Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Apua! Närvijoki ja Pirttikylä
Hei:)
Onko niin että Närvijoki on osa Kurikkaa ja Pirttikylä Jurvaa? Onko rajat aikojen kuluessa muuttuneet?
Nyt on maantieto pahasti hukassa!
Terveisin
Espresso
Ovat rajat muuttuneet montakin kertaa. Närvijoki kuului joskus Jurvaan(kin) ja nykyään se taitaa kuulua Kurikkaan niin kuin koko Jurva.
Pirttikylä taas on kuulunut joskus ainakin osittain Närpiöön. Ainakin 1800-luvulla osa Pirttikylän kastetuista löytyy Närpiön kirjoista. Nykyään Pirttikylä - Pörtom taitaakin olla osa Närpiön kaupunkia.
Hei!
Kiitos vastauksesta:)
No ei ihme, että en ole oikein pysynyt kartalla!
Vielä tarkentava kysymys onko Närvijoki joskus ollut kylä entisessä Pirttikylän kunnassa?
Terveisin
Espresso
Hannu Haapaniemi
11.11.11, 22:29
Jurvalaiset alkoivat puuhata itsenäisyyttä keväällä 1858 ilmoittaen aikeensa Laihian kirkkoherralle. Kun asia oli otettu esille sekä Laihian että Teuvan pitäjänkokouksissa Järvenpää kuului edelleen Teuvan kirkkoherrakuntaan saatettiin anomus senaattiin tehdä alkuvuodesta 1859. Myönteinen päätös senaatilta saatiin saman vuoden syksyllä. Kuten tapana oli, siihen sisältyi ehto, että itsenäisyys astuisi voimaan vasta kun emäseurakunnan kirkkoherran virka tuli avoimeksi. Tämä tapahtui vuonna 1863.
Järvenpää yhdistyi Jurvaan 1857. Yhdistäminen lähti liikkeelle, kun Jurvaan tuli 1856 papiksi Oskar Wilhelm Forsman, tunnettu herännäisyysmies. Hänellä oli uskonystäviä myös Järvenpäässä. Lähipiiriin kuului mm. Jurvan Mäntylän talon emäntä Kreeta Joosefintytär o.s. Mylläri, joka oli kotoisin Järvenpäästä. Hänen veljensä Juho Mylläri oli toinen järvenpääläisten anomuksen allekirjoittaja. Toinen oli Samuli Tuomaanpoika Peltokoski.
Senaatti hyväksyi anomuksen 27.6.1857. Päätöksen mukaan järvenpääläisten piti kuitenkin osallistua Teuvan uuden kirkon rakentamiseen, kirkkoherran, lukkarin ja kirkonvartijan palkkaukseen siihen saakka, kunnes virat tulivat avoimiksi. Vasta Teuvan kirkkoherran kuoltua 1866 Järvenpää liitettiin lopullisesti Jurvan kirkkoherrakuntaan ja pitäjään.
Kylässä oli v. 1860 talot: Mylläri, Peltokoski, Hannula, Marttila, Kesti, Tuppi, Mahlamäki, Hangasluoma, Kentta, Panula, Kakkuri, Hautamäki ja Ilmarinen, yhteensä 28 savua, asukkaita oli 472.
Närvijoki liitetään Jurvaan v. 1862
Närvijoen vanhimmat talot ovat Närvä ja Putikka. Kylä on alkujaan kuulunut Närpiön emäseurakuntaan. vuodesta 1695 se liittyi Teuvan kappeliin ja vuonna 1730 Pirttikylän saarnahuonekuntaan, josta tuli osa itsenäistynyttä Teuvan kirkkoherrakuntaa 1795.
Kun sekä Pirttikylän emäseurakunnan Teuvan että Jurvan emäseurakunnan Laihian kirkkoherranvirat tulivat yhtä aikaa v. 1859 avoimiksi, ja kummankin Pirttikylän ja Jurvan oli tarkoitus itsenäistyä omiksi kirkkoherrakunniksi, Närvijokisille tuli yhtäkkiä mahdollisuus liittyä lähimpään suomenkieliseen seurakuntaan.
Närvijokiset anoivat suoraan senaatilta liittymistä Jurvaan. Kyläläisten valtuuttamina allekirjoittajina olivat Antti Juhonpoika Riihiluoma ja Fredrik Fredrikinpoika Riihiluoma.
Senaatti päätti, että Närvijoki liitetään Jurvan kappeliin 1.5.1862 ja erotetaan Teuvan kirkkoherrakunnasta senhetkisen kirkkoherran ajan jälkeen, ja Jurvan itsenäistyttyä Närvijoki on oleva osa Jurvaa.
Vuonna 1860 Närvijoella oli seuraavat talonnumerot: Närvä, Putikka, Riihiluoma, Hautala, Ketola, Mänty, Haapakoski, Haapaniemi ja Lakso, yhteensä 30 savua, asukkaita noin 500.
Kiitos:):):)
Terveisin
Espresso
Matti Lund
12.11.11, 14:16
Hei!
Kiitos vastauksesta:)
No ei ihme, että en ole oikein pysynyt kartalla!
Vielä tarkentava kysymys onko Närvijoki joskus ollut kylä entisessä Pirttikylän kunnassa?
Terveisin
Espresso
Hei,
Tietoja Närvijoen talojen perustamisista ja Närvijoen varhaisimmista asuttajista löydät parhaiten Jari Viitalan Eteläpohjalaiset -Juuret lehteen kirjoittamista selvityksistä. Häneltä on ainakin kaksi artikkelia, joissa annetaan vanhimmat asiakirjatiedot Närvijoelta. Lisäksi saat niistä tietoja, miten Närvijoen asutus kehittyi jonkin matkaa talojen perustamisten jälkeen.
Pääset täältä tilaamaan tietoa, jos ko. numerot eivät ole loppuneet varastosta:
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/
Mitä tulee Jurvan asuttamisen alkuvaiheisiin, siitä on ollut liikkeellä kaikenlaista spekulaatiota, joille asiakirjoista ei saada lainkaan tukea, mutta siihen asiakirjoista saadut tiedot tahtovat hukkua ja siksi edelleenkin siitä on liikkeellä paljon selviä harhakäsityksiä.
Itse olen katsonut tarpeelliseksi valaista asiaa pitäytymällä kaikkein vanhimpiin asiakirjoihin, mitä Jurvaa koskien on löydettävissä ja siitä näet yhden tuloksen artikkelissani "Asutuksen synnystä Jurvaan" Eteläpohjalaiset Juuret -lehden numerossa 3/2010.
Tietysti näin vanhoihin aikoihin menevä aihe on vaativa ja asiakirjoissa myös vaikeasti tulkittavia kohtia, mutta niistä ei ole voitu käydä laajempaa keskustelua, koska meitä on nähtävästi vain 4 sukututkimuksen harrastajaa ja muutama historiantutkija sen päälle, jotka ovat kyenneet tai halunneet lukea ja tulkita näitä vanhoja asiakirjoja.
Pirttikylälläkin, jonka alkuvaihetta sivuan yo. artikkelissani, on ollut monia eri suuntaan meneviä ja kiemuraisia hallinnollisia vaiheita.
Ensiksikin Pirttikylä on kuulunut kylänä alunperin Kyrön (siis Isonkyrön) suurpitäjään, johon liitettynä sen talolliset maksoivat kruununveron viimeisen kerran vuonna 1566. Jo pitkän ajan ennen tätä Pirttikylän asukkaat maksoivat papinveron Närpiön puolelle, eli he hoitivat kirkolliset asiansa Närpiön seurakunnassa. Närpiö puolestaan kuului 1600 -luvun alkuun saakka kruununhallinnossa Alasatakuntaan. Eli Närpiön vaiheitten selvittämiseksi pitää tutkia Pohjanmaan asiakirjojen sijaan Alasatakunnan asiakirjoja noin vuoteen 1600 asti.
Vuodesta 1567 alkaen Pirttikylän asukkaat maksoivat kruununveronsa Mustasaaren suurpitäjään liitettyinä. Kun sitten Maalahti erotettiin Mustasaaren suurpitäjästä omaksi pitäjäkseen, Pirttikylä tuli kuulumaan Maalahden pitäjään 1620 -luvulla, mutta kirkolliset asiat hoidettiin edelleen Närpiön suuntaan, kunnes Pirttikylä sai oman kirkon 1696 ja papin 1702.
Miten tähän Närvijoki liittyy, saat tietoja viittaamistani Jari Viitalan kirjoituksista. Niiden lukeminen selkiinnyttää Sinulle paremmin näitä vanhoja asutuskuvioita kuin tämä nettirupattelu, joten tartu tilaisuuteen.
terv Matti Lund
Matti Lund
12.11.11, 15:45
Hei,
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/
terv Matti Lund
Myös vastailmestyneessä uusimmassa
Jurvan historiallisessa vuosikirjassa 2011
On julkaistu tietoja liittyen Närvijokeen.
Lisäksi siinä on julkaistu mm. Jurvan maakirjatalojen luettelo vuodelta 1905 (Aarre Läntinen).
Kannattaa näihin innolla tutustua, että pääset tutuksi alueen kanssa.
Älä missaa näitä mahdollisuuksia tietoon, joita paikalliset ahertajat tarjoavat.
Käytä yo. linkkiä sisällysluetteloon tutustuaksesi ja vuosikirjan tilataksesi.
terv Matti Lund
Kiitos todella hieinosta vastauksesta:)
Aika iso osa äitini puolen sukua on kotoisin Pirttikylästä ja Närvijoelta, joten mielenkiitoni seutua kohtaan on suuri. Aina vain parempi, jos saa luettavakseen luotettavaa ja asiantuntevaa tietoa alueen historiasta, joka perustuu alkuperäisiin lähteisiin.
Aion siis ottaa onkeeni ja tutustua suosittelemiisi lähteisiin:)
Terveisin
Espresso
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.