Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Torppari Kangasniemellä
Osaisiko joku jälittää Adolf Mattsson s. 21.3.1870 Kangasniemi Makkola 6
isän sp.torppari MATT KAISASSON syntynyt rippikirjan mukaan 25.8.1840 VANHEMMAT?
Ilmeisesti löytyy vain äiti?
Linkki syntyneet, Adolf vanhempineen vasemmalla alhaaalla.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3969&pnum=191
Linkki rippikirjaan ,katso 5 rivi alhaaltapäin Matts Kajsasson (vaimo 4 rivi, hänen vanhemmat olen löytänyt)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=759&pnum=499
Jumittaa!
Terveisin Leo Koskinen
eeva häkkinen
30.11.11, 13:19
Matti näyttäisi tulleen 1862 Leivonmäeltä (jos tulkitsin töherrystä oikein). Hän ei varmastikaan ole syntynyt Kangasniemellä, jossa miehellä piti olla sukunimi ja sellainen annettiin saapujalle yleensä aika pikaisesti, jollei sitä ollut ennestään. Minusta näyttää siltä, että saapuneet muuttokirjat loppuvat SSHYn digiarkistossa vuoteen 1861 (miksi lähteet AINA loppuvat juuri vuoteen ennen tai jälkeen, kuin mitä tarvitsisi?), löytyisiköhän Leivonmäen aineistosta lisätietoa?
Niin ja tässä linkki ekaan havaintoon Matista Kangasniemellä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=767&pnum=673
Kiitos vastauksesta.
Poika Aadolfilla oli sukunimi Attenberg ja vuoden 1935 jälkeen Aatonen.
Isän Mattsin sukunimeä en tiedä.
Voisihan tuo Leivonmäki olla mahdollinen, kun pojan Adolfin kahdeksasta lapsesta 2 vanhinta lasta syntyi Leivonmäellä ja loput Kangasniemellä.
Varsinkin vielä, kun itse käyn hirvimetsällä Leivonmäellä.
Tutkin ajankuluksi lastenlasten (tyttären miehen) esi-isiä.
Onkohan ylläolevasta mitään apua?
Leo Koskinen
Päivi Kauranen
01.12.11, 18:33
Yksi Matti Kaisanpoika, jolla on sama syntymäaika, löytyy Leivonmäen Havumäestä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joutsa/lastenkirja_1851-1863_tk879/45.htm
Tämän Matin äiti Katarina Antintytär Pylvänäinen s. 1817 rippikirjassa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joutsa/rippikirja_1849-1863_tk877-878/71.htm
t. Päivi
Kari Pesonen
01.12.11, 21:40
Kyseinen Kaisa/Katariina Antitytär Pylvänäinen syntyi Jyväskylä msrk,Toivakan kylässä. Kaisalla oli myös avioton tytär Hedda Stiina. Kaisan isä oli Antti Antinpoika Pylvänäinen (s. n. 1780, Kangasniemi Paappala, k. 31.05.1856 Jyväskylä msrk, Toivakka, Pupukka torppa) ja äiti Anna Juhontytär Pylvänäinen (s. n. 1778 Kangasniemi, Seppälä, k. 07.01.1855 Jyväskylä msrk, Toivakka, Pupukka torppa). Kaisalla oli 9 sisarusta. Anna Juhotytär oli kotoisin Tikanmäen torpasta, joka sijaitsi Toivakan ja Leivonmäen rajan tuntumassa. Kävin katsomassa torpan raunioita pari kuukautta sitten.
Kari Pesonen
Tapani Kovalaine
02.12.11, 10:05
Hiski osaa olla joskus hyvin salaperäinen! Näin siellä kerrotaan Jyväskylän maaseurakunnassa 1805 tapahtuneesta vihkimisestä:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3c8lyc?fi+0146+vihityt+595) 31.3.1805 Kangasniemi SULHANEN Drg.Ungk. Anders MORSIAN Pig. Anna Toiwacka
Sokea Reettakin voi nähdä, että sulhanen oli tietenkin Antti Antinpoika Pylvänäinen 1780 ja morsian oli Anna Juhontytär Pylvänäinen 1778. :)
Kari Pesonen
02.12.11, 10:41
Sama vihkiaika minullakin on. Kovasti on teettänyt töitä näiden Pylvänäisten taustojen ja liikkumisten selvittäminen. Tikanmäen torpan sijainti (äidinpuolen mummoni äiti oli sieltä kotoisin) oli epäselvä lähes 10 vuotta, kunnes 1800-luvun loppupuolen pitäjänkartasta löytyi syksyllä asian selvittänyt merkintä uudistalo Tikanmäki nro 9 päärakennuksen nimessä. Merkintä Torp. oli yliviivattu. Kyseistä Tikanmäen alkuperäistä päätilaa ei ole enää ole. Vain uunien pohjia ja rakennusten kivijalkoja.
Jos jotakin lukijaa sijainti kiinnostaa, niin rauniot ovat muutaman sadan metrin päässä nykyisen Tikankankaan tilan rakennuksista. Tikankangas on Leivonmäen puolella, ko. vanha Tikanmäki Toivakan puolella. Leivonmäen puolelta löytyy hieman rajasta kauempana oleva toinen Tikanmäki-niminen tila.
Kari Pesonen
Hiski osaa olla joskus hyvin salaperäinen! Näin siellä kerrotaan Jyväskylän maaseurakunnassa 1805 tapahtuneesta vihkimisestä:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3c8lyc?fi+0146+vihityt+595) 31.3.1805 Kangasniemi SULHANEN Drg.Ungk. Anders MORSIAN Pig. Anna Toiwacka
Sokea Reettakin voi nähdä, että sulhanen oli tietenkin Antti Antinpoika Pylvänäinen 1780 ja morsian oli Anna Juhontytär Pylvänäinen 1778. :)
Kiitos mielenkiintoisista ja selventävistä vastauksista.
Ruokahalu kasvaa, kun asiat alkavat selvitä.
Onko Anders Andersson Pylvänäinen syntynyt 23.12.177 Kangasniemen Paappalassa? Jolloin vanhemmat olisivat selvillä.
pso 31.5.1805 Anna Johansdr Pylvänäinen s.n.1778 Kangasniemi Seppälä?. Ketkä ovat Annan vanhemmat? En löydä heitä Kangasniemen Seppälästä?
Kiitollisena vastauksista Leo Koskinen.
PS: Käyn metsällä Leivonmäellä entisillä Ahlströmin mailla, jotka ovat Toivakan rajassa kiinni ja Havumäen kylän vieressä ,missä Matti Kaisan poika oli syntynyt 1840.Mukava sattuma.
Kari Pesonen
02.12.11, 13:17
Moi,
Antin syntymäaika on epäselvä. Vanhammat ovat OK.
Tässä muistiinpanoistani:
Kangasniemi: s. 23.12.1777 27.12.1777 Paappala 2 And. Pylvänäin Eva Laitin Anders. Po. Mats!! lk (lastenkirja) 1762-90 on Paappla 2 Antti s. 1780. Lk 1793-1806 s. 252 Antti s. 1780 Paappala 2.
Eli Matti-nimimen poika olisi s. 23.12.1777. En ole tätä asia tarkoin tutkinut.
Anna Juhontyttären vanhammat ovat (minulla) Juho Juhonp. Pylvänäinen (s. 09.09.1751 Pylvänälä, k. 20.11.1819 Tikanmäki trp) ja äiti Kaisa Yrjöntytär Paappanen (s. 18.10.1752 Kaihlamäki). Kaisa Yrjöntyttären kohdalla minulla on merkintä: Vuosien 1816 - 1826 rippikirjassa on maininta muuttokirjasta 29.11.1820?, Laukas? Kaisan kuolintietoja ei ole löytynyt.
Jos joku tietää minne Kaisa Yrjöntytär muutti tai missä eli/kuoli 1820 jälkeen, niin tieto tervetullut.
Juho Juhonp. Pylvänäinen mainitaan vuosien 1782 - 1789 Kangasniemen rippikirjassa (s. 187) lampuotina Seppälä 4:n osatalossa, mutta rippimerkintöjä ei ole. Perhe muutti sieltä vuonna 1787 Hartolaan. Muuttivat nähtävästi Mieskonmäen kylän Vallaspellon torppaan. Vallaspelto on nykyisen Joutsan ja Kangasniemen välisen tien varrella. Yksi Vallaspellon torppa saattoi olla Havumäessä (vai onko sama?). Mieskonmäen taloja näyttäisi siirtyneen jossain vaiheessa Havumäen puolelle. Joutsa ja Leivonmäki kuuluivat tuolloin rukoushuonekuntina Hartolaan. Leivonmäen kirkonkirjoja tuhoutui Joutsan pappilan palossa vuonna 1912. Leivonmäki oli perustettu 1772 Sysmän rukoushuonekunnaksi. Vallaspellon torppaan näyttää muuttaneen jo vuonna 1791 toinen torppariperhe. Muuttiko Juho Vallaspellosta Toivakan kylän Toivakan torppaan (aikaisempi torppari Juho Simonpoika Rutanen? oli kuollut 20.5.1793)?
On selvittämättä (tarkasti), missä Juho Juhonpoika ja Kaisa Yrjöntytär elivät perheineen vuosien 1791 - 1800 välillä.
Tässä lisätietoa lihaksi luiden ympärille:
Vuoden 1733 Savonlinnan ja Hämeenlinnan läänien rajantarkistuskartassa on Särkimäessä Toivakka niminen torppa. Tässä rajankäynnissä tarkistettiin Laukaan pitäjän Toivakan kylän ja Sysmän pitäjän Havumäen kylän välinen raja. Laukaan puolella maat on jaettu Toivakan ja Rytkölän kylän sekä Toivakan ja Paappalan kylän yhteismaiksi. Toivakan torppa ja sen kaskimaat ovat Laukaan puolella Toivakan ja Pappalan yhteismaalla. Tikanmäen torppaa ei tässä kartassa ole, mutta yksi Toivakan torpan kaskimaista on melko lähellä Tikanmäkeä Toivakan ja Rytkölän yhteismaalla. Kartassa näkyy Särkimäessä Toivakan torpan lisäksi Sydänmaa niminen torppa. Rajankäyntiasiakirja on päivätty Sydänmaan torpassa 4.9.1733. Tikanmäen torppa rakennettiin sittemmin Toivakan kylän puolelle noin 100...150 m etäisyydelle tämän rajakartan pyykistä nro 6. Kyseisen pyykin tienoilla on kalliota ja sen päällä melko suuri kivi (kävin paikalla lokakuussa 2011). Suutari Pynnösen entisen mökin nurkka oli muutaman metrin päässä rajapyykistä (Toivakan puolella).
Kari Pesonen
Tapani Kovalaine
02.12.11, 14:15
Vallaspellon torppari Juho Pylvänäinen on saanut oikein sydämenkuvan tietoihinsa. Tytär Anna paljastuuu syntyneeksi 1784. Digikuvat 59 ja 46. Lapsia oli Antti, Risto, Heikki, Anna, Helena, Eeva ja Maria.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hartola/rippikirja_1791-1796_tk899_iii/59.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hartola/rippikirja_1780-1790_tk1006_ii/46.htm
Kuvassa 46 tiedot ovat keskellä eikä nimisarakkeessa!
Tapani Kovalaine
02.12.11, 14:47
Digikuva 88 Hartolasta ja digikuva 142 Jyväskylästä antavat tiedon, että Juho Pylvänäisen perhe muutti vuonna 1797 Leppävesi nro 22 Toppolaan.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hartola/rippikirja_1797-1802_tk899-900/88.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/rippikirja_1788-1805_msrk_uk412/142.htm
Anna saattaa ikänsä puolesta löytyä lastenkirjan puolelta.
Kari Pesonen
02.12.11, 21:50
Lapsia on lisäksi v. 1797 syntynyt Juho. Kotikoneellani on hieman uudempaa tietoa. Perhe muutti Vallaspellosta v. 1797 Toivakkaan. Ilmestyy Toppolan torppariksi. Tikanmäessä Juho perheineen mainitaan ensi kertaa v. vuosien 1800 - 1805 rippikirjassa.
Monilla Tikanmäen torpan lapsilla on lasten kirjoissa useita merkintöjä abs ja perässä kaksinumeroinen luku, esimerkiksi abs 17. Kyse on riipikoulusta poissaolo (absensis, vuonna 1817), ei synninpäästö (absolution). Liekö syynä pitkä matka kirkolle, vai jokin muu syy?
Tässä hieman lisää tietoa näistä poissaoloista:
Suur-Jämsän historian II-osassa kerrotaan että pitäjänkokouksessa oli nimitetty vuonna 1808 kirkkoraati tekemään ehdotusta lasten ja nuorten lukutaidon opetuksesta. Ehdotuksen mukaan 8-vuotiaiden piti tuntea kirjaimet ja 10-vuotiaiden piti osata lukea puhtaasti ABC-kirjaa. Vuoden 1809 pitäjänkokous teki päätöksen, jonka mukaan niiden lasten, jotka eivät oppineet kotonaan lukemaan, piti tulla luukarin luo lukuoppiin, kunnes oppivat lukemaan. Tästä piti maksaa lukkarille 16 killinkiä pankkirahaa kuukaudessa. Lisäksi päätettiin, että niitä vanhempia, jotka eivät lapsiaan lähettäneet, rangaistaisiin ensimmäiseltä kerralta 3 kapalla rukiita ja toiselta 6 kapalla. Kaikkein varattomille päätettiin antaa rahat ja sakkojyvät köyhäinkassasta. Näitä päätöksiä ei pystytty käytännössä toteuttamaan. Esimerkiksi vuonna 1831 virkaa tekevä Petäjäveden kirkkoherra ilmoitti tuomiokapituliin sisälukutaidon seurakunnassa olevan heikon. Monet 18 - 20-vuotiaat tuskin tunsivat kirjaimia, puhumattakaan että osaisivat lukea. Riittävä lukutaito ja uskonopin tuntemus olivat edellytyksenä ripille (ehtoolliselle) pääsyyn, mikä puolestaan oli edellytys avioliittoon vihkimiselle. Kun osa nuorista ei yli 20-vuotiaanakaan ollut oppinut lukemaan, papeille annettiin jossain vaiheessa ohjeeksi päästää nämä ehtoolliselle muutaman lukusilla (lukukinkereillä) käynnin jälkeen.
Kari Pesonen
En löydä Matts Kaisassonin vaimon Anna Maria Pynnösen s.10.12.1840 Kangasniemi Rekola 1
äidin Anna Lisa Johandotterin s.28.1.1821 synymäpaikkaa ja vanhempia. Löytäsikö joku ne?
Linkki rippikirjaan missä Anna Elisabeth on miehensä Jonas Thomasson Pynnösen s.13.5.1820 Rekola 1 kanssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=766&pnum=722
Karille:Vallasmäki(Olen ollut siellä hirvipassissa) on Leivonmäen puolella lähellä Mieskonmäen rajaa. Vallaspellon tarkkaa sijaintia en tiedä.
Terveisin Leo Koskinen
Tapani Kovalaine
03.12.11, 10:10
En löydä Matts Kaisassonin vaimon Anna Maria Pynnösen s.10.12.1840 Kangasniemi Rekola 1 äidin Anna Lisa Johandotterin s.28.1.1821 synymäpaikkaa ja vanhempia. Löytäsikö joku ne?
Linkki rippikirjaan missä Anna Elisabeth on miehensä Jonas Thomasson Pynnösen s.13.5.1820 Rekola 1 kanssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=766&pnum=722
Terveisin Leo Koskinen
Anna Liisan syntymäpäivä on väärä ja siksi hänen löytämisensä on hankalaa.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3chaba?fi+0284+kastetut+9021)22.1.1821 28.1.1821 Lamminpä.t. Joh. Carlss. Anna Ericsdr. 38 Anna Elisabeth
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1840-1850_uk402-403/199.htm
(Ohoh. Täällähän keskustellaan sukulaisistani. )Adolf Matinpoika Attenberg, postinkantaja Kangasniemellä 1899-1928 oli naimisissa isoäitini sisaren Ida Benjamintytär Pynnösen kanssa. Aadolf Aatosen e Attenberg, Makkola 6, suurin osa jälkikasvusta muutti sukunimensä 1935 Halmeslahdeksi.
Anna Liisa Juhontytär oli syntynyt 22.1.1821 Laukaan Markkulassa. Anna Liisan puolisoineen asui Kangasniemen Rekolassa. Heidän tyttärensä Anna Maria muutti Matti Kaisanpoika Pylvänäisen kanssa Jyväskylään 1870-luvulla.
Jos joku haluaa tietoa Halmeslahdista, lähetän yksityisviestinä.
t. MS
Tapani Kovalaine
04.12.11, 16:46
Sukututkimustietoja voi löytää netistä - vaikkapa Pylvänäisistä! Näin siellä kirjoittelee Emilia Pylvänäisen poika Urho vuoden 1981 malliin:
PYLVÄNÄISIÄ
Äitini Emilia Pylvänäisen puolelta minussa on eteläsavolaisten talollisten verta. Pylvänäiset ovat asuneet Kangasniemellä jo 1500-luvun alkuvuosikymmeninä. Heidän nimensä on toisinaan merkitty asiakirjoihin muodossa Pylväinen. Koko nimiryhmä Pylvänäinen, Pylväinen, Pylvänen ja Pylväläinen näyttää olevan samaa alkuperää.
Äitini esi-isät asuivat aluksi siellä, missä nyt on Pylvänälän kylä. Jo vuonna 1541 mainitulla isännällä Paavo Pylvänäisellä oli poika Paavo ja tällä poika Hannu. Hannu Paavonpoika asui pitkän aikaa kotitalossa, mutta muutti vuonna 1619 Kuvasmäkeen, jossa Tarkkalan talo on hänen jälkeensä periytynyt isältä pojalle. Nykyisin tilaa hoitaa äitini Siilas-veljen poika, joka on kahdettatoista Pylvänäisten polvea Kuvasmäessä.
Hannu Pylvänäisen isännyyttä jatkoi Sihvo Hannunpoika, hänen töitään Olli Sihvonpoika. Ollia seurasi Mikko, Mikkoa Matti, Mattia Yrjö. Yrjön jälkeen Tarkkalan taloa piti kolme Mattia peräkkäin. Heistä nuorinta seurannut Tarkkalan isäntä, vuonna 1847 syntynyt Aatu Pylvänäinen, oli Emilia-äitini isä.
PYLVÄNÄISTEN EDELLÄ OLEVA SUKUPOLVIKETJU vapaalla kädellä muokattuna
Emilia 1880 - Aatu 1847 - Matti 1817 - Matti 1776 - Matti 1745 - Yrjö 1720 - Matti 1675 - Mikko 1650 - Olli 1625 - Sihvo 1600 - Hannu 1575 (tämä Hannu muutti Pylvänälän kylästä vuonna 1619 Kuvasmäkeen) - Paavo 1540 - Paavo Pylvänäinen 1510.
KATARIINA PYLVÄNÄINEN s. 28.12.1817 Toivakassa
Onko tässä Suku Forumin viestiketjussa mainittu Toivakassa syntynyt Katariina sukua Emilia Pylvänäiselle? On. Mutta miten läheistä?
Katariinan vanhemmat olivat Antti Antinp Pylvänäinen 1777 ja Anna Juhontr Pylvänäinen 1774. He olivat Paappalan kylästä ja Seppälän kylästä. Isän vanhemmat olivat Antti Antinp Pylvänäinen 1751 ja Eeva Heikintr Laitinen 1758 ja seuraavassa polvessa löytyy Antti Matinp Pylvänäinen 1730 ja Kaarina Jaakontr Makkonen 1722 ja he asuivat Pylvänälän kylässä. Jatko on ehkä Matti Pylvänäinen ja Kirsti Juhontr Ikonen 1688.
Katariinan äidin Annan vanhemmat olivat Juho Juhonp Pylvänäinen 1751 ja Kaarina Yrjöntr Paappanen 1752. Isovanhemmat olivat Juho Hannunp Pylvänäinen 1718 ja Kaisa Jaakontr Virolainen 1732 (?) sekä Yrjö Yrjönp Paappanen 1715 ja Riitta Niilontr Pylvänäinen 1721. Ja sitten seuraavasta esipolvesta saattaisi löytyä Hannu Juhonp Pylvänäinen ja Niilo Paavonp Pylvänäinen.
Kaarina on moninkertaisia Pylvänäisiä, kun hän on Matin, Juhon ja Paavon sukuhaaroihin kuuluva. Nämä kaikki näyttäisivät olleen Pylvänälän kylän poikia eikä Kuvasmäen Pylvänäisiä. Tai voihan olla niinkin, että Emilia Pylvänäisen isänisä Matti 1817 on ollut Katariina Pylvänäisen 1817 syslinki eli siis kolmansia serkkuja. Tutkimalla asia selviäisi.
Kangasniemen vanhin rippikirja on vaikeaselkoinen, kuten digikuva 16 osoittaa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/rippikirja_1734-1741_tk1043/16.htm
eeva häkkinen
04.12.11, 19:08
Kangasniemen vanhin rippikirja on vaikeaselkoinen, kuten digikuva 16 osoittaa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/rippikirja_1734-1741_tk1043/16.htm
Tapani, täällä olis helpompi versio:
http://hiski.genealogia.fi/rk/sivut.php?kirja=40
Tässä vinkki kaikille Aatu ja Iita Attenbergin ystäville.
1. kuva: Adolf, postinkantaja 1898-1928, hevosineen
2. kuva: Iida Attenbergin o.s.Pynnönen hautajaiset
osoitteessa http://www.jukkajoutsi.com/kniemi77.html (http://www.jukkajoutsi.com/kniemi77.html)
Tervehdys jälleen ja kiitos hyvistä vastauksista!
Attenbergien esi-isistä en pysty jäljittämään Toivakasta Christina Mattsdotterin isän vanhempia, pystyisikö joku ne löytämään?
Lähtötiedot:
Tytär Christina Mattsdotter 2.5.1800 Jyväskylän msr Toivakka-9.7.1833 Kangasniemi Rekola 1.
(pso 12.4.1819 Jyväskylä msrk tal.Tuomas Pynnönen 12.12.1796-11.5.1866 Kangasniemi Rekola 1.)
Isä Matts Staffasson 1765 Toivakka-22.10.1849 Toivakka Janhoin.
hänelle en löydä vanhempia enkä esi-isiä!
(pso 16.12.1798 Jyväskylä msrk Eva Thomasdr Toivakka 18.1.1781-16.6.1863 Toivakka Janhoin, hänen vanhemmat olen löytänyt)
Tässä alla olevassa rippikirjan linkissä Thomas 1765 ja Eva 1781 näkyvät, mutta mistä on Thomas tullut taloon?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=15301&pnum=437
Terveisin Leo koskinen
Minua kiinnostaisi Matti Ikosen s.1684 vaimo Marketta Mackoin. Ei taida löytyä niin vanhaa tietoa. :rolleyes:
Minullakin on Matti Ikosen vaimona Margeta Mackoin ilman tietoja.
Katsoin lisätietoja Kangasniemen Ikolasta, mutta löytyi ristiriitaa:
-Hiski vuosina 1712 ja -14 au-lapsien äitinä Margeta Mackoin ja isänä
suluissa(Mats Ikoin)
-Rk 1757-64 Ikola, Matin vaimo Marg. kuolee 21.12.1761 Ikola
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1059&pnum=49
-Kuolleissa on samalla päivämääräällä Ikolassa
Margaretha Puska 21.12.1761 kuollessa 90 vuotias.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=777&pnum=50
Mitehenhän Margaretan sukunimi on muuttunut Makkosesta Puskaksi?
Onko kyse yhdestä ja samasta vaimosta vai kahdesta vaimosta?
Terveisin Leo Koskinen
Vieläköhän tämä vanha postaus on voimissan.
Joutsan Mieskonmäessä asuneista Pylvänäisistä olen kiinnostunut. Olivatko mahdollisesti veljeksiä ja mistä tulivat Joutsaan?
Anders Pylvänäinen s.1758 vo Maria Matsintytär 1762
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11684&pnum=230
Erik Pylvänäinen s.1759 vo Caisa Petterintytär s. 1761
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11686&pnum=161
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6531372
käsittääkseni Andersin äiti Carin Wirolainen. Mutta mistä tämä perhe ilmestyy Joutsa/Hartola Mieskonmäki. Kangasniemeä epäilen joskaan en ole löytänyt varmistusta, siellä nimittäin syntyy Hiski:n mukaan Johan Pylvänäiselle ja Carin Wirolaiselle 3.12.1755 Erick, 24.11.1757 Anders, 4.5.1750 Carin ja 9.9.1751 Johan. Sillä selittyisi myös se että välillä käytetään isän mukaan Johansson. Hartolassa on enemmän sääntö kuin poikkeus, ettei sukunimiä käytetty vaikka sellainen olisi ollutkin.
Olen seurannut polkua Johan Johansson Pylvänäinen 9.9.1751 Kangasniemi Pylvänälä-20.11.1819 Tikanmäki Torp, vanhempinaan:
Johan Hansson Pylvänäinen 1718-k.?
vih. 27.12.1749 Kangasniemi
Carin Jacobsdr Wirolainen s. Noin 1932 Kangasniemi Åkryntaipal-k.?
Ovat torppareina Rk 1766-89 Kangasniemen Äkryntaipal 4
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1060&pnum=134
Nyt selvisi Carin kuolinaika ja paikka:
Linkistäsi näen, että leskiCarin Wirolain kuolee 1788 Mieskonmäen Siikaniemessä
Hiski antaa tarkan kuolin päivän leski Caisa Jacobsdr 19.1.1788 Miskonmäki Siikaniemi 47v
eli on syntynyt 1741.
Uskon, että olet arevelussasi oikeassa, todisteita varmaankin löytyy, jos jaksaa tutkia rippikirjoja.
Milloin ja missä Carinin puoliso kuoli on minulle arvoitus?
Jäi mainitsematta ristiriita, jos kuolinikä 47 vuotta pitää paikkansa, niin syntymä vuosi 1741 ja vihkiaika 27.12.1749 ovat räikeässä ristiriidassa.
Toisaalta muuttaneiden tiedojen siirrtymisessä on ollut vaikuksia monestakin syystä.
Kiitos Leo. k! Sain vahvistusta olevani oikeilla jäljillä.
Tuo Karin Wirolaisen kuolin ikä ei voine pitää paikkaansa. Epämääräisen rippikirja sivussa on vuodelta 1781 luku 65 joka voisi tarkoittaa tuolloista ikää, joskin sekin on hieman ristiriidassa viimeisen lapsen syntymään olisi tuolloin ollut 49 vuotias tytär Helena suntyi Kangasniemellä 24.4.1765.
Kaikki Johan Pylvänäisen ja Karin Wirolaisen lapsista lukuunottamatta Carin Pylvänäistä s. 4.5.1750 (avioitui Sigfrid Pylvänäisen kanssa 10.10.1773) asuivat myös Hartola/Joutsa. En vain ole onnistunut löytämään missä perhe asui tuon mainitsemasi Kangasniemen rippikirjan ja Hartolan 1781 aloitetun rippikirjan välilä, tuohon aikaan mahtuu Johan Pylvänäisen kuolema.
Kiinnostukseni tätä perhettä kohtaan on kaksinkertainen. Olen Anders Pylvänäisen s. 24.11.1757 jälkeläinen ja mieheni Erick Pylvänäisen s. 3.12.1755 :) :)
Leo k.
Voisiko tämä olla oikea Johan Pylvänäinen joka kuolee Seppälässä 4.8.1777 60 -vuotiaana. Ikä olisi sopiva ja ajankohta ajatellen lesken ja lasten muuttoa Joutsaan. En Kylläkään löydä Kangasniemen rippikirjalta Seppälästä ketään tuttuja. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=777&pnum=99
Joo voisi sopia vallan hyvin.
Minulla on jostakin saatuna (En ole merkinnyt, mistä olen saanut tiedon) ,
että Johan Hansson Pylvänäinen s.1718-?
Isänä Hans Johansson Pylvänäinen
Sinun löytösi kuoleista sopisi ”liiankin täydellisesti”.
Johan k.1777 Seppälä-59v=1718
En minäkään löydä Johania Seppälästä ,rippikirjassa?
Hiskistä huomaan nyt, että
vihitty 9.10.1715 Kangasniemi
Hans Johansson Pylvänäinen ja Elin Pehrsdr Hokkanen
Kummankaan kohdalla ei ole mainittu kylää mistä ovat kotoisin.
Toivottavasti joku tietää enemmän?
Hans Pylvänäinen oikea sivu ylinnä. k. 28.10.1771 60v
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=777&pnum=85
ja löytyy vaimoineen täältä Vehmaan kylältä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1060&pnum=130
Ei voine olla Johan Pylvänäisen vanhemmat?
Joo olen samaa mieltä , että liitteesi henkilöt eivät voi olla mainitsemani Johanin vanhemmat, iän puolesta.
Onkohan liitteissäsi esittämäsi henkilöt eri henkilöt kuin 1715 vihityt henkilöt?
Hyvä kysymys. Rippikirjalla Hansin syntymävuosi 1701 ja kuolinvuosi 1771 joten onhän ollut ainakin seitenkymppinen. Kuinkahan luotettavia nämä vuodet mahtaa olla?
Huomasin vielä, että Hiskissä ei syntyneitä ole vuosilta1716-1720, joten voisihan vielä olla pientä toivoa, että nämä Hans ja Elin olisivat oikeat vanhemmat. Mahtaakohan noita syntyneitä olla missään? Mikähän mahtaisi olla seuraava paikka jota voisi tutkiskella?
Kari Pesonen
10.03.14, 22:44
Leo k.
Voisiko tämä olla oikea Johan Pylvänäinen joka kuolee Seppälässä 4.8.1777 60 -vuotiaana. Ikä olisi sopiva ja ajankohta ajatellen lesken ja lasten muuttoa Joutsaan. En Kylläkään löydä Kangasniemen rippikirjalta Seppälästä ketään tuttuja. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=777&pnum=99
Kyllä voisi olla Juho Hannunpoika Pylvänäinen, jonka puoliso oli leski Kaisa Jaakontytär Virolainen. Kaisan edellinen puoliso oli Erkki Laitinen.
Perhe mainitaan vuosien 1766 - 1771 rippikirjassa torpparina Pylvänälä 4:ssä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1060&pnum=134
mutta jo vuoden 1770 henkikirjassa mainitaan Juho Pylvänäinen, puoliso ja lapset Juho ja Kaisa Seppälä 4:n osatalossa lampuotina. Nähtävästi kyse on Pylvänälä 4:n torppari Juhosta, sillä Pylvänälässä hän ja perhe ei myöhemmissä rippikirjoissa näy.
Hieman oudoksuttaa hautaustiedossa mainittu bonde eli isäntä. Muistikuvani on, että henkikirjassa mainittiin lampuodiksi. Tätä en nyt pysty tarkistamaan.
Hartolan Mieskonmäen Wallaspeltoon (ja Siikaniemeen) Pylvänäiset näyttävät menneen Kaisan ja Erkki Laitisen tyttären Marian (Juho Hannunpojan tytärpuoli) avioiduttua leski Juho Sipinpoika Granatin kanssa. Sipi Sipinpoika Granat oli hartolalainen ruotusotamies.
Juho Hannunpojan ja Kaisa Jaakontyttären vanhempia en ole toistaiseksi löytänyt, enkä Erkki Laitisen vanhempia tai hänen isänsä patronyymiä.
Itse olen äitini puolelta Juho Juhonpoika Pylvänäisen (s. 9.9.1751, k. 20.11.1819 Toivakka, Tikanmäki trp) jälkeläinen, kuten tämän ketjun aikaisemmista sanomista käy ilmi.
Olisi mielenkiintoista vaihtaa yksityisesti tietoja tämän Pylvänäisten sukuhaaran jälkeläisten sairauksista. Käsitykseni on, että suvussa saattaisi esiintyä tiettyjä perimään liittyviä sairaustaipumuksia.
Kari Pesonen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.