Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Netissä Kainuuta käsitteleviä vanhoja kirjoja!
Tekijä: Kirjan nimi:
Castrén, Kaarle Alfred: Kertoelmia Kajaanin läänin vaiheista vv. 1650-1750
Castrén, Kaarle Alfred: Tietoja Oulun läänin sota-asioista Gustaw III:nen sodan aikana
Gebhard, Hannes: Kajaanin linnasta
Gebhard, Hannes: Kuvaelmia Kajaanin kaupungista v. 1651-1700 ja 1723-1809
Leino, Kasimir: Elämästä - pienempiä kertomuksia
Mustonen, O. A. F.
Tietoja Kajaanin kihlakunnasta ja etenkin Paltamon pitäjäästä
Pfaler, K. A.: Muistelmia Kuhmoniemen seurakunnasta
http://www.kajaani.fi/kirjasto/kotiseutuaineistoa/
Kiitos vinkistä Sari!
Tosi mielenkiintoista luettavaa näin pikasilmäyksellä. Suosittelen jokaiselle Kainuun suvuista ja oloista kiinnostuneille. Erikoisesti lämmitti Kainuun ensimmäisen naisopettajan mainitseminen: porvarivaimo Liskin Arffman v. 1759 opetti lapsia Kajaanissa (Gebhard). Viimeiset tietäjät ja runonlaulajat on mainittu nimeltä, mm. Pääkkösiä. Miten nykytutkimus suhtautuu väittämään: Heikkisten suku on mahdollisesti kristinuskoon kastettujen lappalaisten jälkeläisiä? Kajaanin ruotsinkielisten sukunimien luettelossa on 1770 Rydberg. Suku on lähtöisin Kalixin Ryssbältistä, jossa tänä päivänäkin tuo sukunimi on yleinen. Myös Ouluun näitä Rydbergejä muutti.
Jatkan lukemista.
terveisin
Kimmo Kemppainen
13.11.11, 15:34
Missä kirjassa ja millä sivulla Heikkisten alkuperästä kerrottiin?
Kimmo Kemppainen
Kiitos vinkistä Sari!
Tosi mielenkiintoista luettavaa näin pikasilmäyksellä. Suosittelen jokaiselle Kainuun suvuista ja oloista kiinnostuneille. Erikoisesti lämmitti Kainuun ensimmäisen naisopettajan mainitseminen: porvarivaimo Liskin Arffman v. 1759 opetti lapsia Kajaanissa (Gebhard). Viimeiset tietäjät ja runonlaulajat on mainittu nimeltä, mm. Pääkkösiä. Miten nykytutkimus suhtautuu väittämään: Heikkisten suku on mahdollisesti kristinuskoon kastettujen lappalaisten jälkeläisiä? Kajaanin ruotsinkielisten sukunimien luettelossa on 1770 Rydberg. Suku on lähtöisin Kalixin Ryssbältistä, jossa tänä päivänäkin tuo sukunimi on yleinen. Myös Ouluun näitä Rydbergejä muutti.
Jatkan lukemista.
terveisin
Kimmo Kemppainen
13.11.11, 16:51
Löysinkin jo itse, Pfaler: Muistelmia Kuhmoniemen seurakunnasta s. 4.
Kimmo Kemppainen
Missä kirjassa ja millä sivulla Heikkisten alkuperästä kerrottiin?
Kimmo Kemppainen
Matti Lund
13.11.11, 18:23
Löysinkin jo itse, Pfaler: Muistelmia Kuhmoniemen seurakunnasta s. 4.
Kimmo Kemppainen
Ensinnäkin näitä on kunnioitettava suurina kulttuuritekoina.
Toisaalta historiankirjoitus antoi paljon sijaa perimätiedoille, joista osa on tarkastamattomissa, osa tarkastettavissa.
Pfaler tarkoittaa siis Kuhmon Heikkisiä.
Äitini isän äiti oli vuonna 1839 Kuhmon Lentiirassa syntynyt talollisen tytär Reetta Joosepintytär Heikkinen. Pfaler tarkoittaa ilmiselvästi juuri näitä meikäläisen Heikkis -esivanhempia.
Tätä probleemia, onko Kainuuseen ylipäänsä jäänyt ketään lappalaista, on kaiketi nykytutkijoista käsitellyt useiten Jorma Keränen. Hyrynsalmen historiassa hän pohtii sikäläistä perimätietoa eikä täysin tyrmää sitä mahdollisuutta, että Esko Kyröläinen olisi voinut olla perimätarinan tarkoittamia lappalaisia.
Pfaler ei kerro laajemmin Heikkisen lappalaisuudesta, tokaiseepa vain. Pitää jatkaa oman juuren selvittelyä 1500 -luvun puolelta, vaikka Kainuun asiakirjoista se ei liene selvitettävissä, vaan pitää löytää lähtöpitäjä. Näihin lappalaistarinoihin, joita ehdotetaan yhteen jos toiseenkin kaunuulaissukuun alkuperän selittäjänä, liittyy siis se, että lappalainen oli asunut iät ajat Kainuussa, ennen kuin uudisasuttajat sinne tupsahtivat. Näitä on nättiä sepitellä, sillä vielä 1600 -luvullakaan ei kaikkia lappalaisia viety väestökirjanpitoon eikä siis kukaan tiennyt alkuunkaan lappalaisten tarkkaa määrää.
Muistutan taas, että se, mitä sanotaan lappalaiseksi tai lappalaisuudeksi, saattaa usein osoittautua ainoastaan etnonyymisen siirtymän tapaukseksi. Toisaalta arkeologian mukaan Kainuusta löytyy lappalaistyylisten asumusten jäänteitä.
Nythän Pfaler tarjoaa minulle toisen esi-isän Pielisjärveltä. Mutta edelleen pitäydyn siinä, että ainoa Pielisjärvellä syntynyt esi-isäni oli Risto Kähkönen Lentiirassa, Hannu Määtän vävy. Ristolla oli myös veli Lauri, joka oli Riston renkinä ja saattaa olla myös jonkun esi-isä. He olivat lautamies Paavo Kähkösen poikia Pielisjärveltä.
Toinen mitä Pfaler tarjoaa pikajunalla Pielisestä, on Piirainen. Pitkä on ollut matka Piiralla Pielisestä, sillä Esko Piira tuli vuonna 1649 aivan päinvastaisesta suunnasta ei Iin pitäjän puolelta ja sieltä löytyy kyllä Eskolle isoisäkin. Siten Pieliseltä sujuttelu Kiekkiin, vei Piiroilta noin 100 vuotta, kun piti käydä koukkaamassa Ranuan ja Tyräjärven takaa, ja siinä meni muutama sukupolvi.
terv Matti Lund
Hei
Samaa mieltä kuin Matti, että nämä on kunnioitettava suurina kulttuuritekoina.
Minulle myös tulee Heikkiset sukuun isomummoni Kinnusen kautta. Mielenkiintoinen tämä lappalaisyhteys.... Onko Heikkiset tehneet DNA testiä? Siitähän voisi jotain päätellä...
Matti Lund
13.11.11, 21:37
Hei
Samaa mieltä kuin Matti, että nämä on kunnioitettava suurina kulttuuritekoina.
Minulle myös tulee Heikkiset sukuun isomummoni Kinnusen kautta. Mielenkiintoinen tämä lappalaisyhteys.... Onko Heikkiset tehneet DNA testiä? Siitähän voisi jotain päätellä...
Niin, sen tarinan voi ottaa toistaiseksi yhtä todesta kuin Piiraisen sivakoimisen Pielisjärveltä Kiekkiin.
Ei tämän kertominen kuitenkaan kunnioitusta vähennä Pfaleriakaan kohtaan. Hieno työ!
Myös Määttä -juttu haiskahtaa sepitteeltä, tai koskee vain yhtä eri Määtistä tai Määttäsistä, jota en heti pysty tunnistamaan. Olen yritellyt löytää viime aikoina merkkejä siitä, olisiko eräs Kainuun Määttä -suku lähtöisin Juorkunasta.
Olen keräämässä kaikkia Juorkunan henkilöluetteloita noin vuoteen 1713 asti. Minulla on lähtömateriaalina kutakuinkin jo kaikki Juorkunan Määttien käräjäjutut 1600 -luvulta.
Että DNA -testistä saisi jotain viitettä riittävän erotettavista etnisistä ominaisuuksista, taitaa olla hyvästä tuurista kiinni?
terv Matti Lund
Hei
Samaa mieltä kuin Matti, että nämä on kunnioitettava suurina kulttuuritekoina.
Minulle myös tulee Heikkiset sukuun isomummoni Kinnusen kautta. Mielenkiintoinen tämä lappalaisyhteys.... Onko Heikkiset tehneet DNA testiä? Siitähän voisi jotain päätellä...
Kysy vain Sari kuinka monta DNA-testiä Heikkisistä on tehty :) Olen itsekin Heikkisiä sekä isän että äidin puolelta ja molempiin olen löytänyt yhteisen esi-isän myös DNA-testillä.
Varmaankin Suomi-projektin kautta pääset katsomaan keistä kaikista Heikkisistä testit on saatavilla.
Matti - aivan tuurista varmaankin kiinni...
Arla - pitänee katsella noita Heikkisiä DNA sivuilta kun ehtii....
Sari
Myös Määttä -juttu haiskahtaa sepitteeltä, tai koskee vain yhtä eri Määtistä tai Määttäsistä, jota en heti pysty tunnistamaan. Olen yritellyt löytää viime aikoina merkkejä siitä, olisiko eräs Kainuun Määttä -suku lähtöisin Juorkunasta.
Olen keräämässä kaikkia Juorkunan henkilöluetteloita noin vuoteen 1713 asti. Minulla on lähtömateriaalina kutakuinkin jo kaikki Juorkunan Määttien käräjäjutut 1600 -luvulta.
terv Matti Lund
Hei Matti, saitko tähän selvyyttä? Minulla näitä Määttiä on esipolvissa sieltä sun täältä - lähinnä Laitasaaresta. Ovatko sitten Juorkunan Määtät täältä Muhokselta?
Koskien tuota Piiraa - mainitset Matti useassa keskustelussa että Piirat olisi Iin puolelta tulleet Kainuuseen. Piirat ovat tehneet DNA tutkimusta http://www.familytreedna.com/public/piira/ ja heillä on muinaiskarjalaiset merkit.
Matti Lund
13.04.13, 09:47
...
Koskien tuota Piiraa - mainitset Matti useassa keskustelussa että Piirat olisi Iin puolelta tulleet Kainuuseen. Piirat ovat tehneet DNA tutkimusta http://www.familytreedna.com/public/piira/ ja heillä on muinaiskarjalaiset merkit.
Kyllä niin on, eli omiin esivanhempiinikin kuuluva Esko Piira tuli sieltä vuonna 1649 Lammasperälle ja aloitti Piiran suvun Kainuun haaran. Katso Eskon anomus, Kajaanin pitäjän kesäkäräjät 25-27.6.1651 (mf ES2113).
Mutta jälleen tässäkin vanhimmat esiintymät Piiroista Pohjanmaalla löytyvät itselläni Muhokselta 1560 -luvulta.
Meillä Kainuun Piiran jälkipolvilla on nähdäkseni todennäköisesti juuri Muhokselta, tai ainakin vanhan Lauri Piiran äiti on ollut todennäköisesti talollisen tytär Muhokselta ja todennäköisesti talollinen Simuna Tikkanen hänen appipuolensa. Olen yrittänyt saada tähän tarkennusta, mutta lähteet ovat liian niukat, että voisi todeta sen kummoisemmin.
Mistä lie sitten ensimmäinen Piira tullutkaan, hän oli tullut Pohjanmaalle viimeistään lähellä vuotta 1550, mutta todennäköisemmin jo vähän aikaisemmin.
Siis Muhoksen kautta Piiroja levittäytyy Iin pitäjän puolelle yrittäen uudisasutuksia mm. Pudasjärvellä, Ranuajärvellä ja Tyräjärvellä.
Jos jonkun satunnaisen Piiran DNA -osumia sijoittuu ihan aitoon Karjalaan, ei tuo mitenkään yllätä.
Piirahan on sikäli kiitollinen tutkittava, että Piiroista löytyy tavallista helpommin seurattavaksi niin pitkiä Y -DNA - kuin pitkiä mitokondriaalisiakin linjoja ja jos esim. heidän sukuseurassaan pantaisiin alulle vastaavanlainen DNA -projekti kuin oli mm. Komulaisilla, todennäköisesti saataisiin hyvin selkeitä ja kattavia tuloksia.
Kainuun Piirojen esiäidit siis ovat Pohjanmaalta, Muhokselta, Iistä jne. mutta tietysti vanhoilta Pohjanmaan savolaisekspansion alueilta, joten eivät heidänkään linjoistaan saadut itäiset "mätsit" lainkaan yllättäisi.
terv Matti Lund
Matti - siirsin omaksi keskustelukseen ettei huku muiden joukkoon
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=215277#post215277
Fishersson
15.04.13, 19:30
Tässä ketjussa kysyttiin kauan sitten Kainuun Heikkisten alkuperää DNA-testien perusteella. Käsitykseni mukaan ne osoittavat heidän olevan pääsääntöisesti savolaista alkuperää niinkuin asutustietojenkin perusteella on päätelty eli lähtöisiin Mikkelin eteläpuolelta Pellosniemeltä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.