Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kalliainen (Arola)
Mistä vois etsii tietoa Matti Mikonp. Kalliainen (Arola)
s. 25.11.1865 luulen kuolajärvi, k. 27.10.1942 salla ?
Asun Ruotsissa.
T Petri Joronen
Olisiko Lauri Kiviniemen sukupuusta apua?
http://www.pp.htv.fi/lkivinie/politik/dat1656.htm#3
Ainakin täältä löydät Matti Mikonpoika Kalliaisen vanhemmat ja sisarukset:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salla/rippikirja_1864-1873_mko12-17/87.htm
Inkeri
Kyllä autto... paljon kiitoksia.
Olisiko Lauri Kiviniemen sukupuusta apua?
http://www.pp.htv.fi/lkivinie/politik/dat1656.htm#3
Kyllä autto... paljon kiitoksia.
Ainakin täältä löydät Matti Mikonpoika Kalliaisen vanhemmat ja sisarukset:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salla/rippikirja_1864-1873_mko12-17/87.htm
Inkeri
Paljon kiitoksia.
Olisiko Lauri Kiviniemen sukupuusta apua?
http://www.pp.htv.fi/lkivinie/politik/dat1656.htm#3
Tässä sukupuusa ja paris toisessa niin Matti Mikonp. Kalliaisen esiisät ovat Granroth ja lopulta kans Eric Ångerman Sursill Umeåsta.
Onkohan tämä varmistettu ?
Tässä sukupuusa ja paris toisessa niin Matti Mikonp. Kalliaisen esiisät ovat Granroth ja lopulta kans Eric Ångerman Sursill Umeåsta.
Onkohan tämä varmistettu ?
Kyllä, kaikki Kuolajärven eli Sallan Kalliaiset ovat Granroth-lähtöä.
Simo Granroth (1784-1874) otti käyttöön Kalliainen- sukunimen talon mukaan 1800-luvun puolivälissä (Sallan rk 1846-52, s.42).
Tarkoitatko Matti Mikonpoika Kalliaista (25.11.1865-27.10.1942)?
Mitä tulee Sursill-yhteyteen, niin itse en ole pystynyt varmistamaan yhteyttä. Toki ruotsalaista säätyläissukua löytyy todistetusti. Esiäiti Susanna Christianintytär Elingius (1680-1751) oli Ruotsin Lapin Jukkasjärven kirkkoherran tytär. Tietoja löytyy Helsingin Yliopiston ylioppilasmatrikkelista http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/ .
"1670/71 Kristian Elingius Christianus Georgii, Angermannus 2098. * Torniossa noin 1651. Vht: Härnösandin lukion lehtori, FM Georg Elingius 382 (yo (1644), † 1677) ja Susanna Kristiansdotter Stöök. Härnösandin triviaalikoulun oppilas 1666. Härnösandin lukion oppilas 1667/68. Ylioppilas Turussa 1670/71 Elingius Christ. Angerm _ 103. Respondentti 3.5.1673, pr. Petter Bång U182. — Luulajan koulumestari 1673. Luulajan maaseurak. komministeri 1679. Jukkasjärven kirkkoherra 1691. † Jukkasjärvellä 1717. "
Käsittääkseni venäläiset murhasivat Kristianin 1717 Isonvihan aikana.
Sursill-yhteyteen kyllä vihjaa Kristianin lisänimi yliopistossa eli Angermannus.
Kristianin isä oli myös ylioppilas
"(1644) Georg Elingius Georgius Nicolai, Sudermannus 382 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=382). Kotoisin Södermanlandista. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 14.2.1644. Keskimmäisen luokan stipendiaatti (kl. 1644) – kl. 1648. Respondentti 14.3.1646, pr. Anders Nycopensis 2 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2). Respondentti 15.3.1648, pr. Nils Nycopensis U20 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U20). Respondentti 29.4.1648, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1648 – sl. 1650. Respondentti 31.3.1649, pr. Simon Kexlerus U7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U7). Respondentti 20.10.1649, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 9.2.1650 pro gradu, pr. Nils Nycopensis U20 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U20). FM 2.5.1650. — Tornion koulumestari 1651. Härnösandin lukion apulainen ja tuomiokapitulin notaari 1654, lukion matematiikan lehtori 1655. † Härnösandissa 6.11.1677. Pso: 1652 Susanna Kristiansdotter Stöök."
Hänen vaimonsa Stöök-sukunimi kirjoitettiin myös muodossa Steuch, eli viittaa saksalaiseen alkuperään.
Kyllä, kaikki Kuolajärven eli Sallan Kalliaiset ovat Granroth-lähtöä.
Simo Granroth (1784-1874) otti käyttöön Kalliainen- sukunimen talon mukaan 1800-luvun puolivälissä (Sallan rk 1846-52, s.42).
Tarkoitatko Matti Mikonpoika Kalliaista (25.11.1865-27.10.1942)?
Mitä tulee Sursill-yhteyteen, niin itse en ole pystynyt varmistamaan yhteyttä. Toki ruotsalaista säätyläissukua löytyy todistetusti. Esiäiti Susanna Christianintytär Elingius (1680-1751) oli Ruotsin Lapin Jukkasjärven kirkkoherran tytär. Tietoja löytyy Helsingin Yliopiston ylioppilasmatrikkelista http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/ .
"1670/71 Kristian Elingius Christianus Georgii, Angermannus 2098. * Torniossa noin 1651. Vht: Härnösandin lukion lehtori, FM Georg Elingius 382 (yo (1644), † 1677) ja Susanna Kristiansdotter Stöök. Härnösandin triviaalikoulun oppilas 1666. Härnösandin lukion oppilas 1667/68. Ylioppilas Turussa 1670/71 Elingius Christ. Angerm _ 103. Respondentti 3.5.1673, pr. Petter Bång U182. — Luulajan koulumestari 1673. Luulajan maaseurak. komministeri 1679. Jukkasjärven kirkkoherra 1691. † Jukkasjärvellä 1717. "
Käsittääkseni venäläiset murhasivat Kristianin 1717 Isonvihan aikana.
Sursill-yhteyteen kyllä vihjaa Kristianin lisänimi yliopistossa eli Angermannus.
Joo Matti Mikonpoika Kalliainen on minun ätin ätin isä.
Paljon kiitoksia, minun sukupuu :http://www.myheritage.se/site-family-tree-153905271/joronen
[
Simo Granroth (1784-1874) otti käyttöön Kalliainen- sukunimen talon mukaan 1800-luvun puolivälissä (Sallan rk 1846-52, s.42).
Tietääkö kukaan mitä nimi Kalliainen tarkoittaa? Olisko se väännös jostain saamenkielen sanasta tai paikannimestä.
Onko jossain, esim vanhassa maakirjassa maininta että Kalliainen olis talonnimi?
Olisikohan sillä paikalla, mihin Simon talonsa rakensi, ollut joku huomattavampi kivi tai kallio.
Granrothien äidinkieli on ollut luultavasti ruotsi ja Mikkolanniemellä on poristu ruotsia ja nimetty oman perheen piirissä paikkoja ruotsin kielellä. Mahdoillisesti Kalliainen nimi olisi ollut suomenkielinen versio kalling sanasta.
Karkkola sukunimi juontuu Sigfridin pojasta Karl:ista, joka oli kyläläisten keskuudessa ja puheissa Karkko.
Olisikohan sillä paikalla, mihin Simon talonsa rakensi, ollut joku huomattavampi kivi tai kallio.
Granrothien äidinkieli on ollut luultavasti ruotsi ja Mikkolanniemellä on poristu ruotsia ja nimetty oman perheen piirissä paikkoja ruotsin kielellä. Mahdoillisesti Kalliainen nimi olisi ollut suomenkielinen versio kalling sanasta.
Karkkola sukunimi juontuu Sigfridin pojasta Karl:ista, joka oli kyläläisten keskuudessa ja puheissa Karkko.
En jaksa uskoa, että enää Simon elinaikana (1784-1874) Granrotheilla puhuttiin ruotsia täysin suomen- ja saamenkielisessä ympäristössä itärajan tuntumassa.
Mutta todennäköisesti hänen isän äidin äiti Susanna Elingius (1680-1751) ja isän isän isä Sigfrid Granroth (1683-1771) olivat ruotsinkielisiä tai ehkä kaksikielisiä. Susannahan oli kotoisin Ruotsin Lapista ja oli Luulajan koulumestarin, Luulajan maaseurakunnan komministerin ja lopulta Jukkasjärven kirkkoherran Christian Elingiuksen (1651-1717) tytär. Christianin isä , Tornion koulumestari, Härnösandin lukion apulainen ja tuomiokapitulin notaari, lukion matematiikan lehtori, George Elingius oli taas kotoisin Tukholman eteläpuolelta Södermanlandista.
Sigfrid Granroth oli käsittääkseni kotoisin Pietarsaaresta.
Kyllä suurella todennäköisyydellä on puhuttu Granrothin perheessä myös ruotsia.
Tässä taannoin on käännetty Lars Kallungin s.1735 k.1809 perukirja, joka on tehty ruotsin kielellä. Tekijänä Abraham Planting ja perukirjoitus tilaisuudessa on ollut uskottuna miehenä Esais Granrothin poika Johan; eli kyllä Johanin on täytynyt osata ruotsin kieli täysin, kun on ollut Paltingin völjyssä.
Kyllä suurella todennäköisyydellä on puhuttu Granrothin perheessä myös ruotsia.
Tässä taannoin on käännetty Lars Kallungin s.1735 k.1809 perukirja, joka on tehty ruotsin kielellä. Tekijänä Abraham Planting ja perukirjoitus tilaisuudessa on ollut uskottuna miehenä Esais Granrothin poika Johan; eli kyllä Johanin on täytynyt osata ruotsin kieli täysin, kun on ollut Paltingin völjyssä.
Abraham Plantinghan oli Kemijärven nimismies (länsman). No, ruotsihan oli tuohon aikaan vielä Suomen ainoa virkakieli. Kirkonkirjat ja muut viralliset dokumentit tehtiin tuohon aikaan vielä ruotsiksi täysin suomenkielisilläkin alueilla.
Toki, en kiellä ,etteikö jopa vielä Simo Granrothin perheessä olisi puhuttu ruotsiakin. Mielestäni Itä-Lapin murteessa on paljon ruotsalaisuuksia, esim. sanat makasiini ja tooli. Makasiini siis ulkorakennus, ja tooli tuoli.
Minua muuten kiinnostaisi tuo Lauri Kallungin perunkirjan suomennos. Olenhan itsekin hänen jälkeläinen.
Olisikohan sillä paikalla, mihin Simon talonsa rakensi, ollut joku huomattavampi kivi tai kallio.
Granrothien äidinkieli on ollut luultavasti ruotsi ja Mikkolanniemellä on poristu ruotsia ja nimetty oman perheen piirissä paikkoja ruotsin kielellä. Mahdoillisesti Kalliainen nimi olisi ollut suomenkielinen versio kalling sanasta.
Karkkola sukunimi juontuu Sigfridin pojasta Karl:ista, joka oli kyläläisten keskuudessa ja puheissa Karkko.
Ei ole talonpaikalla isoa kieveä eikä kalliota. Nimi Kallioinenhan olis jo "selvää suomea"
Sitävastoin eräitten puheiden mulkaan lähellä olisi ollut vanha saamelainen hautapaikka jossa kolme hautakumpua. Nämä saamelaishaudat on kait kivikasoja maanpäällä eivätkä kaivettuja.
Tuon Karkkola nimen tarina olen kuullut ja jatkojutunkin. Kerrotaan että Karl asuessaan yhteistaloudessa veljiensä kanssa tuli erimielisyyttä ja hän rakensi uuden talon kauemmaksi jota sitten alettiin kutsumaan Karkkolaksi
isäntänsä (Karkko-ukko) ja sijaintinsa mukaan.
Täällä on käsitelty Greta Sulasalmea joka sai aviottoman lapsen Sigfrid Riekin kansssa. Avioton poika kastettiin Kristeriksi joka sitten käytti nimeä Kalliaisenaho. Kummina oli Sigfrid Granroth (Kalliainen) olisko tällä jotain tekemistä nimeen?
Olisikohan sillä paikalla, mihin Simon talonsa rakensi, ollut joku huomattavampi kivi tai kallio.
Granrothien äidinkieli on ollut luultavasti ruotsi ja Mikkolanniemellä on poristu ruotsia ja nimetty oman perheen piirissä paikkoja ruotsin kielellä. Mahdoillisesti Kalliainen nimi olisi ollut suomenkielinen versio kalling sanasta.
Karkkola sukunimi juontuu Sigfridin pojasta Karl:ista, joka oli kyläläisten keskuudessa ja puheissa Karkko.
Kyllä suurella todennäköisyydellä on puhuttu Granrothin perheessä myös ruotsia.
Tässä taannoin on käännetty Lars Kallungin s.1735 k.1809 perukirja, joka on tehty ruotsin kielellä. Tekijänä Abraham Planting ja perukirjoitus tilaisuudessa on ollut uskottuna miehenä Esais Granrothin poika Johan; eli kyllä Johanin on täytynyt osata ruotsin kieli täysin, kun on ollut Paltingin völjyssä.
Kielestä en uskalla sanoa mitään mutta varmaan tiedättekin että Esaias Granrothin poika Johan oli herastuomari joten uskottunamiehenä oleminen
varmaan liittyy tähän.
...rakensi uuden talon kauemmaksi jota sitten alettiin kutsumaan Karkkolaksi
isäntänsä (Karkko-ukko) ja sijaintinsa mukaan.
Sigfrid Granroth (Kalliainen) olisko tällä jotain tekemistä nimeen?
Vuorikylän Karkko - Ukko, (Kalliainen -Karkkola) ei liene ollut Granrotheja, suoraan alenevassa polvessa, vaan Kuolajärven kylästä muuttanut Sotkajärven Matin serkku. Muistaaksen Vuorikylän Karkko - ukko oli suutari ja näkövammainen.
- Kalliainen nimen etymologiaa voisi mietiskellä vanhahtavan kylä-sepän viikateverbin "kallita" sanasta.
Näitä Kalliaisia ja Karkkoloita, jotka kuulunevat pääsääntöisesti Sotkajärvi-Miuluksen sukkuun, asuu vieläkin Kursun ja Joutsijärven kylien välimaastossa.
Vuorikylän Karkko - Ukko, (Kalliainen -Karkkola) Näitä Kalliaisia ja Karkkoloita, jotka kuulunevat pääsääntöisesti Sotkajärvi-Miuluksen sukkuun, asuu vieläkin Kursun ja Joutsijärven kylien välimaastossa.
:eek:
Näillä kyseisillä Karkkoloilla ja Kalliaisilla tarkoitan tietenkin lähinnä Vuorijärveltä kotoisin olevia.:cool:
Vuorikylän Karkko - Ukko, (Kalliainen -Karkkola) ei liene ollut Granrotheja, suoraan alenevassa polvessa, vaan Kuolajärven kylästä muuttanut Sotkajärven Matin serkku. Muistaaksen Vuorikylän Karkko - ukko oli suutari ja näkövammainen.
- Kalliainen nimen etymologiaa voisi mietiskellä vanhahtavan kylä-sepän viikateverbin "kallita" sanasta.
Näitä Kalliaisia ja Karkkoloita, jotka kuulunevat pääsääntöisesti Sotkajärvi-Miuluksen sukkuun, asuu vieläkin Kursun ja Joutsijärven kylien välimaastossa.
Nostetaanpa tätä vähän ylemmäs!
Tätä selitystä on tarjottu aijemminkin mutta en ole kuullut koskaan suvussa olleesta sepästä, monenlaisista muista kädentaitajista kyllä.
Taannoin eräs kertoi lukeneensa tunnetun "sukuprofessorin" kirjasta että pohjanmaalla olisi joskus ollut ns. kallimiehiä. He olivat olleet eräänlaisia nimismiehen apulaisia ja veronkerääjiä. Tämähän voisi viitata sillä ainakin kaksi nimismiestä on ollut. Isä ja poika Kuusamossa.
Mitä arvelette tästä?
Minulla on laajat tiedot Matti Kalliaisen (Arolan) esivanhemmista ja eri suvuista 1600 ja jopa 1400 luvulle saakka sekä aika kattavat jälkeläistiedot Matti Arolan ja puolisonsa Sofian eli Sohvi, os. Lassilan, jälkeläisistä, jotka ovat minun sukulaisia. Sohvi oli isäni täti.
Arola nimi tuli talon mukaan. Matti Mikonpoika hankki Vanhan Sallan Vuorikylästä Arolan tilan vuonna 1900, mutta menetti tilan 1930 luvun pulavuosina. Matti kuoli lokakuussa 1942 ja Sohvi maaliskuussa 1956. Sohvi asui viimeiset vuodet Sallassa vanhimman tyttärensä Saimin ja tämän puolison Benja "Reki Benja" Kunnarin luona.
Salla -seuran 1995 julkaisemassa "Vuorikylä - Ohrasen leivän kylä" kirjassa on Matista aika laaja artikkeli. Valitettavasti kirja on loppuunmyyty eikä uutta painosta ole.
Nostetaanpa tätä vähän ylemmäs!
Tätä selitystä on tarjottu aijemminkin mutta en ole kuullut koskaan suvussa olleesta sepästä, monenlaisista muista kädentaitajista kyllä.
Taannoin eräs kertoi lukeneensa tunnetun "sukuprofessorin" kirjasta että pohjanmaalla olisi joskus ollut ns. kallimiehiä. He olivat olleet eräänlaisia nimismiehen apulaisia ja veronkerääjiä. Tämähän voisi viitata sillä ainakin kaksi nimismiestä on ollut. Isä ja poika Kuusamossa.
Mitä arvelette tästä?
Karkkolat ovat kyllä Granroth sukua, eikä Miulus-Sotkajärviä. Minulla on yksiselitteiset sukutaulut. Karl eli Kalle Karlinpoika Kalliainen otti Karkkola nimen omalle talolleen, jonka alkuperää ei ole vaikea arvioida (Karl, eli Kalle eli Karkko). Sen sijaan Kalle Olli "Karkko" Kalliainen on mieslinjassa Ollila-Sotkajärviä (siis Miulus) kuten Korpikari toteaa. Tosin, Karkko on äitinsä kautta Granroth, sillä hänen äiti Maria oli Karl eli Kalle Kalliaisen tytär. Karkon isä Matti Esaiaksenpoika Ollila (Junttila) tuli vävyksi Kuolajärven Kalliaiseen ja otti Kalliaisen nimen.
Karkko asui Vuorikylässä Poikelan talossa. Siksi häntä on kutsuttu myös Poikelan Karkoksi.
Minulla on laajat tiedot Matti Kalliaisen (Arolan) esivanhemmista ja eri suvuista 1600 ja jopa 1400 luvulle saakka sekä aika kattavat jälkeläistiedot Matti Arolan ja puolisonsa Sofian eli Sohvi, os. Lassilan, jälkeläisistä, jotka ovat minun sukulaisia. Sohvi oli isäni täti.
Arola nimi tuli talon mukaan. Matti Mikonpoika hankki Vanhan Sallan Vuorikylästä Arolan tilan vuonna 1900, mutta menetti tilan 1930 luvun pulavuosina. Matti kuoli lokakuussa 1942 ja Sohvi maaliskuussa 1956. Sohvi asui viimeiset vuodet Sallassa vanhimman tyttärensä Saimin ja tämän puolison Benja "Reki Benja" Kunnarin luona.
Salla -seuran 1995 julkaisemassa "Vuorikylä - Ohrasen leivän kylä" kirjassa on Matista aika laaja artikkeli. Valitettavasti kirja on loppuunmyyty eikä uutta painosta ole.
Käviskö Matin esivanhempain tiedoista ilmi milloin he vaihtoivat nimensä Granrotista Kalliaiseksi. Ja mistä he tuon nimen ottivat ja mitä se mahdollisesti tarkoittaa. Vaihtuiko nimi silloin kun muuttivat Hari-Sulasalmi tilalta salmen itäpuolelle asumaan?
Käviskö Matin esivanhempain tiedoista ilmi milloin he vaihtoivat nimensä Granrotista Kalliaiseksi. Ja mistä he tuon nimen ottivat ja mitä se mahdollisesti tarkoittaa. Vaihtuiko nimi silloin kun muuttivat Hari-Sulasalmi tilalta salmen itäpuolelle asumaan?
Minun tiedoissani Simo Esaiaksenpoika Granroth eli Gran (18.11.1784-24.10.1874) otti Kalliaisen isännyyden välillä 1839-45. Se oli varmaankin uudistila salmen itäpuolella? Kalliainen nimi on silloin otettu tilan nimeksi, koska sitä ei esiinny aiemmin tilan nimenä Kuolajärvellä. Valitettavasti juuri tuolta ajanjaksolta ei löydy Sallan rippikirjoja.
Kuitenkin 1832-38 Simon on Sulasalmi-Hari 9:n isäntänä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salla/rippikirja_1832-1845_ik195/57.htm ja 1846-52 Kalliainen 10:n isäntänä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salla/rippikirja_1846-1852_ik195/43.htm .
Sulasalmi 9:n isännyys oli siirtynyt Simon vaimon veljelle Pekka Mikonpoika Jaakkola-Sulasalmelle http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salla/rippikirja_1846-1852_ik195/44.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1451&pnum=44)
Mika J
Kalliainen tila no 10 näkyy Sallan rippirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1846. Sallan rippikirjjoista suurin osa tuhoutui 2. maailmansodan melskeessä, joten täysin varmaa tietoa ei ole. En tiedä, mistä Kalliainen nimi tuli
Minun tiedoissani Simo Esaiaksenpoika Granroth eli Gran (18.11.1784-24.10.1874) otti Kalliaisen isännyyden välillä 1839-45. Se oli varmaankin uudistila salmen itäpuolella? Kalliainen nimi on silloin otettu tilan nimeksi, koska sitä ei esiinny aiemmin tilan nimenä Kuolajärvellä. Valitettavasti juuri tuolta ajanjaksolta ei löydy Sallan rippikirjoja.
Kuitenkin 1832-38 Simon on Sulasalmi-Hari 9:n isäntänä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salla/rippikirja_1832-1845_ik195/57.htm ja 1846-52 Kalliainen 10:n isäntänä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salla/rippikirja_1846-1852_ik195/43.htm .
Sulasalmi 9:n isännyys oli siirtynyt Simon vaimon veljelle Pekka Mikonpoika Jaakkola-Sulasalmelle http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salla/rippikirja_1846-1852_ik195/44.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1451&pnum=44)
Mika J
En ole kovin perehtynyt kirkonkirjoihin ja niiden merkintätapoihin mutta tilaa Kalliainen 10 ei ole koskaan ollut vaan se on Tenniö 10 !!
Tuon tilan osia on vieläkin jäljellä tosin vastikemaana. Samoin Sulasalmi tilaa.
Jostain on jäänyt mieleen (en nyt voi tarkistaa mistä) että Esajas Granroth
osti Sulasalmi 9 tilan 1786 ja muutti sinne Palojärveltä jossa asui kruunutilaa
Isojärvi 10.
Joten edelleen kiinnostaa nimen Kalliainen synty koska se ei liene tilan nimi!!
En ole kovin perehtynyt kirkonkirjoihin ja niiden merkintätapoihin mutta tilaa Kalliainen 10 ei ole koskaan ollut vaan se on Tenniö 10 !!
Tuon tilan osia on vieläkin jäljellä tosin vastikemaana. Samoin Sulasalmi tilaa.
Jostain on jäänyt mieleen (en nyt voi tarkistaa mistä) että Esajas Granroth
osti Sulasalmi 9 tilan 1786 ja muutti sinne Palojärveltä jossa asui kruunutilaa
Isojärvi 10.
Joten edelleen kiinnostaa nimen Kalliainen synty koska se ei liene tilan nimi!!
No on se Kalliainen tilan nimi ja 10 sen rekisterinumero Tenniön kylässä.
Rippikirjassa näkyy, että Esaias on tosiaan asunut Palojärvellä tultuaan Kuolajärvelle http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1482&pnum=43
ja sitten hän näkyy Matti Harin perheen alapuolella 1787-92 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1484&pnum=69
Kustaan sodan aikanahan 1788-91 Esaias nimitettiin Kuolajärven knihtiosaston päälliköksi sotilasnimellä Gran.
Mika J
No on se Kalliainen tilan nimi ja 10 sen rekisterinumero Tenniön kylässä.
Rippikirjassa näkyy, että Esaias on tosiaan asunut Palojärvellä tultuaan Kuolajärvelle http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1482&pnum=43
ja sitten hän näkyy Matti Harin perheen alapuolella 1787-92 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1484&pnum=69
Kustaan sodan aikanahan 1788-91 Esaias nimitettiin Kuolajärven knihtiosaston päälliköksi sotilasnimellä Gran.
Mika J
Tilan nimestä olen erimieltä!
Minulla on maapaperit jossa tila on Tenniö 10, Kuolajärven Tenniön kylässsä.
Kuusamossa kuulin tarinan että Kuningas olisi palkinnut Sallan, Kuusamon, ja Kemijärven tilalliset yhteismetsillä siitä hyvästä että he ottivat Esajas Granroth,n johdolla silloisen itärajan puolustuksen hoitaakseen?
Kalliainen No 10 tila löytyy ja se sijaitsi laajan Tenniön kylän (Sotkajärvi, Kurtti, Vuorikylä ja Kuolajärvi) Kuolajärven kylässä. Tässä yksi linkki ja lisää saa tarvittaessa; http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1451&pnum=43
Sigfrid ja Simo Granrothin pojat isännöivät tilaa. Myöhemmin Sigfridin eli Sipon pojan Karlen eli Kallen poijjaat perustivat Karkkola (Karl, Kalle eli Karkko) tilan Ylijärven itärannalle.
Käviskö Matin esivanhempain tiedoista ilmi milloin he vaihtoivat nimensä Granrotista Kalliaiseksi. Ja mistä he tuon nimen ottivat ja mitä se mahdollisesti tarkoittaa. Vaihtuiko nimi silloin kun muuttivat Hari-Sulasalmi tilalta salmen itäpuolelle asumaan?
Tähän kysymykseen lienee jo vastattu, mutta kertauksena muutama rivi.
Kalliainen tila ilmestyy asiakirjoihin eka kerran 1845 (tai 46). Tämä tapahtui samaan aikaan kun veljekset Simo ja Sippo Esaiaksenpojat lähtivät Sulasalmi No 9 tilalta. Tosin Simon jälkeläiset omistivat Sulasalmesta puolet ainakin vielä 1890 luvulla.
Kävin juuri tänään keskusteluja Sallassa asuvien Kalliaisten kanssa, mutta niemen alkuperä on heillekin arvoitus.
Kielestä en uskalla sanoa mitään mutta varmaan tiedättekin että Esaias Granrothin poika Johan oli herastuomari joten uskottunamiehenä oleminen
varmaan liittyy tähän.
Kaikki asiakirjat tehtiin virallisella virkakielellä eli Ruotsilla (vaikka oltiin Venäjän osana). En jaksa uskoa, että Esaias Granrothin sotilastorpassa praatattiin svenskiä. Sukunimikin haihdutettiin aika pian ja 1850 luvun jälkeen Sallassa ei ollut Granrotheja. Sen sijaan oli Alakurtti, Laitila, Virkkula, Peteri, Alapeteri, Salla, Kalliainen ja Karkkola. Lisäksi Kemijärvelle muuttaneiden kautta mm. Mikkola. Esaias ja hänen kolme poikaa Johan, Aapo ja Jaakko muuttivat Kemijärvelle 1814-1823. Vanha ukko, knihtikorpraali Esais kuoli Kemijärven Kyyhkysessä 1823.
Johan Esaiaksenpoika Granroth omisti suuren Kyyhkysen No 26 tilan Kemijärven Levärannalla (Ylikylä) 1814 lähtien. Hän oli herrastuomari ja arvostettu kunnallismies (toimi myös uskottuna miehenä). Johanin jälkeläisistä ei ollut isoihin saappaisiin, niinpä 1860 luvulla Kyyhkysen isännäksi tuli Sallasta Matti Ollinpoika Ulkunimi eli Isola. Hänen poikana oli lahjakas taidemaalari Juho Kustaa Kyyhkynen.
Joten edelleen kiinnostaa nimen Kalliainen synty koska se ei liene tilan nimi!!
Olen edelleenkin sitä mieltä, että sukunimi Kalliainen tulee vanhasta Ruotsin kielen, suomeksi kääntyneestä verbistä "kallita" = karkaista.
Peruste:
Osan ruotusotamiehistä koostuvan arneijan päälliköistä täytyi osata teroittaa ja karkaista (kallita) tarvittavia aseita.
Joten, oli luonnollista, että he toimivat myös kyläseppinä.
Mutta se selviää tutkimalla: kuka oli Kuolajärven kylän kyläseppä.
Kaikki ne viitteet, joita minä olen löytänyt, viittaavat siihen, että seppä oli Kuolajärvelle muuttanut Granroth.
Näin uskon, kunnes toisin osoitetaan!
:cool:
Niin, onhan tietysti olemassa eräs toinen ruotsinkielinen sana imperfektissä " kallad "= " kutsuttu "
mikä vastaa Esaias Granrothin asemaan, Kuolajärven kylässä, ruotusotamiesten päänä.
Nykyjään suomeksi kysytäessä kysymys kuuluisi:
-" onko sinut jo kollattu?"
Ennen muinoin kysymys suomeksi olisi varmaankin kuulunut:
- "onko sinut jo kallittu?"
Eli olisiko Kalliainen
ollut ruotusotamiesten = kutsunta,- kokoontumis- ja tarkastuspaikka?
Näinkin voin uskoa, kunne toisin todistetaan. :cool:
Heippa!
No sitten olemme sukua. Sofia (Sohvi) on minun äidin ädin äiti. Ja kirjan olen lukenut, minun äidillä (Tuula Ristola) on se.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.