Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Alavuden hautausmaan haudat
Etsiskelin tämän foorumin eräässä viestiketjussa manittua henkilöä Googlen hakukoneella ja "eksyin" sivulle, jossa on mielenkiintoinen dokumentti. Sivuja on peräti 406! On siinä tekijällä ollut melkoin urakka :)
http://www.netikka.net/wasaroots/ALAV_hm.pdf
Upeaa kun joku jaksaa nähdä tuollaisen vaivan. Joskus olen saanut tietää seurakunnista että heillä itsellään on jonkinnäköiset kartat hautuumaista ja paikoista. Ei varmaan kaikissa seurakunnissa ole, mutta muistelen että Muhoksella olisi. Ylikiimingissä ei ole.
Heikki Koskela
13.11.11, 17:52
Upeaa kun joku jaksaa nähdä tuollaisen vaivan. Joskus olen saanut tietää seurakunnista että heillä itsellään on jonkinnäköiset kartat hautuumaista ja paikoista. Ei varmaan kaikissa seurakunnissa ole, mutta muistelen että Muhoksella olisi. Ylikiimingissä ei ole.
Juuri tuonkaltaista hautaluetteloa minäkin himoitsen. Se on viikoittain käsissäni mutta en tiedä varmuudella sen julkistamisen laillisuutta (tätä asiaa kyselin epäsuorasti jo toisessa ketjussa). Olen näet tekemässä oman seurakuntani hautausmaista pientä historiikkia. Hautauskartat minulla jo on käytettävissä. Ne ovat käytössä lullaksen useimmissa seurakunnissa pelkän hautausrutiinin vuoksi.
Hauatuskartathan kertovat vain hautapaikan sijainnin ja hautausmaan muodon (käytävät jne.). Tässä yhetydessä onkin hyvä esittää tietäville yksi kysymys: Miten on käsitettävä "talvihauta"-termi? Niitä kun tuntuu olleen monissa maaseutuseurakunnissa. Nykyisin taivihautana pidetään myös hauatusmaille rakennettuja kylmiöitä, jossa vainajia voidaan säilyttää tietyn ajan. Minä kuitenkin tarkoitan ennen kylmiöitä käytettyjä talvihautoja (1700-1900 ?).
Laulu Kalevankankaasta
Moron nettisivuilla on julkaistu (17.12.2009) tamperelaisen Hauli Bros -yhtyeen Kalevankangas joululaulu. Se vie kuuntelijan rauhoittumaan jouluiselle hautausmaalle.
Kuuntele ja katsele Hauli Bros -yhtyeen Kalevankangas kappale Moron sivuilla.
Nettikartta kertoo Tampereen merkkihenkilöiden tarinat
Kalevankankaan hautausmaalla on nyt entistä helpompi suunnistaa, kun Tampereen seurakunnat ja Moro-lehti julkaisivat 14.5.2009 yhteisen internet-kartan.
Aiempaan paperiversioon perustuvaan karttaan on lisätty tietoja ja historiaa merkkihenkilöistä ja muistomerkeistä sekä kuvia.
Kartan kehitystyö on vasta alussa, sillä siihen on mahdollista lisätä runsaasti aineistoa. Tiedot on koonnut Hannu Hyttinen ja teknisen työn ovat tehneet Kaisa Pennanen, Jaakko Tyhtilä ja Samuli Suomalainen. Tuoreet kuvat ovat ottaneet Rami Marjamäki ja Jukka Ritola.
Kartta: www.aamulehti.fi/moro/kalevankangas
Kalevankankaalla voi suunnistaa puiden mukaan
Puilla on monia merkityksiä hautausmaalla. Puut jäsentelevät tiloja, ohjaavat kulkua ja lisäävät viihtyisyyttä. Ne toimivat maamerkkeinä, joiden avulla hautausmaalla on helppo suunnistaa.
Kalevankankaasta on tehty puukartta, jonka avulla voi perehtyä hautausmaan puihin. Alueella kasvaa 32 puulajia, joista kotimaisia lehtipuulajeja on 15. Puita hautausmaalla on yli 1500 puuta.
Metsävaahtera on Kalevankankaan yleisin lehtipuulaji, niitä on yhteensä noin 250 kappaletta. Hautausmaalla on noin sata hieskoivua ja 60 tammia. Kalevankankaalta löytyy myös yksi pirkkalankoivu, joka on Suomen luonnossa harvinainen.
Metsämänty taas Kalevankankaan yleisin havupuu, niitä on lähes 170 kpl. Havupuista toiseksi yleisin on kuusi, niitä on Kalevankankaalla lähes 90 kappaletta.
Puukartta
Puuesittelyt karttaan
Huomattavia muistomerkkejä
- Sankarihauta-alueen muistomerkki 'kiviristi', suunnitellut arkkitehti Viljo Rewell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys Elokuvateatteri Imatran palon muistomerkki, suunnitellut arkkitehti Veikko Kallio 1928
- Vuoden 1918 sodan valkoisten vainajien muistomerkki, suunnitellut kuvanveistäjä Evert Porila 1921
- Vuoden 1918 sodan punaisten vainajien muistomerkki, suunnitellut Jussi Hietanen 1941
- Karjalaan jääneiden muistomerkki, 1955
Kurulaivan haaksirikon muistomerkki,
suunnitellut Kirsti Liimatainen 1930
Tampereen ev.lut. seurakunnat, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere.
Puhelin (03) 219 0111
"Miten on käsitettävä "talvihauta"-termi? Niitä kun tuntuu olleen monissa maaseutuseurakunnissa. Nykyisin taivihautana pidetään myös hautausmaille rakennettuja kylmiöitä, jossa vainajia voidaan säilyttää tietyn ajan. Minä kuitenkin tarkoitan ennen kylmiöitä käytettyjä talvihautoja (1700-1900 ?)."
C.J. Cardbergin kirjassa Maan poveen (Schildts 2003) on s. 54 myös lyhyt luku talvihaudoista. Ne kielettiin 1879.
Kirjassa on muutenkin runsaasti tietoa hautaustavoista, muistomerkeistä, ristityypeistä ym.
H.Arjava
jukkaukkola
14.11.11, 00:03
tuossapa linkki talvihautoihin ja luuhuoneisiin:Talvihaudat ja luuhuoneet (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/talvihau.htm)
rikottiinkohan kotonani v.1927 terveydenhoito asetusta ,kun mummoni kuoli maaliskuussa 1963 ja ruumista säilytettiin arkussa aitassa hautaamiseen asti,arkkua avattiin ja vainajaa näytettiin haluaville,naapurin isäntä kuoli lokakuussa 1965,ja sama tilanne.Arkku oli erityisten telineitten päällä,joita ruumispukeiksi kutsuttiin,oispa kuvakin noista kun ovat käytössä v.1932 kesäkuussa,tämä taisi olla yleinen käytäntö maalla ennen.
Heikki Koskela
14.11.11, 06:57
tuossapa linkki talvihautoihin ja luuhuoneisiin:Talvihaudat ja luuhuoneet (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/talvihau.htm)
rikottiinkohan kotonani v.1927 terveydenhoito asetusta ,kun mummoni kuoli maaliskuussa 1963 ja ruumista säilytettiin arkussa aitassa hautaamiseen asti,arkkua avattiin ja vainajaa näytettiin haluaville,naapurin isäntä kuoli lokakuussa 1965,ja sama tilanne.Arkku oli erityisten telineitten päällä,joita ruumispukeiksi kutsuttiin,oispa kuvakin noista kun ovat käytössä v.1932 kesäkuussa,tämä taisi olla yleinen käytäntö maalla ennen.
Mainittu linkki on tuttu minulle. Siinä puhutaan sekä kesä- että talvihaudoista. Niiden merkitys on minulle hieman epälooginen selityksineen. Oletettavasti näitä hautoja käyettiin seurakunnan viranomaisten tieten ja tietämättä. On kyllä kovasti ymmärrettävää, että vanhaan aikaan vainajan kuljetus tiettömien taipaleitten takaa oli vaikeaa, joten tilapäishautaus oli yksi tapa odottaa sopivaan hautausaikaa.
Olen myös skeptinen sen vuoksi, että näitä tilapäishautoja tuntuu olevan tarinoitten mukaan joka niemessä ja notkossa.
Olen ajatellut, mahtoiko kauan sitten käydä myös niin, että vainajaa ei milloinkaan edes siirretty siunattuun maahan vaan sai jäädä tilapaäishautaansa lopullisesti. Asiasta ei taida olla tutkimustietoa.
Mitä tulee vainajien säilytykseen kotona oli se minunkin lapsuuden aikana (1940-luku) tavallinen käytäntö riippuen vuodenajasta. Vainaja makasi aitassa/riihessä tai josssain muussa sopivassa paikassa, josta se sitten kuljetettiin haudattavaksi pitkän saattojonon seuraamana. Hauatajaispäiväksi oli pysrytetty pihamaalle kuusien tai koivujen reunustama alue, jossa vainajaa pidettiin hautakjaispäivänä esillä - usein arkun kansi avattuna. Myös valokuvaus avatun arkun ympärillä oli mahdollinen
Kiitos Arlalle linkkilöydön jakamisesta. Itselläni ei ole sille käyttöä, mutta laitoin talteen Alavuden SSSHY-wikisivulle (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Alavus ). Kyseinen sivu ei näköjään ollut vielä löytänyt täydentäjäänsä...
Löysin tämän on vanhan viestin sattumalta, eivätkä linkit dokumenttiin enää näemmä toimi. Onkohan jollain mahdollisesti tallessa tämä tiedosto Alavuden hautausmaan hautapaikoista?
Löysin tämän on vanhan viestin sattumalta, eivätkä linkit dokumenttiin enää näemmä toimi. Onkohan jollain mahdollisesti tallessa tämä tiedosto Alavuden hautausmaan hautapaikoista?
Tällaisissa tapauksessa kannattaa käyttää Internet Archivea
https://archive.org/index.php
eli tässä tapauksessa vaikka
https://web.archive.org/web/20060206025642/http://www.netikka.net/wasaroots/ALAV_hm.pdf
kiitoksia tästä vinkistä!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.