Miehitysaikojen seurauksia

[rieti]

Historia tietää kertoa miehitysaikojen (Isoviha, Pikkuviha) raakuuksista, kuuluihan sen ajan sodankäyntitapoihin mm. joukkoraiskaukset.
Kysynkin: Onko näin (kenties?)syntyneistä lapsista (en tarkoita viime sotien suomalais-saksalaisia lapsia) tehty mitään tutkimusta. Luulisi ainakin pahiten miehityksestä kärsineille alueille syntyneen myös "kasakkalapsia"
Tehtiinkö näin syntyneistä kirjoihin mitään merkintää? Vai syntyivätkö lapset "suomalaisina". Vai syntyikö näitä lapsia lainkaan? Mikä oli lasten kohtalo?
Millä seutukunnilla tallaista "geeniperimää" syntyi eniten?

[Rotta]

En usko,e ttä laajempaa tutkimusta olisi tehty. Lapsia toki syntyi, niin kuin luonnollista on. Niiden lasten tapauksissa, joihin olen törmännyt (isonvihan aikana alkunsa saaneet), niin lapsen isäksi on merkitty venäläinen sitä tai tätä (ratsumies, kasakka, upseerin palvelija jne). En ole kuitenkaan seurannut lasten elämäntaipaletta eteenpäin. Äidithän saivat käräjillä tuomion haureudesta, mutta en ole huomannut, että heitä olisi siellä kohdeltu mitenkään erilaisemmin kuin silloin kun isä olisi ollut suomalainen..

Make

[Matti Lund]

Historia tietää kertoa miehitysaikojen (Isoviha, Pikkuviha) raakuuksista, kuuluihan sen ajan sodankäyntitapoihin mm. joukkoraiskaukset.
Kysynkin: Onko näin (kenties?)syntyneistä lapsista (en tarkoita viime sotien suomalais-saksalaisia lapsia) tehty mitään tutkimusta. Luulisi ainakin pahiten miehityksestä kärsineille alueille syntyneen myös "kasakkalapsia"
Tehtiinkö näin syntyneistä kirjoihin mitään merkintää? Vai syntyivätkö lapset "suomalaisina". Vai syntyikö näitä lapsia lainkaan? Mikä oli lasten kohtalo?
Millä seutukunnilla tallaista "geeniperimää" syntyi eniten?


Hei, nämä sodat painivat siviiliväestön kohtelun kannalta aivan eri sarjoissa.


Pikkuvihan sotaahan pidetään ennemminkin eräänlaisena teatterisotana, jossa taisteluja pyrittiin molemmin puolin välttämään. Kyllähän niitä taistelujakin hieman käytiin mm. jossain Kaakkois-Suomessa, josta aiheutui tietysti inhimillisiä kärsimyksiäkin.

Mutta kun isonvihan aikaan käytiin kiivaimmat taistelut Pohjanmaalla, jonka jälkeen venäläisjoukot vainosivat ryöväten ja raiskaten pitkän aikaa maakuntaa, niin pikkuvihan aikana ne siellä vältettiin. Itse asiassa, ettei vahingossakaan syntyisi taistelua, koko Pohjanmaan rykmentti marssitettiin venäläisten joukkojen jaloista Tornion kautta Västerosiin, jonkin verran joukkoja kuljetettiin laivallakin Pohjanlahden yli. Eräät Pohjanmaan rykmentin komppaniat eivät ehtineet lainkaan ottaa osaa varsinaisiin taisteluihin Etelä-Suomessa, vaan niiden miestappiot tulivat silloin riehuneista kulkutaudeista. Tämän jälkeen etelävenäläiset miehitysjoukot saapuivat Etelä-Pohjanmaalle ja ne majoitettiin "sopuisasti" määräpaikkojensa maalaiskartanoihin.

Itse keisarinna Elisabet oli antanut miehistölleen tiukat määräykset, ettei siviiliväestölle saa olla pahoja, vaan kohdella heitä hyväntahtoisesti ja ilmitulleet raiskaajat ankarasti rangaistava. Elisabethan julisti kuuluisan manifestinsakin ja yritti houkutella suomalaista aatelia "porkkanoilla" puolelleen. Tämä johtikin siihen, ettei raiskauksia tapahtunut kuin muutamia, vaikka suuri määrä joukkoja oli miehittämässä maakuntaa. On myös näyttöä, että näihin tapauksiin puututtiin ja ankarasti rangaistiin.

Toisaalta syntyi paljon kanssakäymistä etelävenäläisten ja siviiliväestön välillä, myös seksuaalista. Tästä alkoivat näkyä myös ikävät merkit, eli venäläiset aiheuttivat sukupuolitautiepidemian Pohjanmaalla (ehkä muuallakin). Joukoissahan oli tällä kertaa enimmäkseen moldavialaisia, romanialaisia, unkarilaisia jne. , kun taas isonvihan aikana oli ollut huomattava määrä karjalaisia, joilla raakuudet olivat ryöstäytyneet irti niin, että siitä syntyi sitä vanhimman sorttista "ryssävihaa".

Kun sitten venäläiset vetäytyivät pois, heitä seurasi huomattava määrä nuoria suomalaisnaisia, jotka olivat tehneet heille lapsia tai olivat raskaana. Muutama näistä lienee päässyt naimisiinkin sinne etelänmaille ja antamaan tätä Pohjolan geeniperimää "Mustanmeren rannoille". Toisaalta sinä aikana syntyi heille aviottomia lapsia, jotka näkyvät niissä kirkonkirjoissa kastettuina, joita on siltä aikakaudelta säilynyt. Jotkinhan ristittiin isiensä nimikäytänteen mukaankin, mutta nimet normalisoitiin jälkeenpäin ruotsalaisiksi. Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, millä nimellä näitä on milloinkin kutsuttu. Esimerkiksi yksikin kastettiin Laihialla Dimitriksi, mutta kappalainen Israel Reinius sorvasi siitä myöhemmin kreikkalaistyylisen Demetriuksen. Ivan normalisoitiin Johaniksi.

Jonkin verran näitä kertyi, mutta tuskin kovin merkityksellistä uutta geenipanosta tästä saatiin noin yleensä ottaen, vaan se on sitten aivan muutamien aivan yksittäisten tapausten johdannaista, jota sangen harvan perimästä löytyy.

Tietysti tällä pikkuvihan geenipanoksella on se ero isonvihan geenipanokseen, että se tuli miesten puolelta pitkälle Etelä-Euroopasta, kun taas isonvihan kohdalla oli enimmäkseen pohjoisvenäläisiä ja heidän joukoistaan taas raiskaistapauksissa tulee esiin paljon karjalaisia, jotka eivät kovin uutta tänne Pohjolan perukoille tainneet tuoda.


terv Matti Lund

[Marjapuu]

Tehtiinkö näin syntyneistä kirjoihin mitään merkintää? Vai syntyivätkö lapset "suomalaisina". Vai syntyikö näitä lapsia lainkaan? Mikä oli lasten kohtalo?

Sukupuustani löytyy poikalapsi, joka syntyi Maalahden kylässä 1700-luvun alkupuolella. Hänelle on merkitty isäksi "okänd rysk soldat" eli tuntematon venäläinen sotilas. Luultavasti äiti oli raiskattu, eikä kyse ollut pikaromanssista. Äiti oli leski, ja poika kasvoi aikuiseksi äidin vanhempien avioliitossa syntyneiden lasten joukossa.