Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Millä kulttuurilla on tapana ollut tällainen?
Hei
Kyselen nyt viisaammilta historioitsijoilta ja kulttuurintuntijoilta.
Minua askarruttaa eräs perinnetarinan osa.On eräs perinnetarina jossa kerrotaan että suvun esi-isä tuli Venehjärvelle (Vienan Karjala) jokea pitkin yhdestä puusta koverretulla veneellä. En ole pystynyt vielä tarkistamaan tämän perinnetarinan paikkansapitävyyttä, mutta sattuuko kukaan tietämään onko mitkä heimot tuollaisia yhdestä puusta koverrettuja veneitä on käyttänyt ammoin? Vai onko se ollut ihan yleistä, vaiko ei.... minulla ei ole harmainta hajuakaan asiasta... olen hiukan haarukoinut tuota aikaa koska tuolla veneellä on tultu, eli noin 1500 luvulla ehkä hiukan aiemmin, sillä kalmismaalle on jo haudattu 1500 luv.
Kiitokset etukäteen... :)
No, Jorma Kallenautio ja Aaro Söderlund esittelevät maanmainiossa "Viikinkien aika" radiosarjassaan tuollaisen veneen - se ajoittuu esihistorialliselle ajalle.
Suomessa terminä on haapio tai honkio, puulajin mukaan.
Mutta on niitä käytetty vielä historiallisella ajalla, katsos vaikka tätä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuhi
Kiitos Juha, tuon wikipedian löysinkin ja nämä nimitykset. Tuotahan ei taidettu kovin pitkiin matkoihin käyttää eikä edes isoilla järvillä. Jos nyt ajattelee tuota perinnetarinaa siitä näkökulmasta, ei tuo tulija voinut tulla kovin kaukaa?
Tässäpä ihan varsin kartta Venehjärvestä eli Sudnozero ja tuossa kartassa Venehjärven pohjoispäässä on joki mistä tuli tämä tulija.
http://mapcarta.com/13319348
Laitan tämän tänne jos joku tulevaisuudessa etsii samaa tietoa:
"Fredrik Koivusalo on tehnyt merkittävää työtä haapioiden historian tutkimisessa. Hän on koonnut tietonsa kirjoittamaansa ja kustantamaansa kirjaan Äspningen - Den forntida österlandsfararens färdmedel. Hänen mukaansa haapiot eivät ole olleet ainoastaan uralilaisten kansojen, kuten suomalaisten ja virolaisten, aluksia, vaan myös viikingit käyttivät niitä matkatessaan itään Venäjän jokia pitkin."
http://www.puuvene.fi/index.php?/tapahtumat/messut/haapio-esi-isien-vene-helsingin-messut-2003.html
Raimo Ranta
30.11.11, 17:53
Kiitos Juha, tuon wikipedian löysinkin ja nämä nimitykset. Tuotahan ei taidettu kovin pitkiin matkoihin käyttää eikä edes isoilla järvillä. Jos nyt ajattelee tuota perinnetarinaa siitä näkökulmasta, ei tuo tulija voinut tulla kovin kaukaa?
Hei Sari
Haapio on Haapapuun rungosta koverrettu ison kanootin kaltainen vesikulkuneuvo.
Laitasaren ja Limingan talonpojat käyttivät haapioita ollessaa kainuussa "haukivesillä" eli aika isoilla järvillä ja tuohon aikaan se oli hyvin yleisesti käytössä. Mm. Ludvik Pietarinpoika , Tomperin veljekset, Keräset, Tikkaset,Laitasaaresta. Eli Laitasaarestakin lähdettiin "sankoin joukoin"
kapahauen pyyntiin.
Ludvik Pietarinpojasta veroluettelo v 1558 mainitsee hänellä olleen 1 haapio ja 28 verkkoa, josta veroa 2 leiviskää
Vuonna 1570 hän kalasti kolmella haapiolla ja 87 verkolla Kainuun järvillä.
terv
-raimor-
Raimo,
kiitokset tästä vinkistä. Jostain luin että ei voinut käyttää suurilla järvillä, mutta jos ajattelee esim. Kiantajärveä, Oulujärveä ja muita jossa nämä laitasaarelaiset ym. varmaankin ovat olleet kalastamassa haapioillaan, niin eihän ne pieniä järviä ole.
Raimo,
kiitokset tästä vinkistä. Jostain luin että ei voinut käyttää suurilla järvillä, mutta jos ajattelee esim. Kiantajärveä, Oulujärveä ja muita jossa nämä laitasaarelaiset ym. varmaankin ovat olleet kalastamassa haapioillaan, niin eihän ne pieniä järviä ole.
Todennäköisesti isommille vesille tarkoitettuihin haapioihin oli laitettu sivuille korotukset laudasta, jolloin haapio muistutti pienehköä soutuvenettä. Tuollaisilla aluksilla liikkuivat esim. virolaiset tehdessään sadoilla aluksilla vastahyökkäyksen saksalaisia ristiritareita ja heidän liiviläisiä liittolaisiaan vastaan Koivajoen suulla. Tapahtumasta kerrotaan Henrik Lättiläisen kronikassa.
t. Olavi A.
Hei Sari
Tuolla on hyvä filmi haapion, eli haaparuuhen teosta.
http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot.htm
Siitä vain tekemään, sillä on hyvä meloskella siinä H-lammella:)
Kierikkikeskuksessa näkyi sellainen olevan käytössä ainakin toissa kesänä. Näkyi opas pysyvän sillä jopa pinnallakin
P. Pihlman
01.12.11, 13:06
Hei
Kyselen nyt viisaammilta historioitsijoilta ja kulttuurintuntijoilta.
Minua askarruttaa eräs perinnetarinan osa.On eräs perinnetarina jossa kerrotaan että suvun esi-isä tuli Venehjärvelle (Vienan Karjala) jokea pitkin yhdestä puusta koverretulla veneellä. En ole pystynyt vielä tarkistamaan tämän perinnetarinan paikkansapitävyyttä, mutta sattuuko kukaan tietämään onko mitkä heimot tuollaisia yhdestä puusta koverrettuja veneitä on käyttänyt ammoin? Vai onko se ollut ihan yleistä, vaiko ei.... minulla ei ole harmainta hajuakaan asiasta... olen hiukan haarukoinut tuota aikaa koska tuolla veneellä on tultu, eli noin 1500 luvulla ehkä hiukan aiemmin, sillä kalmismaalle on jo haudattu 1500 luv.
Kiitokset etukäteen... :)
Muistelen televisiossa olleen tänä vuonna ohjelman, jossa haapio
perinnettä ja valmistusta näytettiin. Sitä muistaaksen kuumennettiin
kovertamisen jälkeen, jolloin sen muoto levisi. Varmaan arkistossa.
P. Pihlman
Muistelen televisiossa olleen tänä vuonna ohjelman, jossa haapio perinnettä ja valmistusta näytettiin. Sitä muistaaksen kuumennettiin kovertamisen jälkeen, jolloin sen muoto levisi. Varmaan arkistossa. P. Pihlman
Jotain hyvää itänaapurin sorrossa oli se, että veljemme virolaiset pureutuivat pitämään tiukemmin kiinni omista kansallisista perinteistään. Niinpä myös "ühepuupaatin" valmistamistaito on säilytetty siellä hienosti. Haapiohan on siis viroksi haabjas ja tuolla sanalla kelpaa kyllä googlettaa. Jos ei jaksa, niin laitan varalta pari suoraa linkkiä. Katsokaapa sitäkin kuvaa, jossa haapiossa on peräti kahdeksan henkilö matkustamassa. Itäisellä Suomenalahdella haapiolla tarkoitettiin myös pientä lautavenettä, laitan linkin siitäkin. Joka siis oppia hakee, matkustakoon etelänaapuriin.
t. Olev, anteeksi tarkoitin että Olavi A.;)
Linkit: http://www.google.fi/search?q=haabjas&hl=fi&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=lV_XTpODOKaA4gSOue3gDQ&ved=0CDsQsAQ&biw=1600&bih=1019
http://www.youtube.com/watch?v=bTsOJG2i900
http://www.puuveneet.fi/haapio.html
Hei
Kiitokset kaikille vinkittäjille :)
Jäin miettimään että mistähän tuollainen tapa on sitten tuonne Vienaan mahtanut kulkeutua? Haapoja ja mäntyjä siellä kyllä pilvin pimein on. Olisiko viikingit tuoneet valmistustavan sinnekin? Vaiko onko saamelaisilla ollut tällaisia?
Venehjärvellähän on ihan oman tyylisensä puuveneen tekotaito. En vaan ole perehtynyt siihen niin tarkasti että mikä siinä on erikoista muihin verrattuna.
Sulo Lesonen teki eläessään juuri vienalaisia veneitä. Huomatkaa veneen nimi, on ensimmäisen Venehjärvelle tulijan etunimellä nimetty. Tämä Hosko oli se, joka tuli yhdestä puusta koverretulla veneellä Venehjokea pitkin.. perinteet elää. Jotkut tahot ( Juminkeko) sanovat että tullut Suomesta. Epäilen tätä teoriaa, sillä ensimmäiset Lesoset olivat I dna ryhmän Lesosia. Heidän DNA eroaa Suomessa olevista I miehistä.
http://koti.suursaimaa.com/juhata/kuvagalleria/pages/images/hosko.jpg
Katselin juuri äskettäin ruotsalaisen lasten historia ohjelman (http://svt.se/2.163298/forr_liksom >jakso 9), jossa tukista kaiverrettiin kanootti. Kuten tuossa ylhäällä on jo todettu, historiallisella ajalla on käytetty hieman toisenlaista tekniikkaa, jossa samasta puusta saadaan hieman enemmän irti. Haapion teko filmin näin yhdessä Ateneumin näyttelyssä ja oli tosi hieno.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.