Ludvig Filipin Lapin matkasta kaksi taulua Korundissa

[Tuisku]

Suomeen on luvattu näytteille kaksi harvinaista ranskalaismaalausta. Ensi kertaa Suomessa nähtävät maalaukset esittävät Ranskan viimeisen kuninkaan retkiä Muoniossa. Tällä hetkellä teokset ovat esillä Ranskassa Versailles'n palatsissa.
1700-luvun lopulla syntynyt Ludvig Filip I päätyi retkillään Muonioon, jossa hän muun muassa laski koskea ja koki pikaromanssin Muonion kirkkoherran emännöitsijän sisaren kanssa. Hän maalautti Suomen-retkestään kaksi taulua.
François Biardin maalaamat teokset esittävät Ludvig Filipiä saamelaiskodassa ja laskemassa koskea. Toisessa maalauksessa on ilmeisesti kuvattuna myös Ludvig Filipin avioton lapsi.
Pohjoisen kulttuuri-intituutin aloitteesta taulut tuodaan Suomeen nyt ensimmäistä kertaa. Ne on tarkoitus asettaa näytteille Rovaniemen Korundiin.

http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/11/ranskan_kuninkaan_muonion-seikkailut_vihdoin_nahtaville_suomessa_3036720.htm l

[khanhisalo]

Suomeen on luvattu näytteille kaksi harvinaista ranskalaismaalausta. Ensi kertaa Suomessa nähtävät maalaukset esittävät Ranskan viimeisen kuninkaan retkiä Muoniossa. Tällä hetkellä teokset ovat esillä Ranskassa Versailles'n palatsissa.
1700-luvun lopulla syntynyt Ludvig Filip I päätyi retkillään Muonioon, jossa hän muun muassa laski koskea ja koki pikaromanssin Muonion kirkkoherran emännöitsijän sisaren kanssa. Hän maalautti Suomen-retkestään kaksi taulua.
François Biardin maalaamat teokset esittävät Ludvig Filipiä saamelaiskodassa ja laskemassa koskea. Toisessa maalauksessa on ilmeisesti kuvattuna myös Ludvig Filipin avioton lapsi.
Pohjoisen kulttuuri-intituutin aloitteesta taulut tuodaan Suomeen nyt ensimmäistä kertaa. Ne on tarkoitus asettaa näytteille Rovaniemen Korundiin.

http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/11/ranskan_kuninkaan_muonion-seikkailut_vihdoin_nahtaville_suomessa_3036720.htm l


Olen tallettanut tietokantaani tällaisen tarinan:
Ranskan vallankumouksessa oli mukana myös Bourbon-suvun Orleansin haaran jäsen, kuuluisan Filip Egalitâen poika Ludvig Filip, joka oli syntynyt vuonna 1773. Hän liittyi 17-vuotiaana jakobiineihin ja taisteli kenraaliluutnanttina Ranskan armeijassa, mutta joutui pakenemaan (mm. isän mestaus). Vuoden 1795 keväällä hän lähti salanimellä herra Mèuller matkalle Hampurista Kööpenhaminan ja Trondheimin kautta Hammerfestiin. Paluumatkallaan (Kautokeinon, Tornion ja Olulun kautta Tukholmaan) hän tuli Muonioon syyskuussa ja sai asunnon noin viikon päiviksi Muonion pappilasta silloisen kappalaisen, myöhemmin kirkkoherran, Mathias Kolströmin luota. Pappilassa oli silloin emännöitsijänä Mathias Kolströmin Brita-puolison kaunis sisar, Beata Caisa Walbom, joka oli syntynyt vuonna 1768 Arbogan kaupungissa Ruotsissa. Nuori ja maailmaa kokenut prinssi sai heti pään pyörälle 27-vuotiaalta, mutta kokemattomalta ja haaveilevalta porvarisnaiselta. Beata Caisa rakastui prinssiin, joka osasi käyttää syvää kiintymystä hyväkseen. Mutta pian koitti eronhetki: prinssi jätti Muonion. Hän jatkoi pakomatkaansa, mutta Beata Caisa jäi onnettomana suremaan rakastettuaan.
Pian Ludvig Filipin lähdön jälkeen pappilan väki huomasi, etteivät Beata Caisan asiat olleet kohdallaan. - Hän nimittäin odotti lasta. - Asia yritettiin salata, mutta kun raskautta ei voitu enää peittää, Beata Caisa vietiin pappilan kalapirttiin, joka sijaitsi peninkulman päässä Liepimäjärven takaisen Keräsjoen Hirvaslompolon rannalla. Siellä Beata Caisa synnytti poikalapsen. Äiti ja lapsi piti saada vaivihkaa takaisin pappilaan, joten päätettiin lähteä kalanpyyntiin Hirvaslompoloon. Kalastamassa mukana olleiden renkien hämmästykseksi, puolikkoon (tynnyrinpuolikas) laitettiinkin kalojen sijasta kapaloitu poikalapsi. Lapsi tuotiin pappilaan puolikossa, jossa sivulliset luulivat olevan Hirvaslompolon siikoja. Renkejä vannotettiin vaikenemaan asiasta. Lapsi kastettiin aikanaan, ja hän sai nimekseen Erik. Rengit eivät kuitenkaan malttaneet pitää salaisuutta, ja niinpä Erik sai koko ikänsä kantaa liikanimeä Puolikko-Erkki

Muonion pappila paloi kesällä 1796. Beata Caisa sai pelastettua oman poikansa tulipalosta, mutta kirkkoherra Mathias Kolströmin poika, Mathias Adolf, (synt. 25.4.1796) kuoli 20.7.1796 palossa saamiinsa vammoihin. Myös kirkonkirjat paloivat eikä Beatan aviottoman pojan Erikin syntymäaikaa ole voitu tarkalleen selvittää. Kirkkoherra ei ollut tehnyt Beata Caisan aviottoman pojan isästä merkintää mihinkään kohtaan kirkonkirjoja.
Vuosien mittaan perhe- ja sukusopu näyttää kuitenkin häiriintyneen, koska 1820-luvulta lähtien Muonion käräjillä ovat tämän tästä vastakkain toisaalta kirkkoherra ja toisaalta Beata Caisa ja Erik. Erik solmi avioliiton 1824 enontekiöläisen piian, Margareta Juhontytär Hetan, kanssa. Pääosa käräjille viedyistä pappilan väen riidoista tapahtui vasta Erikin avioitumisen jälkeen.
Mistään asiakirjasta ei käy selville, kuka todella oli Erik Walbomin isä. Hän saattoi olla Orleansin herttua, vaikkei tämä erikoinen naissankari ollutkaan; yhtä hyvin isänä saattoi olla Muonion oma saarnaaja tai joku muukin. Ilmeistä kuitenkin on, että Puolikko-Erkki piti itseään herttuan poikana, vaikka ei siitä numeroa tehnytkään. Ruijalainen kauppias Ove Cristian Fandrem (1810 - 1893) on tallentanut oman muistikuvansa Erik Walbomin elämästä tämän muutettua Ruijaan. Kauppiaan kertoman mukaan Erik oli joutunut puille paljaille heti muuttonsa alkuvuosina, mutta oli kauppiaan avulla ja hyvien kalansaaliitten siunaamana päässyt jaloilleen ja hyvinvoivaksi maanviljelijäksi. Kun kauppias oli kysynyt - mistä oli osannut kysyäkin - eikö Erkillä ollut mielessä avun pyytäminen isältään, josta oli tullut Ranskan kuningas, Puolikko-Erkki oli vastannut : "Meidän Herramme on auttanut minua niin paljon, että voin elää huolettomana omasta ja perheeni puolesta, ja silloin en välitä yhtään Ludvig Filipin avusta".


1. Eric Beata Caisanpoika Wahlbom, Kolström, k. 1879 Tana,Norge
Muonion pappila paloi kesällä 1796. Beata Caisa sai pelastettua oman poikansa tulipalosta, mutta kirkkoherra Mathias Kolströmin poika, Mathias Adolf, (synt. 25.4.1796) kuoli 20.7.1796 palossa saamiinsa vammoihin. Myös kirkonkirjat paloivat eikä Beatan aviottoman pojan Erikin syntymäaikaa ole voitu tarkalleen selvittää. Kirkkoherra ei ollut tehnyt Beata Caisan aviottoman pojan isästä merkintää mihinkään kohtaan kirkonkirjoja.
Puoliso: Margareta Johansdtr Hetta,, s. 11.4.1798 Enontekiö.
Vanhemmat: Johan Månsson Hetta ja Elisabet Johansdtytär Maunu,.
Lapset:
Catarina Walbom, Kolström, s. 11.5.1826 Muonio.
Greta Walbom, Kolström, s. 19.7.1828 Muonio.
Johan Erik Walbom, Kolström, s. 30.8.1830 Muonio

Täytyypä käydä Rovaniemellä katsomassa kuvat jos vain aika sopii.

Keijo H

[kkylakos]

Taisi olla samoilla sanoilla juttu tällä sivulla:

http://www.muonio.fi/fi/matkailu-ja-elinkeino/kylat/liepima/juttuja-ja-tarinoita.html

[Timo W]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ludvig_Filip_I

http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00002171&tree=LEO

[khanhisalo]

Taisi olla samoilla sanoilla juttu tällä sivulla:

http://www.muonio.fi/fi/matkailu-ja-elinkeino/kylat/liepima/juttuja-ja-tarinoita.html


Luultavasti sieltä lainattua tietoa, lähde on vain jäänyt pois aikanaan tallentaessani.

Keijo H