Rippikirja

[minnmeri]

Onko rippikirja vielä käytössä nykyäänkin vai onko se toisen lainen nykyään?
Mihin asti rippikirjoja on kirjoitettu vai kirjoitetaanko sitä vielä nykypäivänäkin?
Jos on uusi versio millainen se on?

[Juha]

Kirkonkirjoissa tietoa vuosisatojen takaa

http://evl.fi/EVLMateriaalit.nsf/documents/F9BEE5A8610B423DC225747C00279FFB/$File/haajuhlat.jpgSuomen väestökirjanpito tuli kirkon tehtäväksi 1500-luvun lopulla ja siirtyi pääosin valtiolle vuonna 1968 Väestörekisterikeskuksen perustamisen yhteydessä.
Aina vuoteen 1962 saakka tiedot seurakuntien jäsenistä tallennettiin sidottuihin kirjoihin. Vanhimmat niistä on mikrofilmattu.
1960-luvulla siirryttiin perhelehtiin eli erillisiin kortteihin. Nykyisin käytetään tietotekniikkaa. Monet seurakunnat ovat varanneet sukututkijoille seurakunnan keskusrekisteristä tutkimushuoneen, jossa voi tutkia sukuaan mikrokorteilta.

Lähde www.evl.fi

[kkylakos]

En osaa sanoa tarkkoja rajavuosia, mutta ainakin 1950-luvulla käytettiin vielä saman mallisia rippikirjoja kuin 1800-luvun lopussakin. Viimeisiä virkatodistuksia 1980-luvulla kirkkoherranvirastossa hakiessani, tiedot olivat suunnattoman isossa mapissa irtopapereilla. Taisivat olla jo tulosteita jostain tietokonesysteemistä.

Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyvän historiikin (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=168&docid=210 ) mukaan
Seuraava merkittävä muutos väestökirjanpidossa tapahtui vasta yli 200 vuoden kuluttua 1950- ja 1960-luvuilla. ... Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971. ... Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta hoitivat väestökirjanpitotehtäviä yhdessä maistraattien kanssa aina vuoteen 1999 saakka, jolloin niiden tehtäväksi jäi pitää jäsenistään jäsenrekisteriä, ja väestötietojärjestelmän ylläpito jäi maistraateille.

[minnmeri]

Olisko mahdollista nähdä sellanen 1960 luvun rippikirja linkkinä olis kivaa nähdä miten käsialat on muuttuneet ajan saatossa?

[minnmeri]

Mitä tietoja perhekorteista näkee?
Voinko saada linkin sellasesta perhekortista?

[Juha]

Et voi, koska alle 100 vuotta vanhoja tietoja ei esitellä julkisesti.

Kannattaa ottaa yhteyttä omaan seurakuntaan ja pyytää vaikka kanslistia näyttämään jotain sopivaa kohtaa ao. ajalta - ties vaikka suostuisivat :)




Juha

[minnmeri]

Kiitos vastauksista!!

[blue-eyed]

Toivon, että tämä mainos sallitaan täällä, mutta sopii niin hyvin tämän ketjun aiheeseen.

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9529271034&lang=fi

Kyseessä on SukuForumin jäsenen (Tapani Kovalaine) kirjoittama kirja: Henkikirjoittajia 450 vuotta.

Kirja on lainattavissa myös Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10765.html

Kannattaa lukea, niin saa kattavan kuvan siitä, mitä ja miten Suomen maassa on henkilötietoja kirjattu eri aikakausina.

[Tapani Kovalaine]

Arlan mainitsema (mainostama) Tapani Kovalaine oli Väestörekisterikeskuksessa töissä ollessaan lähes päivittäin tekemisissä Helsingin seurakuntien keskusrekisterin johtajan Samuli Toivion (1923-2011) kanssa ja kävi ainakin kerran hänen kyydissään Järvenpäässä Seurakuntaopistossa kouluttamassa kirkkoherranvirastojen kanslisteja rippikirjojen ja perhelehtien käyttämisessä vuoden 1971 alussa uudistuneissa väestökirjanpidon ympyröissä.

Perhelehdistä ja rippikirjoista kiinnostuneen kannattaa Wikipediasta lukea siellä oleva artikkeli rovasti, kanslianeuvos Samuli Toiviosta. Hän oli se henkilö, joka tässä maassa suunnitteli rippikirjoista luopumisen ja perhelehtiin siirtymisen. Hänen työnsä tulosten perusteella Tapani Kovalaine sai aikaan sen, että henkikirjoittajien toimistoissa 1.1.1971 jälkeen siirryttiin siviilirekisterien henkilöluetteloiden käytöstä perhelehtiin, jotka olivat ev.lut. ja ort. seurakuntien kanssa identtisiä malliltaan. Perhelehtien avulla tapahtuvasta kirjanpidosta luovuttiin ev.lut. seurakunnissa 1.1.2005 ja muualla jo aikaisemmin. Tuli atk.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Samuli_Toivio

Aluksi perhelehtiä säilytettiin järeissä Gencard-kansioissa ja sittemmin kortistorummuissa ja erilaisissa kortistokaukaloissa, jotka olivat kokoa C4. Vanhojen isojen (= folio A3) rippikirjojen säilytyksessä tarvittiin vankat ja vahvat hyllyt ja hyllyköt ja hyvin monenlaisia puuseppien tekemiä viritelmiä on vieläkin eräissä kirkkoherranvirastoissa nähtävillä. Museoida ne pitäisi!

[Tapani Kovalaine]

Yleistietoa rippikirjoista saa mukavasti Affecton asiakasesimerkkien verkkosivulta, jossa kerrotaan, että painavin rippikirja, jonka he digitoivat, oli 16 kiloa! (Yksi perhelehti painaa noin 8 grammaa.)
http://www.affecto.fi/Asiakkaat/Asiakasesimerkit/Tampereen-seurakuntayhtyma

[Kari Pesonen]

Tässä toinen lähdeteos:
Rauno Korhonen: Suomen väestökirjanpidon historia, Pandecta 1999, Rovaniemi, 350 s. Kirja poajautuu tekijän oikeustieteen lisensiattityöhön.

Kari Pesonen

[Tapani Kovalaine]

Tässä toinen lähdeteos:
Rauno Korhonen: Suomen väestökirjanpidon historia, Pandecta 1999, Rovaniemi, 350 s. Kirja pohjautuu tekijän oikeustieteen lisensiattityöhön.

Kari Pesonen
Kari Pesonen on kirjoittanut teoksen nimen virheellisesti. Kävi näet niin että Rauno Korhonen lähetti valmiin luonnoksen teoksestaan ja pyysi minulta kommentteja, jonka saatuaan hän lisäsi teoksen nimen loppuun a-kirjaimen! Kirja on sisällöltään erittäin ansiokas, mutta ei silti ole niin kattava, jotta se olisi historia. Siis kannattaa lukea (jos tätä pienen painoksen kirjaa yleensä jostakin saa) mainio 350-sivuinen teos: Suomen väestökirjanpidon historiaa. 1999. ;)