Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikko Matinpoika Hangan s.1749 vanhemmat
Etsin Mikko Matinpojan vanhempia. ( Hanka, Hangasluoma?)
Mikko oli syntynyt 1749. (Rippikirjan mukaan) ja kuollut 7.10.1812 Teuvalla Hangasluomalla. (Nyk. Jurvan Järvenpäätä) Hän oli naimisissa Liisa Matintytär Hangan kanssa.
Netistä löysin, että Mikkon vanhempia eli etsitty aiemminkin ja ehdotettu seuraavia vaihtoehtoja:
(Vastausta en löytänyt.)
Ilmajoki - döpta
*1749 3.9.1749 Cuhnala Dr Matths Joh:ss: Valb Sigfrsd:r Michael
Kurikka - döpta
*1.9.1749 3.9.1749 Maths Alanickola Susanna Erici Michaël
Storkyro - Isokyrö - döpta
*17.9.1749 24.9.1749 Laurola Dantzar Mattz Tantzar Walborg Pehrsd:r Michael
Nämä löytyvätkin Hiskistä Etel-Pohjanmaalta/Pohjanmaalta vuonna 1749 syntyneinä Mikko Matinpoikina. ( Ne, joista on tieto Hiskissä)
Mielestäni Ilmajoella syntynyt Mikko Matinpoika oli muuttanut Jalasjärvelle. (Ojaniemen rippikirjassa 3.9.1749 syntyneeksi merkitty Mikko Matinpoika)
Hiskistä hänen kuolemansa:
Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
vko
pv
Bitmap
12.1.1839 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3bmcsf?fi+0128+haudatut+4139)
20.1.1839
sytn.m. Michel Mattss: Ojaniemi
ålder.sv.
89
4
9
Isokyrössä syntynyt Mikko Matinpoika kuoli luullakseni Ylistaron Kriikussa. (Ainakin sopisi ajallisesti) Kopio Hiskistä:
Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
vko
pv
Bitmap Bitmap
6.6.1780 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3bmcsf?fi+0647+haudatut+1865)
18.6.1780
Cauc:
Krijcku
Mich. Mattss.
lungsot
30
8
1
6
Jäljelle jää (näistä vaihtoehdoista) Kurikan Ala-Nikkola.
Ala-Nikkolan rippikirjan mukaan Mikko Matinpoika oli ottanut muuttokirjan. ( ehkä siinä on Vähäkyrö, en saa selvää)
Alla a.o. rippikirja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10743&pnum=63 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10743&pnum=63)
Voisiko jokin muu asia vahvistaa oletusta, että tämä Mikko Matinpoika olisi etsimäni, vai löytyykö jokin muu vaihtoehto.
Terveisin Antti ( Mikon jälkeläinen isä-linjassa, ilman DNA näytettä )
Tapani Kovalaine
23.11.11, 19:46
Jurvan rippikirjoissa on hyvin selvä syntymäpäivä annettu Mikko Matinpojalle ja se on 24.9.1749. Mikko ja Liisa Matintytär Hanka vihittiin 28.9.1777 ja sulhasen on aluksi arveltu olleen Mikko Juhonpoika ja patronyymi on muutettu sitten Matinpojaksi.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jurva/rippikirja_1789-1800_uk240/97.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jurva/vihityt_1774-1803_uk242/1.htm
Kiitos Tapani
Tähän Jurvan Hangan rippikirjassa mainittuun syntymäaikaan (24.9.1749) liittyy kuitenkin muutama ongelma. Rippikirjoissahan on tunnetusti hieman virheitä päivämäärien suhteen, mutta kuten Matti Lund aikoinaan kirjoitti, on niitä kasautunut paljon nimeenomaan Jurvan tuonajan rippikirjoihin.
Hiskistä ei löydy ketään Mikko Matinpoikaa, joka olisi merkitty syntynyneeksi tuolloin. (Osaan on merkitty vain vuosi tai kastepäivä. Osasta seurakuntia kai puuttuu myös tiedot. Kastepäivän mukaan myös harva sopisi ja ovat aika kaukana.)
Edellisessä viestissäni oli jotenkin hajonneet kopiot Hiskistä.
Tässä ne uudelleen:
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3bkr64?fi+0128+haudatut+4139)12.1.1839 20.1.1839 sytn.m. Michel Mattss: Ojaniemi ålder.sv. 89 4 9
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3bkr64?fi+0647+haudatut+1865)6.6.1780 18.6.1780 Cauc: Krijcku Mich. Mattss. lungsot 30 8 1 6
Edelleen Mikko Matinpojan vanhempia etsivä Antti
En löytänyt varmaa tietoa Mikko Matinpojan vanhemmista.
En löytänyt viitteitä Mikon ja Liisan lapsien kummeistakaan. (8 lasta Jurvan ja 1 Teuvan kirjoista) Tuntuivat olevan lähialueen asukkaita, osaksi Liisan sukulaisia, jos osasin oikein tulkita ”hieroklyyffejä”. Myöskään paikallistuntemus ei minulla ole kovin hyvä Jurvan Järvenpäästa ja sen ympäristöstä.
Mutta mitä sanovat tutkimusta harrastaneet seuraavanlaisesta päättelystä:
- Vuonna 1749 syntyi 3 Mikko Matinpoikaa Etelä-Pohjanmaalle/Pohjanmaalle (Hiskistä poimittu ne jotka sinne merkitty)
- Vuoden 1749 jälkeen on kuollut samalla alueella 3 Mikko Matinpoikaa, jotka syntyneet vuonna 1749. (Hiskistä haettu myös Mikot, jotka ilman patronyymiä, ja katsottu heidän isänsä.)
- Koska syntyneitä ja kuolleita Mikko Matinpoikia sama määrä, ovat he samoja. (Suurella todennäköisyydellä.)
- Isossakyrössä syntynyt Mikko Matinpoika ( *17.9.1749 24.9.1749 Laurola Dantzar Mattz Tantzar Walborg Pehrsd:r Michael ) on Ylistaron Kriikussa 6.6.1780 kuollut Mikko Matinpoika. Isonkyrön rippikirjan mukaan hän on käynyt ripillä vuoteen 1767 asti ja Ylistarossa vuodesta 1766 lähtien. (Osaksi päällekkäin) Kriikun rippikirjaan hänelle on merkitty syntymäajaksi 24.9.1749, joka oli hänen kastepäivänsä
- Ilmajoella syntynyt Mikko Matinpoika ( *1749 3.9.1749 Cuhnala Dr Matths Joh:ss: Valb Sigfrsd:r Michael ) on Jalasjärven Ojaniemessä 12.1.1839 kuollut Mikko Matinpoika. Mikko Matinpoika ilmestyy Jalasjärven Majan rippikirjaan v. 1766 ja sieltä Jalasjärven Lehtimäen rippikirjaan vuoteen 1775 asti. Ojaniemen rippikirjaan hän ilmestyy 1778. (Pieni aukko tässä välissä) 21.12.1773 hän menee naimisiin Ojaniemen tyttären Susanna Iisakintyttären kanssa. ( Ollessaan ilmeisesti Lehtimäellä, mutta ei siirry Ojaniemen rippikirjaan heti, jolloin jää aukko rippikirajssa oleviin ripilläkäynteihin ) Rippikirjoihin Jalasjärvellä on hänen syntymäajaksi merkitty 3..9.1749, mikä on hänen kastepäivänsä. (Syntymäpäivää ei ole merkitty Ilmajoen kastettujen luettelossa, niin että on saattanut olla samakin.)
- Kurikassa syntynyt Mikko Matinpoika (*1.9.1749 3.9.1749 Maths Alanickola Susanna Erici Michaël ) on Teuvalla Hangasluomalla 7.10.1812 kuollut Mikko Matinpoika. Ala-Nikkolan rippikirjassa viimeinen ripilläkäynti on merkitty v.1775, jonka jälkeen hän on ottanut muuttokirjan. (ehkä Vähäänkyröön, epäselvää) Vuonna 1789 hänet on merkitty Jurvan Hangan rippikirjaan ja edelleen katkeamattomana Teuvan Hangasluoman rippikirjaan. Väli on selvittämättä. (Jurvan rippikirjat alkoivat vuodesta 1789, Laihian rippikirjat sisälsivät ennen tätä myös Jurvan. Ne ovat kuitenkin vajavaiset, eivät sisällä esimerkiksi syntymäaikoja, niin niistä on vaikea selvittää oikeaa Mikkoa. Vähänkyrön rippikirjoja ei ole netissä, johon Mikko otti ehkä muuttokirjan.) Hangan rippikirjan mukaan Mikko olisi syntynyt 24.9.1749, Hangasluoman rippikirjan mukaan vain 1749. Mikko meni naimisiin Jurvassa 28.9.1777 Liisa Matintytär Hangan kanssa, niin tosiasiassa jää vain pari vuotta selvittämättä tästä olettamuksesta.
Mitä mieltä kokeneet sukututkijat ja muut ovat, onko Ala-Nikkolan Mikko Matinpoika sama kuin Mikko Matinpoika Hanka? ( Myöhemmin Teuvalla Hangasluoma)
Terveisin Antti
Tapani Kovalaine
30.11.11, 18:11
Kannattaa hyödyntää kaikki se tieto mikä irtoaa Laihian lastenkirjasta 1770 - 1780 digi 110 Narc'issa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7626557
Matti Lund
30.11.11, 18:18
En löytänyt varmaa tietoa Mikko Matinpojan vanhemmista.
En löytänyt viitteitä Mikon ja Liisan lapsien kummeistakaan. (8 lasta Jurvan ja 1 Teuvan kirjoista) Tuntuivat olevan lähialueen asukkaita, osaksi Liisan sukulaisia, jos osasin oikein tulkita ”hieroklyyffejä”. Myöskään paikallistuntemus ei minulla ole kovin hyvä Jurvan Järvenpäästa ja sen ympäristöstä.
Mutta mitä sanovat tutkimusta harrastaneet seuraavanlaisesta päättelystä:
- Vuonna 1749 syntyi 3 Mikko Matinpoikaa Etelä-Pohjanmaalle/Pohjanmaalle (Hiskistä poimittu ne jotka sinne merkitty)
- Vuoden 1749 jälkeen on kuollut samalla alueella 3 Mikko Matinpoikaa, jotka syntyneet vuonna 1749. (Hiskistä haettu myös Mikot, jotka ilman patronyymiä, ja katsottu heidän isänsä.)
- Koska syntyneitä ja kuolleita Mikko Matinpoikia sama määrä, ovat he samoja. (Suurella todennäköisyydellä.)
- Isossakyrössä syntynyt Mikko Matinpoika ( *17.9.1749 24.9.1749 Laurola Dantzar Mattz Tantzar Walborg Pehrsd:r Michael ) on Ylistaron Kriikussa 6.6.1780 kuollut Mikko Matinpoika. Isonkyrön rippikirjan mukaan hän on käynyt ripillä vuoteen 1767 asti ja Ylistarossa vuodesta 1766 lähtien. (Osaksi päällekkäin) Kriikun rippikirjaan hänelle on merkitty syntymäajaksi 24.9.1749, joka oli hänen kastepäivänsä
- Ilmajoella syntynyt Mikko Matinpoika ( *1749 3.9.1749 Cuhnala Dr Matths Joh:ss: Valb Sigfrsd:r Michael ) on Jalasjärven Ojaniemessä 12.1.1839 kuollut Mikko Matinpoika. Mikko Matinpoika ilmestyy Jalasjärven Majan rippikirjaan v. 1766 ja sieltä Jalasjärven Lehtimäen rippikirjaan vuoteen 1775 asti. Ojaniemen rippikirjaan hän ilmestyy 1778. (Pieni aukko tässä välissä) 21.12.1773 hän menee naimisiin Ojaniemen tyttären Susanna Iisakintyttären kanssa. ( Ollessaan ilmeisesti Lehtimäellä, mutta ei siirry Ojaniemen rippikirjaan heti, jolloin jää aukko rippikirajssa oleviin ripilläkäynteihin ) Rippikirjoihin Jalasjärvellä on hänen syntymäajaksi merkitty 3..9.1749, mikä on hänen kastepäivänsä. (Syntymäpäivää ei ole merkitty Ilmajoen kastettujen luettelossa, niin että on saattanut olla samakin.)
- Kurikassa syntynyt Mikko Matinpoika (*1.9.1749 3.9.1749 Maths Alanickola Susanna Erici Michaël ) on Teuvalla Hangasluomalla 7.10.1812 kuollut Mikko Matinpoika. Ala-Nikkolan rippikirjassa viimeinen ripilläkäynti on merkitty v.1775, jonka jälkeen hän on ottanut muuttokirjan. (ehkä Vähäänkyröön, epäselvää) Vuonna 1789 hänet on merkitty Jurvan Hangan rippikirjaan ja edelleen katkeamattomana Teuvan Hangasluoman rippikirjaan. Väli on selvittämättä. (Jurvan rippikirjat alkoivat vuodesta 1789, Laihian rippikirjat sisälsivät ennen tätä myös Jurvan. Ne ovat kuitenkin vajavaiset, eivät sisällä esimerkiksi syntymäaikoja, niin niistä on vaikea selvittää oikeaa Mikkoa. Vähänkyrön rippikirjoja ei ole netissä, johon Mikko otti ehkä muuttokirjan.) Hangan rippikirjan mukaan Mikko olisi syntynyt 24.9.1749, Hangasluoman rippikirjan mukaan vain 1749. Mikko meni naimisiin Jurvassa 28.9.1777 Liisa Matintytär Hangan kanssa, niin tosiasiassa jää vain pari vuotta selvittämättä tästä olettamuksesta.
Mitä mieltä kokeneet sukututkijat ja muut ovat, onko Ala-Nikkolan Mikko Matinpoika sama kuin Mikko Matinpoika Hanka? ( Myöhemmin Teuvalla Hangasluoma)
Terveisin Antti
Ensiksikin vähän kokenut tutkija sanoo, ettei Jurvan rippikirjoissa oleviin syntymäaikatietoihin vuoden 1800 molemmin puolin saa luottaa. Useat niistä heittävät kymmenkuntakin vuotta. Ne on säheltänyt kirjoihin enimmän ajan humalassa ollut Jurvan pastori Johan Wallenborg.
Ongelma ei ole tutkijalle niin vaikea niiden jurvalaisten kohdalla, jotka on kirjattu 1770 -luvulla Laihian kirkonkirjoihin, vaan vuosien 1775-1800 välillä tulleitten henkilöiden osalta, joita on vaikea jäljittää eri paikkakunnille väärien syntymäaikojen takia.
Mikki Matinpojankin kohdalla näen niin, että myöskään hänenkään kohdalla syntymäaika ei ole Jurvan kirjoissa oikein, vaan olen ehdottanut, että Mikki Matinpoika on Laihian Viiasen talossa 25.9.1746 syntynyt Matti Joosepinpojan ja Justiina Juhontyttären poika Mikki Matinpoika.
Ei minullakaan ole tähän aivan pomminvarmaa todistetta, mutta Mikki Matinpojan jäljitys tukee hyvin sellaista vaihtoehtoa.
Ensiksikin hän syntyy samassa talossa kuin Jurvan Hangan talon isäntäkin, eli Laihian Viiasessa. Toisin sanoen hän kuuluu jo syntyessään samaan sukuverkostoon.
Lisäksi tämä Mikki Matinpoika häipyy suurin piirtein samoihin aikoihin Vöyrin rippikirjoista (ks. Lotlaxin Klavuksen talosta, isäntä Matti Joosepinpoika oli alkuaan Töysän Tuurista, äiti Justiina Alavuden Olkkosesta) kuin hän sitten ilmaantuu Jurvaan.
Mikin lasten kummitkin ovat hänen vanhemmilleen entuudestaan tuttua tuttavapiiriä, vaikkakaan lähisukua niissä ei ollut, kun nämä asuivat niin kaukana Jurvasta. Jurvaan olivat tunnetusti heikot kulkuyhteydet pohjoisesta päin, mutta kohtalaisen hyvät etelän suunnasta, Teuvalta, Pirttikylästä ja Kurikasta.
Olen joskus kovasti jäljittänyt tätä Mikki Matinpoikaa ja päätynyt silloin tähän tulokseen. Siis jäljitin niin päin, että lähdin hänen syntymästään Laihialla ja seurasin hänen vanhempiansa Isonkyrön kautta Vöyrille ja sieltä käsin päädyin tähän Hankaan, eli "koko homma kiertyi takaisin". - En silloin löytänyt ketään muuta ehdokasta, joka "olisi voinut kilpailla häntä vastaan".
Tämä ei ole siis pomminvarma todisteketju, vaan yhteensopivien aihetodisteitten kokoelma, joille ei löytynyt mitään niitä kyseenalaistavia seikkoja.
Nikkolan tapauksen olen todennäköisesti raakannut pois siksi, että Mikki Matinpoika oli "abiit" vuoden 1775 aikana, mutta "rediit" vuonna 1778, eli palannut kotiin ja ripilläkäyntejä oli vuoden 1778 alusta alkaen ja vuonna 1779, toisin sanoen ei voi olla saman Mikki Matinpoika kuin Hangassa.
terv Matti Lund
Hei!
Löysin sukupapereistani seuraavat tiedot: Mikko Mikonpoika (ei siis Matinpoika!) s. 28.9.1749 Laihia. Vihitty 28.9.1777 Jurvassa Liisa Matintytär Hangan (s. 8.1756 Laihia) kanssa.
Mikon vanhemmat: Mikko Mikonpoika Nikkinen s.11.9.1719 Laihia, vih. 28.11.1742 Laihialla Maria Jaakontytär Wiik s. 27.2.1713 Laihia.
Mikko Nikkisen vmat: Mikko Mikonpoika Kakkuri s.22.9.1695 Kurikka, vih. 16.12.1718 Laihialla vmo Susanna Mikontytär Huossa (ent. puolisonsa oli Yrjö Nikkinen, josta ilm. juontuu Mikko Nikkisen sukunimi).
En minäkään löytänyt Mikko Hangasluomaa Jurvan kastetuista, mutta kun tuo Laihia on ihan vieressä hain sieltä kastekirjoista. Mikkohan oli uudisasukas, uudistilallinen ja jostain syystä uudistilallisten syntyperää on usein vaikea jäljittää samoin kuin esim. sotamiesten. Tuntuu luontevalta että hän on tullut entisestä emäpitäjästä Laihialta.
Voit katsoa myös vilppula.com -sivustolta, muistaakseni Mikon juuria löytyy sieltä.
Matti Lund
30.11.11, 19:33
Hei!
Löysin sukupapereistani seuraavat tiedot: Mikko Mikonpoika (ei siis Matinpoika!) s. 28.9.1749 Laihia. Vihitty 28.9.1777 Jurvassa Liisa Matintytär Hangan (s. 8.1756 Laihia) kanssa.
Mikon vanhemmat: Mikko Mikonpoika Nikkinen s.11.9.1719 Laihia, vih. 28.11.1742 Laihialla Maria Jaakontytär Wiik s. 27.2.1713 Laihia.
Mikko Nikkisen vmat: Mikko Mikonpoika Kakkuri s.22.9.1695 Kurikka, vih. 16.12.1718 Laihialla vmo Susanna Mikontytär Huossa (ent. puolisonsa oli Yrjö Nikkinen, josta ilm. juontuu Mikko Nikkisen sukunimi).
En minäkään löytänyt Mikko Hangasluomaa Jurvan kastetuista, mutta kun tuo Laihia on ihan vieressä hain sieltä kastekirjoista. Mikkohan oli uudisasukas, uudistilallinen ja jostain syystä uudistilallisten syntyperää on usein vaikea jäljittää samoin kuin esim. sotamiesten. Tuntuu luontevalta että hän on tullut entisestä emäpitäjästä Laihialta.
Voit katsoa myös vilppula.com -sivustolta, muistaakseni Mikon juuria löytyy sieltä.
Valitettavasti tämä Mikki Mikinpoika Nikkinen on kuollut Laihian kirjojen mukaan samana vuonna kuin on syntynytkin.
Tosin kuolema ei ilmene Laihian kuolleitten luetteloista, vaan nimi on ylipyyhitty lastenkirjassa ja merkitty perään "död 1749".
terv Matti Lund
Tapani Kovalaine
30.11.11, 22:29
Vöyrin rippikirja kertoo digikuvassa 259 rk 1770-1775 Klavuksen talosta, että ilmeisesti jo vuonna 1770 perheen kaksi vanhinta poikaa Mikki Matinpoika (s. joulukuussa 1746) ja Matti Matinpoika (s. 6.1.1751) muuttivat talosta. Talon uudeksi isännäksi kehkeytyi aikanaan Tuomas Matinpoika (Tuuri-Klavus) s. 5.10.1757 tai hän näyttää olleen vuoden 1810 henkikirjan mukaan (digi 181, Narc) talossa isäntänä ja vaimonsa Kaisa on emäntänä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9718248
Mikin ja Liisan avioliitosta syntyi lapsia:
Saara (ante nuptias) sai nimen Liisan siskon mukaan
Matti sai nimensä Mikin ja Liisan isien mukaan
Esais, en keksi millään tuolle etunimelle perusteita
Justiina, nimi Mikin äidiltä ja Liisan siskolta
Susanna, nimi Liisan siskolta
Samuli, nimi Liisan veljeltä
Tuommoisia voi kaavailla, jos Matti Lund on löytänyt Mikki Matinpojalle oikeat vanhemmat. Liisan äiti on luultavasti ollut Marketta ja tuota nimeä ei ehkä ole lapsille tarvittu.
Kiitos Tapani, Matti ja Marhut jotka olette tietojenne mukaan auttaneet ja yrittäneet auttaa.
Tästä Ala-Nikkolan rippikirjasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10743&pnum=63
Huomasin kyllä merkinnät vuosien 1778 ja 1779 kohdalla, mutta ajattelin niiden tulleen vahingossa, tai hän on käynyt välillä Kurikassa, koska vuodelta 1780 alkavassa rippikirjassa ei ole enää merkintää Mikosta. Merkintää "rediit" en huomaa vieläkään tekstinä, kun on niin epäselvä ja tumma kopio siltä osin.
Tässä Ala-Nikkolan rippikirja, joka alkaa vuodesta 1780:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10743&pnum=125
Siispä kysymys tältä osin kuuluukin, minne katoaa Mikko Matinpoika Ala-Nikkola? Kurikan rippikirjaan olisi kai pitänyt tulla merkintä uudesta muutosta. Kurikan haudattujen luettelossa tuona aikana ei hän näyttäisi olevan.
Terveisin Antti
Matti Lund
01.12.11, 00:00
Vöyrin rippikirja kertoo digikuvassa 259 rk 1770-1775 Klavuksen talosta, että ilmeisesti jo vuonna 1770 perheen kaksi vanhinta poikaa Mikki Matinpoika (s. joulukuussa 1746) ja Matti Matinpoika (s. 6.1.1751) muuttivat talosta. Talon uudeksi isännäksi kehkeytyi aikanaan Tuomas Matinpoika (Tuuri-Klavus) s. 5.10.1757 tai hän näyttää olleen vuoden 1810 henkikirjan mukaan (digi 181, Narc) talossa isäntänä ja vaimonsa Kaisa on emäntänä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9718248
Mikin ja Liisan avioliitosta syntyi lapsia:
Saara (ante nuptias) sai nimen Liisan siskon mukaan
Matti sai nimensä Mikin ja Liisan isien mukaan
Esais, en keksi millään tuolle etunimelle perusteita
Justiina, nimi Mikin äidiltä ja Liisan siskolta
Susanna, nimi Liisan siskolta
Samuli, nimi Liisan veljeltä
Tuommoisia voi kaavailla, jos Matti Lund on löytänyt Mikki Matinpojalle oikeat vanhemmat. Liisan äiti on luultavasti ollut Marketta ja tuota nimeä ei ehkä ole lapsille tarvittu.
Hei Tapani,
Kun innostuit kartoittamaan sukuverkostoa Vöyrin kautta, niin kerron miten yhteen tullaan Laihian kautta Jurvaan.
Jurvan Hangan talo oli alunperin Jurvan Niemen talon vävyille perustettu uudistalo, joka koki kovia vastoinkäymisiä jo ennen isoavihaa ja isonkinvihan aikana niin, ettei sitä oikeastaan ehditty verottaa, ennen kuin Taneli Tanelinpoika Viianen otti sen uudestaan viljelykseen pitkän aution vaiheen jälkeen.
Eli siellä oli ensimmäinen yrittäjä Antti Juhonpoika Rahnasto Ilmajoelta, joka noin 10 vuoden yrityksen jälkeen hukkui Jurvajärveen ja hänen leskensä Maria Kreintytär Niemi meni 1707 uusiin naimisiin Matti Yrjänänpojan kanssa, joka oli myös Ilmajoelta, mutta tuli uudistaloon rengin tienestistä Teuvalta, Riipistä. Näiltä talo sitten jäi isonvihan aikaan tyhjilleen.
Laihian Viiasessa oli taas syntynyt sellainen tilanne, että siellä oli isäntänä ja vävynä pitkäaikainen lautamies Taneli Pertunpoika. Hänen Hangan talon ottanut poikansa Taneli Tanelinpoika oli isänsä toisesta aviosta, mutta oli päässyt isonvihan jälkeen Viiasen isännäksi kahden äitipuolensa siskon ja velipuolensa Laihian pitäjänkirjurin ja sitten Vöyrin nimismiehen Antti Widbäckin suostumuksella.
Taneli Tanelinpoika joutui kuitenkin väistymään Viiasen isännyydestä, kun hänen Isonkyrön taistelussa kaatuneen velipuolensa Heikin tytär Maria tuli täysi-ikäiseksi ja tämän tyttären mies ruotusotamies Mikki Mikinpoika Örn sai vaimonsa perintöoikeuden nojalla haltuunsa Viiasen talon.
Tässä vaiheessa Taneli Tanelinpoika väistyi Jurvan Hankaan, jonka hän raivasi näreiköitten, pajukoitteen ja sammalten keskeltä uuteen eloon ja pystyi pitkän vapaavuosivaiheen jälkeen maksamaan siitä veroa.
Kauaa ei kestänyt kuitenkaan Mikki Mikinpojan isännyys Viiasessa, kun hän joutui siitä maksukyvyttömyytensä takia vaikeuksiin ja pian kuolikin.
Näihin aikoihin jäi Vöyrin Lålaxin Haagan taloa asunut Tuomas Joosepinpoika leskeksi. Hän oli tullut Haagaan vävyksi Töysän Tuurista. Hänen appensa oli Juho Jaakonpoika, lähtöisin Ilmajoen Jaakko-Kokon talosta ja Jurvan Hiipakan talon vävy, joka oli saanut heti Uudenkaupungin rauhan jälkeen Haagan haltuunsa ja muutanut Jurvasta sinne. Tuomaskin joutui pian luopumaan kruununtalostaan, eli se määrättiin Pohjanmaan rykmentille kruununpuustelliksi.
Tässä vaiheessa Tuomas Joosepinpoika naitettiin Priita Mikintytär Käelle, jolla oli kaukainen sukusuhde Viiasen taloon ja mahdollisesti hänen isoisällään oli ollut jokin vanha perintövelkasaatava Viiasen taloon. Joka tapauksessa Priita Käki ja Tuomas Joosepinpoika saivat nyt omistukseensa Viiasen talon.
Mutta taas tämäkin jäi lyhytaikaiseksi, eli Tuomas kuoli oltuaan isäntänä noin 4 vuotta. Tuomas Joosepinpojan vaimo Priita Käki avioitui sitten Mikki Jaakonpoika Mannin Torstilasta kanssa ja heistä tulikin sitten pitkäaikainen isäntäväki Viiasen taloon ja talo siirtyi isältä pojalle useassa polvessa eteenpäin.
Tuomas Joosepinpojan kuoleman jälkeen tuli hänen veljensä Matti Joosepinpoika Vöyristä, joka oli siellä renkinä Lotlaxin Klaavuksen talossa, jota isännöi hänen lankonsa Yrjänä Juhonpoika Alavudelta, pariksi vuodeksi Viiaseen, jossa syntyi hänen poikansa Mikki. Tämän jälkeen sai Matti Joosepinpoika langoltansa omistukseensa Klaavuksen talon Lotlaxissa ja ryhtyi isännöimään sitä (Matti oli ehtinyt olla renkinä toisen lankonsa tykönä myös Isonkyrön Pernulassa ja sielläkin oli perheeseen syntynyt lapsia).
Matti Joosepinpoikakin jäi pian leskeksi Klaavuksessa. Silloin kun hän palveli Viiasessa, siellä oli syytinkiläisenä Heikki Tanelinpoika Viiasen leski Maria Yrjänäntytär Mikkula s. 2.1685. Tällä Maria Yrjänäntytär Mikkulalla oli samaniminen siskopuoli s. 4.9.1724, joka oli samaan aikaan jäänyt leskeksi Laihian Kahran talosta. Nyt tämä Matti Joosepinpoika Klaavus meni Vöyrissä naimisiin 12.12.1756 tämän entisen emäntänsä siskopuolen kanssa, siskopuolilla ikäeroa kunnioitettavat 39 vuotta.
Otetaan tästä summa summarum:
Jos jäljitykseni on osunut oikeaan, niin jos ja kun Mikki Matinpoika tuli vävyksi Jurvan Hankaan Vöyriltä, niin hän tuli vävyksi äitipuolensa samannimisen isonsiskon miehen velipuolen pojalle.
Siis Mikki olisi joutunut sellaisen sukuverkon pauloihin.
terv Matti Lund
Matti Lund
01.12.11, 01:46
Kiitos Tapani, Matti ja Marhut jotka olette tietojenne mukaan auttaneet ja yrittäneet auttaa.
Tästä Ala-Nikkolan rippikirjasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10743&pnum=63
Huomasin kyllä merkinnät vuosien 1778 ja 1779 kohdalla, mutta ajattelin niiden tulleen vahingossa, tai hän on käynyt välillä Kurikassa, koska vuodelta 1780 alkavassa rippikirjassa ei ole enää merkintää Mikosta. Merkintää "rediit" en huomaa vieläkään tekstinä, kun on niin epäselvä ja tumma kopio siltä osin.
Tässä Ala-Nikkolan rippikirja, joka alkaa vuodesta 1780:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10743&pnum=125
Siispä kysymys tältä osin kuuluukin, minne katoaa Mikko Matinpoika Ala-Nikkola? Kurikan rippikirjaan olisi kai pitänyt tulla merkintä uudesta muutosta. Kurikan haudattujen luettelossa tuona aikana ei hän näyttäisi olevan.
Terveisin Antti
Joo, Alanikkolaaset varmaankin kaipaavat tietoa.
Rippikirjasivu on vähän suttuinen, mutta näen niin, että ensin lukee suomennettuna "todistus Mustasaareen" (= til Mustasari/ attested yliviivattuna), lukee rediit ja abiit ja sitten on merkillepantavissa viimeinen ripilläkäynti vuoden 1779 alkupuolella.
On vaikea arvioida sitä, onko raapustusten järjestys luotettava, mutta kaksi lähtöä siinä on ja välissä yksi paluu.
Maaliskuulta 1779 löytyy Mustasaaren vihityistä tämän kanssa hyvin yhteensointuva tapaus: Mikki Matinpoika Ilmajoelta vihitään Valpuri Erkintyttären kanssa.
Mikki Matinpoikia on varmaan muitakin Ilmajoella, mutta aikamoinen yhteensattuma on, jos Mustasaareen olisi ängennyt juuri samaan aikaan joku aivan eri Mikki Matinpoika.
Näyttäisi vielä vihityn Vaasassa, joten sieltä saattaa pariskunta löytyä ja Mikki Matinpojan ripilläkäyntejä vuoden 1779 loppupuolelta alkaen.
terv Matti Lund
Kiitos Matti Ala-Nikkolan rippikirjan tekstin selvennyksestä. Minä, eikä moni muukaan olisi pystynyt tuosta suttuisesta rippikirjasta saamaan selville mitä siinä luki.
Arviosi aikajärjestyksestä tuntuu täysin oikealta.
Tuo, että Mikki on merkitty naimisiinmennessä Ilmajokiseksi, eikä Kurikkalaiseksi, on saattanut olla tapana, kun on mennyt emäseurakunnan ulkopuolelle. En tunne asiaa.
Mikki Hangan syntymäpäivästä vielä.
Minulle oli yllätys, että Jurvan rippikirjoissa saattoi olla useammankin vuoden heittoja. Kerroit kyllä aiemmin vääristä aikamerkinnöistä Jurvan kohdalla. Mikin kohdalla tietenkin se väärä syntymävuosi seurasi Jurvasta myös Teuvan rippikirjaan.
Terveisin Antti
Matti Lund
01.12.11, 18:32
Kiitos Matti Ala-Nikkolan rippikirjan tekstin selvennyksestä. Minä, eikä moni muukaan olisi pystynyt tuosta suttuisesta rippikirjasta saamaan selville mitä siinä luki.
Arviosi aikajärjestyksestä tuntuu täysin oikealta.
Tuo, että Mikki on merkitty naimisiinmennessä Ilmajokiseksi, eikä Kurikkalaiseksi, on saattanut olla tapana, kun on mennyt emäseurakunnan ulkopuolelle. En tunne asiaa.
Mikki Hangan syntymäpäivästä vielä.
Minulle oli yllätys, että Jurvan rippikirjoissa saattoi olla useammankin vuoden heittoja. Kerroit kyllä aiemmin vääristä aikamerkinnöistä Jurvan kohdalla. Mikin kohdalla tietenkin se väärä syntymävuosi seurasi Jurvasta myös Teuvan rippikirjaan.
Terveisin Antti
Muuttotodistukset hoidettiin emoseurakunnan toimesta, yleensä itse pitäjän kirkkoherran. Siis tulokkaat otettiin pääsääntöisesti vastaan pitäjittäin. Kurikasta ja Jalasjärveltä on useampi avioitunut Mustasaarelle/Vaasaan ja heille on merkitty yleensä Ilmajoki kotipaikaksi/lähtöpaikaksi. Sama on asia Lapuankin osalta, eli Härmästä ja Kauhavalta kotoisin olevat ovat niissä kirjoissa kotoisin Lapualta. Ja teuvalaiset ovat niissä närpööläisiä. Opit tuntemaan tämän asian, kun näitä tulee tutkimustesi edistyessä enemmän vastaan.
Mustasaaren muuttaneitten kirjoissa on aukko 1772-79, vuonna 1780 on jo kirjattu useampia muuttaneita. Siten Mikki Matinpojan muuttokirjan vastaanottoa Mustasaareen ei ole kirjattu.
Virheelliset syntymäaikamerkinnät Jurvan ensimmäisissä rippikirjoissa ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, sattuneesta syystä, jota käsiteltiin useammasti Laihian pitäjän käräjillä, eli Wallenborgin humalassa törttöilyjä ja laiminlyöntejä. Varmaan oli aika kurjaa joutua papiksi Jurvaan, joka oli vielä 1700 -luvulla "luojan hylkäämä paikka". (No vielä kurjempaa oli joutua johonkin Keski-Suomen tai Pohjois-Savon kappeliin, koska niissä seurakuntalaiset olivat kaiken lisäksi huomattavasti köyhempiä kuin Jurvassa.)
Lue Tapanille osoittamani katsaus, siinä saattaa olla jotain Sinullekin herätteitä antavaa.
Olen kirjoittanut tätä sukuvyyhteä sivuavan artikkelin E-P Juuret lehden numeroon 3/2008. Siinäkin voi olla jotain tarkempaa tietoa, joka Sinua saattaa kiinnostaa.
terv Matti Lund
Tuli mieleen muutamia ajatuksia tässä viestiketjusta, mitkä eivät suoranaisesti liity Mikko Matinpoikaan.
Lisäksi tämä Mikki Matinpoika häipyy suurin piirtein samoihin aikoihin Vöyrin rippikirjoista (ks. Lotlaxin Klavuksen talosta, isäntä Matti Joosepinpoika oli alkuaan Töysän Tuurista, äiti Justiina Alavuden Olkkosesta) kuin hän sitten ilmaantuu Jurvaan.
Oliko Vöyrillä suomenkielistä asutusta vielä paljonkin kun Matti Joosepinpoika ja Justiina Juhontytär muuttivat sinne. Justiina oli syntynyt suomenkielisellä Alavudella ja Matti Tuurissa, Töysässä joka silloin oli joko Ilmajoen Alavuden kappeliin kuuluva, tai Lapuan kappeliin kuulunut paikka. Suomenkielinen kuitenkin.
Jurvaan olivat tunnetusti heikot kulkuyhteydet pohjoisesta päin, mutta kohtalaisen hyvät etelän suunnasta, Teuvalta, Pirttikylästä ja Kurikasta.
Eli siellä oli ensimmäinen yrittäjä Antti Juhonpoika Rahnasto Ilmajoelta
Yhteydet Ilmajoen suuntaan olivat vanhastaan ”hyvät”.
Vuoden 1695 käräjillä riitelivät Ilmajoen Kokkolankylästä olevat kaksi isäntää vanhoista kalastusoikeuksistaan, jossa oli moni pitäjän ulkopuolinen kalastanut.
Vaikka käräjillä ei tullut tähän asiaan päätöstä, ei asia kai ollut myöhemmin käräjillä. Olisikohan
Antti Juhonpoika Rahnastolla ollut jatain tekemistä siihen ettei asia noussut enää esille. Olisiko ostanut kalastusoikeudet?
Sen sijaan Jurvan Tainuskylän rajoista käytiin vielä 1700-luvulla oikeutta Ilmajokisten ja Laihialaisten kesken. Tainusjärvessä oli myös Ilmajokisilla kalastusoikeuksia.
Terveisin Antti
Matti Lund
02.12.11, 14:57
Tuli mieleen muutamia ajatuksia tässä viestiketjusta, mitkä eivät suoranaisesti liity Mikko Matinpoikaan.
Lisäksi tämä Mikki Matinpoika häipyy suurin piirtein samoihin aikoihin Vöyrin rippikirjoista (ks. Lotlaxin Klavuksen talosta, isäntä Matti Joosepinpoika oli alkuaan Töysän Tuurista, äiti Justiina Alavuden Olkkosesta) kuin hän sitten ilmaantuu Jurvaan.
Oliko Vöyrillä suomenkielistä asutusta vielä paljonkin kun Matti Joosepinpoika ja Justiina Juhontytär muuttivat sinne. Justiina oli syntynyt suomenkielisellä Alavudella ja Matti Tuurissa, Töysässä joka silloin oli joko Ilmajoen Alavuden kappeliin kuuluva, tai Lapuan kappeliin kuulunut paikka. Suomenkielinen kuitenkin.
Jurvaan olivat tunnetusti heikot kulkuyhteydet pohjoisesta päin, mutta kohtalaisen hyvät etelän suunnasta, Teuvalta, Pirttikylästä ja Kurikasta.
Eli siellä oli ensimmäinen yrittäjä Antti Juhonpoika Rahnasto Ilmajoelta
Yhteydet Ilmajoen suuntaan olivat vanhastaan ”hyvät”.
Vuoden 1695 käräjillä riitelivät Ilmajoen Kokkolankylästä olevat kaksi isäntää vanhoista kalastusoikeuksistaan, jossa oli moni pitäjän ulkopuolinen kalastanut.
Vaikka käräjillä ei tullut tähän asiaan päätöstä, ei asia kai ollut myöhemmin käräjillä. Olisikohan
Antti Juhonpoika Rahnastolla ollut jatain tekemistä siihen ettei asia noussut enää esille. Olisiko ostanut kalastusoikeudet?
Sen sijaan Jurvan Tainuskylän rajoista käytiin vielä 1700-luvulla oikeutta Ilmajokisten ja Laihialaisten kesken. Tainusjärvessä oli myös Ilmajokisilla kalastusoikeuksia.
Terveisin Antti
Hei,
Isovihan vainolainen runteli pahasti Vöyriä, jolloin kuolonuhrien määrä nousi suureksi. Vankeuteen Venäjälle raastettiin myös suuri määrä vöyriläisiä, jotka lähes kaikki matkallaan kuolivat matkalta hengissä selvinneen Petter Svahnin todistuksen mukaan. Isonkyrön taistelussa kaatui paljon laihialaisia, kyröläisiä, mustasaarelaisia ja vöyriläisiä nostomiehiä. Lapualla ja Ilmajoella tilanne oli parempi. Tämän takia Vöyrin tyhjilleen jääneisiin kartanoihin oli isonvihan jälkeen enemmän tulijoita Ilmajoen ja Lapuan eri kyliltä.
Näin isonvihan jälkeen Vöyriin tuli kymmeniä suomenkielisiä tulokkaita, joiden monien jälkeläisiä siellä edelleenkin asuu. Kirkkoherrakin joutui moneen pulmaan näitten suomenkielisten takia, jotka vaativat suomenkielisiä jumalanpalveluksia ja järjestettiinkin saarnahuone, jossa heille pidettiin omia saarnoja.
terv Matti Lund
Terve Matti
Muistelen, että Vöyri olisi ollut aiemmin suomenkielinen, mutta sen on täytynyt olla sitten aiemmin. Papin suomea osaamattomuus ei tietenkään vielä täysin todista mitään. Onhan voinut olla ennen isovihaa, että Vöyriläiset ovat olleet kaksikielisiä, joten papista ei ole tehty valitusta.
Korjaus edelliseen viestiini:
Löysin tiedon, että vielä 1700-luvun alussa oli vielä käräjillä Jurvanjärven kalastusoikeudet. Tämä ei poissulje oletustsarvailua Antti Rahnaston kalastusoikeuksien ostosta. ( Mitään todisteita minulla ei ole.)
Terv. Antti
Matti Lund
02.12.11, 16:24
Terve Matti
Muistelen, että Vöyri olisi ollut aiemmin suomenkielinen, mutta sen on täytynyt olla sitten aiemmin. Papin suomea osaamattomuus ei tietenkään vielä täysin todista mitään. Onhan voinut olla ennen isovihaa, että Vöyriläiset ovat olleet kaksikielisiä, joten papista ei ole tehty valitusta.
Korjaus edelliseen viestiini:
Löysin tiedon, että vielä 1700-luvun alussa oli vielä käräjillä Jurvanjärven kalastusoikeudet. Tämä ei poissulje oletustsarvailua Antti Rahnaston kalastusoikeuksien ostosta. ( Mitään todisteita minulla ei ole.)
Terv. Antti
Hei, Rahnastoilla ei ollut tiettävästi ostettuja tai muitakaan kalastusoikeuksia Jurvan suunnalla. Se ei ollut Lahdenkylän intressipiirissä. Jari Viitala on kirjoittanut E-P Juuriin selvityksen kalastusoikeuskiistoista Jurvassa ja minäkin olen sivunnut aihetta kahdessa artikkelissani , viimeksi nrossa 3/2010 "Asutuksen synnystä Jurvaan". Ko. lähteet ovat minulle tuttuja.
Jurvassa oli siis muinoin kaksi merkittävää kalastusjärveä, Jurvajärvi ja Tainusjärvi, jotka on kuivattu pois. Jurvan "liikavesi" johdetaan nykyään Levälammen altaaseen siltä osin kuin "alkuperäiset" veden valumareitit muuten puoltaisivat muinaisten järvien suuntaan ja pitäisivät raivatut pellot liian märkinä.
Näin ulkomuistista seuraavaa. Jurva- ja Tainusjärven kalastusoikeuksia ei ollut tiettävästi ennen noin vuotta 1600 myynnissä eikä oikeuksia niihin ollut Kyrön pitäjän Jukajankylän (eli Ylä-Laihian) ulkopuolisilla. Lähellä vuotta 1600 ja sen jälkeen jotkut ylälaihialaiset kuitenkin alkoivat vuokrata oikeuksiaan eräille Ilmajoen kokkolankyläläisille, kurikkalaisille ja teuvalaisille. Tapahtui myös yksi tai kaksi selvää kauppaa kokkolalaisten kanssa, jolloin kalastusoikeuksien myynti asetettiin kieltoon.
Antti Juhonpoika Rahnasto ei siis kalastellut Jurvajärvellä sinne hukkuenkin siksi, että oli Rahnasto, vaan siksi, että sai oikeuksia naimakaupan kautta. Antti aikoi ensin naimisiin Jaakko Laurinpoika Hahdon tyttären kanssa ja teki Jaakon lesken kanssa tästä jo kontrahdinkin, mutta perui sen ja meni naimisiin Kreki Laurinpoika Niemen tyttären Marian kanssa. Yksi syy vaihdokseen saattoi olla juuri edullisemmat kalavedet, jotka juontuivat Niemiltä vanhastaan, sillä nämä kalastivat siellä kaikkein ikivanhimmilla oikeuksilla. Kaikilla Jurvaan uudistaloja perustaneilla oli jokin "sukukytky" ikivanhojen oikeuksien haltijoiden ja nauttijoiden kanssa; ilmajokiset tulokkaat saivat tämän "kytkyn" lähinnä naimakauppojen kautta.
Ilmajoen Rahnastoillahan oli muutenkin vaikutusta Jurvassa, vaikka se jäi Antin osalta lyhyeen, kun Antin sisko oli emäntänä Vainionpäässä ja toinen veli Taavetti sai hallintaansa Jukajan (Pukkalan) Hietasen talon, jolla oli huomttavia ikivanhoja nautintoja Jurvan mailla ja vesillä.
terv Matti Lund
Terve
Jurvanjärvestä minulla on myös tälläinen tieto. ( Kysymysmerkillä varustettu?)
1560-luvulla Ilmajoen verotustiedoissa oli 6 talollisen kalasaaliin vero kuninkaalle Orvasträsk (Jurvanjärvi?) 5 leiviskää, 2 naulaa.
Sen on täytynyt olla antoisa, koska esim. Alavudenjärvestäkin 13 talolliselle oli vain 3 leiviskää.
( Tieto Liakka Ilmajoen pitäjä. Ilmeisesti Liakka oli saanut Jurvanjärvi ehdotuksen tarkastamalla talollisten asuinpaikkoja ja järviä joita ei ollut luettelossa.)
Tainusjärvestä löytyy esim. 1750-luvun talojen tiedoista:
Rahko, kalavesi vanhastaan Tainusjärvessä, mutta jäänyt käyttämättä matkan pituuden ja huonon saaliin vuoksi.
( Tieto Liakka Ilmajoen pitäjä)
Sitten vielä Tainusjärvellä olevasta rajasta kalavesien nautinnasta:
V. 1695 Grels Urbanuksenpoika Nenättömän kylästä pyysi oikeudelta uudistalon rakentamiseen Tainusjärven rannalle, Ilmajoen puolelle rajaa.
Vain yksi uudisrakennus oli ennen Tainusjärven pohjoispäässä Laihian puolelle tehty 4 vuotta aiemmin. Myöhemmin, kun tämä tämä Tainuun "autio torppa" ( Ilmajoen luetteloissa) yhdistettiin Vuorusluoman taloon, joka oli Laihian puolella syntyi kiistaa rajasta.
Jotkut Ilmajokiset olivat kuitenkin ostaneet Laihialaisilta kalastusoikeuksia myös Laihian puoleiseen järvenosaan ja nämä kalastusoikeudet, jotka olivat Laihian puolelta ostetut, määräsi oikeus takaisin Laihialle.
(Tieto Liakka Ilmajoen pitäjä, vähän lyhenneltynä)
Terveisin Antti
(Nyt menin jo aika kauas Mikko Matinpojan vanhemmista, mutta ehkä on hyvä, että tulee keskusteltua eri alueiden siirroista pitäjien kesken. Aikoinaan rajojat saattoivat olla hyvinkin epämääräisiä, ja niistä käytiin sitten "rajanvetoa")
Terveisin Antti
Lisäys Jurvanjärven kalastusoikeuksiin, lisättynä minun olettamuksilla ja arvauksilla.
Etsin ilmajokisia, (Ilmajoella kirjoilla olevia) jotka ovat kalastaneet Jurvanjärvellä.
Seuraavat on mainittu Liakan ”ILMAJOEN PITÄJÄ” teoksessa:
Vanhasta kalastusoikeudestaan riitelivät 1695 käräjillä talolliset Antti Anttoniuksenpoika Hyövälti ja Heikki Yrjönpoika (oma arvio:Seppi-Kokko) Ilmajoen Kokkolankylästä.
Seuraavan löysin netistä:
Jari Viitalan tutkimuksen, jossa mainitaan yksi lisää ja yksi taloa pitänyt. (Tämä saattaa olla lyhennelmä, löytyi koska löytyi sukusivuilta)
Etelä-Pohjanmaan järvistä Jurvanjärvi on ollut yksi suurimmista ja tärkeimmistä eräjärvistä ollen pituudeltaan n. 10 kilometriä ja leveimmillään n. 1 kilometri. Mikäli eräjärvi oli vähäkin suurempi, se pysyi yhteisomistuksessa. Verolähteistä ja tuomikirjoista selviää, että Jurvanjärvellä on ollut oikeus kalastaa kaikilla niillä, joilla on ollut samoilla suunnilla erämaita.
Tuomiokirjoista selviää, että Närpiön talvikäräjillä 1680 käytiin kiistaa Jurvanjärven nautinnasta teuvalaisen Matti Niileksenpoika Riipin sekä Laihian jukajalaisten välillä. Riippi kertoi, että hänen talollaan on ikimuistoinen kalastusoikeus järveen. Todistaja Juho Klemetinpoika Peura kertoi, että Matin isäpuoli Klemetti Pentinpoika on vakituisesti kalastanut järvellä ja hänellä on ollut järvellä talo, sauna sekä humalatarha, mutta n. 15 vuotta sitten on palanut pyydyksineen kaikkineen. Sama asia oli jälleen esillä Laihian talvikäräjillä 1680, jolloin tuomio julistettiin Riipille, joten Riippi sai jatkaa kalastusta Jurvanjärvellä.
Laihian talvikäräjillä 1701 oli esillä ilmajokisen Jaakko Mikonpoika Kokon ja jukajalaisen Klemetti Ollinpoika Kaupin välinen kalavesiriita, jossa Jaakko väitti, että Klemetin isä oli kauan sitten myynyt kalaveden Matti Kokolle. Klemetti esitti vanhan käräjäpäätöksen 19.12.1571, joka ilmoittaa, että Maunu Kauppi, Klemetin talon omistaja silloin, oli saanut naapuriensa kiinnityksen järveen. Lopulta kalavesi tuomittiin Jaakko Kokon omaisuudeksi.
Laihian vuoden 1706 syyskäräjillä näytti Taavetti Ilkka Ilmajoen Kokkolankylästä sopimusta vuodelta 1643, jossa kerrotaan, että hänen talollaan on ollut siihen aikaan talo järvellä. Matti Hiipakka kertoi, että hän oli isänsä kanssa siirtänyt talon toiseen paikkaan. Ilkka vaatii saada vanhan talonsa takaisin, mutta sekä nimismies Schöring että koko käräjäkunta sanoivat, ettei ilmajokisilla ole mitään omistusoikeutta järveen, vaan ainoastaan silloin tällöin lupa kalastaa järvellä laihialaisten kanssa.
Näyttäisi Jurvanjärven omistusoikeuksien olleen sekä laihialaisten, teuvalaisten että ilmajokisten välinen kiistanaihe. Osa oikeuksista on saattanut olla vanhaa nautintaoikeutta ja jotkut myöhemmin ostettuja.
Rajakin on saattanut kulkea tämän järven kautta, niin että kullakin on ollut ainakin pieni ranta-alue omalla puolella. Rajamäärityksissähän olisi ollut helppo määrittää tällä yhteismaa alueella rajaksi.
Ilmajoen raja olisi sitten siirtynyt etelämmäksi Jurvan asutuksen lisäännyttyä, kuten kävi Tainusjärvenkin kohdalla. Tämä ajatelma ilman parempia todisteita, muuta kuin nämä kalastusoikeuskiistat.
Tainusjärven kohdalla ei ainakaan esteenä sille ollut, että Vuorusluoman talon oli saanut haltuunsa Laihian kappalainen, joka oli luvannut ottaa osaa Ilmajokisen ruodun kustannuksiin joihin Tainuun torppa kuului.
Myös Teuvan (Närpiön) ja Laihian väliselle rajalle näyttää käyneen Jurvanjärvellä vastaavasti kuin Ilmajoellekkin. !600- ja 1700-lukujen vaihteessa Juho Ollinpoika Hangasluomaa sakotettiin, kun kävi kirkossa Teuvalla Laihian sijaan, rajaa oli jo silloin siirretty.
Terveisin Antti
Matti Lund
09.12.11, 16:09
Lisäys Jurvanjärven kalastusoikeuksiin, lisättynä minun olettamuksilla ja arvauksilla.
Etsin ilmajokisia, (Ilmajoella kirjoilla olevia) jotka ovat kalastaneet Jurvanjärvellä.
Seuraavat on mainittu Liakan ”ILMAJOEN PITÄJÄ” teoksessa:
Vanhasta kalastusoikeudestaan riitelivät 1695 käräjillä talolliset Antti Anttoniuksenpoika Hyövälti ja Heikki Yrjönpoika (oma arvio:Seppi-Kokko) Ilmajoen Kokkolankylästä.
Seuraavan löysin netistä:
Jari Viitalan tutkimuksen, jossa mainitaan yksi lisää ja yksi taloa pitänyt. (Tämä saattaa olla lyhennelmä, löytyi koska löytyi sukusivuilta)
Näyttäisi Jurvanjärven omistusoikeuksien olleen sekä laihialaisten, teuvalaisten että ilmajokisten välinen kiistanaihe. Osa oikeuksista on saattanut olla vanhaa nautintaoikeutta ja jotkut myöhemmin ostettuja.
Rajakin on saattanut kulkea tämän järven kautta, niin että kullakin on ollut ainakin pieni ranta-alue omalla puolella. Rajamäärityksissähän olisi ollut helppo määrittää tällä yhteismaa alueella rajaksi.
Ilmajoen raja olisi sitten siirtynyt etelämmäksi Jurvan asutuksen lisäännyttyä, kuten kävi Tainusjärvenkin kohdalla. Tämä ajatelma ilman parempia todisteita, muuta kuin nämä kalastusoikeuskiistat.
Tainusjärven kohdalla ei ainakaan esteenä sille ollut, että Vuorusluoman talon oli saanut haltuunsa Laihian kappalainen, joka oli luvannut ottaa osaa Ilmajokisen ruodun kustannuksiin joihin Tainuun torppa kuului.
Myös Teuvan (Närpiön) ja Laihian väliselle rajalle näyttää käyneen Jurvanjärvellä vastaavasti kuin Ilmajoellekkin. !600- ja 1700-lukujen vaihteessa Juho Ollinpoika Hangasluomaa sakotettiin, kun kävi kirkossa Teuvalla Laihian sijaan, rajaa oli jo silloin siirretty.
Terveisin Antti
Päätelmissäsi on muutamia epäjohdonmukaisuuksia.
Ensiksi eihän Juho Ollinpoikaa voitu sakottaa kirkossakäynnin laiminlyönnistä Laihialla, jos hän olisi ollut Teuvan kappelin asukas.
Asia oli niin, että nimismies ilmiantoi muutaman kerran Juho Ollinpojan ja eräitä muitakin Järvenpäänkylän uudistalollisia siinä vaiheessa, kun rajaa ei ollut muutettu. Juho Ollinpoika tulee esiin, koska hän puolusti itseään sillä, että oli käynyt jumalanpalveluksessa Teuvalla eikä täten ollut varsinaisesti laiminlyönyt kirkossakäyntiä. Hän oli vain syyllistynyt omavaltaisuuteen valitsemalla itselleen sopivamman kirkon. Määräykset olivat kuitenkin ehdottomia eikä niitä saanut vastustaa, vaikka ne olivat järjettömiä.
Tämä vaikeus päästä Jurvanjärven takaa kirkkoon Laihialle, oli keskeisiä syitä sille, että Juho Ollinpoika alkoi ajaa uutta Närpiön ja Laihian pitäjien välistä rajalinjaa, eli Järvenpäänkylän siirtämistä Närpiön pitäjän ja Teuvan kappelin puolelle, yhdessä muitten naapuriensa kanssa. Ja tämän asianajon tuloksena sitten pitäjänrajaa muutettiin. Maaherra kääntyi puoltamaan ja kuningas hyväksyi pyynnön mukaisen uuden linjan, vaikka aluksi he olivat kohdanneet jyrkkää vastustusta, koska muutos oli niin radikaali vanhojen nautintarajojen kannalta. Kulkihan vanha Kyrön pitäjän eteläraja Pirttikylän eteläpuolelta ja se noudatti ikivanhaa Satakunnan ja Pohjanmaan välistä "valtarajaa".
Muistutan Sinua, että Teuva oli ennen 1570 -lukua lähinnä Kyrön pitäjän vanhaa asuttamatonta eränautintamaata, välitila, jonka takana oli Kyrön pitäjän eteläisin asutettu kylä Pirttikylä. Teuvaa ryhdyttiin asuttamaan 1570 -luvulla, ensimmäinen verotusvuosi oli 1576!
Jurvajärveä oli alettu asuttamaan yli sata vuotta ennen tätä ja se oli ollut useita satoja vuosia ennen tätä selkeää Kyrön pitäjän Jukajan kylän nautintaa.
Tilaa Jurvajärvellä riitti vielä silloinkin, kun se oli asutettu, sillä siellä ei ollut enimmillään kuin 4-5 savua ja väliin pitkiä aikoja vain kaksi verotaloa, jotka oli perustettu Jukajalta käsin.
Teuvalle 1570 -luvulta lähtien perustettu uudisasutus tietysti muutti Jurvanjärven roolia kalastusnautintana: katsomalla karttaa, havaitaan, että se oli mitä luontevin kalastuspaikka teuvalaisille uudisasuttajille ja heiltä puuttui sen veroinen kalastusjärvi. Kun ottaa huomioon sen, että useimmat Teuvan uudisasuttajista olivat lähtöisin Kyrön pitäjästä ja vielä heistä huomattava osuus oli peräisin Jukajalta, niin hehän olivat aikaisemmin kalastaneet siellä omilla sukuoikeuksillaan, eli osasivat siellä liikkua ja tunsivat sen apajat. Kun niihin aikoihin, kun asutusta Teuvalle perustettiin, oli yleinen tapa maksaa perintöosia luovuttamalla perintömaita tai nautintaoikeuksia ja/tai pantata näitä nautintaoikeuksia perillisille tiettyä rahallista arvoa vastaan, on ymmärrettävää, että jotkut jukajalaiset antoivat luvan joillekin teuvalaisille liikkua ja kalastaa heidän omalla nautinnallaan Jurvanjärvellä. Nautintarajoista oltiin erittäin tarkkoja ja jos naapurien välillä oli kitkaa, olivat naapurien hampaissa ensinnä nämä naapurien sukulaiset tai muut kumppanit, jos "omat katiskat olivat tyhjillään".
Tietysti jotkin nautinnat olivat kyläkohtaisia, eli kylän verotalolliset olivat niiden jakoveljiä ilman, että olisi ollut heidän välillään virallisia rajankäyntejä.
Tämä alkuasetelmahan luonnollisesti aiheutti ajan oloon epäselvyyttä siitä, kenen nautintaa mitkäkin paikat olivat ja minkäluontoisilla oikeuksilla. Oli selvää, että teuvalaisilla olivat suuremmat käytännön valmiudet käyttää Jurvanjärveä kuin sen alkuperäisillä nauttijoilla jukajalaisilla, jos siihen lupa saatiin. Nämä kaikki seikat olivat vaikuttimina Riipeilläkin. Oma esi-isäni Riippikin on, joka riiteli jukajalaisten esi-isieni kanssa tässä kalastusasiassa ( esi-isäni veli oli Matti Riippi, joka myös ajoi kalastusasiaa).
terv Matti Lund
Terve Matti
Ensiksi eihän Juho Ollinpoikaa voitu sakottaa kirkossakäynnin laiminlyönnistä Laihialla, jos hän olisi ollut Teuvan kappelin asukas.
Asia oli niin, että nimismies ilmiantoi muutaman kerran Juho Ollinpojan ja eräitä muitakin Järvenpäänkylän uudistalollisia siinä vaiheessa, kun rajaa ei ollut muutettu. Juho Ollinpoika tulee esiin, koska hän puolusti itseään sillä, että oli käynyt jumalanpalveluksessa Teuvalla eikä täten ollut varsinaisesti laiminlyönyt kirkossakäyntiä. Hän oli vain syyllistynyt omavaltaisuuteen valitsemalla itselleen sopivamman kirkon. Määräykset olivat kuitenkin ehdottomia eikä niitä saanut vastustaa, vaikka ne olivat järjettömiä.
Niinkuin kerroit Juho Ollinpoika oli Laihian asukas. Rajaa oli ennen tätä siirretty. Se, että Juho Ollinpoika ja jotkut muut olisivat halunneet kuulua Teuvan kappeliin on sitten toinen asia. Oliko raja siirtynyt paljonkin ennen Juho Ollinpojan tuloa uudistilalliseksi, en osaa arvailla.
Tässä sitten seurakuntien ja kappelien perustamisvuosia, jotka ovat poimittu Hiskistä. Nämähän on yleisessä tiedossa. Ne eivät tietenkään kuvaa täysin asutuksen kehitystä. Antavat vain jonkinlaista suuntaa, kun ottaa huomioon esimerkiksi etäisyydet ja asukasmäärän.
Kyrö: Ainakin 1300-luvun alussa, jossain mainitaan 1304, erotettu Mustasaaresta
Närpiö: Mustasaaresta erotettu v.1331
Laihia: Kuulunut Mustasaareen, myöhemmin Kyröön, ensimmäinen kirkko 1508. Emäseurakunnaksi 1576
Teuva: 1638 Närpiön Kappeli
Jurva: 1756 Laihian Kappeli
Verotustiedot löytyvät tietenkin n. v.1546 lähtien. (Paikkakunnasta riippuen, tässä Ilmajoki) En tiedä onko niihin kirjattu "uudistilalliset". Nautintaoikeuksiahan näihin ei kirjattu.
Matti kun sinulla on nämä verotusluettelot käytössäsi, katsoisitko koska Laihian Jukajan asukkaat ovat tulleet verolle. Nämä, joilla on ollut nautintoja Jurvanjärvessä.
Terveisin Antti
Matti Lund
09.12.11, 20:18
Terve Matti
Niinkuin kerroit Juho Ollinpoika oli Laihian asukas. Rajaa oli ennen tätä siirretty. Se, että Juho Ollinpoika ja jotkut muut olisivat halunneet kuulua Teuvan kappeliin on sitten toinen asia. Oliko raja siirtynyt paljonkin ennen Juho Ollinpojan tuloa uudistilalliseksi, en osaa arvailla.
Tässä sitten seurakuntien ja kappelien perustamisvuosia, jotka ovat poimittu Hiskistä. Nämähän on yleisessä tiedossa. Ne eivät tietenkään kuvaa täysin asutuksen kehitystä. Antavat vain jonkinlaista suuntaa, kun ottaa huomioon esimerkiksi etäisyydet ja asukasmäärän.
Kyrö: Ainakin 1300-luvun alussa, jossain mainitaan 1304, erotettu Mustasaaresta
Närpiö: Mustasaaresta erotettu v.1331
Laihia: Kuulunut Mustasaareen, myöhemmin Kyröön, ensimmäinen kirkko 1508. Emäseurakunnaksi 1576
Teuva: 1638 Närpiön Kappeli
Jurva: 1756 Laihian Kappeli
Verotustiedot löytyvät tietenkin n. v.1546 lähtien. (Paikkakunnasta riippuen, tässä Ilmajoki) En tiedä onko niihin kirjattu "uudistilalliset". Nautintaoikeuksiahan näihin ei kirjattu.
Matti kun sinulla on nämä verotusluettelot käytössäsi, katsoisitko koska Laihian Jukajan asukkaat ovat tulleet verolle. Nämä, joilla on ollut nautintoja Jurvanjärvessä.
Terveisin Antti
Laihian Jukaja oli asutettu suurinpiirtein siinä tilassa, missä se oli vuonna 1750 jo ennen vuotta 1546, oletettavasti jo 1400 -luvulla, ja sen kantataloja oli asutettu ennen tätä jo moniaita miespolvia. Sinne ei siis mahtunut uudisviljelyksiä enää 1500 -luvulla, vaan itse asiassa muutama talo katosi ja sen verotaloluku oli vuonna 1750 vähän pienempi kuin joskus 1400 -luvun lopulla. Siis se oli vuonna 1550 silloisten edellytystensä mukaan täyteen asutettu, vaikka olikin suhteellisen väljää asutusta.
On oletettava kuitenkin, että Jokikylä, jota ei erotettu luetteloissa vielä omaksi kyläkseen, oli asutettu vasta 1400 -luvulta alkaen, eli oli muuta Jukajaa nuorempaa asutusta. Kylänpään ja Keskikylän asutus oli Jukajalla selvästi vanhempaa, vanhempaa kuin monien emäpitäjän kylien asutus, mutta se oli kuitenkin aivan vanhimmista Kyrön pitäjän jokirannan kantakylistä vähän alempaa joskus laajentunut sinne vähän ylemmäs.
Tällä aikavälillä mainitaan Jukajalla enää puolenkymmentä aivan tuoreeksi uudistaloksi nimettyä asumusta, jotka jäivät olemaan.
1. Kyrön pitäjän Napuelta tulleen Yrjänä Tuomaanpojan uudistalo, jota alettiin verottaa 1579.
(lisäksi mainitaan uudisyrittäjiksi 1580 -luvulta Simuna Laurinpoika, Simuna Jussinpoika ja Yrjänä Savolainen, joiden yritykset kuitenkin tyssäsivät ensimmäiseen verotettavaan vuoteen)
2. Laihian pitäjänkirjurin Simuna Tuomaanpoika Grofmanin uudistalo Jokikylän Tuurinmaalla 1689
3. Kuusiston talo, jota esi-isäni Juho Tuomaanpoika Viiasen talosta ryhtyi asuttamaan uudistalona 1760 -luvun alussa.
4. Jokikylän Kasin taloa oli yritetty asuttaa jo 1500 -luvun alussa, mutta se oli niin pitkän ajan sen jälkeen autiona, että kun Erkki Pietarinpoika otti sen uudestaan viljelykseen 1620, se oli ikimuistoinen autio ja käytännössä uudisviljelys, eli siellä tuskin oli enää edes mitään itsellisasumusta ennen sitä.
Jurvan kappeli alkoi vuonna 1773
Teuvan asutus eli Närpiön pitäjä löytyy Alasatakunnan luetteloista ennen noin vuotta 1600 ja vasta sen jälkeen Pohjanmaan voudintileistä.
terv Matti Lund
Matti Lund
09.12.11, 21:01
Terve Matti
Niinkuin kerroit Juho Ollinpoika oli Laihian asukas. Rajaa oli ennen tätä siirretty. Se, että Juho Ollinpoika ja jotkut muut olisivat halunneet kuulua Teuvan kappeliin on sitten toinen asia. Oliko raja siirtynyt paljonkin ennen Juho Ollinpojan tuloa uudistilalliseksi, en osaa arvailla.
...
Terveisin Antti
Juho Ollinpoika oli lähtöisin Isonkyrön Palhojaisista ja tuli ensin vävyksi Jokikylän Tarkkaseen. Hän oli lesken yhtiömiehenä Tarkkasessa, kun lankomies Simuna Sifferinpoika hukkui kevättulviin ja talossa tarvittiin tuhtia miesapua, ennen kuin nuori polvi sieltä nousi talonpitäjäksi. Sen jälkeen hän oli jonkin aikaa Jakkulankylässä renkinä sukulaistaloissa, josta lähti sitten Laihian Jurvaan perustamaan uudistaloa Hangasluomaan. Uudistaloa nimitettiin myös Tupeksi eli Tuppiraudaksi.
Juho Ollinpoika ja hänen naapurinsa Jurvan Järvenpäässä asuivat useita vuosia uudistalojaan Laihian rajojen sisäpuolella eikä rajaa noin vain siirretty, mutta luonnolliset asuttamiseen liittyvät seikat puolsivat sitä ja se saatiin vietyä läpi Juho Ollinpojan ja muiden naapurien sitkeän asianajon jälkeen. Siis raja "siirtyi" vasta tämän "tappelun" jälkeen, ei ennen sitä.
Sen jälkeen Laihian nimismies tai pappismies ei voinut virkansa puolesta valittaa järvenpääläisistä kirkkoasioissa, vaan se oli sitten närpiöläisten velvollisuus.
terv Matti Lund
Terve Matti
Tarkkoitin rajansiirrolla, että ennen Juho Ollinpojan tuloa raja oli siirtynyt. (Tämä tietenkin oletus, mutta Jari Viitalan tutkimus nautintaoikeuksista antaa aiheen tälläiseen oletukseen)
Se että se siirtyi Juho Ollinpojan aikana takaisinpäin on sitten toinen asia.
Tähän oletettmaani ensimmäiseen siirtoon voisi olla osatekijänä se että, "Suur-Närpiö" (ilmeisesti rannikkokaistale Siipyystä Korsnesiin) oli välillä liitetty Kokemäenkartanon lääniin. (Satakuntaan, kuten kirjoitit)
Nautintaoikeudet hävisivät uudisasukkaiden hyväksi, mutta tämä ei koskenut Kokemäenkartanon läänin aluetta, siispä "uudisasukkaiden toimesta" rajaa siirrettiin, joka oli ollut muutenkin kuulopuheiden varassa ja ilmeisesti epämääräinen ja monella lailla tulkittavissa.
Se, että Teuvalla oli "vähän" asutusta oli minulle yllätys. Muistaakseni Heikki Ylikangas olisi jossain kirjoittanut että, vielä 1500-luvulla suuri määrä närpiöläisistä oli suomenkielisiä. Näiden ajattelin olevan osaksi teuvalaisia.
Terveisin Antti
Matti Lund
10.12.11, 01:33
Terve Matti
Tarkkoitin rajansiirrolla, että ennen Juho Ollinpojan tuloa raja oli siirtynyt. (Tämä tietenkin oletus, mutta Jari Viitalan tutkimus nautintaoikeuksista antaa aiheen tälläiseen oletukseen)
Se että se siirtyi Juho Ollinpojan aikana takaisinpäin on sitten toinen asia.
Tähän oletettmaani ensimmäiseen siirtoon voisi olla osatekijänä se että, "Suur-Närpiö" (ilmeisesti rannikkokaistale Siipyystä Korsnesiin) oli välillä liitetty Kokemäenkartanon lääniin. (Satakuntaan, kuten kirjoitit)
Nautintaoikeudet hävisivät uudisasukkaiden hyväksi, mutta tämä ei koskenut Kokemäenkartanon läänin aluetta, siispä "uudisasukkaiden toimesta" rajaa siirrettiin, joka oli ollut muutenkin kuulopuheiden varassa ja ilmeisesti epämääräinen ja monella lailla tulkittavissa.
Se, että Teuvalla oli "vähän" asutusta oli minulle yllätys. Muistaakseni Heikki Ylikangas olisi jossain kirjoittanut että, vielä 1500-luvulla suuri määrä närpiöläisistä oli suomenkielisiä. Näiden ajattelin olevan osaksi teuvalaisia.
Terveisin Antti
Ei mikään nautinta-, pitäjän- tai kappelinraja ollut siinä kohtaa muuttunut minnekään ennen Juho Ollinpojan ja kumppanien tuloa, vaan heidän voimallaan se vasta muuttui, kun he riittävän kauan jauhoivat tätä raja-asiaansa. Ei heillä ollut muuten halua erota Laihian yhteydestä kuin puhtaasti "logistisilla" syillä, koska juoksevien ja kirkollisten asioiden hoidosta Laihian Kirkonkylän suuntaan oli heille vaivaa ja ylimääräisiä kustannuksia verrattuna toiseen vaihtoehtoon.
Runsaat sata vuotta tätä ennen oli tapahtunut se iso muutos, että jonkin matkan päässä, muttei niin kauakana Jurvasta (pitäisi sanoa Jurvalta) lounaaseen sijainnut Pirttikylä oli erotettu Kyrön pitäjästä.
Kyllä teuvalaiset olivat Närpiön merkittävin suomenkielinen ryhmä, mutta kuten tuli ilmi, se asutus polkaistiin pystyyn vasta 1570 -luvulta lähtien.
Toinen Närpiön suomenkielinen vyöhyke, ja jonkin verran Teuvaa vanhempi asutus oli nykyisen Lapväärtin puolella, eli Närpiön pitäjän etelälaita, jonne oli tullut asuttajia jonkin verran Satakunnasta, Sastamalasta ja Ulvilasta sekä vähäsen Hämeenkyrönkin puolelta. Myös teuvalaisten uudisasuttajien joukossa oli muutama sieltä päin tullut, mutta enemmistö tai ydin oli laihialais-ilmajokista porukkaa, joukossa jonkin verran kauempaakin Etelä-Pohjanmaalta tulijoita.
Mitä taas tulee Jurvanjärven nautintaoikeuksiin, kuten totesin, ne pysyivät pitkään tiukasti jukajalaisilla ja he pitivät niistä tarkoin kiinni, mutta alkoi ilmetä ajan oloon ihan luonnollista lipsumista, eli he antoivat jonkin verran joillekin lupia kalastaa siellä, siis alkoivat nykytermiä käyttäen "liisata" oikeuksiaan siellä. Ja kuten yritin painottaa, tämänkin taustalla oli sukuoikeuksia. Toisaalta jotkut kokivat tästä "närää", koska sellainen sooloilu loukkasi kylän yhteisomistusoikeutta, sekoitti jakokunnan pakkaa ja siksi tämä toiminta pantiin kieltoon. Teuvalaisten asutus ei ollut ennen noin vuotta 1690 vielä tavoittanut Jurvanjärveä, vaan siellä oli saanut olla rauhassa se vanha laihialainen asutus siihen saakka. Kun Järvenpään kylä sitten asutettiin, se oli aivan laihialaisperuista, lähes kaikilla järven läheisyyteen päässeillä asuttajilla oli aika läheinen sukusuhde Jurvanjärven Hiipakoihin.
terv Matti Lund
Terve Matti
Hiskiin kai tulisi muuttaa Pirttikylän tietoja.
Lainaus Hiskistä (tietoja seurakunnasta):
Närpiöön kuulunut kappeli. Sai oman kirkon 1696 ja papin 1702. Erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Pirttikylän kunta liitettiin Närpiöön 1973.
Jurvalta vai Jurvasta Olen tottunut muotoon Jurvasta. En tiedä kumpaako muotoa jurvalaiset käyttävät.
Terveisin Antti
Matti Lund
10.12.11, 14:19
Terve Matti
Hiskiin kai tulisi muuttaa Pirttikylän tietoja.
Lainaus Hiskistä (tietoja seurakunnasta):
Terveisin Antti
Hei
Pirttikylä on kuulunut kirkollisesti Närpiöön, ennen kuin se erotettiin siitä erilleen omaksi kappelikseen.
Sen sijaan kruununhallinnossa Pirttikylä kuului ensin Kyrön pitäjään, vaikka olikin kirkollisesti osa Närpiön seurakuntaa. Tämä erottuu veroluetteloissakin siten, että vaikka ja kun Pirttikylä ei kuulunut Alasatakuntaan kruununhallinnossa, niin Pirttikylän kymmenysveroluettelot löytyvät vielä Alasatakunnan voudintileistä, kun sen sijaan sen kaikki muut kruunun verot Pohjanmaalta. Siis Pirttikylän talonhaltijuuksien tutkinta on ollut erään jakson osalta sitä, että "siftataan" ees-taas Alasatakunnan ja Pohjanmaan rullia, kun sitä tutkitaan voudintileistä, noin vuoteen 1600 asti, jolloin Närpiö seurakuntineen päivineen liitettiin Pohjanmaahan.
Kun Pirttikylä erotettiin Kyrön pitäjästä, se liitettiin Mustasaaren pitäjään (vuonna 1567).
Myöhemmin vielä 1620 -luvulla Mustasaaren pitäjästä erotettiin erikseen Maalahden pitäjä ja Pirttikylä liitettiin siihen (vaikka siis kuului kirkollisesti "Närppöön" seurakuntaan).
Siis Pirttikylän vaiheet ovat hallinnollisesti aika "kimurantit" ja se on aiheuttanut suoraviivaisesti etenemään taipuvaisille tutkijoille, joita sukututkijoiden enemmistö on, paljon "päänsärkyä" ja umpikujatilanteita, joihin kaavamaiset rutiinit ovat johtaneet ja joidenkin tutkimukset ovat kilpistyneet siihen.
Väännän tätä vielä "rautalangasta":
Vuonna 1566
Pirttikylän vuotuisverot tilitettiin viimeisen kerran Kyrön pitäjän alaisuuteen:
Pirttikylän vuotuisveron maksajat on kirjattu siinä luettelossa Krossilan ja Jurvan asujien väliin (Krossila oli osa Jukajaa ja sillä oli sangen laajat nautinnat Jurvan erämaissa ja vesissä).
Vuonna 1567
Pirttikylän vuotuisverot tilitettiin ensimmäisen kerran Mustasaaren pitäjän alaisuuteen:
Pirttikylän vuotuisveron maksajat on kirjattu siinä luettelossa Munsmån ja Vargön asujien väliin (Vargö oli ollut väliin osa Närpiötä ja liitettiin Pirttikylän tapaan Maalahteen).
terv Matti Lund
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.