksia näistä Tiiron tiedoista, sattuneesta syystä kiinnostavat erityisesti :) Niinhän se on, että Etelä-Iin Rautio 28 ja Pohjois-Iin Tiiro 19 olivat yhtenä savuna ja ihan meidän päiviimme asti.

Paljon Kiitoksia tiedosta, että Rautio ja Tiiro pysyivät pidempään yhtenä savuna!
Tuo oli erittäin hyvä tieto; itseänikin tuo Tiiron talo suuresti kiinnostaa, myöskin sattuneesta syystä :)

Rohkenen laittaa tähän vielä muutaman linkin Tiiron talosta, vaikka ne eivät Saarelan taloon liitykään. Veroluetteloiden perusteella vaikuttaisi siltä, että Tiiron taloa olisi saattanut isännöidä vuosina 1547-1548 Heikki Matinpoika ja vuosina 1549-1592 Olli Heikinpoika. Vuosina 1595-1607 taloa näyttäisi isännöineen Jöns Ollinpoika; Jöns Tiirosta löytyy pari mainintaa myöhemmiltä käräjiltä. Vuoden 1608 kymmenysluettelossa oleva Anna leskivaimon kirjaus saattaisi olla Tiiron talon kirjaus.
Vuosina 1606-1644 taloa näyttäisi isännöivän Martti Mikonpoika (+n.1645); hänestä on useita maininta Tiiron nimellä veroluetteloissa (vuosien 1642-1644 henkikirjoissa Martin taloon kirjataan kaksi tytärtä). Vuoden 1645 henkikirjaan Tiiron talon paikalle kirjataan Anna leskivaimo ja henkirahaa maksetaan tyttärestä. Samaisen vuoden kymmenysluettelossa on Martti Tiiron leskivaimo. Vuosina 1647-1658 Tiiroa isännöi Jaakko Tuomaanpoika (+n.1659), jolla on vaimo Liisa Martintytär (olisikohan tämä Liisa 08.03.1696 haudattu 90-vuotias Liisa Tiirola?); liekö Jaakko tullut taloon vävyksi. Jaakko antaa Tiiron talon syytingin Antti Jaakonpojalle vuoden 1652 talvikäräjillä; mitä lie sitten Antille sitten tapahtunut (häntä ei tunnu veroluetteloista löytyvän Tiirolta). Vuosien 1659-1660 henkikirjoissa taloon kirjataan Jaakko Tuomaanpojan leskivaimo. Elias Sigfridinpoika ylösottaa Tiiron talon vuoden 1663 talvikäräjillä. Vuosien 1674-1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650470) henkikirjoissa Eliaan vaimon nimeksi mainitaan Liisa Markuksentytär. Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433078) tarkastusmaakirjassa Eliaan mainitaan joutuneen kerjuulle. Vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183318) maakirjassa Tiiro mainitaan autioksi.

Vuoden 1679 syyskäräjillä kappalainen Jaakko Uhlström kertoo, ettei hänellä vieläkään ole omaa taloa ja että hän on asustellut vanhan kappalaisen, Josef Jaakonpojan, luona. Jaakko kertoo haluavansa ylösottaa Tiiron autiotalon; samassa yhteydessä käsitellään talon verotuksellisen koon alentamista neljännesmanttaaliin. Vuoden 1695 kesäkäräjillä käsitellään Tiiron talon verotuksellisen koon alentamista kahdeksannesmanttaaliin; tuolloin Uhlström on jo edesmennyt ja asiaa ajaa hänen leskivaimonsa Margareta Lithovia. Ja vuonna 1702 Tiiron talon sitten ylösottaa Matti Matinpoika Kuha.

Tässä vielä linkit käräjäjuttuihin:
Iin talvikäräjät 09-10.04.1652 Ii (KO a:7), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707686).
Iin talvikäräjät 06-07.02.1663 Ii (KO a:11), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711661) (ihan kuin tässä käytettäisiin Tiirosta nimeä Kirolainen?).
Iin kesäkäräjät 01.07,03-05.07.1673 Ii (KO a:13), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715352) (nro 345) (tässä mainitaan Jöns "Tiurin" aikoinaan myyneen Tiiron talon niityn Pernulle).
Iin syyskäräjät 24-25.10.1679 (KO a:21; rr16), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725210) (nro 823).
Iin talvikäräjät 18-20.02.1684 (KO a:4; rr21), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686671) (tässä jutussa mainitaan Jöns Tiiron aikoinaan myyneen niityn Raasakalle).
Iin kesäkäräjät 20-22.07.1685 (KO a:5; rr22), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687192) (tässä on pientä kädenvääntöä kalastuksesta Virkkulan ja Tiiron talon välillä; Tiiron talon Liisa tyttären mainitaan olevan sairaana; ilmeisesti häntä olisi haluttu kuulla todistajana).
Iin kesäkäräjät 20-22.07.1685 (KO a:5; rr22), vasemmanpuolisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687075) (tässä jutussa Uhlströmin mainitaan vuonna 1679 ylösottaneen Illinsaaressa sijaitsevan Tiirolan talon).
Iin talvikäräjät 15-17.02.1686 (KO a:6; rr23), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687547) (ja tässä jutussa ylöstetun Tiiron talon mainitaan sijaitsevan Pohjois-Iissä).
Iin kesäkäräjät 14-16.07.1687 (KO a:7; rr24), vasemmalta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688378) (tässä Virkkulan ja Tiiron kalastuskiistaa koskevassa jutussa mainitaan vanha leskivaimo Liisa; mikäli ymmärsin oikein, niin Liisa olisi syntynyt Tiirolla; ja mikäli oikein ymmärsin, niin Gabriel Virkkula oli reippain mielin yrittänyt hieman lahjoa Liisaa).
Iin talvikäräjät 15-16.02,18-19.02.1689 (KO a:9; rr26), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667201) (tässä ilmeisesti käsitellään Esajas Sigfridinpojan ja Tiiron välistä niittykiistaa).
Iin kesäkäräjät 17-19.07.1695 (KO a:16; rr32), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693122).
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), oikeanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697026) (tässä ilmeisesti pientä niittykiistaa, johon osallistuvat Esajas Sigfridnpoika Rautio, Uhsltrömin leskivaimo ja Paavo Matinpoika Raasakka).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,



Paljon Kiitoksia tiedosta, että Rautio ja Tiiro pysyivät pidempään yhtenä savuna!
Tuo oli erittäin hyvä tieto; itseänikin tuo Tiiron talo suuresti kiinnostaa, myöskin sattuneesta syystä :)

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Joo, asia näkyy esim. HK 1800: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12690176 Rautio 28 "sammalagd under en rök Med Nro 19 i Norr Ijå by efter Resol. af den 14. Aug 1776." Raution mailla torpparina suutari Gabriel Lillbäck. Varmaan tästä kehittyy torpalle nimeksi Suutarinniemi, jota hänen jälkipolvensa käyttävät. Heikki Antinpk. Suutariniemi s. 1862, löytyy sittemmin Tiiron isäntäkin. Tässä RK 1891-1900 tuo Tiiron ja Raution yhtenä savuna oleminen jatkuu. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9817&pnum=100

[s.peltonen]

Pohjois-Iin viimeisenä talona on yllättäen Jaakko Tuomaanpoika Raasakan kolmannesmanttaalin talo. Etelä Iin ensimmäisenä talona on yllättäen Pentti Jaakonpoika Raasakan puolenmanttaalin talo (ja sen jälkeen tulee Mikko Matinpoika Paason 3/4 manttaalin talo). Vaikuttaa jotenkin siltä, että Jaakko Tuomaanpoika Raasakan kolmannesmanttaalin talo ja Pentti Tuomaanpojan puolenmanttaalin talo ovat vaihtaneet luettelossa paikkaa keskenään.

Hupsista, taisipa eilen taas jäädä kirjoituserhegeneraattori päälle; ja Pentti Jönsinpoikakin sai kaksi uutta patronyymiä :oo:

Tekstin piti olla:

Pohjois-Iin viimeisenä talona on yllättäen Jaakko Tuomaanpoika Raasakan kolmannesmanttaalin talo. Etelä Iin ensimmäisenä talona on yllättäen Pentti Jönsinpoika Raasakan puolenmanttaalin talo (ja sen jälkeen tulee Mikko Matinpoika Paason 3/4 manttaalin talo). Vaikuttaa jotenkin siltä, että Jaakko Tuomaanpoika Raasakan kolmannesmanttaalin talo ja Pentti Jönsinpojan puolenmanttaalin talo ovat vaihtaneet luettelossa paikkaa keskenään.

[s.peltonen]

Joo, asia näkyy esim. HK 1800: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12690176 Rautio 28 "sammalagd under en rök Med Nro 19 i Norr Ijå by efter Resol. af den 14. Aug 1776." Raution mailla torpparina suutari Gabriel Lillbäck. Varmaan tästä kehittyy torpalle nimeksi Suutarinniemi, jota hänen jälkipolvensa käyttävät. Heikki Antinpk. Suutariniemi s. 1862, löytyy sittemmin Tiiron isäntäkin. Tässä RK 1891-1900 tuo Tiiron ja Raution yhtenä savuna oleminen jatkuu. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9817&pnum=100

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset tiedoista ja linkeistä!

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[juhani.myllyla]

Hei Sari Peltonen ja Jouni Kaleva
Kiitä kovin teitä Saarelan suvun tutkimisen auttamisesta
Olen olosuhteitten vuoksi kiittämisessä vähän myöhässä
Tätä Saarelan sukua olen tehnyt ystävälleni Saarelalle joka asuu Kiimingissä
juhani myllylä

[juhani.myllyla]

Kiimingin Saareloitten esivanhemmille toivoisin seuraavia tietoja jos niitä yleensä löytyy:
1. nybyggare Pekka Kontiokoski s. 1749 syntymäpaikka ja vanhemmat
2. muurarimestari Matts Salmelan s. 1712–1715 k. 26.1.1785, 73 v mäkitupalainen Ylikiiminki
3. puoliso Margareta Åkerman s. 17.11.1720 fr Taipalsaari k. 8.2.1783, 62 v Ylikiiminki, vihitään Oulussa 11.2.1747

Matti Heikinpoika Saarela s. 1780 tulee Iistä Oulun kautta Kiiminkiin 1803. Oli aluksi (1803–1810) renkinä Kiimingissä ja 1810 lähtien Eva Pekantyttö Kontiokosken s. 1789 kanssa itsellisenä. Eva Kontiokoski tuli 1806 piiaksi Kiiminkiin, vihittiin 1810, saivat Heikki pojan 10.7.1812, Eva kuoli 10.7.1812 luultavasti synnytykseen. Matti Saarela oli ensimmäinen Saarela Kiimingissä.
Hänen ensimmäiset esi-isät Saarela nimisenä asuivat kaikki Iissä, ensimmäinen esi-isä Mikko Heikinpoika Saarela s.1563 löytyy Iistä.
Matti menee uudelleen naimisiin Ylikiiminkiläisen Greta Jaaran s. 1774 kanssa: Evan kanssa syntyy Henrik Saarela joka on Heikin esi-isä. Gretan kanssa syntyy Matti ja Lisa Magdaleena Saarela

Matin vaimon Evan vanhemmat ovat Pekka Kontiokoski s. 1749 ja Anna Salmela s. 1748. Eva s.1789, jäi orvoksi 6 muun sisaren kanssa, kun äiti kuoli 1791 isä kuoli 1796. Kontiokosken isännäksi tuli veli Aron s. 1776 puolisonsa Anna Vesa s.1775 kanssa. Myös sisaret asuivat Kontiokoskella, 1811 lapsista ei ketään enää asu Kontiokoskella. (Kontiokoski sijaitsee 20 km päässä Oulusta Kontiokosken kylässä Sangijoelle)
Evan isän Pekka Kontiokosken esivanhempia en ole vielä löytänyt. Pekka ilmestyy Oulussa appensa muurarimestari Mats Mattson Salmela Ii s. 1712 ja vaimo Margareta Jöransdotter Åkerman s. 17.11.1720 fr Taipalsaari k. 8.2.1783, 62 v Ylikiiminki perheeseen heidän tyttärensä mieheksi 1771, måger (vävy) Peher.
Salmelat ilmestyvät Oulun kaupungin rippikirjaan 1748, he muuttavat Oulunsuuhun Laukan tilalle 1771 tällöin vävy Pekka tulee perheeseen. Salmeloitten poika Matts s. 1755 k. 1775 Kiimingissä. Rippikirjaan on merkitty myös isän kohdalle abit (muuttaa pois) 1775. He muuttavat Ylikiiminkiin. Pekka ja Anna muuttavat myös 1775-6 Kontiokosken tilalle Sangijoelle (nybyggare =uudisasukas), Kontiokoski kuuluu Oulunsuuhun.

Muurarimestari Matts Salmelan s. 1712 k. 26.1.1785, 73 v mäkitupalainen Ylikiiminki ja vaimo Margareta Åkerman s. 17.11.1720 fr Taipalsaari k. 8.2.1783, 62 v, vihitään Oulussa 11.2.1747. Mats kotoisin Iistä ja Margareta oletettavasti syntynyt Taipalsaari (barn född i Taipalsaari)
Heillä on ainakin lapset Anna 1748, Catharina 1751, Matts s. 1755, Christina. Heillä kuolee lapsia Oulussa Matin kaksoisveli 27.11.1755, barn 10.5.1758, barn 3.5.1759, barn 4.6.1760, barn 8.5.1764, barn 1769
Oulussa kuolee 1770 en såldat Jöran Åkerman joka voi olla Margaretan isä.

syntynyt 31.12.1713 Mattz Salmelainen puoliso Margetha Cnutzd:r poika Mattz
vihitty Oulu 11.2.1747 kylä Iio Drängen Mattz Mattzsson Salmela P: Margeta Jöransdr: barn född i Taipalsari
kuollut Oulu 1770 en såldat Jöran Åkerman

Oulunsuun TALOT ja NUMEROT 1804–1810 2 Turkka, 3 Wärttö, 4 Kärppä, 5 Juurus, 6 Isteri, 7 Kauppila, 8 Yrjänäinen, 9 Heikkilä, 10 Kontio, 11 Korpela, 12 Pikkarainen, 13 Jaakola, 14 Parkkinen, 15 Toppila, 16 Koskela, 17 Perttunen, 18 Paaso, 19 Marttila, 20 Korhonen, 21 Koistinen eli Kurkinen, 22 Markuksela, 23 Hintta, 24 Laanila, 25 Taskila, 26 Kuivala, 27 Hevonoja, 28 Pukki, 29 Lappalainen, 30 Lappalainen Ritola, 31 Purala, 32, 33 Klemola, 34 Pikkarainen, 35 Pikkarainen, 36 Pikkarainen, 37 Pikkarainen, 38 Perttunen, 39 Perttunen, 40 Rautio, 41 Korpela, 42 Saarela, 43 Kauppila, 44 Erkkola, 45 Laanila, 46 Wesala, 47 Heikkilä, 48 Waara, 49 Kinnunen, 50 Kinnunen, 51 Kanniainen, 52 Saarela, 53 Sutela, 54 Pernu, 55 Kanniainen, 56 Litendahl, 57 Kurkela, 58 Pudas, 59 Nokkala, 60 Tuira, 61 Fiskari, 62 Perälä eli Kättö, 63 Mononen, 64 Turula Cappelan bohl, 65 Maikkula eli Kaurinoja, 66 Kontila, 67 Koivuoja, 68 Sangilampi, 69 Erkkola, 70 Jäälinoja, 71 Korpela Timonen, 72 Ylikorpela, 73 Kontiokoski, 74 Pekkala, 75 Wasala, 76 Ojakangas, 77 Hekanaho, 78 Ollila, 79 Myllykoski, 80 Hiltunen, 81 Juuruspolvi, 82 Waara, 83 Syväjärvi, 84 Laukkala, 85 Hepokangas, 86 Saviharju, 87 Oritpudas, 88 Kontiokoski, 89 Heikkilä, 90 Lappi eli Liikanen, 91 Tapanila, 96 Pirttikoski, 98 Nauska,

[tellervoranta]

Tuossa olisi Matti Matinpka Salmelainen, jonka syntymäaika ei paljon poikkea kysytystä. Paikkakunta taisi olla Haapavesi, vaan Isonvihan aikaan ihmiset kulkeutuivat sinne tänne :)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5l00pt?fi+0050+kastetut+867)31.12.1713 1.1.1714 Mattz Salmelainen Margetha Cnutzd:r Mattz

[tellervoranta]

Oon kyllä ihan ulalla :p:. Löysin vuodelta 1771 Oulunsuun Laukan eli Salmelan, mutta en seuraavasta rippikirjasta.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8515&pnum=265

[tellervoranta]

Edellinen kaikkien nähtäväksi.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1766-1771_tksrk_ik129-130/265.htm

[tellervoranta]

No nyt löytyi perhe seuraavasta rippikirjasta (alinna)

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1772-1777_tksrk_ik130/19.htm

[tellervoranta]

Matti Salmelan perhe Oulussa ennen maaseurakuntaan muuttoa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1766-1771_tksrk_ik129-130/73.htm

[Marjalee]

Kiimingin Saareloitten esivanhemmille toivoisin seuraavia tietoja jos niitä yleensä löytyy:


Matti Heikinpoika Saarela s. 1780 tulee Iistä Oulun kautta Kiiminkiin 1803. Oli aluksi (1803–1810) renkinä Kiimingissä ja 1810 lähtien Eva Pekantyttö Kontiokosken s. 1789 kanssa itsellisenä. Eva Kontiokoski tuli 1806 piiaksi Kiiminkiin, vihittiin 1810, saivat Heikki pojan 10.7.1812, Eva kuoli 10.7.1812 luultavasti synnytykseen. Matti Saarela oli ensimmäinen Saarela Kiimingissä.
Hänen ensimmäiset esi-isät Saarela nimisenä asuivat kaikki Iissä, ensimmäinen esi-isä Mikko Heikinpoika Saarela s.1563 löytyy Iistä.
Matti menee uudelleen naimisiin Ylikiiminkiläisen Greta Jaaran s. 1774 kanssa: Evan kanssa syntyy Henrik Saarela joka on Heikin esi-isä. Gretan kanssa syntyy Matti ja Lisa Magdaleena Saarela
[/FONT]

Lisa Magdaleena on omaa esiäitieni sarjaa, hän avioitui Johan Larsinpoika Patela/Kuivaksen kanssa eli on isoäitini isoäiti. Ja jälkeläisjoukko on laaja :)

Terveiset Joensuusta
Leena Hyvärinen

[Marjalee]

Lisa Magdaleena on omaa esiäitieni sarjaa, hän avioitui Johan Larsinpoika Patela/Kuivaksen kanssa eli on isoäitini isoäiti. Ja jälkeläisjoukko on laaja :)

Terveiset Joensuusta
Leena Hyvärinen

No, siinä näkyi tulleen toiseen kertaan samaan keskusteluun liitokseni Lisa Magdaleenaan, mutta poiskaan sitä ei näköjään enää saa.:confused:

Joten siinäpä olkoon, eihän tuo paljon tilaa vie :rolleyes: