Tarkiainen/Kemi? [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tarkiainen/Kemi?

khanhisalo

05.11.11, 22:13

Minulla on tällaista saatua tietoa Jaakko Jaakonpoika Ruthista ja puolisostaan Anna Olofintr. Tarkiaisesta. Jaakon esipolvet löytyy, mutta Annasta minulla ei ole mitään tietoa, en tiedä onko hän Kemistä. Löytyykö keneltään tietoja Tarkiaisista?

Taulu 1
1. Brita Jaakontytär Ruth, s. 1.3.1753 Rovaniemi, k. 11.8.1809 Rovaniemi. Vanhemmat taulusta 2.
1. puoliso: Pehr Hierp (Järppe), k. 16.8.1782 Rovaniemi.
2. puoliso: Vihitty 11.12.1783 Rovaniemi Heikki Erkinpoika Oikarainen, Körckö, s. 15.12.1755 Rovaniemi, k. 29.3.1837 Rovaniemi. Vihkitieto:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/vihityt_1780-1821_ik378/3.htm.

Taulu 2
2. Jaakko Jaakonpoika Ruth, s. 4.5.1731 Kemi, k. 12.4.1808 Kemi. Kesäkäräjillä 1760 yrittää sotilaaksi otetun poika Antti Antinpoika Ruutti lunastaa tilan Hannulta ja Jaakolta mutta tuloksetta. Perusteluna oli tilan julistaminen kruunulle isän marssiessa Ruotsin armejan mukana.
Tiedot ovat Kemin asutuksen historiasta.
Puoliso: Anna Olofintytär Tarkiainen, s. 23.3.1727 Kemi, k. 25.1.1799 Kemi.

Keijo H

arskap

06.11.11, 08:22

Jaakko ja Anna ovat esivanhempiani, kuten myös tytär Brita.

Tässä linkki, kun Anna "afwek." lähtee Kemiin

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3369&pnum=11

Annan isä oli Olli Erkinp Hotti-Heiskari-Tarkiainen 1689-1762, vih. 2/2-14
Annan äiti oli Brita Pekant Tarkiainen 1687-1770

Tässä Rippikirjalinkit

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3366&pnum=49

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3366&pnum=9

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=55

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=56

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=35

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=9

tv AP

khanhisalo

06.11.11, 11:28

PäiviK

16.11.11, 10:09

juhani.myllyla

21.11.11, 07:57

Olavi Erkinpoika Tarkiainen el Heiskari s. 1687. k. 26.12.1762, 73 v, Talollinen Rovaniemi Ounasjoki Heiskari sittemmin Tarkiainen
Äiti Anna Heiskari
Tuli vävyksi sekä Tarkiaisen tilan n:o 4 talolliseksi 1716 appensa jälkeen.Olavi on oletettavasti ensimmäisestä liitosta Erkki kanssa.jonka sukunimeä ei tunneta. Olavilla on tällöin isäpuolen sukunimi. Onko Olli Heiskari sama Olavi Heiskari, joka alkoi viljellä 1713 Heiskarin tilaa. (Jos on sama oli hän silloin 24v)

Puoliso Riitta Petterintyttö Tarkiainen s.(1694)1686 Rovaniemi Ounasjoki Nikkilä k. 28.3.1778, 92 v Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen., vihitty: 2.2.1714Rovaniemi
Isä Petteri Petterinpoika Tarkiainen el Nikkilä s.1665 Ounasjoki Nikkilän k.15.6.1727, 62 v Ounasjoki Tarkiainen
Äiti 1.puoliso Anna Hannuntytärk.1710Ounasjoki Tarkiainen, vihitty 18.8.1728

Lapsi
Erkki Olavinpoika Tarkiainen s. 27.4.1720 k. 3.10.1810, 90 v,Tarkiaisen tilan n:o 4a seuraava talollinen.(Tarkiaisen toisen tilan talollinen.), vihitty 1.1.1747 Kaarina Matintyttö Jääskö Rovaniemi
Kaarina Olavintyttö Tarkiainen s. 12.11.1729 Ounasjoki Tarkiainen k. 1.2.1831, 101 v Ounasjoki Hotti, 1.puoliso Kaarle Hotti s. 1728 k. 6.5.1764,36v Rovaniemi Hotti, vihitty 19.3.1757. 2.puoliso vihitty 19.2.1768 Rovaniemi Hans Juhonpoika (Hotti el) Maunu s. 1740 k. 26.3.1802,61v Ounasjoki Hotti
Riitta s Olavintyttö Tarkiainen. 12.11.1729 Ounasjoki Tarkiainen
Olavi Olavinpoika Tarkiainen s. 13.4.1732 k. 28.9.1810, 78 v. Tarkiaisen tilan n:o 4a ja 4b seuraava talollinen. (Hannu Tarkiaisen esi-isä), vihitty 26.1.1764 Riitta Ollintyttö Pulli Rovaniemi
Maria Olavintyttö Tarkiainen s. 19.6.1734 k. 2.10.1805, 69 v, naimaton Ounasjoki Tarkiainen.

Tila n:o 6 Heiskari tila verotilaksi tuli1607.
Tila on noin 20 km Patokoskelta Rovaniemelle päin Ounasjoen itäpuolella. Heikki Hannunpoika isännöi tilaa vuosina n. 1607- 1630, jonka hän oli perustanut. Tila autioitui 1640, mutta vanha isäntä asui huonemiehenä tilalla. Tilalle tuli isännäksi Heikin vävypoika lappalainen Pekka Lappalainen. 1650 lopulla Lappalainen muutti pois tilalta. 1676 isännäksi tuli lappalainen Tapani Antinpoika Kaukonen. Hänen vaimonsa Kristiina oli Heikin tyttö. Isännyyden otti 1680 alussa heidän poika Antti. Vuosina 1682–1680 isännyyttä hoitivat Antin sisaret. 1690 alussa isäntänä oli Antin veli Heikki Tapaninpoika. 1697 Heikki lähti Norjan Ruijaan. Vuosina 1704 -1706 lapinkylän Mikko Mikonpoika Kyrö oli isäntänä. 1706–1712 isännöi Heiskaria Bondeliuksen sukuun kuuluva Krister Kristerinpoika. 1713 alkoi Heiskaria isännöidä Olli Heiskari hyvällä menestyksellä, hän ei ollut Lapinmiehiä.

Ounasjoki Tarkiainen talo n:o 4 asukkaat Vuosina 1742 – 1748
Olavi Erkinpoika Tarkiainen ent. Heiskari s.1689 k. 26.12.1862, 73v
Vaimo Riitta Petterintytär s.1686 k.28.3.1778, 92v, vihitty 2.2.1714
Olavi Olavinpoika s.13.4.1732 k. 28.9.1810, 78v
Erik Olavinpoika s. 27.4.1720 k. 3.10.1810, 90v.
Vaimo Karina Matintyttö os. Jääskö, s.1.12.1726 k. 1.11.1820, vihitty 1.1.1747
Olavi Eerikinpoika s. 15.12.1747 k.25.1.1749
Kaarina Olavintyttö s. 2.11.1727 k. 4.2.1831, 103v
Riitta Olavintyttö s. 2.11.1729 k. 22.4.1809,82v
Olli Erkinpoika s.15.12.1747 k.25.1.1749
Juho Riitta Antintytön poika s.10.4.1723 k.13.8.1747
Maria Olavintyttö s. 19.6.1734 k. 2.10.1805, naimaton
Anna Riitan sisko s. 1706 k.16.12.17770

Petteri Petterinpoika Tarkiainen el Nikkilä s.1665 Ounasjoki Nikkilän k.15.6.1727, 62 v Ounasjoki Tarkiainen.
Isä Petteri Niilonpoika Nikkilä k.1718 Ounasjoki Nikkilä, Nikkilä talollinen.Nikkilän talollinen v.1658 lähtien.
Äiti Brita k.1718
Nikkilän talollinen, myöhemmin Tarkiaisen 8. talollinenErkki Filpunpoika Tarkiainen, Tarkiaisen tila n:o 4 talollinen otti syytinkimieheksi Petteri Petterinpoika Nikkilän. Petteri oli jo v.1694 lähtien Tarkiaisten tilan n:o 4 talollinen, ennen toista vihkimistä v.1712.

1. Puoliso Anna Hannuntytärk.1710.Ounasjoki Tarkiainen

Lapsi
Riitta Petterintytär Tarkiainen s.1686 k. 28.3.1778, 92 v.Tarkiaisen tilan n:o 4 seuraava emäntä. (Hannu Tarkiaisen esiäiti), vihitty 2.2.1714 Olof Heiskari Rovaniemi
Erkki Petterinpoika Tarkiainen s. 1689 k.1706, 16v Rovaniemi
Karin Petterintytär Tarkiainen s. 1693, k. 1733,40v, puoliso Johan Tapio, vihitty 18.8.1728 Rovaniemi
Hannu Petterinpoika Tarkiainen s. 1696, puoliso Riitta, syntynyt poika Hannu Hannunpoika s. 7.9.1727 k. 25.10.1746 Rovaniemi
Liisa Petterintytär Tarkiainen s. 1700 k. 1716, 16v Rovaniemi
Anna Petterintytär Tarkiainen s. 1704 k. 16.12.1770, 64v. Rovaniemi
Margareta Petterintytär Tarkiainen s. 1706 k. 23.4.1784, 78v Rovaniemi, 1. puoliso vihitty 20.2.1726 Hannu Johansson Hannula 2puoliso Tuomas Heikinpoika Meltaus, vihitty 3.1.1742 Rovaniemi

2. Puoliso Riitta Antintytär os. Tarkiainen s.1696 k.18.3.1739, 45v. Ounasjoki Tarkiainen, vihittiin 21.4.1712. Ounasjoki
Isä Anders Tarkiainen (k. 1705?) Tarkiaisen renki
Äiti N. N. s. xxxx
Lapsi
Tiina Petterintytär Tarkiainen s. 1714 k. 1716,2v
Juho Petterinpoika Tarkiainen s. 10.4.1723 k. 13.8.1747,24v

Erkki Filpuksenpoika oli Tarkiaisen isäntä 1638 -1678, kun hänen poikansa Knut teki itsemurhan. Sen jälkeen 1690–1692 olivat väliaikaiset isännät. Kauppias Bondelius alkoi periä saataviaan. Erkki esitti syytinkimieheksi Pekka Pekanpoika Nikkilää vaimonsa Annan kanssa. Oikeuden päätöksellä tila siirtyi Bondeliuksen hallintaa. Tästä huolimatta Pekka perheineen asettui asumaan Tarkiaiseen ja myös vanhaisäntä Erkki ja renki Anders asuivat tilalla. Pekka pystyi lopulta lunastamaan tilan itselleen.
Erkki kuoli joskus 1700 alussa. Erkillä oli sisko Margareta Oikarisessa emäntänä. Hänen tyttö Maija olisi saanut Knutille omalaatuisia ja taikauskoisia ajatuksia päähän, jotka olivat vieneet nuoren miehen syvään melankoliaan ja lopuksi itsetuhoon.
Tarkiainen oli Erkin aikana Rovaniemen suurimpia taloja, lehmiä oli 1635 peräti 13 kappaletta ja lampaitakin kymmenkunta. 1640 oli Tarkiaisissa vaikeaa, kuten muuallakin, mutta majavanpyynnissä käytiin lapinmiesten kanssa. Vaikka Erkillä oli ainakin kaksi siskoa, loppui Tarkiaisten alkuperäinen suku Erkkiin ja alkoi Nikkiset. Heistä tuli sen ajan mukaan heti Tarkiainen. Aina 1860 luvulle saakka talon sukunimi tuli miehelle, kun hän tuli isännäksi, vävyksi tai rengiksi taloon.

Ounasjoki Tarkiainen talo n:o 4 asukkaat Vuosina 1700 – 1705
Petteri Tarkiainen, ent. Nikkilä s. 1665, k. 15.6.1726 Talollinen Tarkiaisissa 1694 lähtien.
1. Vaimo Anna Hannuntytär k. 1710
Erkki Filpuksenpoika Tarkiainen
Anders renki
Ounasjoki Tarkiainen talo n:o 4 asukkaat Vuosina 1708 – 1713
Petteri Petterinpoika Tarkiainen, ent. Nikkilä s. 1665, k. 15.6.1726
1. Vaimo Anna Hannuntytär k. 1710
2. Vaimo Riitta Antintytär k. 18.3.1739 vihitty 21.4.1712 (renki Andreaksen tytär?)
Erkki Petterinpoika
Hannu Petterinpoika
Anders renki
Ounasjoki Tarkiainen talo n:o 4 asukkaat Vuosina 1715 – 1720
Petteri Petterinpoika Tarkiainen, ent. Nikkilä s. 1665, k. 15.6.1726
2. Vaimo Riitta Antintytär s. 1696 k.18.3.1739, vihitty 21.4.1712 (renki Andreaksen tytär?)
Juho Petterinpoika s. 10.4.1723 k.13.8.1747, 24v (Riitta äiti)
Tiina Petterintytär s.1714, k.1716 (Riitta äiti)
Riitta Petterintytär s.1686 k.28.3.1778, 92v (Anna äiti)
Kaarin Petterintytärs.1693 k.1733, vihitty 18.8.1728 Johan Tapio (Anna äiti)
Anna Petterintytär s.1704 k.16.12.1770, 64v (Anna äiti)
Marketta Petterintytär s.1706 k. 23.4.1784,vihitty 12.12.1725 1.mies Hannu Johansson Hannula) (Anna äiti), lapsi Anna s. 20.2.1726. vihitty 3.1.1742 2. mies Tuomas Heikinpoika Meltaus lapset; Heikki 7.1738, Heikki s.22.3.1743 k. 26.3.1743

Niilo Niilonpoika Nikkilä s. 1595k. (1658),Ounasjoki Nikkilä Nivankylä, Nikkilän talollinen noin v.1612–1653. talollinen.
Isä Niilo Ollinpoika Nikkilä s. ennen 1550 k.1609
Äiti Pirkko

Puoliso N.N. s. xxx

Lapsi
Petteri Niilonpoika Nikkilä k.1718 Ounasjoki Nikkilä, Nikkilän talollinen v.1653–1667 lähtien, puoliso Brita Pekantyttö k.1718

Nivankylä
Nivankylä sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnassa, noin 12 km Rovaniemeltä pohjoiseen Ounasjoen varrella, molemmin puolin jokea. Ounasjoen jokireitti oli pitkään pääasiallinen kulkureitti Nivankylään. Rovaniemi-Kittilä -välistä tielinjaa alettiin tehdä 1880-luvulla pääasiassa valtion varoin.
Kylä on luultavasti saanut nimensä Niva-nimisestä talosta. Silloisten maakirjojen mukaan talo jäi autioksi v. 1699. Toinen oletus nimestä on Ounasjoen kapeikko, jossa veden ollessa korkealla on voimakkaita pyörteitä aiheuttava virta, niva.
Vanhin kylän asukas on v.1599 veroluetteloon merkitty Niilo Ollinpoika Nikkilä. 1900-luvun alussa taloluku oli 16 ja vuonna 1944 taloja oli 38. Lapin sodan aikana saksalaiset polttivat 18 taloa, myös em. Nikkilän talo oli tuhoutuneiden joukossa. Asutuksen vakiintuessa ja väestön lisääntyessä siirryttiin metsästys- ja kalastuselinkeinoista maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Nikkilän talossa v. 1626 veroluettelon mukaan oli 29 eläintä ja kolmen tynnyrin alan (n. 1,5 ha) kylvöviljaa. Nykyisen kun taloluku on joen länsipuolella 110 ja itäpuolella 50, voidaan sanoa, että yksi tila harjoittaa maataloutta pääelinkeinonaan.
Mentäessä 1900-luvulle perustettiin Kemijoen uittoyhdistys, joka oli metsäsavottojen kanssa tärkeä leivänlisä kyläläisille. Ensimmäinen yksityinen kauppa aloitti toimintansa vuoden 1920 loppupuolella Albert Nikkilän talon pikkupuolella. Isäntä Yrjö Hiukka avasi sekatavarakaupan 1930 ja samassa paikassa oli myöskin postipysäkki Rovaniemen osuuskauppa avasi sivumyymälän vuonna 1946. Tällä hetkellä kylässä ei ole kauppaa eikä postia.
Vuosisadan vaihteessa toimi kiertokoulu. Kansakoulu aloitti toimintansa 1926 vuokratiloissa, mutta jo 1929 loppukesällä juhlittiin oman koulun avajaisia. Koulu säästyi pommituksilta sodassa ja nykyisin Nivankylän ala-astetta käy runsas 60 koululaista. Kirjasto, joka on koulun yhteydessä, on auki kaksi päivää viikossa.
Sodan jälkeen vuonna 1945 alkoi jälleenrakentamien Suomessa ja niin myös Nivankylässä. Raskas sota-aika oli ohi ja elettiin toivon aikaa. Vuonna 1949 kylään vedettiin sähköt ja sitä myöten siirryttiin uuteen aikaan.
Lähde: Nivankylän kyläsuunnitelma 1999, Sirpa Kärki-Granberg

Erkki Filpuksenpoika Tarkiainen s. noin 1615 ja k. 1700 alussa Ounasjoki Patokoski Tarkiainen
Tarkiaiset. 1550 jälkeen 6. talollinen.
Isä Filpus Laurinpoika Tarkiainen s. joskus 1590. Filpus Laurinpoika Tarkiainen oli isäntänä 1621 – 1624

Puoliso N.N. s. xxxx

Erkki Filpuksenpoika oli Tarkiaisen isäntänä vuosina 1638–1678. Hänen poikansa Knut oli isäntänä 1690–1692 välisenä aikana. Knut teki itsemurhan. Sen jälkeen oli Erkillä kaksi sukulaista väliaikaisena talollisena Knutin kuoleman jälkeen. Koska Erkillä ei ollut miespuolisia sukulaisia Knutin jälkeen, hän esitti syytinkimieheksi Pekka Pekanpoika Nikkilää vaimonsa Annan kanssa Nikkilän talosta. Erkki oli velkaantunut lama-aikana Oululaiselle kauppias Bondeliukselle. Bondelius ei hyväksynyt syytinkiä, vaan vaati käräjillä tilaa itselleen, minkä saikin 1690 lopussa. Pekka vaimoineen ja Erkki Filpuksenpoika asuivat ja viljelivät kuitenkin tilaa ja Pekka sai lunastettua tilan myöhemmin itselleen. Erkki Filpuksenpoika kuoli joskus 1700 alussa.
Erkki Filpuksenpojalla oli sisko Margareta Filpuksentyttö Juho Oikaraisen vaimona ja emäntänä Oikaraisessa. Erkin toinen sisko Iliaana Filpuksentyttö oli emäntänä Nikkilässä. Nikkilästä tuli myöhemmin miniä Heiskarille ja sieltä vävy Tarkiaiselle..
Tarkiaisen Erkki Filpuksenpojalla oli Rovaniemen suurimpia talollisia aikanaan. 1635 lehmiä oli 13 kappaletta ja lampaitakin kymmenkunta. Parhaillaan Erkillä oli kolme hevosta. Silti jo 1640 Tarkiaisella oli vaikeaa, kuten muillakin. Erkillä oli hyvät suhteet lapinmiehiin ja hän elätti perhettään majavanpyynnillä Sodankylästä vaikeina aikoina. Tarkiaisten suku päättyi Erkkiin, mutta sisarien kautta suku jatkui myöhemmin, kun Nikkilästä tuli miniä Tarkiaiselle.

Filpus Laurinpoika Tarkiainen s. joskus 1590
Filpus Laurinpoika Tarkiainen oli isäntänä 1621 – 1624, kuoli nuorena, talo autioitui koska kevättulva vei sen mennessään 1624. Tarkiaiset. 1620 jälkeen 3. talollinen
Isä Lauri Niilonpoika Tarkiainen s. joskus 1570 Ounasjoki Tarkiainen.

Puoliso N.N. s. xxxx

Lapsi
Erkki Filpuksenpoika Tarkiainen s. noin 1615 ja k. 1700 alussa. Rovaniemi Ounasjoki Patokoski Tarkiaisen kuudes talollinen.

Niilon aikana tapahtunut:
1624 maakirjan mukaan Rovaniemen kylät jaettiin kolmeen osaan, Ounasjoen-, Kemihaaran- ja Rovaniemen kyliin. Rovaniemeen kuului 12 taloa: Olli Laurinpoika Kokkosen (Pulkamo), Matti Heikinpojan (Vitikka), Heikki Niilonpojan (Halvari), Juho Niilonpojan (Kerttula), Maunu Juhonpojan (Maunu), Hannu Hannunpoika Hemminki (Hanni), Niilo Niilonpojan (Nikkilä), Hannu Matinpojan (Törmänen), Matti Juhonpojan (Poikela), Heikki Pekanpojan, Aabraham Siponpojan (Sipola), Antti Matinpojan (Kunnari) talot. Nikkilän talo kuten Nivan kylään syntyvät talot luettiin myöhemmin Ounasjokeen.

Ruotsi aloitti sodan 1600 Puolaa vastaan Baltiassa Liivinmaan valtaamiseksi. Sitä käytiin lyhyin väliajoin 1629 saakka. 1618 sotaväen miesluetteloon kirjattiin Rovaniemeltä 96 yli 15-vuotiasta miestä, joista joutui n.10 sotilaaksi. Pohjanmaan rykmentti lähti keväällä 1626 sotimaan Puolaa vastaan Preussiin 1005 miehellä.
Sodan aikana sitä täydennettiin 1137 miehellä. Kun sota päättyi 1629, jäljellä oli 457 miestä.

Lauri Niilonpoika Tarkiainen s. joskus 1570 Ounasjoki Tarkiainen
Tarkiaiset. 1590 jälkeen 2. talollinen.
Isä Niilo Ollinpoika Tarkiainen s. joskus 1550 Ounasjoki Tarkiainen

Puoliso N.N. s. xxxx

Lapsi
Filpus Tarkiainen, puoliso N.N. s. xxxx

Verotila Tarkiaisista tuli 1599, isäntänä Lauri Niilonpoika oli vuosina 1590 - 1620. Toisen tiedon mukaan Tarkiaisen tila syntyi seuraavasti; Lauri Niilonpoika Tarkiainen oli talollinen Oulujärven Paltamon Kiehimänsuussa 1580, missä venäläiset polttivat hänen talonsa. Seuraavan kerran Lauri Niilonpoika tavataan n.1590 Patokoskella.
Outakosken mukaan Niilo Ollinpoika Tarkiainen tavataan ainakin 1571 Patokoskella, jolloin hän oli Tarkiaisen vanhin asukas. Niilo Ollinpoika Tarkiainen oli Laurin Niilonpojan isä.

Laurin aikana tapahtui:
Venäläinen poltti 1578 kaikki Rovaniemen 18 taloa ja Korkalon 9 taloa. Myös Niilo Ollinpoika Tarkiaisen talo paloi. Tällöin karjaluettelon mukaan menettivät karjaa mm;
Lasse Pekanpoika Hotti 5, Niilo Ollinpoika Tarkiainen 3, Heikki Ollinpoika Tapio 4.
1589 poltettiin suurin osa taloista. Karjaluettelon mukaan menettivät karjaa mm:
Niilo Antinpoika Törmä 5, Heikki Ollinpoika Tapio 2, Olli Laurinpoika Hotti oli autio, Niilo Ollinpoika Tarkiainen 3, Antti Törmä 2.
1611 poltettiin 4 taloa
Pekka Vesainen teki hävitysretken Kantalahteen ja Petsamoon 1589 - 90.
Tarkiaiset. 1550 jälkeen 1. talollinen

Niilo Ollinpoika Tarkiainen s. joskus 1550 luvulla Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen

Puoliso N.N. s. xxxx

Tarkiaisen ensimmäinen talollinen.
Niilo Ollinpoika Tarkiainen asui Tarkiaista Patokoskella jopa v.1550. Vuonna 1571 Niilo Ollinpoika Tarkiainen oli Tarkiaisen vanhin asukas. (Outakoski). Niilon Ollinpojan talo poltettiin 1578. Tässä palossa kuoli Niilo Ollinpojan taloudesta ainakin yksi mies. Lisäksi hän menetti 3 lehmää tulipalossa
Venäläiset polttivat uudelleen 1589 Rovaniemellä taloja, tällöinkin Niilo Ollinpoika menetti 3 lehmää. Toden-
näköisesti myös talo paloi

khanhisalo

21.11.11, 17:40

Kiitos Juhani, olipa tuhti tietopaketti tutkittavaksi.

Keijo H

Olavi Erkinpoika Tarkiainen el Heiskari s. 1687. k. 26.12.1762, 73 v, Talollinen Rovaniemi Ounasjoki Heiskari sittemmin Tarkiainen
Äiti Anna Heiskari
Tuli vävyksi sekä Tarkiaisen tilan n:o 4 talolliseksi 1716 appensa jälkeen.Olavi on oletettavasti ensimmäisestä liitosta Erkki kanssa.jonka sukunimeä ei tunneta. Olavilla on tällöin isäpuolen sukunimi. Onko Olli Heiskari sama Olavi Heiskari, joka alkoi viljellä 1713 Heiskarin tilaa. (Jos on sama oli hän silloin 24v)

Puoliso Riitta Petterintyttö Tarkiainen s.(1694)1686 Rovaniemi Ounasjoki Nikkilä k. 28.3.1778, 92 v Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen., vihitty: 2.2.1714Rovaniemi
Isä Petteri Petterinpoika Tarkiainen el Nikkilä s.1665 Ounasjoki Nikkilän k.15.6.1727, 62 v Ounasjoki Tarkiainen
Äiti 1.puoliso Anna Hannuntytärk.1710Ounasjoki Tarkiainen, vihitty 18.8.1728

Lapsi
Erkki Olavinpoika Tarkiainen s. 27.4.1720 k. 3.10.1810, 90 v,Tarkiaisen tilan n:o 4a seuraava talollinen.(Tarkiaisen toisen tilan talollinen.), vihitty 1.1.1747 Kaarina Matintyttö Jääskö Rovaniemi
Kaarina Olavintyttö Tarkiainen s. 12.11.1729 Ounasjoki Tarkiainen k. 1.2.1831, 101 v Ounasjoki Hotti, 1.puoliso Kaarle Hotti s. 1728 k. 6.5.1764,36v Rovaniemi Hotti, vihitty 19.3.1757. 2.puoliso vihitty 19.2.1768 Rovaniemi Hans Juhonpoika (Hotti el) Maunu s. 1740 k. 26.3.1802,61v Ounasjoki Hotti
Riitta s Olavintyttö Tarkiainen. 12.11.1729 Ounasjoki Tarkiainen
Olavi Olavinpoika Tarkiainen s. 13.4.1732 k. 28.9.1810, 78 v. Tarkiaisen tilan n:o 4a ja 4b seuraava talollinen. (Hannu Tarkiaisen esi-isä), vihitty 26.1.1764 Riitta Ollintyttö Pulli Rovaniemi
Maria Olavintyttö Tarkiainen s. 19.6.1734 k. 2.10.1805, 69 v, naimaton Ounasjoki Tarkiainen.

Tila n:o 6 Heiskari tila verotilaksi tuli1607.
Tila on noin 20 km Patokoskelta Rovaniemelle päin Ounasjoen itäpuolella. Heikki Hannunpoika isännöi tilaa vuosina n. 1607- 1630, jonka hän oli perustanut. Tila autioitui 1640, mutta vanha isäntä asui huonemiehenä tilalla. Tilalle tuli isännäksi Heikin vävypoika lappalainen Pekka Lappalainen. 1650 lopulla Lappalainen muutti pois tilalta. 1676 isännäksi tuli lappalainen Tapani Antinpoika Kaukonen. Hänen vaimonsa Kristiina oli Heikin tyttö. Isännyyden otti 1680 alussa heidän poika Antti. Vuosina 1682–1680 isännyyttä hoitivat Antin sisaret. 1690 alussa isäntänä oli Antin veli Heikki Tapaninpoika. 1697 Heikki lähti Norjan Ruijaan. Vuosina 1704 -1706 lapinkylän Mikko Mikonpoika Kyrö oli isäntänä. 1706–1712 isännöi Heiskaria Bondeliuksen sukuun kuuluva Krister Kristerinpoika. 1713 alkoi Heiskaria isännöidä Olli Heiskari hyvällä menestyksellä, hän ei ollut Lapinmiehiä.

Ounasjoki Tarkiainen talo n:o 4 asukkaat Vuosina 1742 – 1748
Olavi Erkinpoika Tarkiainen ent. Heiskari s.1689 k. 26.12.1862, 73v
Vaimo Riitta Petterintytär s.1686 k.28.3.1778, 92v, vihitty 2.2.1714
Olavi Olavinpoika s.13.4.1732 k. 28.9.1810, 78v
Erik Olavinpoika s. 27.4.1720 k. 3.10.1810, 90v.
Vaimo Karina Matintyttö os. Jääskö, s.1.12.1726 k. 1.11.1820, vihitty 1.1.1747
Olavi Eerikinpoika s. 15.12.1747 k.25.1.1749
Kaarina Olavintyttö s. 2.11.1727 k. 4.2.1831, 103v
Riitta Olavintyttö s. 2.11.1729 k. 22.4.1809,82v
Olli Erkinpoika s.15.12.1747 k.25.1.1749
Juho Riitta Antintytön poika s.10.4.1723 k.13.8.1747
Maria Olavintyttö s. 19.6.1734 k. 2.10.1805, naimaton
Anna Riitan sisko s. 1706 k.16.12.17770

Petteri Petterinpoika Tarkiainen el Nikkilä s.1665 Ounasjoki Nikkilän k.15.6.1727, 62 v Ounasjoki Tarkiainen.
Isä Petteri Niilonpoika Nikkilä k.1718 Ounasjoki Nikkilä, Nikkilä talollinen.Nikkilän talollinen v.1658 lähtien.
Äiti Brita k.1718
Nikkilän talollinen, myöhemmin Tarkiaisen 8. talollinenErkki Filpunpoika Tarkiainen, Tarkiaisen tila n:o 4 talollinen otti syytinkimieheksi Petteri Petterinpoika Nikkilän. Petteri oli jo v.1694 lähtien Tarkiaisten tilan n:o 4 talollinen, ennen toista vihkimistä v.1712.

1. Puoliso Anna Hannuntytärk.1710.Ounasjoki Tarkiainen

Lapsi
Riitta Petterintytär Tarkiainen s.1686 k. 28.3.1778, 92 v.Tarkiaisen tilan n:o 4 seuraava emäntä. (Hannu Tarkiaisen esiäiti), vihitty 2.2.1714 Olof Heiskari Rovaniemi
Erkki Petterinpoika Tarkiainen s. 1689 k.1706, 16v Rovaniemi
Karin Petterintytär Tarkiainen s. 1693, k. 1733,40v, puoliso Johan Tapio, vihitty 18.8.1728 Rovaniemi
Hannu Petterinpoika Tarkiainen s. 1696, puoliso Riitta, syntynyt poika Hannu Hannunpoika s. 7.9.1727 k. 25.10.1746 Rovaniemi
Liisa Petterintytär Tarkiainen s. 1700 k. 1716, 16v Rovaniemi
Anna Petterintytär Tarkiainen s. 1704 k. 16.12.1770, 64v. Rovaniemi
Margareta Petterintytär Tarkiainen s. 1706 k. 23.4.1784, 78v Rovaniemi, 1. puoliso vihitty 20.2.1726 Hannu Johansson Hannula 2puoliso Tuomas Heikinpoika Meltaus, vihitty 3.1.1742 Rovaniemi

2. Puoliso Riitta Antintytär os. Tarkiainen s.1696 k.18.3.1739, 45v. Ounasjoki Tarkiainen, vihittiin 21.4.1712. Ounasjoki
Isä Anders Tarkiainen (k. 1705?) Tarkiaisen renki
Äiti N. N. s. xxxx
Lapsi
Tiina Petterintytär Tarkiainen s. 1714 k. 1716,2v
Juho Petterinpoika Tarkiainen s. 10.4.1723 k. 13.8.1747,24v

Erkki Filpuksenpoika oli Tarkiaisen isäntä 1638 -1678, kun hänen poikansa Knut teki itsemurhan. Sen jälkeen 1690–1692 olivat väliaikaiset isännät. Kauppias Bondelius alkoi periä saataviaan. Erkki esitti syytinkimieheksi Pekka Pekanpoika Nikkilää vaimonsa Annan kanssa. Oikeuden päätöksellä tila siirtyi Bondeliuksen hallintaa. Tästä huolimatta Pekka perheineen asettui asumaan Tarkiaiseen ja myös vanhaisäntä Erkki ja renki Anders asuivat tilalla. Pekka pystyi lopulta lunastamaan tilan itselleen.
Erkki kuoli joskus 1700 alussa. Erkillä oli sisko Margareta Oikarisessa emäntänä. Hänen tyttö Maija olisi saanut Knutille omalaatuisia ja taikauskoisia ajatuksia päähän, jotka olivat vieneet nuoren miehen syvään melankoliaan ja lopuksi itsetuhoon.
Tarkiainen oli Erkin aikana Rovaniemen suurimpia taloja, lehmiä oli 1635 peräti 13 kappaletta ja lampaitakin kymmenkunta. 1640 oli Tarkiaisissa vaikeaa, kuten muuallakin, mutta majavanpyynnissä käytiin lapinmiesten kanssa. Vaikka Erkillä oli ainakin kaksi siskoa, loppui Tarkiaisten alkuperäinen suku Erkkiin ja alkoi Nikkiset. Heistä tuli sen ajan mukaan heti Tarkiainen. Aina 1860 luvulle saakka talon sukunimi tuli miehelle, kun hän tuli isännäksi, vävyksi tai rengiksi taloon.

Ounasjoki Tarkiainen talo n:o 4 asukkaat Vuosina 1700 – 1705
Petteri Tarkiainen, ent. Nikkilä s. 1665, k. 15.6.1726 Talollinen Tarkiaisissa 1694 lähtien.
1. Vaimo Anna Hannuntytär k. 1710
Erkki Filpuksenpoika Tarkiainen
Anders renki
Ounasjoki Tarkiainen talo n:o 4 asukkaat Vuosina 1708 – 1713
Petteri Petterinpoika Tarkiainen, ent. Nikkilä s. 1665, k. 15.6.1726
1. Vaimo Anna Hannuntytär k. 1710
2. Vaimo Riitta Antintytär k. 18.3.1739 vihitty 21.4.1712 (renki Andreaksen tytär?)
Erkki Petterinpoika
Hannu Petterinpoika
Anders renki
Ounasjoki Tarkiainen talo n:o 4 asukkaat Vuosina 1715 – 1720
Petteri Petterinpoika Tarkiainen, ent. Nikkilä s. 1665, k. 15.6.1726
2. Vaimo Riitta Antintytär s. 1696 k.18.3.1739, vihitty 21.4.1712 (renki Andreaksen tytär?)
Juho Petterinpoika s. 10.4.1723 k.13.8.1747, 24v (Riitta äiti)
Tiina Petterintytär s.1714, k.1716 (Riitta äiti)
Riitta Petterintytär s.1686 k.28.3.1778, 92v (Anna äiti)
Kaarin Petterintytärs.1693 k.1733, vihitty 18.8.1728 Johan Tapio (Anna äiti)
Anna Petterintytär s.1704 k.16.12.1770, 64v (Anna äiti)
Marketta Petterintytär s.1706 k. 23.4.1784,vihitty 12.12.1725 1.mies Hannu Johansson Hannula) (Anna äiti), lapsi Anna s. 20.2.1726. vihitty 3.1.1742 2. mies Tuomas Heikinpoika Meltaus lapset; Heikki 7.1738, Heikki s.22.3.1743 k. 26.3.1743

Niilo Niilonpoika Nikkilä s. 1595k. (1658),Ounasjoki Nikkilä Nivankylä, Nikkilän talollinen noin v.1612–1653. talollinen.
Isä Niilo Ollinpoika Nikkilä s. ennen 1550 k.1609
Äiti Pirkko

Puoliso N.N. s. xxx

Lapsi
Petteri Niilonpoika Nikkilä k.1718 Ounasjoki Nikkilä, Nikkilän talollinen v.1653–1667 lähtien, puoliso Brita Pekantyttö k.1718

Nivankylä
Nivankylä sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnassa, noin 12 km Rovaniemeltä pohjoiseen Ounasjoen varrella, molemmin puolin jokea. Ounasjoen jokireitti oli pitkään pääasiallinen kulkureitti Nivankylään. Rovaniemi-Kittilä -välistä tielinjaa alettiin tehdä 1880-luvulla pääasiassa valtion varoin.
Kylä on luultavasti saanut nimensä Niva-nimisestä talosta. Silloisten maakirjojen mukaan talo jäi autioksi v. 1699. Toinen oletus nimestä on Ounasjoen kapeikko, jossa veden ollessa korkealla on voimakkaita pyörteitä aiheuttava virta, niva.
Vanhin kylän asukas on v.1599 veroluetteloon merkitty Niilo Ollinpoika Nikkilä. 1900-luvun alussa taloluku oli 16 ja vuonna 1944 taloja oli 38. Lapin sodan aikana saksalaiset polttivat 18 taloa, myös em. Nikkilän talo oli tuhoutuneiden joukossa. Asutuksen vakiintuessa ja väestön lisääntyessä siirryttiin metsästys- ja kalastuselinkeinoista maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Nikkilän talossa v. 1626 veroluettelon mukaan oli 29 eläintä ja kolmen tynnyrin alan (n. 1,5 ha) kylvöviljaa. Nykyisen kun taloluku on joen länsipuolella 110 ja itäpuolella 50, voidaan sanoa, että yksi tila harjoittaa maataloutta pääelinkeinonaan.
Mentäessä 1900-luvulle perustettiin Kemijoen uittoyhdistys, joka oli metsäsavottojen kanssa tärkeä leivänlisä kyläläisille. Ensimmäinen yksityinen kauppa aloitti toimintansa vuoden 1920 loppupuolella Albert Nikkilän talon pikkupuolella. Isäntä Yrjö Hiukka avasi sekatavarakaupan 1930 ja samassa paikassa oli myöskin postipysäkki Rovaniemen osuuskauppa avasi sivumyymälän vuonna 1946. Tällä hetkellä kylässä ei ole kauppaa eikä postia.
Vuosisadan vaihteessa toimi kiertokoulu. Kansakoulu aloitti toimintansa 1926 vuokratiloissa, mutta jo 1929 loppukesällä juhlittiin oman koulun avajaisia. Koulu säästyi pommituksilta sodassa ja nykyisin Nivankylän ala-astetta käy runsas 60 koululaista. Kirjasto, joka on koulun yhteydessä, on auki kaksi päivää viikossa.
Sodan jälkeen vuonna 1945 alkoi jälleenrakentamien Suomessa ja niin myös Nivankylässä. Raskas sota-aika oli ohi ja elettiin toivon aikaa. Vuonna 1949 kylään vedettiin sähköt ja sitä myöten siirryttiin uuteen aikaan.
Lähde: Nivankylän kyläsuunnitelma 1999, Sirpa Kärki-Granberg

Erkki Filpuksenpoika Tarkiainen s. noin 1615 ja k. 1700 alussa Ounasjoki Patokoski Tarkiainen
Tarkiaiset. 1550 jälkeen 6. talollinen.
Isä Filpus Laurinpoika Tarkiainen s. joskus 1590. Filpus Laurinpoika Tarkiainen oli isäntänä 1621 – 1624

Puoliso N.N. s. xxxx

Erkki Filpuksenpoika oli Tarkiaisen isäntänä vuosina 1638–1678. Hänen poikansa Knut oli isäntänä 1690–1692 välisenä aikana. Knut teki itsemurhan. Sen jälkeen oli Erkillä kaksi sukulaista väliaikaisena talollisena Knutin kuoleman jälkeen. Koska Erkillä ei ollut miespuolisia sukulaisia Knutin jälkeen, hän esitti syytinkimieheksi Pekka Pekanpoika Nikkilää vaimonsa Annan kanssa Nikkilän talosta. Erkki oli velkaantunut lama-aikana Oululaiselle kauppias Bondeliukselle. Bondelius ei hyväksynyt syytinkiä, vaan vaati käräjillä tilaa itselleen, minkä saikin 1690 lopussa. Pekka vaimoineen ja Erkki Filpuksenpoika asuivat ja viljelivät kuitenkin tilaa ja Pekka sai lunastettua tilan myöhemmin itselleen. Erkki Filpuksenpoika kuoli joskus 1700 alussa.
Erkki Filpuksenpojalla oli sisko Margareta Filpuksentyttö Juho Oikaraisen vaimona ja emäntänä Oikaraisessa. Erkin toinen sisko Iliaana Filpuksentyttö oli emäntänä Nikkilässä. Nikkilästä tuli myöhemmin miniä Heiskarille ja sieltä vävy Tarkiaiselle..
Tarkiaisen Erkki Filpuksenpojalla oli Rovaniemen suurimpia talollisia aikanaan. 1635 lehmiä oli 13 kappaletta ja lampaitakin kymmenkunta. Parhaillaan Erkillä oli kolme hevosta. Silti jo 1640 Tarkiaisella oli vaikeaa, kuten muillakin. Erkillä oli hyvät suhteet lapinmiehiin ja hän elätti perhettään majavanpyynnillä Sodankylästä vaikeina aikoina. Tarkiaisten suku päättyi Erkkiin, mutta sisarien kautta suku jatkui myöhemmin, kun Nikkilästä tuli miniä Tarkiaiselle.

Filpus Laurinpoika Tarkiainen s. joskus 1590
Filpus Laurinpoika Tarkiainen oli isäntänä 1621 – 1624, kuoli nuorena, talo autioitui koska kevättulva vei sen mennessään 1624. Tarkiaiset. 1620 jälkeen 3. talollinen
Isä Lauri Niilonpoika Tarkiainen s. joskus 1570 Ounasjoki Tarkiainen.

Puoliso N.N. s. xxxx

Lapsi
Erkki Filpuksenpoika Tarkiainen s. noin 1615 ja k. 1700 alussa. Rovaniemi Ounasjoki Patokoski Tarkiaisen kuudes talollinen.

Niilon aikana tapahtunut:
1624 maakirjan mukaan Rovaniemen kylät jaettiin kolmeen osaan, Ounasjoen-, Kemihaaran- ja Rovaniemen kyliin. Rovaniemeen kuului 12 taloa: Olli Laurinpoika Kokkosen (Pulkamo), Matti Heikinpojan (Vitikka), Heikki Niilonpojan (Halvari), Juho Niilonpojan (Kerttula), Maunu Juhonpojan (Maunu), Hannu Hannunpoika Hemminki (Hanni), Niilo Niilonpojan (Nikkilä), Hannu Matinpojan (Törmänen), Matti Juhonpojan (Poikela), Heikki Pekanpojan, Aabraham Siponpojan (Sipola), Antti Matinpojan (Kunnari) talot. Nikkilän talo kuten Nivan kylään syntyvät talot luettiin myöhemmin Ounasjokeen.

Ruotsi aloitti sodan 1600 Puolaa vastaan Baltiassa Liivinmaan valtaamiseksi. Sitä käytiin lyhyin väliajoin 1629 saakka. 1618 sotaväen miesluetteloon kirjattiin Rovaniemeltä 96 yli 15-vuotiasta miestä, joista joutui n.10 sotilaaksi. Pohjanmaan rykmentti lähti keväällä 1626 sotimaan Puolaa vastaan Preussiin 1005 miehellä.
Sodan aikana sitä täydennettiin 1137 miehellä. Kun sota päättyi 1629, jäljellä oli 457 miestä.

Lauri Niilonpoika Tarkiainen s. joskus 1570 Ounasjoki Tarkiainen
Tarkiaiset. 1590 jälkeen 2. talollinen.
Isä Niilo Ollinpoika Tarkiainen s. joskus 1550 Ounasjoki Tarkiainen

Puoliso N.N. s. xxxx

Lapsi
Filpus Tarkiainen, puoliso N.N. s. xxxx

Verotila Tarkiaisista tuli 1599, isäntänä Lauri Niilonpoika oli vuosina 1590 - 1620. Toisen tiedon mukaan Tarkiaisen tila syntyi seuraavasti; Lauri Niilonpoika Tarkiainen oli talollinen Oulujärven Paltamon Kiehimänsuussa 1580, missä venäläiset polttivat hänen talonsa. Seuraavan kerran Lauri Niilonpoika tavataan n.1590 Patokoskella.
Outakosken mukaan Niilo Ollinpoika Tarkiainen tavataan ainakin 1571 Patokoskella, jolloin hän oli Tarkiaisen vanhin asukas. Niilo Ollinpoika Tarkiainen oli Laurin Niilonpojan isä.

Laurin aikana tapahtui:
Venäläinen poltti 1578 kaikki Rovaniemen 18 taloa ja Korkalon 9 taloa. Myös Niilo Ollinpoika Tarkiaisen talo paloi. Tällöin karjaluettelon mukaan menettivät karjaa mm;
Lasse Pekanpoika Hotti 5, Niilo Ollinpoika Tarkiainen 3, Heikki Ollinpoika Tapio 4.
1589 poltettiin suurin osa taloista. Karjaluettelon mukaan menettivät karjaa mm:
Niilo Antinpoika Törmä 5, Heikki Ollinpoika Tapio 2, Olli Laurinpoika Hotti oli autio, Niilo Ollinpoika Tarkiainen 3, Antti Törmä 2.
1611 poltettiin 4 taloa
Pekka Vesainen teki hävitysretken Kantalahteen ja Petsamoon 1589 - 90.
Tarkiaiset. 1550 jälkeen 1. talollinen

Niilo Ollinpoika Tarkiainen s. joskus 1550 luvulla Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen

Puoliso N.N. s. xxxx

Tarkiaisen ensimmäinen talollinen.
Niilo Ollinpoika Tarkiainen asui Tarkiaista Patokoskella jopa v.1550. Vuonna 1571 Niilo Ollinpoika Tarkiainen oli Tarkiaisen vanhin asukas. (Outakoski). Niilon Ollinpojan talo poltettiin 1578. Tässä palossa kuoli Niilo Ollinpojan taloudesta ainakin yksi mies. Lisäksi hän menetti 3 lehmää tulipalossa
Venäläiset polttivat uudelleen 1589 Rovaniemellä taloja, tällöinkin Niilo Ollinpoika menetti 3 lehmää. Toden-
näköisesti myös talo paloi

juhani.myllyla

21.11.11, 19:09

Osa taru ja osa totta, näinkin ovat esi-isät voineet elellä. Virheet voi korjata niitä varmaan on

Rovaniemen alueella oli 1550 luvulla 26 jousiveroa maksavaa taloa. Tämä alue käsittää noin 100km Ounasjoen Molkkankaalta Kemijoen Jaatilaan saakka. Pohjoisimmat asukkaat olivat Ounasjoella tällöin Hotti ja Tarkiainen. Noin 25 km ylemmäs Molkokankaalle tuli 1580 luvulla Jääskö.
Koska Niilo Ollinpoika Tarkiainen on vanhin Tarkiaisen asukas 1571, on hänen pitänyt olla jo noin 1550 luvulla Patokoskella. Oulujärvellä Paltamon Kiehimänsuussa ollut Lauri Niilonpoika Tarkiainen, jolta venäläiset polttivat 1580 luvulla talon, on voinut tulla Patokoskelle. Oletan hänen tulleen esim. isänsä Niilo Ollinpojan tiloille.
Miten Tarkiaisen 1 n:n ja 2 n:n isäntä Niilo ja Lauri elivät 1550 – 1620 luvulla.
1550 luvulla Patokoskella oli jo tällöin lohipato ja valtavat lohisaaliit. Heillä oli hirsitalo, joka oli sammaleilla riivattu. Talossa ei ollut ikkunoita eikä savupiippua vielä tällöin. Tällöin ei oletettavasti ollut kahta asuintaloa, ne syntyivät varmaan myöhemmin 1700 luvulla. Valaistukseksi poltettiin päreitä seinänraoissa. Talossa oli karjatila ja isohko huone erotettu toisistaan ehkä ovella. Huoneen perällä oli ”kivikasa” joka lämpeni puilla. Savua johdettiin seinässä olevan luukun kautta ulos. Kaikki sepäntyöt, rekienteot, kutomiset, nahanparkkaukset ja muut kotityöt tehtiin samassa huoneessa. Asujia oli tällöin 4-7 henkilöä. Oliko vielä huoneessa maalattia, todennäköisesti oli.
Kotieläimiä oli tähän aikaan 3-6 lehmään, 1-3 lammasta, 1-2 sikaa sekä hevonen. Talvikulkua varten pidettiin lappalaisilta opitun taidon mukaan poroja. Oli ehkä pieni poroaitaus 5-6 poroa varten. Varsinaista porokarjanpitoa Tarkiaiset eivät harjoittaneet. Niittyjä ei viljelty, Patokosken ja Ounasjoen rannat olivat tulvien vuoksi mitä parhaita jokivarsiniittyjä eli luonnonniittyjä. Heinää Tarkiaiset niittivät myös erittäin märiltä ranta- eli luhtaniityiltä. Jaloissa oli mäntylautaiset ”lumikengät” niittämisen aikana uppoamisen estämiseksi. Pihalla oli lappalaisten opin myötä rakennettu Niili-aitta, missä säilyttiin viljaa ja lihaa. Pihapiirissä oli talviruokintaa varten heinälato jopa kaksikin sekä jonkinlainen riihi viljankäsittelyä varten. Vilja jauhettiin käsikivillä, vesimyllyt eli härkinmyllyt tulivat ehkä 1630 luvulla. Tällöin Tarkiaisilla ja Hotilla oli yhteinen vesimylly läheisessä purossa (Laijuntienoja), joka laski Ounasjokeen Hotin puolella. Selkäsaaressa, noin 200 m päässä, pidettiin kotieläimet kesällä vapaana.
Elinolot kävivät koviksi Tarkiaisillakin verotuksen, sotien ja luonnonolosuhteitten takia.
Heidän verot ja elinolosuhteitten vaikeutuminen.
Niilon ja Laurin oli oltava talvea kesää liikkeellä säilyttääkseen omavaraisen luontaistalouden ja maksaakseen veronsa, joita olivat seuraavat.
Tarkiaisen tila on kruununtila Tarkiainen n:o 4. (ei perintöoikeutta) Varmuudella en tiedä milloin tilat alettiin numeroida. Olettaisin 1610–lähellä, koska ne on numeroitu jokivarresta pohjoisesta alkaen. 1550 Tarkiainen ja Hotti pohjoisin. 1591 Jääskö pohjoisin ja Tolonen tuli verotilaksi 1610, tällöin Tarkiainen oli 4 pohjoisesta käsin.
Kruununveroa oli kesävero ja talvivero ja kirkonveroa papinvero ja nimismiehenmaksut. Kesävero oli1/80 osa omaisuuden arvosta. Talvivero oli ns. jousivero, jokainen 15 vuottanut mies omisti jousen ja maksoi veroa 2 äyriä/jousi. Tarkiaisella oli 2-4 jousiveroa. Lohivero perittiin jousiluvun mukaan. 1557 veroa tuli lisäksi piispankilttivero, 1 äyri 6 penniä/jousi. Päivätyöverovoi, veromarkalta meni lisää 2 naulaa voita. Lehmäverovoi, lehmältä meni 1 naula voita. Ruokalisävoi, Kokoverontalonpojalta meni 10 naulaa voita. Lisäksi oli muita veroja; Venekuntahauet, järvikalastusvero, kymmenysviljavero, nimismiehen vero-ohrat, lukkarinvero, sääntölohi, kymmenyslohi, pyhänpäivälohi ja kymmenysoravat
Tapahtumat 1560 luvusta lähtien.
1563–70 tuli ylimääräisiä veroja Ruotsin Tanskaa käymän sodan rahoittamiseksi.
1569 ilmestyi ensimmäisen kerran veroluetteloon sana ”autio”, tällöin usein asukkaat joutuivat kerjuulle
1570 – luvulla viljasato ja karjamäärä putosivat romahdusmaisesti kesähallojen ja kylmien- ja sateisten kesien takia.
1571 tuli hopeavero millä rahoitettiin alkanutta 25-vuotis sotaa Venäjää vastaa
1578 venäläiset polttivat Niilo Ollinpoika Tarkiaisen talon. Ainakin yksi jousimies (jousimies yli 15 v) kuoli, sekä 3 lehmää.
1578 venäläinen tunkeutui Kemijoen yläjuoksulle ja tappoi miehiä ja poltti kaikki talot Rovaniemeltä ja Korkalosta
1580 oli Rovaniemen alueella 20 taloa autiona.’
1589 vienalaisjoukko poltti kaikki Rovaniemen alueen talot, tällöinkin Niilo Ollinpoika Tarkiaisilta meni ainakin 3 lehmää ja todennäköisesti talo paloi.
1590 Näihin aikoihin kuoli ensimmäinen Tarkiaisen isäntä Niilo Ollinpoika
1593 saapui rauha ja eläminen helpottuivat. Täyssinän rauha tuli 1595
1599–1603 sääolot paranivat ja talokohtaiset satoluvut jopa nelinkertaistuivat.
1602 Kaarle IX soti pitkään Liivinmaalla
1607 vero sotimiseen, morsiusvero, kruunausmaksu, pariskuntavero.
1609 – 1617 Kaarle soti venäjää vastaan
1611 venäläinen poltti Korkalosta 9 taloa ja Rovaniemeltä 11 taloa
1611–1613 Kaarle soti Tanskaa vastaan
1610 oli vielä em. johtuen viisi taloa autiona, mm Lauri Tarkiaisen naapuri joen toiselta puolen Olli Hotin tila
1610 Heikki Tapio oli sokea Väinäinen spitaalinen
1613–1619 henkilövero Tanskalle menetetyn linnoituksen lunastamiseksi
1612 tulva vei pellot Tarkiaisessa.
1617 Tulva vaurioitti Tarkiaista
1617 Tulvat veivät naapurin Markus Ollinpoika Hotin talon, karjan ja pellot mennessään
1625 Näihin aikoihin kuoli toinen Tarkiaisen isäntä Lauri Niilonpoika
1621 Filpus Laurinpoika kolmantena Tarkiainen isäntänä.
Muut olosuhteet:
Talvi oli kylmä parhaillaan -45 astetta, kun kevät saapui pelättiin Ounasjoen tulvaa. Kun jäät lähtivät Ounasjoesta, jäät kertyivät Patokoskeen ja aiheuttivat jopa 10 km jääpadon yläjuoksulle. Ounasjoen vesi saattoi tällöin nousta 6-8 m. Ainakin kerran tulva vei Tarkiaisen talon ja pelloilta mullat sekä 1700 luvulla särki Hotin ja Tarkiaisen omistaman myllyn.
Joki oli kuitenkin elintärkeä, se oli tie Jäämerelle ja Pohjanlahteen. Sen kautta tulivat naapurit ja viholaiset. Viholaiset polttivatkin ainakin kaksi kertaa Ounasjoen alueen talot 1578 ja 1589 luvulla sekä 1611 osan taloista. Tarkiaisen toinen isäntä Lauri menetti tällöin ainakin yhden jousimiehen sekä talon ja kolme lehmää venäläisten tuhopoltossa. Korkalossa poltettiin kaikki talot. Joen kautta tuli verottaja, joka olikin ankara. Joen kautta vietiin ja myytiin saaliit Kemiin ja tuliaisena tuotiin elintarvikkeet ja ostettavat tarve-esineet Kemistä.
Kuningas ruotsista sanoi; Kellä vesi sillä ranta ja puolet saaliista kuuluu kruunulle. Siksi Niilon ja Laurin piti olla ahkeria, että he saivat kerättyä kuninkaan määräämät verot. Lauri, jos tuli Savolaisista juurista, oli kaskenpolttajia. Metsää piti olla kaskeamista varten. Tällä viljelytekniikalla saatiin lisämaata viljelykseen 1-2 vuodeksi, koska lannoitteita ei muuten käytetty. Heille kuitenkin jokivarsimaat olivat tärkeitä luonnonnyittyjen takia. Metsät ja järvet olivat vain riistan takia tärkeitä. Lisäksi isoimmista saalieläimistä ja nahoista maksettiin erikseen vero
Kalastus
Järvikalastus:
Valpurin tienoissa Tarkiaisen talon miehet, pojat ja rengit lähtivät veneellä kevättulvaisia jokia myöten pyyntöineen ja eväineen erämaajärville viikkokunniksi. Kalastusoikeus joissa ja järvissä oli tarkkaan säännöstelty ja määrätty. Kalastusoikeus määräytyi valtaukseen. Tarkiaisen miehillä ei ollut1600 luvulla kalastusvaltauksia suurilla järvillä. Siksi parhaat joet, niiden padot ja järvet olivat vanhoilla suvuilla ja pysyivät aina 1800 luvulle saakka. Tarkiaisen miehet menivät oletettavasti Olkkajärvellä. Olkkajärvellä oli rannassa kalakenttä aittoineen ja suurin osa pyyntivälineistä. Kalapirtissä oli kiuas nurkassa ja pirtissä asuttiin kalastuksen ajan. Haukia nostettiin suuria määriä ja kuivattiin kevätauringossa omaan käyttöön ja verotusta varten. Kalastettiin vielä ahvenen- lahnan-ja säynävänkutu. Syksyllä tultiin vielä kalapirtille muikun-ja siianpyyntiin jähintuloon saakka. Patokosken ympäristössä vaarojen keskellä on paljon pieniä jokia ja järviä joista pyydettiin kesällä kotoa käsin, siksi Niilo ja Lauri kalastelivat usein näiltä vesiltä, koska niistä ei verotettu. Ounasjoen suurilla järvillä kalastivat vain Kemin-alueen talolliset, koska heillä oli tällöin niillä valtaukset. Kuivattu ja suolattu hauki veronmaksukala ja sillä pystyi vaihtamaan Kemissä hamppua verkkojen- ja nuottien raaka-aineiksi.
Jokikalastus:
Joesta kalastettiin keväällä kutukalaa ja läpi kesän haukea, harria ja siikaa, -verkoilla, katiskoilla ja nuotilla. Lohi nousi merestä kutemaan juhannuksen alla ja joessa sitä oli tungokseen saakka. Hotin Lasse ja Juho yhdessä Tarkiaisen Niilon ja Laurin kanssa valittivatkin 1580 luvulla lohennousun vähyydestä. Padot olivat Kemijoessa tehty niin pyytäviksi, että kutulohi ei noussut Ounasjoen patokoskelle. Patokosken lohipadon osakkaina olivat Hotti ja Tarkiainen ja pato sijaitsivat heidän mailla. Patokosken padolla pyydettiin suvannosta nuotilla, kuulleverkoilla padotusta joesta lohta.
Lihariistan pyynti:
Tarkiaisen Niilon ja Laurin talous oli omavarainen, ruokavalioon kuului suurelta osin liha. Kotieläimiä ei käytetty kuin nälkävuosina ruokaan. Metsänriista oli tärkein lihanlähde ja peura niistä tärkein. Lappalaisten poro oli myös tärkeä lihanlähde. Silti metsästettiin eläimiä suurelta osin nahan takia. Tarkiaiset olivat päässeet sopimukseen lapinmiesten kanssa, he saivat pyytää majavaa heidän mailtaan. 1600 luvulla majavanpyynti oli harvinaista. Vain Tarkiaisilla ja Hotilla oli enää lupa pyytää majavia Sodankylän Lapin puolelta. Erinomaisen tehoavaa lääkettä oli majavan ”havukset” eli kivesrauhaset, jotka suojasivat kaikilta mahdollisilta sairauksilta. Kullekin talolle oli alkuperäiseen valtaukseen perustuva metsästysalue, saadinmaa, ne olivat yksityisalueita joita myös myytiin. Talvisin pienriitaa pyydettiin sukset ”lyly” ja ”kalhu” jalassa ja jousi olalla Yli olkapään ylettyvä sauva oli vain toisessa kädessä. Keihäskin oli mukana suurempaa riistaeläintä varten. Oravan- ja linnunmetsästykseen käyttivät Niilo ja Lauri varsijousta, missä he olivatkin tarkkoja. Orava tipahti varsijousella ammuttuna jopa 50 m etäisyydeltä.
Peuranmetsästys:
Peuroja pyydettiin keihäillä ja jousilla ja ennen kaikkea peurahaudoilla. Lappalaiset olivat taitavia peuranpyytäjiä. Peurahaudat kaivettiin peurojen kulku urille ja sitten ne naamioitiin. Yleensä peuroja ajettiin näihin kuoppiin saaliiksi.
Rakennettiin myös aitoja tai muuten ohjattiin esim. solaan peurat mihin hauta oli kaivettu. Peurat pyrittiin pyytämään alkusyksystä jolloin ne olivat hyvässä lihassa ja kiiltävässä turkissa.
Jänis ja Orava:
Jänistä ja oravaa pyydettiin paljon. Orava pyynti oli Tarkiaisten poikien työtä. He olivatkin erinomaisen tarkkoja ampumaan varsijousilla oravia. Oravaa pyydettiin sen nahan takia. Rukanpöytään haluttu riista oli jänis, sitä pyydettiin ansoilla läpi talven. Jäniksen turkki oli arvokas. Yksi jäniksennahka vastasi kahta oravannahkaa.
Karhu:
Karhua saatettiin pyytää lihan takia, mutta karhun nahka oli sen arvokkain osa. Karhuntalja oli arvokas se vastasi hyvinkin ilveksennahkaa. Kuninkaalla oli etuosto-oikeus kaikkiin turkiksiin. 1574 Korkalosta Niilo Antinpoika sai käräjillä 40 mk sakon myytyään taljan karjalaiselle kauppiaalle.
Linnunpyynti:
Metsä- ja vesilintuja oli 1550 luvulla runsaasti, niinpä Tarkiaisellakin niitä pyydettiin kesällä ja talvella. Talvella pyydettiin tunturista ansoilla riekkoja. Yleensäkin lintujen pyynti oli suurelta osin ansapyyntiä. Kaikki satimet ansat ja loukut oli aina asetettava talon omalle metsästysalueelle. Ansoja, satimia ja loukkuja Tarkiaisetkin asettivat kymmeniä ellei satoja niin
että niistä muodostui riistapolku minkä kiertämiseen meni päiväkin.
Turkiseläinten pyynti:
Turkiseläimet orava, kärppä, näätä, saukko, majava, ketut, ilves, susi ja karhu olivat talvikuukausina pyynnin pääasiallinen kohde. Tarkiaisen pirtissä saadut turkiseläinten nahat parkittiin ja niistä valmistettiin vaatteet ja kengät. Talvikulkuneuvoissa ahkioissa ja rekeissä taljat olivat tarpeeseen. myös nukkumisalustat ja peitot olivat turkiksista. Kengät oli tehty nahasta ja talvella niissä käytettiin lämmikkeenä heiniä. Tarkiaisella oli 3-4 jousimiestä mistä he maksoivat jousiveroa 2 äyriä/jousi vuodessa. 1562 käräjillä tuomittiin 7 Rovaniemeläistä ½ markan sakkoon, kun he olivat alkaneet pyytämään oravaa ennen pyhäinmiestenpäivää. Yleensä Tarkiaiset pyysivät oravia satoja kappaleita vuodessa. Kärpännahka vastasi noin 2 oravannahkaa. Näädännahka vastasi 6 kärpännahkaa. Nahkoja pyrittiin myymään kauppiaille, koska he maksoivat paremmin kuin kuningas, jolla oli etuostosoikeus. Niilo Antinpoika sai 1594 käräjillä 40 mk sakon ketunnahkojen myynnistä kauppiaalle, jonka hän sovitti tynnyrisellä lohta.
Kotieläimet ja niityt:
Senaikaisilla työkaluilla puiset lapiot, peltojen raivaus oli työlästä. miehillä meni miltei kaikki aika pyynnöissä, siksi maatilkkujen raivaus jäikin naisten työksi. Jo 1556 peltojen tuotosta verotettiin kymmenykset. Ohra oli selvästi suurin viljelysvilja Ounasjoella. havumetsät, jotka kaskettiin, viljeltiin rukiilla. Pahoja hallavuosia koettiin useita 1580 -1620 luvuilla. Kevättulvat ovat olleet riesana koskien jääpatojen takia aina Ounasjoella. Niinpä 1612 oli yksi pahimmista tulvakeväistä, tällöin talot ja pellot menivät Korkalossa Oinaalla, pellot Antti Niilonpojalla Rovaniemellä, Mankiselta Kemihaarassa ja Filpus Laurinpojalta Tarkiaisissa. Vuonna 1617 kevättulva vei joen toiselta puolen naapurista Hotilta talon, pellot ja karjan navetoineen, sama tulva vaurioitti myös Tarkiaisen maita.
Oikeuden pito 1550–1620 luvuilla.
Suurin osa Kemin käräjillä koski ruumiillista väkivaltaa. Esim. yksi isketty mustelma oli 3 mk sakon arvoinen ja 2 mustelmaa 6 mk arvoinen. Niilo Niilonpoika Rompasaari, joka sai 1554 sakon yhden mustelman lyönnistä, toimi samoilla käräjillä lautamiehenä. Kirkkoherra Lauri tuomittiin 1553 sakkoihin verihaavan lyönnistä. Heikki Munkki tuomittiin kuolemaan, kun oli murhannut Antti Piippo nimisen pojan. Lopuksi lieventävien asioiden takia Heikki selvisi 13 mk sakolla. Niilo Antinpoika sai 20 mk sakon vietyään neitsyyden eräältä tyttäreltä, joskin sakko alennettiin 3 mk. 1569 Tuomittiin Niilo Heikinpoika Elina heikontytär huoruudesta tulessa poltettavaksi. Elisa synnytti aviottoman lapsen, jonka hän surmasi. Lopuksi Niilo pääsi 210 mk sakolla ja Elisa poltettiin roviolla. Tarkialaiset olivat erittäin lainkuuliaisia, eikä heitä käräjillä näkynyt.
Uskonto:
Koska eläminen oli täysin omavaraista ja muualta saatava apu oli vähäistä, uskonto oli paljon paikallista. Uskottiin, että asioiden sujumiseen vaikuttaa yliluonnolliset voimat. Lappalaisilta saatiin vielä maahiset, etiäiset, seidat ja noitarummut, mukaan. Näiden taikakalujen uskottiin vaikuttavan ihmisen elämään, pyyntionneen, viljan kasvamiseen, karjan antiin ja sairauksiin sekä onnettomuuksiin. Kaikki osasivat taikamenoja, erityisesti niitä hallitsivat vanhat eukot ja ukot. Näitä parantajia ja tietäjiä kutsuttiin Rovaniemellä ”intomielisiksi”. Seita oli jumala jota palvottiin mm. kalaonnen tuojana. Seita oli usein puusta tehty ihmiskasvoinen ”jumala” jonka suussa oli piippu. Piipuun lisättiin aina tupakkaa. Seita toi kalaonnea ja sille vietiin aina aamuisin ruokaa. Lappalaisten noitarummut olivat myös ahkerassa käytössä loitsuja tehtäessä ja ”jumalilta” pyydettäessä onnea elämään. Sanotaan ”intomielisen” nähneen etiäisiä, eli hän osasi edeltä käsin tietää tulijat. Hän osasi mm. seisauttaa veren, jos joku oli loukannut kauempanakin itsensä. Noitarummun päällä olevin ”kalujen” sijainnin perusteella hän näki tulevaisuuteen, osasi ennustaa.
Miten Tarkiaisen 2 n:n ja 3 s. isäntä Lauri ja Filpus elivät 1590 – 1630 luvulla.
Ensimmäinen isäntä Niilo Ollinpoika kuoli ehkä noin 1590 ja oli talollisena noin 1560 - 1590 luvulla. Toinen isäntä Lauri Niilonpoika oli talollinen noin 1590 -1620 luvulle ja kuoli noin 1630 luvulla. Lauri Niilonpojan jälkeensä tuli kolmanneksi talolliseksi Filpus Laurinpoika. Hän on syntynyt noin 1590 ja kuollut nuorena1624. Hän oli talollisena vuosina 1621–1624. Hänen jälkeensä tuli talolliseksi vuosiksi 1625 – 1631 Olli Juhonpoika Tarkiainen. Juho oli oletettavasti Lauri Niilonpojan vävy. Vuonna 1624 suuri kevättulva vie talon peltoineen ja karjoineen. Tarkiaisen tila autioituu joksikin ajaksi. Veikö tulva sittenkään kaikkia, koska vuoden 1626 tilastoissa on vanhalla Lauri isännällä navetassa 13 lehmää ja 3 hevosta ja lampaitakin on kymmenkunta, sekä Ounasjoen suurin viljely 2 tynnyriä ja ½ osaa manttaali, muilla ¼ osaa. Koska Filpus kuolee 1624, onko tulva vienyt hänen hengen. Kolmannen Tarkiaisen talollisen aikana olosuhteet olivat osaltaan huonompia kuin edeltäjilläkin. Se oli parempaa, että sodat olivat ohitse.
1620 luvun lopussa autioituminen suureni.
1624 tulva vei Tarkiaisen talon, pellot ja karjan.
1624 Korkalo jaettiin Korkaloon ja Kemihaaraan ja Rovaniemi Rovaniemeen ja Ounasjokeen.
1624 oli poikkeuksellisen hyvä oravannahkavuosi.
1626 Lauri Tarkiaisella oli navetassa 13 lehmää ja 3 hevosta
Miten Tarkiaisen 3 s. isäntä Filpus ja Olli elivät 1620 – 1631 luvulla
Kuten edellä käy ilmi Filpus Laurinpoika kuolee nuorena 1624 ja vanhaisäntä Lauri jatkaa talossa todennäköisesti vävypojan Olli Juhonpojan kanssa. Olli Juhonpoika on talollisena vuosina 1621 – 1631 ja hän on syntynyt vuonna 1590. Vanhaisäntä Tarkiaisen ukko on vielä mukana tilanhoidossa 1630 luvulla.
1630 alkaa 30-vuotissota
1630 – 1640 ovat suuret katovuodet samalla myös kalasaaliit romahtavat.
Miten Tarkiaisen Ukko ja Erkki Matinpoika elää 1631 – 1638 luvulla
1630 luvun alkuvuosina on Tarkiaisen ukko Lauri vielä mukana ja uusi isäntä Erkki Matinpoika tulee isännäksi vuosiksi 1633 – 1638, hän on syntynyt 1614. Onko hänkin vävymiehiä? Tarkiaisen eläminen jatkuu samanlaisena. Väkimäärä todennäköisesti vähenee talossa. Alueen ilmasto on koko 1630 luvun epäsuotuisa. Rovaniemen alueen talomäärä suorastaan romahtaa. Vanhaisäntä kuolee joskus 1635 paikkeilla.
Miten Tarkiaisen 4 s. isäntä Erkki Filpuksenpoika ja hänen poikansa 5 s. isäntä Knut Erkinpoika elävät 1638 – 1700 luvulla
Neljänneksi isännäksi tulee Tarkiaiselle Erkki Filpuksenpoika, joka on nyt täysikäinen. Erkki hoitaakin tilaa yli 50 vuotta vuosina 1638 – 1678 ja tämän jälkeen välillä aina 1700 asti. Vuonna 1641 Erkillä on 7 lehmää ja 1 hevonen. Katovuodet ovat koetelleet kaikkia, niin myös Tarkiaisia. Lehmiä on jouduttu lopettamaan rehun puutteen takia ja syömään niitä nälkään. Vuosina 1645 – 1648 Tarkiainen on, kuten useat muutkin talot Ounasjoella, veroautiona ja rutiköyhä. Talonväki asuu taloa, muttei pysty maksamaan ruunulle veroa. Vuosikymmen 1640 on ilmastoltaan vieläkin epäsuotuisampi. Erkki ansaitsee elantoa kuitenkin majavanpyynnillä, sillä hänellä on sopimus lappalaisten kanssa. Hän saa pyytää majavia lapinmiesten mailta. Erkillä on ainakin yksi lapsi Knut poika ja kaksi siskoa Marketta Filpuksentyttö ja Iliaana Filpuksentyttö. Marketta Filpuksentyttö oli Juho Oikaraisen vaimo ja emäntä Oikaraisessa. Ilias Filpuksentyttö on aviossa Matti Törmäsen kanssa ja oli Törmäsen emäntä. Törmäsestä tuli kaksi sukupolvea myöhemmin miniä Tarkiaisen emännäksi. Isännäksi tulee viidesisäntä Knut Erkinpoika1679. Hän on isäntänä 1679 -1690, poikamies ja rutiköyhä. Vuonna 1690 hän tekee itsemurhan viiltämällä kurkun auki yöllä Tapion talossa navetan takana, oltuaan hevosenostoreissulla Nivan kylästä. Häntä oli kiusattu illalla jollakin tytöllä ja tästä hän oli pahoittanut mielensä. Maija Oikaraisen Marketan tyttö oli piikomassa Tarkiaisella, kun Knut teki itsemurhan. Hänen sanotaan syöttäneen Kuutille ”paholaisen” asioita, jotka saattoivat Knutin mielialan sekaisin. Tarkiaisessa oli väliaikaisina isäntinä 1690 Erkki Filpunpojan sisko Marketta Oikarainen. Vuosina 1691 väliaikaisena isäntänä olivat Mikko Heikinpoika ja hänen vaimo Riitta. Erkkiin loppuu alkuperäinen Tarkiaisen suku tilallisena, sillä hänellä ei ollut sukulaista tai lapsia jatkamaan tilaa. Erkki hoiti tilaa ja esitti syytinkimieheksi Petteri Petterinpoika Nikkistä 1694. Koska Tarkiaisen tila oli velkaantunut huonoina aikoina kauppias Bondeliukselle, tämä vaati käräjillä tilaa itselleen ja saikin sen. Erkki Tarkiainen ja syytinkimies Petteri Petterinpoika Tarkiainen ent. Nikkilä ja vaimo Anna Hannuntytär asuvat tilalla ja hoitivat silti tilaa. Vähitellen kuudes talollinen Petteri sai lunastettua tilan itselleen. Erkki Filpuksenpoika kuoli joskus 1700 alussa.
1645–1647 Rovaniemen alueella eniten tiloja autiona 37 tilaa eli 60 %.
1650 luvulla asutus elpyi nopeasti
1670 asutus romahti uudestaan
1675–7179 sota alkoi Tanskan ruhtinaskuntaa vastaan.
1680 lopulla elämä hymyili
1690 lopussa tulivat ankarat katovuodet
1696 -1697 suomen pahimpina katovuosina kuoli nälkään suomessa 150 000 ihmistä
1697 Muurolassa Pekka Raappanan kahdeksanhenkinen perhe menehtyi nälkään.
1714 venäläiset vyöryivät, Pohjan sota alkoi
1714–1721 oli isoviha
Miten Tarkiaisen 6 isäntä Petteri Petterinpoika Tarkiainen ent. Nikkilä eli 1694 – 1724 luvulla
Petteri Petterinpoika talollisena 1694 - 1724
Petteri ja ensimmäinen vaimo Anna, kuolee 1710, sekä toinen vaimo Riitta Antitytär viljelivät Tarkiaista vuosina 1694 - 1724 välisenä aikana. Lapsia Annan kanssa syntyi 7 lasta ja Riitan kanssa 2 lasta. Petteri kuoli 1727, 62 vuoden iässä. Riitta kuoli 1772 92 vuoden iässä. Toinen vaimo Riitta Antintytär oli oletettavasti Tarkiaisen rengin Antin tytär. Annan ja Petterin vanhin tytär oli seuraavan Tarkiaisen emäntä. Tarkiaisen tila alkoi laajeta kuudennen talollisen Petterin aikana. Tuli lapsia ja tuli vävyjä sekä miniöitä. Oletettavasti tilalle rakennettiin jo toinen rakennus asumista varten.
Miten Tarkiaisen 7 isäntä eli 1724 – 1744 luvulla
7 isäntä Olavi Erkinpoika on talollisena Tarkiaisessa 1724 – 1744.
Setsemmänneksi isännäksi tuli jo 1716 Petterin eläessä vävypoika Olavi Erkinpoika Heiskari myh. Tarkiainen, joka avioitui Petterin ja Annan vanhimman tyttären Riitan kanssa vuonna 1714. Olavin äiti on Anna Heiskari ja Olavi on oletettavasti Annan ensimmäisestä liitosta Erkki kanssa, jonka sukunimeä ei tunneta. Olavilla on tällöin isäpuolen sukunimi.
Olavi ja Riitta saivat 5 lasta, joista vanhin poika Erkki Olavinpoika Tarkiainen jatkaa kahdeksantena talollisena toista Tarkiaisen n:o 4a tilaa ja Olavi Olavinpoika Tarkiainen, myös kahdeksantena talollisena, toista Tarkiaisen n:o 4b tilaa.SiskoKaarina meni emännäksi Hottiin joen toiselle puolen. ja sisko Riitta Tapion leskelle Juholle emännäksi. Sisko Maria asui naimattomana tilalla ja kuoli 69 ikäisenä. Erkki kuoli 90 v, Olavi 78 v, sisko Kaarin Hotissa 101 v ja sisko Riitta Tapiossa 75 v iässä.
Vuosina 1715–1720 asui tilalla 8 henkilöä.
Vuosina 1742 – 1748 asui tilalla 15 henkilöä.
Tilalla asui 1760 useita perheitä lapsineen, joten asumuksia on ollut noin 4 kappaletta vähintään.
Miten Tarkiaisen 8 isäntä eli 1744 – 1806 luvulla
Erkki Olavinpoika 8 talollisena Tarkiainen n:o 4 vuosina 1744 – 1763
a) Erkki Olavinpoika 8 talollisena Tarkiainen n:o 4a vuosina 1763 – 1803
b) Olavi Olavinpoika 8 talollisena Tarkiainen n:o 4b vuosina 1763 – 1802
Tarkiaisen kruunun tila ½ manttaali Tarkiainen n:o 4 jaetaan Olavin ja Erkin kesken tasajaolla kahtia, 4a 3/16 osa manttaalin- ja 4b 3/16 osa manttaalin tiloiksi 1763, yhtiömies on vanhaisäntä Olli Erkinpoika.
Kruununtila 4a talolliseksi tulee Erkki Olavinpoika ja vaimo vuosiksi 1763 -1803, tila ostetaan kruunulta perintötilaksi 1802.
Kruununtila 4b talolliseksi tulee Olavi Erkinpoika ja vaimo vuosiksi 1763 – 1802, tila ostetaan kruunulta perintötilaksi 1802.
Kummallakin tilapuoliskolla asuu 1763 useita kanssa-asukkaita. Olli Ollinpojan tilan 4b nimeksi tuli myöhemmin Mäntymäki.
Nuorempi poika Olli Ollinpoika s.1732 k. 1810, 78 vuotiaana ja vaimo Riitta Olavintyttö Pulli s.1744 k. 1830, 90 vuotiaana, olivat siis talollisena 4b tilalla jonka nimi tuli myöhemmin Mäntymäki. He saivat 11 lasta. Heidän lapsista tuli mm. Suopajärven tilallisia Suopajärvelle ja tälle tilalle Uurtamon tilallisia.
Poika Olaus nai Kaarina Liimatan ja muuttavat Siikajoelle. Heikki kuolee lapsena. Riittaa en löydä. Pekka nai Maria Syväjärven. Valpuri nai Heikki Nikkilän. Kaarina nai Matti Heiskarin myh. Suopajärvi. Juho s.1779 nai Tiina Tolosen ja he jatkavat Tarkiaisen 4b talollisina. Maria nai Karl Matinmikon. Tiina nai Aaron peuraniemen ja jatkavat tällä tilalla Peuraniemenä. Erkki nai Marketta Tarkiaisen. Aabraham on naimaton.
Vanhempi poika Erkki Ollinpoika Tarkiainen s.1720 k. 1810, 90 vuotiaana ja vaimo Kaarina Matintyttö Jääskö s.1726 k. 18290, 94 vuotiaana. he saivat 4 lasta, joista nuorin Erkki Erkinpoika s.1757 jatkoi tilaa n:o 4a. Hän ei jättänyt elossaolevaa perillistä. Hän otti ottopojaksi Erkki Erkinpoika Heiskari s.1774 jonka vaimo oli Susanna Liimatta. Vanhin Olli kuoli nuorena. Riita eli 89 v. ja oli naimaton. Katariina nai Hans Krisholman. Valpuri nai Heikki Juhonpoika Nikkilän.
Tilalla asuu useita perheitä kolmessa sukupolvessa.
Ruotusotilas Niilo Niilonpoika Främling s.1736 On asunut perheineen tilan mailla olevassa Jääskön sotilastorpassa. Hänen poikansa Juho s. 1758 perustaa 1804 Uurtamon tilan Sotilastorpan maille.
Tarkiaisen tiloilla 4a ja 4b asui 1756–1761
Erkki Olavinpoika s. 1720, vaimo Kaarina ja 5 lasta, Erkin äiti Riita s. 1684, Erkin äitipuoli Riitta s. 1694
Hänen 4 sisarta yht. 15 henkilöä.
Tarkiaisen tiloilla 4a ja 4b asui 1778–1782
Erkki Ollinpoika s.1721, vaimo Kaarinan, 7 lasta, Tytär ja Hans aviomies ja heidän 2 lasta, tytär Valpuri hänen 2 isätöntä lasta, yht. 16 henkilöä
Olavi Olavinpoika s.1732, vaimo Riitta s.1744, Olavin äiti Riitta s.1684, Riitan siskopuoli Stiina s.1714 ja Olavin 10 lasta. yht. 14 henkilöä.
1750 Jääskön ruotutilatorppa tilan Tarkiaisen mailla Uurtamon tila 1804
1763 tila halottiin kahteen yhtä suureen osaan 4a ja 4b
1784 Sinettijoelle tulee kaksi raaminen saha, joka sain 26 v verohelpotuksen
Miten Tarkiaisen 9 isäntä eli 1806 – 1840 luvulla
Juho Olvinpoika s. 1779 Tarkiaisen n:o 4b talollinen 1806 -1840
Juho Olavinpoika Tarkiainen s. 1779 ja vaimo Tiina Tolonen s.1786 tulivat Tarkiaisen n:o 4b Mäntylän tilalliseksi ennen isänsä kuolemaa 1810 ja olivat noin 1850 saakka talollisena. heille syntyi 5 lasta. Vanhin tytär Riitta Tiina nai Pekka Suopajärven, joista tuli tilan 4b, Mäntymäki tilalliset. Susanna Maria nai Petteri Tolosen. Hannu nai Kaisa Hiukan. Juho kuoli lapsena. Kaisasta tuli Juho Erkinpoika Tarkiaisen vaimo ja heistä tilan n:o 4a talolliset, siis jaetun Tarkiaisen toisen tilan emäntä. Tämä on mahdollista siksi, että edellisen Juhon s.1732 tila n:o 4b Mäntymäki ja hänen veljensä Erkki s.1720 tila n:o 4a jätti perinnöksi tilan 4a pojalleen Erkille s. 1755 joka ei jättänyt elossaolevaa perillistä vaan otti ottopojaksi Heiskarista Erkki Erkinpojan s.1774, jonka pojasta Juhosta tuli Kaisan mies ja täten Kaisasta 4a emäntä.
Asukkaista Tarkiaisella 4a 1842 -1848
Tila n:o 4b Kuudennesmies Juho Olavinpoika s. 1779, vaimo Tiina Tolonen s. 1786 ja 5 lasta, heidän poika Olavi ja vaimo Margareta Witikka ja 2 lasta, heidän poika Hannu ja vaimo Kaisa Hiukka ja 1 lapsi, ja heidän tyttö Kaisa s. 1824 muuttamassa naapurin Juhon toiseksi vaimoksi vihittiin 1747. Todennäköisesti tilalla 3 asuintaloa.
Tila n:o 4a Leski Erkki Erkinpoika s.1774 ja 4 lasta, Juho Erkinpoika hänen 1 vaimo Riitta Kaisa Hotti heidän 3 lasta, Erkin poika Matti ja vaimo Riitta Kaisa Tolonen heidän 1 lapsi, yhteensä 16 asukasta. Tälläkin tilalla on todennäköisesti 3 asuintaloa.
Miten Tarkiaisen 9 isäntä eli 1806 – 1840 luvulla
1850 Tarkiaisen tilan n:o 4b vakiintui Mäntymäki, tällöin se oli jo lohkottu.

Tuisku

03.04.13, 13:26

Hei
onko kellään tallella mitä tähän keskusteluun oli lisätty tämän talven aikana, oliko Juhani Myllylän lisätietoja tai uutta tutkittua tietoa. Siellä oli jokin tärkeä asia mutta enpäs vaan mennyt ja laittanut sitä itselleni ylös.

arskap

03.04.13, 18:13

Ei löydy minulta täydennystietoja.
Kysymystä en muista, mutta näin olen 25.2.2013 ja 26.2.2013 vastannut:

Liisa Laurintytär Leino-Liimatta s. 22.6.1733 vihit. Kemi 28.9.1760
Mies kirkkoväärdi Matti Heikinp Fräki-Tervo s. 16.2.1834.
Heille syntyy kaksi ensimmäistä lasta Kemissä, muut Tervolassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5838214

tv. arskap

Näin olen johdatellut:
Liisa Laurint Leino-Liimatta 1. kerran RK 1749-1755 sisaren perheessä syntymäajaksi merkitty v. 1734. Suhde isäntä Anttiin swägerskan, eli Carinin sisar.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837748
Tästä Liisa vihitään Kemiin sivulle 66, jossa Matti Heikinp Fräki-Tervo sisarensa perheessä renkinä Condiolan talossa RK 1757-1763 ja 1764-1770
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847767
Tervolaan he tulevat RK 1772-1777 sivulle 78, josta sivulle 80
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5838150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5838152
ja samassa jaksossa sivulle 144
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5838214

arskap

Tuisku

03.04.13, 18:22

Muistelen, että Juhani kirjoitti Lapinmiehistä, Kaukosesta ja Heiskarista.

juhani.myllyla

05.04.13, 09:34

Saisinko lukuapua alla oleviin ”linkkeihin”
Keitä olivat Anna Heiskari, ensimmäinen mies Erkki ja toinen mies Olof Heiskari

Brita Tarkiaisen mies Olavi Eriksson Heiskari ja hänen esi-isänsä ovat Tarkiaisen suvun miespuolisia esi-isiä.
Ounasjoen Heiskarin tilan Anna Heiskari ja hänen ensimmäinen mies Erkki? olivat Ounasjoen tilan Tarkiaisen Olavi Erkinpojan vanhemmat.
Tarkiaisen tilan miespuoliset esi-isät alkavat heistä.
Knut Tarkiainen lopetti itsensä, tähän 1690 loppui alkuperäinen Tarkiaisen miespuolinen suku siihen

1. mies Erkki (sukunimeä ei tunneta) s. xxxx k.xxxx
Puoliso Anna s. xxxx
Lapsi
Olavi Erkinpoika Tarkiainen el Heiskari s. 1687. k. 26.12.1762, 73 v, Talollinen Rovaniemi Ounasjoki Heiskari sittemmin Tarkiainen, puoliso Riitta Petterintyttö Tarkiainen s.(1694)1686 Rovaniemi Ounasjoki Nikkilä k. 28.3.1778, 92 v Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen, vihitty: 2.2.1714 Rovaniemi

2. mies Olli Heiskari s. xxxx
Puoliso Anna s. xxxx

Olavi Erkinpoika Tarkiainen el Heiskari tuli vävyksi Tarkiaisen tilan n:o 4 talolliseksi 1716 appensa (Petteri Tarkiainenen el Nikkilä s.1665 puoliso
Riitta Antintytär Tarkiainen s. 1696) jälkeen

Tila n:o 6 Heiskari tila verotilaksi tuli1607.
Heikki Hannunpoika Heiskari, Heiskari talollinen 1607–1630, huonemies 1650, tila autiona 1640–1650
Lapsi
tytär Heikintyttö Heiskari, puoliso Pekka Lappalainen (lappalainen), Heiskarin tilallinen 1650- n. 1657, muuttivat pois tilalta
Kristiina Heikintyttö Heiskari, Tapani Antinpoika Kaukonen (lappalainen), Heiskarin tilallinen 1676
Tapani Antinpoika Kaukonen (lappalainen), Heiskarin tilallinen 1676-1680
Antti Antinpoika Kaukonen (lappalainen), Heiskarin tilallinen 1680 -1682
Antin sisaret, Heiskarin tilallinen 1682–1890
Kristiina Hannuntyttö Heiskari
Heikki Tapaninpoika Heiskari Kaukonen, Heiskarin tilallinen 1690–1697, 1697 lähti Norjaan Ruijaan

Mikko Mikonpoika Kyrö (lappalainen), Heiskarin tilallinen1704 -1706
Krister Kristerinpoika Bondeliuksen sukuun kuuluva, Heiskarin tilallinen1706 -1712

Olli Heiskari puoliso Anna, (Olavi Erkinpoika Tarkiainen el Heiskarin äiti)Heiskaria tilallinen 1713, hyvällä menestyksellä, hän ei ollut Lapinmiehiä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/10.htm
Heiskarissa asui 1700–1707 Tapani Antinpoika Kaukonen, tytär Margeta, tytär Carin, veli Antti Antinpoika? puoliso Maria, poika Antti puoliso Lisa

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/35.htm
Heiskarissa asui 1708–1714 Olof Eriksson Heiskari?..........?, puoliso Lisa, …..Olof :::Anna, son Olof puoliso Anna, piga Brita (Tarkiainen?), Olof Eriksson Britan puoliso (taitoni ei riitä lukea em.)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/56.htm
Heiskarissa asui 1715–1720 Olof Eriksson heiskari puolisoa Anna, poika Olof puoliso Anna, pojan Olof poika Olof ja puoliso Riitta Tarkiainen, piika Malin renki Tapani ?

khanhisalo

05.04.13, 16:53

Onko enempää tietoa tästä Mikosta?
"Mikko Mikonpoika Kyrö (lappalainen), Heiskarin tilallinen1704 -1706"

Hänen syntymäajastaan esimerkiksi?

Minulla on esipolvissani Kristiina Mikontytär Kyrö joka avioituu Matti Matinp. Halvari,Nampajärven kanssa Rovaniemelle, liittyvätkö nämä Kyröt jotenkin toisiinsa?

Keijo H

arskap

09.04.13, 17:11

Mielestäni ”etelän mies” on Matti Hottin veli Olli.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=9
Hän muuttaa Heiskariin vaimon ja veljenpojan Olli Erkinpojan kanssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=35

RK 1715-1720:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3306&pnum=56
Isäntäväki k. 1719, poika Ollin vaimo Anna k. 1718
Styfson Olof ja hust Brita muuttavat Tarkiaiseen sivulle 48.
Talossa myös piika Malin, ilmeisesti Ollint Pulkamo, joka on Johan Wähän leski ja
Vihitään 29.9.1723 Olli Ollinp Hotti-Heiskarin kanssa.
Talossa on myöskin renki Thomas Wähä, ilmeisesti Malinin miesvainajan veli.
Malin oli vihitty Rovaniemellä 14.12.1712 Johan Johanp Wähän kanssa.

Arvaukseni, että Hotti on ruotsalaisittain muutettu Huttu. Hiskin mukaan Huttuja
asui 1700 luvun alussa Kemin ja Oulun välillä enemmältikin.

arskap

juhani.myllyla

09.04.13, 18:07

Ymmärsinkö Arska oikein ja kiitoksia tiedoista
Olen pitkään "kaivellut" Heiskareiden alkua

1. mies Erkki Hotti (sukunimeä ei tunneta) s. xxxx k. xxxx
Puoliso Anna s. xxxx k. 1718 Ounasjoki Heiskari
Lapsi
Olavi Erkinpoika Tarkiainen el Heiskari s. 1687. k. 26.12.1762, 73 v, Talollinen Rovaniemi Ounasjoki Heiskari sittemmin Tarkiainen, puoliso Riitta Petterintyttö Tarkiainen s.(1694)1686 Rovaniemi Ounasjoki Nikkilä k. 28.3.1778, 92 v Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen, vihitty: 2.2.1714 Rovaniemi

2. mies Olli Heiskari l. Hotti s. xxxx k. 1718 Ounasjoki Heiskari
Puoliso Anna s. xxxx k. 1718 Ounasjoki Heiskari

Matti Heiskari l. Hotti s. 1719,
Puoliso s. xxxx k. 1719

Erkki Hotti Annan ensimmäinen mies on Matin Heiskari l. Hotin veli

Tuisku

09.04.13, 18:16

Arvaukseni, että Hotti on ruotsalaisittain muutettu Huttu. Hiskin mukaan Huttuja
asui 1700 luvun alussa Kemin ja Oulun välillä enemmältikin.

arskap

Joskus olen ollut kuuntelemassa Enbuskea ja hänen mukaansa Hotti on karjalaistaustainen, laatokankarjalainen (mahd.) nimi. Näin olen kirjoittanut itselleni ylös.

Ja Heiskari Heikki-nimestä.

Erika Sarivaaran väitöskirjassa Hotti kuuluu ryhmään:
Suomalaisista nimistä johdetut saamelaiset sukunimet

juhani.myllyla

10.04.13, 06:29

Eikö kemi/kinkerikirja_1693-1710 Matti Hurtti ole Matti Hotti?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/kinkerikirja_1693-1710_msrk_ik270/10.htm

arskap

10.04.13, 10:10

Kyllä, siihen on kerätty pitemmältä ajalta henkilötietoja:
Isäntä Matti Markunp Hotti s.1683 vih 17/12-24 Margeta Pekant Suutari
Rovan. Kinkerikirjoissa vastaavasti: 1721-1737 ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075687
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075672
Lainaus Rovaniemen historia vuoteen 1721: Ounasjokivarren vanhoja taloja oli
myös Hotti. Se oli pitkään Ounasjokivarren pohjoisin talo. Lasse Juhonpojan jälkeen
taloa asui 1582-85 Lauri Laurinpoika, sitten Olli Laurinpoika vuoteen 1606 ja hänen
jälkeensä Markus Ollinpoika.

arskap

arskap

11.04.13, 13:09

Unohtakaa tuo edellinen viestini. Luulin löytäneeni siihen jatkoa, jolla olisi voitu yhdistää
Heidät Rovaniemen historia – teokseen. Menee niin sekavaksi, etten usko siihen itekkään.

arskap