PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Korhonen, Kuopion msrk, Hirvimäki


jassu
24.11.11, 01:55
Korhoset Kuopiosta kiinnostaa. Tutkittua tietoa varmaan paljon... Löytyykö näistä Korhosista jäklipolvia joltakin tutkijalta?
Joku kirjoitti hyllyssään olevan sukukirjoja jossa Korhosia, onko niissä kirjoissa näitä Kuopion Korhosia? Saisinko kirjojen nimet?
Kaikki tiedot heistä kiinnostaa.


Josef Hannunpoika Korhonen s. 1.1.1796 Kuopion msrk, Hirvimäki
Vihitty: 9.7.1820 Kuopion msrk
Puoliso: Maria Stina Tuhkain

Lapset: ( 11 lasta )

Brita Stina s. 3.6.1821 Kuopion msrk, Hirvimäki
k. 9.6.1821 Kuopion msrk, Hirvimäki (oang.sj.)

Anna Susanna s. 12.10.1822 Kuopion msrk,
Hirvimäki

Hans s. 19.11.1824 Kuopion msrk, Hirvimäki
k. 23.11.1824 Hirvimäki (ok.sj. 4pv. )

Stna Caisa s. 17.9.1825 Kuopion msrk,
Hirvimäki

David s. 2.4.1828 Kuopion msrk, Hirvimäki

Johannes s. 3.12.1830 Kuopion msrk,
Hirvimäki

Maria s. 12.4.1834 Kuopion msrk, Hirvimäki 1.

Lars s. 30.3.1837 Kuopion msrk, Hirvimäki 1.

Hermanni s. 20.7.1839 Kuopion msrk,
Hirvimäki1.

Joseph s. 1.4.1842 Kuopion msrk, Hirvimäki 1.

Wilhelm s. 24.5.1845 Kuopion msrk,
Hirvimäki 1.


Hermanni ja Jooseppi on rippikirjan 1871-1880 mukaan muuttaneet Iisalmen
Lappetelään no 17. v. 1873.

T: jassu

TarjaP
24.11.11, 07:32
Minulla on jonkun verran Korhosia Ylä-Savon alueelta. Ovat muuttaneet mm. Kerimäelle ja Savonlinnaan. Ovat kotoisin Hamulan kylästä.

Kirjoja on mm. Kainuun Korhosia : Sipi Sveninpoika Korhosen jälkeläisiä
Leea Korhonen
[S.l.] : [L. Korhonen], [2003]. - 503 s. : kuv., kartt.
ISBN 952-91-6499-8 (sid.)

Korhosten suku Kainuussa 1600-2000-luvuilla
[Kerttu Korhonen, Kauko Korhonen]
[Uusi p.], [Kajaani] : [Kerttu Korhonen], [2010]. - 297 s. : kuv. ; 31 cm

Lauri Korhosen suku : Lauri Korhosen ja hänen puolisoidensa esivanhemmat ja jälkeläiset puolisoineen
Seppo Palander
Helsinki : S. Palander, 2003. - 90 s. : kuv., kartt.
ISBN 952-91-6194-8 (nid.)

Ystävällisesti Tarja

HAKorhonen
28.11.11, 08:14
http://www.korhostensukuseura.fi/?Sukututkimukset

Korhosten sukuseuralla on tutkimuksia, olisikohan niistä apua ?

jassu
28.11.11, 14:50
Kiitos vastauksista. Itselläni on tuo Hermannin haara selvillä, muut sisarukset kiinnostavat. Olisi kiinnostavaa törmätä toiseen joka tutkiskelee samoja Korhosia ja vaihdella viestejä vaikka privana.....

TarjaP
29.11.11, 09:02
Täytyy vähän täydentää sitä, mistä Korhoseni ovat kotoisin. He ovat Nilsiän Keyritystä ja ensimmäinen rippikirjoista löytyvä on Philip Korhonen s. n. 1720.

Tarja

Toi Korhoi
02.12.11, 07:19
Minunkin sukunimeni on kotoisin Keyrityn tienoilta, varhaisin täsmällinen tieto menee Suojärven puolelle. Paikalliset ovat jo aiemmin tutkineet juuriaan ja näyttäisi siltä, että ensimmäinen virallinen Korhonen siellä jossain Syvärinlahden liepeillä on ollut Pekka joka muutti sinne joskus 1600-luvun vaihteessa. Lähtöalueesta on säilynyt perimätietona Kannas, tarkempaa tietoa ei ole.

Oman sukunimeen liittyvän isälinjani DNA-osumat näyttäisivät ehkä hieman enemmän keskittyvän Taipalsaarelle, Sääminkiin ja Vuoksen Suvannon eteläpäähän, monien sukunimien puitteissa. Oman arvaukseni pohjalta Kannaksen Taipaleen Korholan kylä saattaisi olla näistä se vanhin asuinpaikka, mutta ken tietää.

Rautalammen Korhoset näyttäisivät olevan ainakin kaukaisempaa sukua, mutta yhteinen esi-isä on elänyt ehkä joskus varhaisella keskiajalla. Säämingin Kososet ovat esimerkki eräänlaisesta veljessuvusta, joka saattaisi taas juontaa juurensa Taipaleen Koselaan tai ehkäpä oikeastaan Kosolaan, joka sijaitsi Korholan vieressä. Sieltä löytyy vielä 1500-luvulla ortodoksinimisiä Kososia, ehkä alueen vanhoja asukkaita. Taipaleen Korholasta löytyy silloin vain Korosia, mutta 1600-luvulta on esimerkkejä siitä että nimi kirjoitettiin joko Koronen tai Korhonen, esim. Oulujokisuusta. Karjalan kielen sanakirja antaa sanoille korota ja korhota saman merkityksen, joten eri muodot olivat varmaankin hyvin mahdollisia myös kansan kielessä.

Toi Korhoi
09.12.11, 21:04
En ole saanut lupaa mainostaa asiaa, mutta Nilsiän, Nurmeksen, Juukan, Rautavaaran ja Valtimon Korhosista on ilmestynyt aivan ällistyttävän kattava tutkielma. Se lähtee 1500-luvun lopulta ja etenee aina 1900-luvun vaihteeseen, kattaen yli 7000 ihmisen tietoja satojen vuosien ajalta. Tutkielman tehnyt Martti Korhonen on tehnyt todellisen suurteon, nöyrä kiitos tästä mittavasta työstä. Asiaa on mielestäni turhaa ja jopa väärin pitää piilossa.

On vaikea arvioida, missä määrin tämä hyvin vanha sukunimi kuvastaa aitoa sukulaisuutta ja missä määrin esim. vanhaa, yhteistä kotipaikkaa. Mutta, kuten aiemmin kerroin, näyttäisivät oman isälinjani DNA-osumat silti noudattelevan selvää kaavaa. Vaikka esim. Taipalsaari ei ole ehkä tunnettu Korhosten asuinalueena, ylisen Lappeen kruununvouti 1600-luvulla oli siellä vielä paikallinen Korhonen. Hänen sukunsa sitten ajan paineissa ruotsalaistui, alkaen käyttää sukunimeä Heinricius, mutta jotkin paikalliset suvut näyttäisivät kyllä edustavan samaa isälinjaa eri sukunimestä huolimatta. Ehkäpä oli niin, että uudelle alueelle muutettiin Kannakselta ryhmänä, sukulaisten kesken.

Suur-Sääminki ml. Rantasalmi on toinen selkeä DNA-osumieni keskittymä, muutamien sukunimien puitteissa. Tuusmäki oli siellä paikallisen raudanvalmistuksen keskus 1600-luvulla ja mm. muutamat Korhoset osallistuivatkin siellä silloin paikallishallintoon. Suo- ja järvirauta saattoikin olla osasyy siihen, että eräs Pekka muutti 1600-luvun vaihteessa Nilsiän Syvärin Keyrittyyn. Hänen sukunsa mainitaan sitten raudan valmistuksen, käsittelyn ja myymisen yhteydessä mm. seuraavilla vuosisadoilla mm. Liperin käräjien pöytäkirjoissa.

Martin kirja tuo esille mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kun Kannaksen Taipaleesta löytyy 1500-luvun lopulla mahdollisesti samaa isälinjaa edustavia Kososia joilla on ortodoksinimi, niin 1631 Keyritystä löytyy myös vielä vastaavasti Waska Korhåinen. Waska saattaisi nimittäin olla diminutiivi, l. hellittelynuoto nimestä Vasili. Ehkä rajaseudulla ei ollut vielä ihan selvää, minkä suurvallan muotia lopulta aletaan seurata, varsinkaan jos aiemmin kontakti itään oli ollut kiinteämpi.

Keyritty tai laajemmin joku Syvärin alue olisi siten ollut mahdollisesti jo kauan suvun yhteinen erämaa, riippumatta siitä oliko länsi vai itä vahvempi vallitsevien poliittiisten suhdanteiden osalta. Sinne muutettiin sitten monista syistä johtuen, eri aikoina. Hämäräkin tieto sukulaisuudesta toi sitten edes laihan paikallisen sovun riitaisessa maailmassa.

Toi Korhoi
09.12.11, 21:06
Toisto poistettu

Heluna
20.06.17, 08:53
Hei!

Tiedän hieman kyseisestä Korhosen sukuhaarasta, olen Johanneksen (s.3.12.1830) jälkeläisiä. Myös Johannes (Johan) muutti Iisalmeen, Lappetelän kylään perheineen. Hänen jälkeläisisään jäi Iisalmen Lappetelään. Minun tietojeni mukaan heitä oli ainakin taloissa N:o 15 ja N:o 17.

Tämä Johanneksen haara ei ole muuttanut Iisalmeen vielä 1873, sillä lapset ovat syntyneet Kuopion msrk, viimeinen tiedossani oleva vuonna 1876.

Terveisin
Heli