Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Simon Tallgren, myöh. Rask Hattulasta
Onko omissa tutkimuksissasi tullut vastaan hattulalainen Simon, joka ensin esiintyy Hiskissä sukunimellä Tallgren (1760-luvulla) mutta joka myöhemmin rippikirjoissa onkin muuttunut sukunimeltään Raskiksi. Kysymys ilmeisesti Hämeen jalkaväkirykmentissä palvelleesta sotilaasta. Vihkikirjoissa 25.10.1765 on Simon Tallgrenin ammatiksi merkitty res.drag. eli kaiketi reservin rakuuna. Simon Tallgren/Rask oli naimisissa Leinjälästä kotoisin olevan Hedvig Eriksdotterin kanssa ja heillä oli ainakin lapset Simon ja Anders, jotka kumpikin myöhemmin muuttivat Joroisiin. Anders syntyi 17.9.1781 Hattulassa, paikassa nimeltään Hurtala, Amundi. Simon Rask syntyi 27.4.1767 samoin Hattulassa, perheen asuessa Rahcolassa, Recolan talossa. Kaikki tieto olisi tervetullutta! Minua kiinnostaisi varsinkin poikien isän Simon Tallgren/Raskin juuret ja hänen uransa sotilaana.
Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti, Everstiluutnantin komppania, katselmus 7.9.1767
36. Rahkola, Jacob Enbom kuollut 6.10.1762. Hänen tilalleen otettu 19.5.1767 reservi samalla numerolla Simon Hindricsson Rask, 28-vuotias, ¼ vuotta palveluksessa, naimisissa, syntynyt Hämeessä
http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15378&pnum=90
Varamiesten värväyslyettelo 5. ja 6.2.1761
36. Esitelty renki Simon Hendersson, 20-vuotias, syntynyt Hattulassa, hyväksytty
http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18201&pnum=700
Rekrytointirulla 22.3.1776
36. Saanut eron 15.6.1775. Tilalle 31.7. reservirakuuna no 61. Anders Jacobsson, syntynyt Janakkalassa, 24-vuotias, naimaton
http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18202&pnum=438
Kaija Salminen
27.11.11, 18:27
Onko omissa tutkimuksissasi tullut vastaan hattulalainen Simon, joka ensin esiintyy Hiskissä sukunimellä Tallgren (1760-luvulla) mutta joka myöhemmin rippikirjoissa onkin muuttunut sukunimeltään Raskiksi. Kysymys ilmeisesti Hämeen jalkaväkirykmentissä palvelleesta sotilaasta. Vihkikirjoissa 25.10.1765 on Simon Tallgrenin ammatiksi merkitty res.drag. eli kaiketi reservin rakuuna. Simon Tallgren/Rask oli naimisissa Leinjälästä kotoisin olevan Hedvig Eriksdotterin kanssa ja heillä oli ainakin lapset Simon ja Anders, jotka kumpikin myöhemmin muuttivat Joroisiin. Anders syntyi 17.9.1781 Hattulassa, paikassa nimeltään Hurtala, Amundi. Simon Rask syntyi 27.4.1767 samoin Hattulassa, perheen asuessa Rahcolassa, Recolan talossa. Kaikki tieto olisi tervetullutta! Minua kiinnostaisi varsinkin poikien isän Simon Tallgren/Raskin juuret ja hänen uransa sotilaana.
Hei Regina!
Vaikuttaa siltä, että olet sukua pojilleni heidän isänsä kautta. Simon Henrikinpoika Tallgrenin veli Henrik Höök, ent. Tallgren on poikieni esi-isä. Henrikistä ja hänen räätälipojastaan Emmanuelista on käyty keskustelua viestiketjussa http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8340 pari vuotta sitten ja uudelleen tänä syksynä. Olin itse aluksi aivan väärillä jäljillä Vanajan räätäli Emmanuel Nymanin vanhempien suhteen, mutta sitten Esko Karisalmen ja Leena Heikelän avulla pääsin oikeille jäljille (edellä olevan viestiketjun viestistä 5 eteenpäin).
Emmanuelin (Höök, myöh. Nyman) vanhemmat olivat sotilas Henrik Höök, ent. Tallgren (kast. 28.4.1752 Hattula, Kanunki, k. 10.4.1815 Hattula, Tenhiälä) ja Eeva Juhontytär Janakkalasta. Henrikin vanhemmat olivat Leena Heikelän mukaan Henrik Simonpoika Tallgren (s. 1705, k. 1.12.1783 Hattula, Hurttala, Seppälä) ja Maria Matintytär. Tässä pariskunnan vihkitieto Hattulan Hiskistä::
1737 Kanungi Drag. Hendr. Simonss. Tallgren Pig. Maria Mattsdr. Mervis Pietola
Tässä linkkejä rippikirjojen sivuille, joilla perhe näkyy:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1732-1738_tk94/46.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1753-1760_tk94/55.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1760-1766_tk94/61.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1796-1800_tk96/370.htm
Olisiko tässä sinulle hiukan alkupaloja tutkimuksille? Minä en ole vielä tutkinut juurikaan Henrik Höök/Tallgrenin sisarusten kohtaloja. Simo-veljestä tiedän sen verran, että hän syntyi 24.10.1738 Hattulan Kanungissa. Kuolinaika on mahdollisesti 29.1.1783 Hattulan Hurttalan Amundi, mutta tieto ei täsmää Hiskin mukaan syntymäajan kanssa. Samoin isä Henrik Simonpojan ja äiti Maria Matintyttären taustat odottavat selvittelemistä.
On synkkä ja myrskyinen yö täällä Salossa, ollut koko päivän, - siitä huolimatta mukavia sukututkimuksia ja jo joulun odotustakin!
Terv. Kaija
Hei Kaija
Täytyy sanoa, että tämä Sukuforum on kyllä aivan verraton paikka, "chatti" parhaasta päästä. Niin paljon tietoa ja uusia sukusiteitä tämän kautta löytyy. Kun luin tuon teidän aikaisemman viestiketjunne, soittivat päässäni pienet kellot ja arvelin että jotain yhteistä voisi löytyä. Sotilasnimien kanssa on vain niin hankalaa, kun ne saattavat muuttua moneenkin kertaan, niin kuin näiden Tallgren/Raskien kanssa. Eikö myös Höök liene sotilasnimi?
Luen nyt ajan kanssa tuon aikaisemman viestiketjunne ja pistän asioita itselleni ylös. Jos löydän jotain kiinnostavaa, laitan viestiä. Olen kyllä niin aloitteleva sukututkija, että mitään suuria löytöjä tuskin teen.
No, yksi löytö oli se, että olen sattumalta osunut asumaan aivan esi-isieni juurille Hattulaan. Olin aina kuvitellut, että Raskit ovat alunperin Savosta, mutta ehei.
Tällä hetkellä tosin asun Pretoriassa. Täällä on ilta pimennyt ja tekee ukkosta. Afrikkalaiset ukonilmat ovat kokemisen arvoisia! Suomessa on ensimmäinen adventti, valoa sinne ja hyvää joulunodotusta!
Kaija Salminen
27.11.11, 19:45
Hei taas!
Samat sanat, on tämä mahtava foorumi. Olen itsekin saanut paljon apua tutkimuksiini, ja tarjonnut myös omia tietojani tarpeen tullen. Katselin tässä Hiskiä ja SSHY:n sivuja "sillä silmällä", ja Rahkolan Rekolasta löytyi Simon Rask perheineen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1775-1778_tk95/117.htm
Näkyvät muuttaneen Janakkalaan, mutta minne sinne, se ei käy ilmi rippikirjasta. Raskin nimellä ei löytynyt Janakkalan Hiskistä kastettujakaan, mutta patronyymillä löytyi Helena-tytär.
9.3.1778 10.3.1778 Leppäkoski Kivistö Torp. Simon Henricsson Hedvig Ericsdr. Helena
No sen ajankohdan rippikirjasta löytyvät Henrik ja Hedvig Leppäkosken Kivistön torpasta, mutta eivät näköjään kauan viihtyneet Janakkalassa, vaan palasivat takaisin Hattulaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1776-1781_tk238-239/64.htm
Henrik asettui lampuodiksi Hurttalan Amundiin, koskapa siellä syntyi Hiskin mukaan Antti:
17.9.1781 19.1.1781 Hurtala Amundi Lbd. Simon Henrss. Hedvig Ericsd. Anders
Rippikirjassa Henrik näkyy Hurttalassa vaimoineen ja lapsineen. Ja kyllä se edellisessä viestissä mainitsemani kuolintietokin pitää paikkansa tämän rippikirjasivun mukaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1779-1784_tk95/18.htm
Syntymävuodessa on jatkuvasti 11 vuoden heitto rippikirjan ja Hiskin tietojen kanssa. Se pitää vielä tarkistaa Hattulan alkuperäisistä kastettujen luetteloista. Rask-nimi ei näy enää näillä viimeisillä rippikirjan sivuilla. Onkohan seuraava rakuuna saanut sen nimen? Mutta jätänpä nyt jotakin hommaa sinullekin :).
Terv. Kaija
Leena Heikelä
30.11.11, 19:21
Tosi hieno tämä SukuForum!!
Kyllä näköjään olemme samoilla jäljillä, sillä olen päässyt (joskus aiemmin tänä vuonna) seuraillessani tuota Simon Tallgrenin perhettä Hattulasta poispäin siihen tulokseen, että kaksi pojista siirtyi Joroisiin. En silloin ollut uskoa silmiäni enkä ole tohtinut kertoa löydöstäni edes Kaijalle - niin uskomattomalta se Joroinen vaikutti siinä vaiheessa...
Olen Porin kaupunginkirjaston yleisöpäätteen ääressä, joten en voi ihan nyt selventää asiaa. Oma tietokoneeni ja sukututkimusaineistoni ovat Turussa.
Oletteko löytäneet myös koukkauksen Turkuun, observatorion vahtimestarin kohdalla? Se Turun Tähtitorninmäki ja vanha tähtitorni näkyvät melkein kotini ikkunaan.
Palaan asioihin päästyäni Turkuun.
Terveiset sateisesta Pretoriasta!
Minulle taas oli iso yllätys loikkaus Hattulaan! Olin ajatellut, että nuo "omat" Raskini ovat kaikki Savosta, mutta olin ns, häpnaadilla lyöty, kun kadoksissa ollut lenkki löytyikin Hattulasta. Suomen kotimme kun on ihan niillä samoilla nurkilla eikä minulla ollut aavistustakaan siitä, että olin sattumalta päätynyt juurilleni.
Hattulasta vielä. Kirkonkirjoissa on mm. sellainen tieto, että Otto Fredrik Rask (ilmeisesti Joroisiin päätyneen Simon Tallgren, myöh. Raskin poika) muutti ainakin joksikin aikaa sinne takaisin äitinsä Caisa Greta Wilkmanin ja isäpuolensa Adam Laitisen kanssa 1820. Myöhemmin Otto Fredrik kyllä palasi lupsakoiden savolaisten pariin ja asettui Kerimäelle pitäjänsuutariksi.
Kerro Leena lisää Turun Tähtitornimäestä! Kuka siellä oli töissä?
Kaija Salminen
01.12.11, 10:20
Hei Regina!
Anders Rask, s. 17.9.1781 näkyy kulkeneen pitkin poikin Suomen maata. Milloin lienee tullut ensimmäisen kerran Joroisiin, mutta tässä alla hän lähtee Joroisten poismuuttaneiden mukaan Turkuun , tittelinä skom. eli suutari? (myöhemmin kuitenkin koulumestari ja myös - observatorion vahtimestari!):
24.9.1817 C.B. 81 Skom. Anders Rask Åbo
alkup - LISÄ: led. alkup - IKÄ: 7.9.1781\Ki Hattula alkup - MUUTTONRO: 13
Hattulan sisäänmuuttaneista löytyy seuraava tieto Anders Raskista, nyt tittelillä observatorion vahtimestari:
23.10.1820 2.11.1820 Vendola 634 Observat: Vaktmest. Anders Rask Åbo
alkup - LISÄ: l. alkup - ALKUPKOMM: skolmest. alkup - MUUTTONRO: 75
Hattulan poismuuttaneet:
1821 Wendola p. 634 skom. Anders Rask Jorois
alkup - PV1: - alkup - KK1: - alkup - LISÄ: l. alkup - ALKUPKOMM: v. s:ne sklomest.
Ja sitten Anders Rask tulee taas Joroisiin:
10.4.1821 19.4.1821 C.B. 81 Observat. vacktmäst. Anders Rask Åbo och Hattula
alkup - IKÄ: f. 7.9.1781\Ki Hattula alkup - ALKUPKOMM: Åbo 23.10. och Hattula 10.4. alkup - MUUTTONRO: 8
Ehkäpä Leenalla on enemmän elämäkertatietoja Anders Raskista.
Terv. Kaija
Andersilla taisi olla ns. polte veressä. No, hänen elämänsä kuulostaa varsin mielenkiintoiselta! Oma suora esi-isäni tiettävästi oli Andersin veli Simon, mahtaakohan hänestä löytyä yhtä hyvin tietoa? Simon lesken (Caisa Greta Wilkman) myöhemmissä muuttotiedoissa Joroisista Hämeenlinnaan luki skom.änka, mutta Simon oli joidenkin tietojen mukaan torppari/ lampuoti. Olen tässä alkanut miettiä, että mahtoiko Otto Fredrik Rask (myöhemmin Kerimäen pitäjänsuutari) sittenkin olla Andersin eikä Simonin poika?
Tämä arvoitus kun selviäisi!
Leena Heikelä
02.12.11, 00:19
Mielenkiintoinen vaihtoehto se, että Otto Fredrik Rask olisikin Anders Raskin poika.
Vastasin äsken aika laajasti, mutta kun olin lähettämässä viestiä, se hävisikin johonkin bittiavaruuteen!
Yritän uudelleen ainakin alkua...
Merkintäni Simon Raskista päättyvät tähän Joroisten rippikirjan sivuun, jolla näkyy myös veli Anders Rask:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/rippikirja_1808-1823_tk1671-1672/82.htm
Anders Rask näyttää käväisseen myös Nurmijärvellä ja Kuopiossa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/rippikirja_1831-1844_tk1672_i/7.htm
Palattuaan Kuopiosta Anders kuoli Joroisissa v. 1840:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/rippikirja_1831-1844_tk1672_i/18.htm
Tuolla samalla sivulla näkyy myös Simon Raskin leski uuden aviomiehen Adam Laitisen kanssa.
Minulla oli ensimmäisessä versiossa myös tietoa Simonin ja Andersin sisarista, mutta jatkan toisessa viestissä.
Leena Heikelä
02.12.11, 00:50
Simon ja Anders Raskin sisar Hedvig (1770) näyttää avioituneen säämiskäntekijä Nybergin kanssa ja saaneen ainakin viisi lasta Hämeenlinnassa. Tässä Hedvig on jo leskenä. Samalla sivulla on tytär Fredrika Karolina Nyberg (1804) ja raumalainen (?) aviomies sekä kaksi lasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1831-1836_ksrk_tk3/146.htm
Toinen sisar Maria Rask (13.6.1774) avioitui Gustaf Elgin kanssa ja sai ainakin kaksi lasta (Anna Helena ja Erik Johan). Pariskunta näkyy tässä sivun alalaidassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1831-1836_ksrk_tk3/95.htm
Minulla on vielä joitakin hajatietoja Simon Raskin (1767-1817) lapsista.
Jatketaan taas joskus toiste...
Suuret kiitokset!
Jos Anders Rask kuoli vasta 1840, tuntuisi tietysti omituiselta että hän olisi antanut jo 1820 poikansa ottopojaksi veljensä leskelle. 1820 Caisa Greta Wilkman ja Adam Laitinen muuttivat Hattulaan, mukana 10-vuotias "styvson" Otto Fredrik Rask. Ehkä tuo merkintä ottopojasta siis yksinkertaisesti tarkoitti Oton suhdetta Adamiin.
Aikamoista salapoliisinhommaa! Naisten etsivätoimisto nro 1. Täällä sitä saisi aitoa rooibos-teetäkin...
Leena Heikelä
02.12.11, 16:39
HEH, HEH !!
HisKi-haun kautta löytyy tieto Tukholman suomalaisessa seurakunnassa v. 1810 kastetusta Otto Fredrikistä. Huomio kiinnittyy siihen, että ÄIDISTÄKIN on mainittu vain ikä!?
Ken lienee tämä kyseinen Otto Fredrik??
Tässä on vielä sivu Joroisten vuosien 1819-34 lastenkirjasta. Siinä näkyy Simon Raskin lapsia:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/lastenkirja_1819-1834_tk1675_lll/34.htm
Tässä oikeanpuoleisella sivulla taas on tieto siitä, että Adam Laitinen perheineen olisi muuttanut Turkuun. Muistaakseni löysin kuitenkin kesällä heidät Hämeenlinnasta ilman että he olisivat ehtineet ainakaan asua yhtään Turussa. Mielestäni kyllä ottopoikamerkintä saattaa hyvinkin tarkoittaa vain Otto Fredrikin suhdetta Adam Laitiseen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/muuttaneet_1794-1822_tk1679/58.htm
Hyvää viikonvaihdetta!
Leena Heikelä
02.12.11, 16:54
Ja vieläkin löytyi merkintöjä...
Oikeanpuoleisen sivun mukaan Otto oli Simonin poika (muutto Viipuriin!). Jotkut tutuista sukututkijoista ovat menneet jo niin pitkälle, että ovat teettäneet laajoja DNA-tutkimuksiakin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/joroinen/muuttaneet_1823-1852_tk1679/9.htm
Minäkin löysin aikanaan sen Tukholman kasteilmoituksen ja mielikuvitus alkoi jo laukata. Mutta ilmeisin ratkaisu kai usein on se oikein, eli Otto Fredrik oli Simon Simonsson Raskin (e. Tallberg) poika.
Yhtä asiaa tosin olen miettinyt. Simonilla ja Caisalla oli useampia lapsia, mutta vuonna 1820 Caisan ja Adamin mukana muutti vain Otto. Ehkä muut jo olivat muuttaneet omilleen siinä vaiheessa?
Mahtoikohan Otto muuten missään vaiheessa oikeasti asua siellä Viipurissa? Ihan outo kuvio tuo muutto.
Ja muuten, onnittelut kaikille, jotka osaavat tulkita noita vanhoja kirjoituksia. Oletteko käyneet jotain kursseja? Minä en oikein saa niistä mitään tolkkua. :confused:
Leena Heikelä
03.12.11, 20:12
En ole käynyt kursseja, mutta olen tehnyt tätä hommaa vuoden 1999 syksystä lähtien lähes päivittäin...
Joroisten lastenkirjasta näkyy, että moni Simon Raskin lapsista kuoli ihan nuorena.
Hedvig Maria Rask (2.9.1801) sen sijaan lähti seikkailemaan setänsä perässä Turkuun! Hedvig Maria on merkitty vahtimestari Anders Raskin kasvattityttäreksi (aika lailla sivun alalaidassa). Olisivatko hänen äitinsä ja Adam Laitinen lähteneet tytön perään Joroisista?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/rippikirja_1815-1831_jk1150/191.htm
Ehkä Hedvig oli perinyt setänsä liikkuvan luonnon?
Jäi kiinnostamaan myös tuon eloisan Ändersin perhe-elämä ja yritin etsiä tietoja Hiskin kautta. Löytyi parikin ajallisesti sopivaa Anders Raskia vaimoineen, mutta kuka vaimo lienee se oikea? Tai ehkä heitä oli useita?
Vaati vaimolta omanlaistaan luonnetta kestää Andersin lukuisia muuttoja ja ammatinvaihdoksia.
Tämä Anders/Simon-kuvio on mielenkiintoinen. Simon pysyi paikallaan ja Anders meni ja teki. Monestihan veljekset saattavat olla hyvinkin erilaisia.
Hyvää toista adventtia täältä Etelä-Afrikasta. Olen mennyt ja tehnyt tyhmän tempun - kutsunut italialaisia ruokavieraita syömään maksaa venetsialaiseen tapaan. Tilannetta ei taida pelastaa se, että he ovat syntyisin Venetsiasta...
Kaija Salminen
04.12.11, 09:45
Hei!
Kylläpäs on tullutkin paljon uutta tietoa näistä Tallgren/Rask-veljeksistä, kiitoksia Leenalle ja Reginalle.
Minä huomasin vasta äskettäin, että olen aikaisemmin sekoillut nimien kanssa. Viestissä 6 olen kahteen kohtaan kirjoittanut Henrikistä vaikka tarkoitin tietenkin Simonia. Henrik oli poikieni esi-isä (Simonin veli), ja molempien isä oli myös Henrik.
Terv. Kaija
- - -
No sen ajankohdan rippikirjasta löytyvät Henrik (po. Simon) ja Hedvig Leppäkosken Kivistön torpasta, mutta eivät näköjään kauan viihtyneet Janakkalassa, vaan palasivat takaisin Hattulaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1776-1781_tk238-239/64.htm
Henrik (po. Simon) asettui lampuodiksi Hurttalan Amundiin, koskapa siellä syntyi Hiskin mukaan Antti:
17.9.1781 19.1.1781 Hurtala Amundi Lbd. Simon Henrss. Hedvig Ericsd. Anders
- - -
Terv. Kaija
Kylläpäs tällä Kaijan viestin liitteenä olevassa kirkonkirjassa onkin ollut selkeäkäsialainen pappi. Lisää tuommoisia kirjoittajia, toivoo aloitteleva sukututkija ;)
Harry Herlin
06.12.11, 22:26
Amundin lampuodista,
Kirjassa "Harald Herlin I, esi- ja jälkipolvien saatossa", Frenckellin kirjapaino, Helsinki 1974, isäni serkku Heikki Herlin kirjoittaa (s.5): Hattulan vanhan kirkon äärellä heti kirkkomaan pohjoispuolella on Amundin entinen talonpaikka. Talossa syntyi ensimmäinen nimeä Herlin kantanut esi-isä.
"Hattulan historia", Mäntylä 1976 kertoo puolestaan: Amundi perustettiin autiomaalle 1540-luvulla ja oli pinta-alaltaan 1 5/6 koukkua. Talon 5. isäntä Amund Olofsson lienee jättänyt nimensä taloon. Hän isännöi 1613-1633. Talo toimi 1600-luvun lopulta Herniäisten säteriratsutilan augmenttina eli aputilana 1800-luvun alkuun ja hävisi talona 1830-luvulla, jolloin Herniästen toisesta puoliskosta muodostettiin Kalliolan tila.
Amundin lampuotina 1752-76 oli Gabriel Mattsson (1700-1776), jonka pojanpoika Anders Johansson otti sukunimekseen Herlin. Nimenvalintaan vaikuttivat luultavasti Herrnäsin säteri, jossa asui Andersin kummivanhemmat ja kuoluttajat, ja ehkä Hattulan kappalaisen Jakob Taimelinin nimi. Anders Herlinistä tuli hattumaakarimestari ja hän oli myös raatimiehenä sekä Naantalissa että Hämeenlinnassa.
Seuraava lampuoti oli lyhyen ajan Gabrielin poika Johan Gabrielsson (1742-84) mutta jo 1778 näyttää sinun Simon Henriksson olevan isäntänä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1775-1778_tk95/11.htm
tässä hänen nimensä on väärin Henr. Henrikss mutta se on korjattu seuraavassa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1779-1784_tk95/18.htm
1791 Amundin lampuotia isännöi rakuuna Johan Hertzberg. Hurttala on muuten Hattulan kirkonkylä.
Kesällä 1990 Amundin talonpaikalla asui ystävällinen vanha täti, jonka pihalla saimme poikani kanssa tallustella ja kuvata isoa uhrikiveä, joka toivottavasti vieläkin sijaitsee talon nurmikolla.
Harry.
Leena Heikelä
07.12.11, 14:38
Kiva kun täältä löytyy yhä uusia sukulaisia! Gabriel Mattssonin veli Daniel oli esi-isäni. Hän oli lampuotina Pelkolan kylässä (Rantala Ja Skyttälä):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1739-1753_tk94/13.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1739-1753_tk94/11.htm
Harry Herlin
07.12.11, 15:53
Kun isäni 1960-luvulla selvitti aikaisia esi-isiämme hän totesi Daniel Mattssonista: Hänestä on maininta vuoden 1707 manttaaliluettelossa, jolloin hän on Grelsin veljenä Sipilässä ja vuosina 1710-12 toisessa Hurttalan talossa. Hän saattaa olla se Daniel Marttilassa, jonka lapset haudattiin Hattulassa 1720 ja 1722. Isonvihan jälkeen hän häviää manttaaliluetteloista, jotka taas aloitettiin vuonna 1727. Vaimoksi Danielille isäni oli merkinnyt Brita.
Olisi todella mielenkiintoista vaihtaa kanssasi tietoja lähteistä, missä osoitetaan että mainitsemasi Daniel on tämän Grelsin veli(puoli?) sekä myös silloin Gabrielin ja Annan veli. En ole koskaan tutkinut mikä tämä "toisessa Hurttalan talossa" oli. Isä tälle sisarusparvelle on hyvin todennäköisesti kirkkoväärtti Matts Grelsson, josta ei tiedetä mistä hän on Hurttalaan tullut.
Sanoin veli(puoli?) koska Grelsin ja Gabrielin ikäero on 25 vuotta, jolloin he todennäköisemmin olivat velipuolia kun veljiä. Anna on myös mainittu Grelsin siskona Sipilässä 1707-12. Matts Grelsson haudattiin 1714 ja oli nähtävästi ison vihan uhreja.
Nämä minun tiedot Matts Grelssonista ja hänen mahdollisista lapsista on julkaistu: Släktbok ny följd II:3-4, Ingegerd Lundén Cronström, 1971 ja siinä on kaikki lähteet mainittu.
Parhain terveisin Harry.
Leena Heikelä
07.12.11, 23:11
Olen tutustunut teokseen Släktbok Ny följd II ja huomannut, että Daniel Mattssonin vaimoksi on merkitty Brita. Olenkin sitä mieltä, että Daniel Mattsson avioitui uudelleen jäätyään leskeksi Brita Tuomaantyttärestä. Tässä ovat mielestäni Daniel ja Brita:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1739-1753_tk94/229.htm
HisKi-haulla löytyy Hattulan haudatuista Brita Thomasdr (Lb. h:ron) Pelkolan kylän Rantalasta (haudattu 7.12.1729).
Myöhemmin Pelkolan Rantalassa siis asui lampuoti Daniel Mattsson, joka kuoli Pelkolan Skyttälässä 1.5.1758 iältään 74-vuotiaana.
Tämä on silti ihan epävarmaa, sillä rippikirjan vuodet 1739-53 eivät näytä täsmäävän Brita Tuomaantyttären kuolinajan kanssa. Mutta tämä Daniel Mattsson on kuitenkin Pelkolan Rantalassa ja (S)kyttälässä samannimisten lasten kanssa...
Poika Michel siirtyy Sattulan Kukkolaan rusthollariksi naituaan edellisen rusthollarin lesken.
Hattulan historiassa (jota en omista) on talojen kohdalla mainintoja Samuel Reuterista, "joka antoi tilansa lampuotinsa hoidettavaksi". Lampuodin nimeä ei muistaakseni mainita, mutta Rantalasta ja Kyttälästä on kyse? Nyt pitäisi löytää lisätietoa taloista... Se, että Daniel Mattsson katoaa manttaaliluetteloista sopisi mielestäni yhteen sen kanssa, että Daniel oli lampuoti - ei talon tai tilan omistaja.
Hattulan kastettujen luettelosta löytyy myös kummitietoja. Ne tukevat käsitystäni Daniel, Gabriel ja Grels Mattssonin läheisistä suhteista.
Hei
Hattulan käräjillä v. 1758 edesmenneen rusthollari Michel Danielssonin alaikäisen tyttären edunvalvojaksi määrätään "des faders syskone barn bonden Matts Grelsson ifrån Hurtala by" joten Daniel ja Grels olivat siten veljeksiä.
Reginalle: kyllä, tämä SukuForum ja sen aktiiviset osaajat ja tietäjät Kaija Salminen, Leena Heikelä, Karisal, Olli T ja keitä heitä onkaan, ovat oikea aarreaitta!
Metsässä olisimme ilman heitä, esi-isäsi Simo Tallgrenin veljenpojanpojan Luolajan kyläräätälin Emanuel Nymanin, ent. Höök (syntynyt Hattulan Tenhiälässä 1810, isä sotilas Henrik Henrikinpoika Höök, s. 1752 Hattulan Kanungissa, isänisä rakuuna Henrik Simonpoika Tallgren s. 1705, 1710 tai 1713 tai jotain (veli Simo, s. 1738 ) syntyneet Janakkalassa )) jälkeläinen Tapani Nyman ja vaimonsa Ritva, jotka erehtyivät Kansallisarkiston mikrofilmejä tutkiessaan olettamaan, että kyllä nyt ainakin kirkonkirjojen tiedot mm. syntymäajoista pitäisivät paikkansa. Emme oleta enää, kiitos teidän sukututkijoiden, jotka olette auliisti auttaneet harhailijoita oikeille teille takaisin.
Kiitos kaikille, hyvää Joulua meille pimeässä valoa etsiville, ja terveisiä Etelä-Afrikan kesään!
Ritva Nyman, o.s. Pimiä (että sattuikin ...):rolleyes:
Daniel Matsson, Grels Matsson ja lampuoti Gabriel Matsson henkikirjassa Hurttalassa 3.2.1722.
http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3710&pnum=231 (http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3710&pnum=231)
Hattulan rippikirja 1739-1753 on luetteloihin ajoitettu virheellisesti. Sitä on mielestäni ensin käytetty 1720-luvun puolessa välissä ja uudelleen 1747-1753. Ylämarginaaliin merkityt kylät koskevat jaksoa 1747-1753.
Grels Matsson ja Gabriel Matsson rippikirjoissa Hurttalan Sipilässä 1720-luvulla ja 1732-1739
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206529 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206529)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206327 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206327)
Daniel Matsson Pelkolan Rantalassa 1720-luvulla ja 1732-1739
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206571 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206571)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206359 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206359)
Olli
Muuten, hyvää Lucian päivää teille kaikille täältä Afrikasta!
Leena Heikelä
14.12.11, 16:53
Kiitos, Regina! Täällä Turussa oli eilen moniakin Lucian päivän tilaisuuksia.Löysin myöhään eilen Otto Fredrik Raskin vaimonsa kanssa Savonlinnasta (sivun alalaidassa):http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/savonlinna/rippikirja_1825-1838_tk1186/22.htm
Hei teille kaikille, niin Afrikkaan kuin muuallekin. Alahan, Regina-hyvä, pikkuhiljaa lähetellä valoa sieltä kesästä täällä sysimustan yön keskellä haahuileville.
Leena ja muut, jotka tiedätte: miksi rippikirjoissa on viivauksia nimien yli? Onko tiedot siirretty toiseen rippikirjaan ja onko asiasta silloin aina merkintä, vai mitä tarkoittavat nämä yliviivaukset? Katselin vain tuota Leena linkkiä, ja kysymys nousi taas mieleeni.
Ensi viikolla on jouluaatto - Hyvää Joulua ja toiveikasta vuotta 2012.
Ritva Nyman
Leena Heikelä
16.12.11, 22:45
Hei!
Ainakin tuossa mainitsemassasi linkissä aviopari Rask on tosiaankin lähtenyt muualle ja nimet on varmaankin siksi viivattu yli. Luulen, että joskus on viivattu yli ihmisten nimiä sitä mukaa kuin he ovat käyneet ehtoollisella - näin varmaankin rippikirjan viimeisenä käyttövuotena.
Ehtoollisella käyminenhän on merkitty sivuille ja myös ripittäytyminen on merkitty "abs" ja usein siihen perään päivämäärä.
Tämä yliviivaaminen vaihtelee näköjään eri seurakunnissa jonkin verran.
Kertokaa muutkin näkemyksiänne, nämä kun olivat lähinnä omia päätelmiäni.
Kiitos vastauksestasi, Leena! Näyttäisi siis siltä, että yliviivatut nimetkin on huomioitava.
Terveisiä Helsingin tiheästä harmaudesta,
Ritva Nyman
Timo Verho
17.12.11, 13:45
Ainakin osassa seurakuntia pappi näyttää yliviivanneen nimiä sitä mukaan, kun ne on siirretty seuraavaan rippikirjaan. Näin oli helppo huomata, mistä seuraavana päivänä jatkaa.
Timo Verho
Vähän myöhässä tulee, mutta toivottavasti teillä kaikilla oli oikein suloinen joulu ja uusi vuosi on alkanut mallikkaasti. Täällä Afrikassa joulu ei oikein miltään tuntunut, vaikka harmaasuolatun kinkun paistoimmekin.
Jatketaan "harjoituksia" näiden esi-isiemme suhteen, on ainakin itsellä ollut luova tauko monien Suomi-vieraiden takia.
PS. Ilmeisesti se lähettämäni valosäkki ei ole tullut perille? No, ei se onnistunut muiltakaan hölmöläisiltä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.