Emma Heikintr Ojala 1.Luukela/ Haukipudas esipolvet

[tellervoranta]

Naapurimme Mettovaaran ( Kitulan) emännän Emman esipolvia rakentelen. Emma oli monen lapsen kätilönä.
I.1 Emma Heikintr Ojala 1. Luukela s.6.8.1884 Haukiputaalla.
II.2. Heikki Erkinpka Ojala 2. Torvela 1. Luukela s. 17.8.1850 Ii. Mäkitupalainen Ojala No44.
Puoliso, vihitty 17.11.1872 Haukipudas
II.3 Maria Juhontr Torvela 1. Kanniainen s.23.8.1839 Kiiminki.
Lapsia yhdeksän.

[Alapo]

Hei
Tuon pidemmälle en tiedä. Minulla Emma on tasan 2 kuukautta vanhempi.
Voipi olla kyllä väärinkin, kun ei voi syntyneiden luettelosta tarkistaa vaan täytyy luottaa rippi- ja lastenkirjoihin
Terveisin

[tellervoranta]

III.4. Erkki Erkinpka Torvela 1.Luukela s.7.5.1826 Haukipudas, k. 11.1.1896 Haukipudas. Erkki muuttaa v.1843 Iihin ja palaa v.1857 Iistä. Katso linkki.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1853-1859_ik254/715.htm

Perhe ensin uudisasukkaana Haukiputaalla, sitten v.1867 kanssa-asukkaana Ojala No44 ja v.1876 Torvela No7 isäntä & emäntä.
Puoliso, vihitty 24.6.1847 Ii

III.5. Maria Elisabeth Mariantr Lapa-aho 1. Juopperi s. 20.11.1816 Ii, k. 27.8.1885 Haukipudas.

[Jouni Kaleva]

III.5. Maria Elisabeth Mariantr Lapa-aho 1. Juopperi s. 20.11.1816 Ii, k. 27.8.1885 Haukipudas.
Tämä Maria näkyy tuolla Oijärven Lapa-ahossa patronyymillä Simonsdr. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1845-1852_ik253-254/439.htm

Kuitenkin Maria syntyi aviottomana, äiti Maria Antintr. Juopperi, joka (vasta) 1820 vihittiin tittelillä "dej" Simo Erkinpk. Kämärän kanssa. Siis lienee liian rohkea ajatella, että Simo oikeasti olisi Maria Mariantyttären isä?

Tuolla näkyy Simo Erkinpojasta ja Maria Antintyttärestä jotakin tekstiä ennen avioliittoa 1820.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1812-1818_ik252/131.htm

[Jouni Kaleva]

Tämä Maria näkyy tuolla Oijärven Lapa-ahossa patronyymillä Simonsdr. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1845-1852_ik253-254/439.htm

Kuitenkin Maria syntyi aviottomana, äiti Maria Antintr. Juopperi, joka (vasta) 1820 vihittiin tittelillä "dej" Simo Erkinpk. Kämärän kanssa. Siis lienee liian rohkea ajatella, että Simo oikeasti olisi Maria Mariantyttären isä?

Tuolla näkyy Simo Erkinpojasta ja Maria Antintyttärestä jotakin tekstiä ennen avioliittoa 1820.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1812-1818_ik252/131.htm
Toisaalta tämä Maria Antintr. Juopperi kirjattu perheeseensä jaksolla 1812-1818 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1812-1818_ik252/51.htm

Tässä Marialla on peräti 3 aviotonta lasta synt. 1812-1816. Erikoista on se, että tällä ollaan torppariperheessä Pohjois-Iissä, mutta kaikki Marian lapset on kirjattu kastemerkinnöissä syntyneiksi Karjalankylässä. -- Oliko kuitenkin Maria jo tuolloin susiparina Simo Erkinpk. Kämärän kanssa??

[tellervoranta]

Olen jättänyt kaikki lapset merkitsemättä.:rolleyes:
Tosiasiassa minulla on Maria Antintr Juopperille merkitty neljä aviotonta lasta, tosiaan ensin Yli-iin Karjalan kylässä kaksi, Maria Elisabeth Iissä ja sitten Jaakko 25.6.1819 Iin Oijärven kylässä.

[tellervoranta]

Nyt menen sitten Marian s.23.8.1839 Kiimingissä vanhempiin.

III.6 Johannes Johanneksenpka Torvela 2. Kanniainen 1. Mikkonen s.3.1.1804 Kiiminki, k.21.2.1879 Haukipudas. Kanssa-asukas Torvela No7 jälkeen 1857.
Johannes menee 1.avioon 16.1.1824 Kanniaisen Juhon lesken Margareta Pekantr Putkosen s.9.12.1791 Kiiminki, k.8.6.1836 Kiiminki. Aviosta neljä lasta. 2. avioon Greta Caroliina s.16.12.1801 Oulu ( Matintr Heikkinen?), k.7.10.1837 Kiiminki. Ei lapsia.
Perhe tulee v. 1852 Haukiputaan Jokikylän Kurkelaan No 16 kanssa-asukkaiksi (nimi Kaattari), v.1852 Torvelaan No7.
Puoliso, vihitty 15.4.1838 Kiiminki (siis3. ja Marian äiti)

III.7 Elisabet Heikintr Hannuksela, s.2.9.1814 Tyrnävä, k. 13.11.1892 Haukipudas. Lapsia neljä.

[tellervoranta]

Tässä linkissä näkyy 9.12.1791 syntynyt Margareta. Vanhemmiksi olen merkinnyt Pekka Pekanpka Putkosen ja Anna Järvelän.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1785-1796_mko3-6/67.htm

[tellervoranta]

Tässä perhettä Torvela no 7:ssä

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1856-1865_mko90-99/16.htm

[Jouni Kaleva]

Olen jättänyt kaikki lapset merkitsemättä.:rolleyes:
Tosiasiassa minulla on Maria Antintr Juopperille merkitty neljä aviotonta lasta, tosiaan ensin Yli-iin Karjalan kylässä kaksi, Maria Elisabeth Iissä ja sitten Jaakko 25.6.1819 Iin Oijärven kylässä.
Hei

Myös tämä kiinnostava Maria Elisabet s. 20.11.1816, syntyi Karjalankylässä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1813-1830_ik256/86.htm

Tämän sekä aiempien sisarusten kaikki kummit olivat puhtaasti Karjalankylästä, ei minkäännäköistä viitettä äidin Juopperi-sukuun. Oli lie välit poikki tällä Marialla, joka kaiketi oli mennyt avoliittoon Karjalakylään, ja vihittiin vasta kun 4 lasta oli syntynyt. Alkaa näyttää uskottavalta, että Simo Erkinpoika Kämärä todella olisi kaikkien au-lapsina kastettujen isä.

[tellervoranta]

Luulisin, että syntymäaika on oikea. Hiskissäkin on näin, myös kummit näkyy. Olin näistä naapureista kiinnostunut, mutta luulen, että sukupuu on paljolti tehty Emman pojanpojalle, joka on pääasiallisen sukupuun laatijan naapuri. Tämän Kitulan kuin myös Pikkulakson keskimmäinen veljenihän osti ja talot on purettu.

Hei
Tuon pidemmälle en tiedä. Minulla Emma on tasan 2 kuukautta vanhempi.
Voipi olla kyllä väärinkin, kun ei voi syntyneiden luettelosta tarkistaa vaan täytyy luottaa rippi- ja lastenkirjoihin
Terveisin

[tellervoranta]

Niin, vähän pappilasta syrjässä tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa :eek:.

Hei

Myös tämä kiinnostava Maria Elisabet s. 20.11.1816, syntyi Karjalankylässä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1813-1830_ik256/86.htm

Tämän sekä aiempien sisarusten kaikki kummit olivat puhtaasti Karjalankylästä, ei minkäännäköistä viitettä äidin Juopperi-sukuun. Oli lie välit poikki tällä Marialla, joka kaiketi oli mennyt avoliittoon Karjalakylään, ja vihittiin vasta kun 4 lasta oli syntynyt. Alkaa näyttää uskottavalta, että Simo Erkinpoika Kämärä todella olisi kaikkien au-lapsina kastettujen isä.

[tellervoranta]

IV.8. Erkki Pekanpka Luukela 1. Halonen s.24.4.1797 Haukipudas, k. 12.9.1861 Haukipudas. Mäkitupalainen Luukelan tilalla.
Avio, vihitty 17.7.1825 Haukipudas
IV.9. Elisabeth Matintr Mikkonen s.27.3.1793 Kiiminki, k. 25.7.1872 Haukipudas.
( Vanhemmat siirtyivät Haukiputaan Kelloon, missä kuolleet samana päivänä ja lapset jäivät pieniksi)

[tellervoranta]

IV.11. Maria Antintr Juopperi, s.29.9.1793 Ii.

[tellervoranta]

IV.12 Johannes Juusonpka Mikkonen, s.25.3.1762 Kiiminki, k. 9.4.1827 Kiiminki.
Avio, vihitty 15.2.1793 Kiiminki (kolmoishäät veljesten, Juuson ja Matin kanssa i full skrud)
IV.13. Kristiina Laurintr Timonen (Honkanen), s.10.4.1771 Kiiminki, k.31.10.1855 Kiiminki

katso allaoleva linkki.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1795-1802_mko7-8/8.htm

[tellervoranta]

V16. Pekka Heikinpka Luukela 2. Halonen 1. Kiuttu, s.8.3.1754 Haukipudas, k. 27.5.1813 Haukipudas.
Avio, vihitty 27.4.1786 Haukipudas
V.17. Anna Kaapontr Halonen, s.25.2.1764 Haukipudas, k. 28.9.1825 Haukipudas.

alla linkki

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1807-1812_mko37-43/20.htm

[PVuorio]

Hej

Minulla on selvityksissäni mukana seuraavat henkilöt, joiden kohdalla ainakin nimet näyttäisivät sopivan tähän keskusteluu jotenkin.

Pekka Luukela, s. 5.7.1777 Haukipudas, k. 30.12.1861 Haukipudas
pso vih. 26.6.1812 Haukipudas, Maria Meriläinen, s. 4.4.1785, k. 2.2.1868 Haukipudas

tytär Anna Maria Luukela, s. 19.4.1816 Haukipudas, k. 8.10.1900 Haukipudas
pso. vih. 20.1.1846 Haukipudas, Mikko Halonen, s. 24.8.1816 Haukipudas, k. 29.9.1859 Haukipudas

Poika Juho, s. 3.2.1851 Haukipudas.

Liittyvätkö keskustelun alla olevaan Luukela-sukuun vai onko nimi tullut talon mukaan?

t Pertti Vuorio

[tellervoranta]

Haukiputaalla Luukela/Sluuk on hyvin vanha suku, mm. kanttoreita peräjälkeen ja Luukelan maat ulottuvat nykyisestä kirkonkylästä linkissä näkyvään Jokikylään, missä Jokikylä No1 Luukela eli Kärppä. Talo on lähempänä otsikon henkilön asuttamaa taloa kuin esim. Luukela-Vanhala.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1820-1826_mko51-56/33.htm

Päädyin sellaiseen, että 4.4.1785 syntynyt Maria Meriläinen on sama kuin 4.4.1785 Etelä-Iissä syntynyt Matti Simonpka Turtisen tytär Maria ja näen SSHY:n sivuilta, että hän on käynyt kotona vanhempiensa kuoleman aikaan ja lähtenyt sitten Haukiputaalla. Lienenkö oikeassa. Mistä nimi Meriläinen, jota on kyllä Haukiputaalla.?

Hej

Minulla on selvityksissäni mukana seuraavat henkilöt, joiden kohdalla ainakin nimet näyttäisivät sopivan tähän keskusteluu jotenkin.

Pekka Luukela, s. 5.7.1777 Haukipudas, k. 30.12.1861 Haukipudas
pso vih. 26.6.1812 Haukipudas, Maria Meriläinen, s. 4.4.1785, k. 2.2.1868 Haukipudas

tytär Anna Maria Luukela, s. 19.4.1816 Haukipudas, k. 8.10.1900 Haukipudas
pso. vih. 20.1.1846 Haukipudas, Mikko Halonen, s. 24.8.1816 Haukipudas, k. 29.9.1859 Haukipudas

Poika Juho, s. 3.2.1851 Haukipudas.

Liittyvätkö keskustelun alla olevaan Luukela-sukuun vai onko nimi tullut talon mukaan?

t Pertti Vuorio

[PVuorio]

Hej

Tuo Maria Meriläisen miehen kohdalla minulla on suluissa lisäyksenä näin: Pekka Luukela (Kärppä).
Tyttären Anna Marian puolison kohdalla tarkennus: Mikko Halonen (Kropsu)
Heillä poika Juho Kropsu, joka onkin jo sitten edesmenneen sisareni puolison iso-isä.
Lienevät siis samaa sukukantaa?

Mainitsit kanttoreista. Nykypolvissakin tuo musikaallisuus on hyvin silmiinpistävä ominaisuus.

Meriläisestä minulla ei ole enempiä tietoja kuin tuo kertomani.

t Pertti Vuorio

[tellervoranta]

Tämä Mikko s.24.8.1816 on käsittääkseni alunperin Mikko Juhonpka Jussila Haukiputaan Jokikylästä. Alla linkki. Lisään vielä toisen linkin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1842-1848_mko73-80/8.htm

[tellervoranta]

Tässä sitten linkki Putaan Halonen-Kropsusta, missä näkyy isän kuolema. Tiedän, että Kropsuissa on laulutaitoa; Yhden kanttorinkin olen tavannut.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1856-1865_mko90-99/55.htm

[Jouni Kaleva]

Päädyin sellaiseen, että 4.4.1785 syntynyt Maria Meriläinen on sama kuin 4.4.1785 Etelä-Iissä syntynyt Matti Simonpka Turtisen tytär Maria ja näen SSHY:n sivuilta, että hän on käynyt kotona vanhempiensa kuoleman aikaan ja lähtenyt sitten Haukiputaalla. Lienenkö oikeassa. Mistä nimi Meriläinen, jota on kyllä Haukiputaalla.?
Näin on tosi. Marian
isä Matti Simonpk. Turtinen l. Meriläinen, s.2.5.1750 Ii, k. 12.8.1811 Ii, Etelä-Ii Turtinen no 10 isäntä.
äiti (vih. 22.4.1778 Hpudas) Maria Jaakontr. Ollila s.18.2.1756 Hpudas, k. 15.4.1817 Ii.

Se, että tuon Etelä-Iin Turtisen talon asukkaita kutsutaan rinnakkaisnimellä Meriläinen, johtunee siitä, että tuohon autioon tuli Hputaalta Meriläisen suvun asukkaat, kantaisänä Simon Jöransson Meriläinen, siirtynyt siis Turtiseen 1673 mennessä.

[Jouni Kaleva]

Hej

Tuo Maria Meriläisen miehen kohdalla minulla on suluissa lisäyksenä näin: Pekka Luukela (Kärppä).

t Pertti Vuorio
Nähdäkseni tämä on Pekka Erkipk. Luukela, s.5.7.1777 Hpudas, k. 30.12.1861 Hpudas. Luukela eli Kärppä 1. isäntä Haukiputaalla. Vanh.
-Erkki Simonpk. Luukela, s.30.12.1753 Hpudas Isäntä Luukela No:1. Kestikievari vuodesta 1785 lähtien. Tämä on sitä peräti 1400-luvulle ulottuvaa Luukela/Sluuk-sukua, mutta ei Hputaan lukkarisukua.
-Anna Pekantr. Kähkönen, s.n. 1742. Vih. 9.7.1776 Hpudas.

[PVuorio]

Tässä sitten linkki Putaan Halonen-Kropsusta, missä näkyy isän kuolema. Tiedän, että Kropsuissa on laulutaitoa; Yhden kanttorinkin olen tavannut.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1856-1865_mko90-99/55.htm

Hej

Aivan noin on minullakin ja äidin sukunimenä Kuikka.

t Pertti Vuorio

[PVuorio]

Nähdäkseni tämä on Pekka Erkipk. Luukela, s.5.7.1777 Hpudas, k. 30.12.1861 Hpudas. Luukela eli Kärppä 1. isäntä Haukiputaalla. Vanh.
-Erkki Simonpk. Luukela, s.30.12.1753 Hpudas Isäntä Luukela No:1. Kestikievari vuodesta 1785 lähtien. Tämä on sitä peräti 1400-luvulle ulottuvaa Luukela/Sluuk-sukua, mutta ei Hputaan lukkarisukua.
-Anna Pekantr. Kähkönen, s.n. 1742. Vih. 9.7.1776 Hpudas.

Hej Jouni

Kirjoitit 13.12.2002 (Huh! Lähes 11 v sitten) Sukututkijat listalla:
”Tuo Luukela/Luukila/Luuki/Sluk löytyy Haukiputaalta jopa 1400-luvun puolelta. Siitä on kirjoittanut myös Jouko Vahtola. Satakuntaan se suku voisi olla tullut Ahvenanmaalta, jossa mm. eräs Nils Jönsson Sluk s.arv.
1470-luv. oli Ahvenanmaan Finströmin Grelsbyn kartanon omistaja, puolisona Karin Henriktr. Fleming. Siis rälssisukua.”

Jäi jotenkin itselleni selvittämättä (selviämättä), että tuo satakuntalainen Sluk-suku ei kuulu tai kuuluu samaan Sluuk- sukuun kuin Haukiputaan.
Miten on?

t Pertti Vuorio

[Jouni Kaleva]

Hej Jouni

Kirjoitit 13.12.2002 (Huh! Lähes 11 v sitten) Sukututkijat listalla:
”Tuo Luukela/Luukila/Luuki/Sluk löytyy Haukiputaalta jopa 1400-luvun puolelta. Siitä on kirjoittanut myös Jouko Vahtola. Satakuntaan se suku voisi olla tullut Ahvenanmaalta, jossa mm. eräs Nils Jönsson Sluk s.arv.
1470-luv. oli Ahvenanmaan Finströmin Grelsbyn kartanon omistaja, puolisona Karin Henriktr. Fleming. Siis rälssisukua.”

Jäi jotenkin itselleni selvittämättä (selviämättä), että tuo satakuntalainen Sluk-suku ei kuulu tai kuuluu samaan Sluuk- sukuun kuin Haukiputaan.
Miten on?

t Pertti Vuorio

Hei

Asiastahan keskusteltiin enemmänkin Pohjalaiset-listalla 2005. Piti oikein käydä selaamassa mitä siellä oli. Mitään varmaa yhteyttä Ahvenanmaan ja Haukiputaan Sluukin/Luukilan kesken ei löytynyt, pikemminkin päinvastoin. Tässä yksi lainaus Pohjalaiset-listalta:

Hei Olavi, Jouni, Juha ja Ari. Tässä muutama Sluuki vielä pääsiäispäivän päätteeksi, eli lisävastauksiani teidän esittämiinne kysymyksiin, jokaiselle jotakin purtavaa. Olen yrittänyt etsiä pääsiäisaskareena substanssia Satakunnan Sluukeille lukemalla eri selvityksiä ja kaivamalla FMU:n nettikannasta. Luin myös kertaalleen läpi aiheesta käydyn nettikeskustelun siltä osin, kun on aiheessa riittävästi pysytty. Lähes vesiperä on toistaiseksi, eli, Sluukien liikkeet ovat nämä: 1. Erik Sluuk Ahvenanmaalta osti 1542 Erik Flemingiltä Turun kupeen Mietoisissa sijaitsevan Aarlahden. Hän oli tiettävästi omistanut sen jo vähän aikaa aikaisemmin, mutta myynyt Flemingille. Tämä 1500 -luvun alkupuolelle sijoittuva "rantautuminen" on ensimmäinen tunnettu Ahvenanmaan Sluukien asustelu "Satakunnassa", jota lienee edeltänyt sukusuhteiden syntyminen mantereen puolelle . Toisaalta Erik Sluuk oli todennäköisesti Satakunnan Vuolteen herran Matti Filpuksenpojan vävy, mitä kautta hänen oma vävynsä Henrikki Jönsinpoika sai lunastetuksi itselleen Vuolteen ja hänen poikansa Hartvik ryhtyi asumaan sitä kartanoa. Näin, kun siirrytään Turun kupeesta reilut sata kilometriä pohjoisemmas, Sluukien Satakunnasta voidaan ensi kerran irroittaa lainausmerkit. Tosin huomaamme, että kysymys oli toisen polven sluukilaisesta, Erik Sluukin tyttärenpojasta, joka ei käyttänyt ja vienyt eteenpäin Sluuk -nimeä, vaan aivan jotain muuta? Todennäköisesti pian selviää, jatkuiko Vuolteessa tai muualla Satakunnassa Hartvikin jälkipolvi ja minkä nimisenä. Lisäksi Hartvikilla oli tiettävästi sisko, jonka vaiheita ei ole tässä tarkemmin käsitelty. Toistaiseksi luulen, ettei Satakunnasta löydy muuta substanssia Sluukeille ja sinne ei kannattane kovin energiaa tuhlata, jos Sluukeja metsästetään. Tein myös tilastollisen analyysin meidän tarkoittamiemme Luuki -nimien tarttumisesta muualle kuin Oulun seudulle tai Laihialle, jolloin tuli esiin yksi Luukela -talonnimi Säkylästä (Vakka-Suomesta), jota epäilen etymologialtaan joksikin muuksi kuin Haukiputaan Luukela tai Laihian Sluuki (eli ehdotin ensialkuun rinnastettavaksi sen Luukas -peräisiin Luukko -nimiin) . Toivon, että joku Säkylä -asiantuntija osaisi nimen syntyä paremmin valaista. Kysyttiin Fleminkien ja Sluukien sukuyhteyksistä. Tuo yhteys, minkä Olavi on tuonut esiin, oli useammassa lukemassani esityksessä, mutta FMU -lähde siitä on vielä haussa. Eri selvityksissä, jossa tämäkin mainittiin, on muuten toinen toistansa korvalle lyöviä sukukehitelmiä, joten paras olla niiden perusteella kommentoimatta asiaa, vaan muodostaa rauhassa oma mielipiteensä, kun lähteitä alkaa paremmin löytyä. Totesin myös, että niin Laihian Sluukia kuin Haukiputaan Luukelaa asuttiin jo muutama miespolvi ennen Erik Sluukin kauppoja Flemingin kanssa. Haukiputaan Luukelalla tarkoitan pitäjän vanhimpana tunnettua sukutilaa, jossa on sukutilakunniakirja, se talo jonkin matkaa Kiiminkijoen pohjoispuolella, joka on muinoin toiminut myös kestikievarina. Asiakirjoista tosiaan löytyy, että sielläpäin isännöi 1470 -luvulla Lasse Sluuk eli "Lars Sluuck", joka oli mm. lautamiehenä Iin käräjillä 1479. Jossain näin jonkun arvion, että Luukelan tontti olisi ollut vasta asuttavissa maankohoaman perusteella 1400 -luvulta lähtien. Kun olen ihan Luukelan pihan lähettyviltä useaan otteeseen tarponut siellä olevien metsiköitten läpi, niin olen pannut merkille, että alueella on isoja hiekkakumpareita. Jonkin matkan päässä Luukelasta Halosenniemeen päin on ollut iso hiekanottamokin, jonka partaalla seistessä olen voinut panna merkille, kuinka valtaisaa dyyninmuodostusta alueella on ollut ammoisina aikoina. Kun alue on muutenkin sitä, jossa maankohoaminen on nopeinta ja dyyninmuodostus on sitä myös lisännyt, uskon vakaasti, että Luukela on ollut asuttavissa selvästi aikaisemmin kuin lukemani kaavamaiseen maankohoamiseen perustuva arvio. Eli kyllä se on varmaankin ollut perustettavissa yli sata vuotta aikaisemmin kuin Lasse Sluuki on syntynyt. Täten Laihian Sluukilla ja Haukiputaan Luukelalla ei liene kovin suurta ikäeroa. Varhaisten asiakirjojen nimimuotokin on täysin sama. Yhteneväisiä piirteitä on kyllä häkellyttävän monta. Olen samaa mieltä Olavin kanssa, että ei kovin helposti lähdetty etsimään uusia asuttamispaikkoja pohjoisessa. Muutenkin asuttamisista esitetään liian kaavamaisia, helppoja ja yksisuuntaisia käsityksiä. Ja lisäksi ideologisesti kovin valikoivia käsityksiä. Sluukin nimi oli Laihialla tarttuvainen. Laihialla oli itse asiassa samalla suvulla Ratikylän Sluukin ohella Yrjäälänkylässä toinen talo, jota sanottiin myös Sluukiksi. Ratikylän Sluukia isännöi 1500 -luvulla monet vuosikymmenet Mikki Martinpoika Sluuki ja Yrjäälän taloa samanaikaisesti Klemetti Martinpoika, jolta talo lienee nimen saanut. Klemetin jälkeen taloa asui Pentti Klemetinpoika. 1600 -luvulla Yrjäälän taloa asui 40 vuotta Hartvik Pentinpoika Sluuki, jonka jälkeen talo sai uuden nimen Hartvik ja jostedes Sluuki -nimeä käytettiin vain Ratikylän talosta. Hartvik Pentinpoika Sluuk oli pitäjän varakkain mies, ellei koko maakunnan: hän omisti samanaikaisesti useamman talon pitäjässä ja myös taloja Mustasaaressa ja Vähässäkyrössä. Hän riitaantui sukunsa kanssa, varsinkin poikansa Matin kanssa, joka jätti varakkaan kodin ja lähti sotilaaksi Etelä-Ruotsiin. Hartvik jätti lopulta poikansa perinnöttömäksi (varasi vain tälle äidinperinnön) ja otti syytinkimiehekseen tukholmalaisen porvarin, Joonas Pietarinpojan, joka poika Johan peri sitten suurimman osan Hartvikin omaisuutta. terveisin Matti (Pohjalaiset-lista 29.3.2005)

[tellervoranta]

Tunnistan kyllä tuon edellisen jutun :rolleyes:. Vaan yritän kauhoa esipolvissa eteenpäin.

V.18. Matti Juusonpka Mikkonen, s.4.11.1766 Kiiminki, k. 26.11.1805 Haukipudas, Kello, Jukuri No24.
Avio, vihitty 15.2.1793 Kiiminki, kolmoishäät veljesten Juuson ja Johanneksen kanssa.
V.19. Riitta Matintr Valtanen (Waldanen), s.kaksospuoli 14.2.1765 Kempele, k. 26.11.1805 Haukipudas, Kello, Jukuri No24.

Alla olevassa linkissä näkyy sitten perhe pienine lapsineen, joista eräs avioitui Honkaseen.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1798-1806_mko31-36/84.htm

[PVuorio]

Hei

Asiastahan keskusteltiin enemmänkin Pohjalaiset-listalla 2005. Piti oikein käydä selaamassa mitä siellä oli. Mitään varmaa yhteyttä Ahvenanmaan ja Haukiputaan Sluukin/Luukilan kesken ei löytynyt, pikemminkin päinvastoin. Tässä yksi lainaus Pohjalaiset-listalta:

Hej

Kiitos.
Enpä tullut tuolloin tarkemmin seuranneeksi Pohjalaisten listaa. Olisi epäilys karissut jo aikaisemmin.

t Pertti Vuorio

[tellervoranta]

V.22. Antti Hannunpka Juopperi, s.kaksospuoli 14.1.1765 Kuivaniemi, k.24.5.1845 Ii.
Avio, vihitty 30.10.1791 Pohjois-Ii
V.23. Anna Matintr Pulkkinen, s.17.11.1766 Oijärvi, k.4.10.1836 Ii.
Kts.linkki

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1799-1805_ik251-252/41.htm

[Jouni Kaleva]

V.22. Antti Hannunpka Juopperi, s.kaksospuoli 14.1.1765 Kuivaniemi, k.24.5.1845 Ii.
Avio, vihitty 30.10.1791 Pohjois-Ii
V.23. Anna Matintr Pulkkinen, s.17.11.1766 Oijärvi, k.4.10.1836 Ii.
Kts.linkki

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1799-1805_ik251-252/41.htm

Antin vanhemmista tässä ketjussa:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3631&highlight=juopperin

[Jouni Kaleva]

V.23. Anna Matintr Pulkkinen, s.17.11.1766 Oijärvi, k.4.10.1836 Ii.
Kts.linkki

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1799-1805_ik251-252/41.htm

Annan vanh.

Matti Josefinpk. Pulkkinen l. Mursu

Syntynyt 27. huhtikuuta 1731 - Ii,Oijärvi
Kuollut 29. kesäkuuta 1797 - Ii,OijärviBrita Gabrielinpk. Pakanen (vih. 30.11.1750 Ii)


Syntynyt 2. huhtikuuta 1725 - Ii,Pohjois-Ii
Kuollut 4. maaliskuuta 1808 - Ii,Oijärvi

[tellervoranta]

Onkin hauskaa lukea vanhoja tekstejä. Minun papereissa Hannu Hannunpoika Juopperi on VI.44 ja vaimo Anna Tuomaantr Kettunen on VI.45. Päästiinköhän tuossa Jopperissa lopputuloseen; Nähtävästi.

Antin vanhemmista tässä ketjussa:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3631&highlight=juopperin

[tellervoranta]

Näistä Matti on VI.46 ja Brita VI.47. Britasta ei minulla ollutkaan jatkoa, joten tackar och pockar. :)

Annan vanh.

Matti Josefinpk. Pulkkinen l. Mursu
Syntynyt 27. huhtikuuta 1731 - Ii,Oijärvi
Kuollut 29. kesäkuuta 1797 - Ii,OijärviBrita Gabrielinpk. Pakanen (vih. 30.11.1750 Ii)

Syntynyt 2. huhtikuuta 1725 - Ii,Pohjois-Ii
Kuollut 4. maaliskuuta 1808 - Ii,Oijärvi

[tellervoranta]

V.26. Lauri Matinpka Timonen/Honkanen s. 10.4.1747 Kiiminki, k.8.12.1779.
Avio. vihitty 12.3.1758 Kiiminki
V.27. Kristiina Jaakontr Rehu s,26.7.1734 Haukipudas, k. 24.2.1800 Kiiminki.
(esivanhuksiani talon kautta)

VI.32 Heikki Mikonpka Kiuttu, s.14.2.1722, k.22.4.1786 Haukipudas.
Avio, vihitty 18.1.1747 Haukipudas
VI.33 Marketta Juhontr Paso, s.5.3.1729 Kiiminki, k. 28.5.1773 Haukipudas.

[tellervoranta]

VI.34. Kaapo Matinpka Halonen, s.11.9.1736 Haukipudas, k.8.1.1798 Haukipudas. Isäntä Halonen No11.
Avio, vihitty 16.12.1762 Haukipudas
Elisabet Jaakontr Rehu, s.25.5.1729 Haukipudas, k.20.4.1795 Haukipudas.

VI.36 Juuso Matinpka Mikkonen. (Esipolvikato) s.5.8.1736 Kiiminki, k.29.10.1803 Kiiminki. Isäntä Mikkonen No8.
Avio, vihitty 31.3.1757 Kiiminki
Liisa Juhontr Ollila s.22.6.1732 Haukipudas, k.25.4.1768 Kiiminki.

VI.38. Matti Matinpka Järvelä 1. Waldanen, s.1731 Kempele, k.24.1.1795 Kiiminki.
Avio, vihitty x.11.1760 Kempele
Elisabet Mikontr Lipponen, s.24.7.1740, k.4.5.1806 Kiiminki.

[Calonius]

Löysin tämän ketjun googlaamalla. Huomasin nimittäin juuri, että Y-DNA-testin mukaan isälinjani olisi sukua henkilölle: Lauri Luukila (aka Lars Sluk) b.c. 1450. YFullissa "genetic distance" tämän Luukilan jälkeläiseen, joka myös on tehnyt testin, on 0.194. Yhteinen esi-isä kyllä näyttäisi eläneen ehkä pari tuhatta vuotta sitten, mutta ei näistä aina tiedä...

Oma terminaali haploryhmä on I-A6174, kun taas tuon osuman vastaava on I-Y4949. Anteeksi, että tässä tulee näitä erikoisia termejä.

[mattimalakias]

Tervehdys teille ahkerat P-Pohjanmaan tutkijat. Löysin tämän ketjun myös googlaamalla. Mainiota tietopankkeja nämä keskustelut. Omat esi-vanhempani tulevat myös osin Iistä mistä yksi esi-äideistäni puheeksi tullut Maria (s 1816). Olin pitänyt itsestään selvänä että Maria on Simon ja Maria Juopperin tytär, joten oli hauska kuulla näistä erikoisista vaiheista ennen kuin Simo Lapa-Aho (Kämärä) ja Maria asettuvat perheeksi.
Yksi seikka (mitä en huomannut keskustelussa mutta jonka ehkä jo tiesitte) mikä voi vaikuttaa noihin tapahtumiin on se että Simo on Marian serkku. Simon äiti on Marketta Pulkkinen l Mursu ja Marian äiti Marketan sisko Anna Pulkkinen l. Mursu. Serkkupari kai ei ollut kummoista siihen aikaan, mutta ehkä siitä ei pidetty alkuun?
Minun puuhaarani jatkuu sitten Maria Simontyttären ja Erkki Luukelan tyttäreen Kaisa Reeta Luukelaan ja sieltä Torvela --Isojämsä sukuun.

terv

Samuli Rounioja

Hei

Myös tämä kiinnostava Maria Elisabet s. 20.11.1816, syntyi Karjalankylässä. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1813-1830_ik256/86.htm

Tämän sekä aiempien sisarusten kaikki kummit olivat puhtaasti Karjalankylästä, ei minkäännäköistä viitettä äidin Juopperi-sukuun. Oli lie välit poikki tällä Marialla, joka kaiketi oli mennyt avoliittoon Karjalakylään, ja vihittiin vasta kun 4 lasta oli syntynyt. Alkaa näyttää uskottavalta, että Simo Erkinpoika Kämärä todella olisi kaikkien au-lapsina kastettujen isä.