Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pyhäinmiesten päivä
Benedictus
05.11.11, 09:48
Tässä esi-isien etsimisen lomassa ajattelin heitää ilmaan ajatuksen.
Erilaisilla järjestöillä ja intituutioilla on päiviä, jolloin ne juhlivat toimintaansa ja tuovat itseään tykö julkisuudessa.
Olisiko aika julistaa yksi päivä myös Suomen viralliseksi sukututkimus päiväksi, jota jokainen sukututkija voisi viettää enemmän tai vähemmän juhlana.
Tämä päivä olisi tietysti sama kuin pyhäinmiesten päivä, koska me tutkimme esi-isiämme, eikä mielestäni mikään muu päivä korosta toimintaamme, kuten Pyhäinpäivä.
Tämä on vain tietysti oma näkemykseni.
Terveisin Pentti Kamberg eli Benedictus
Benedictus
05.11.11, 18:19
Tein tämän ehdotuksen virallisesta Suomen sukututkimuksen päivästä ihan tosissani, koska näkisin sen voivan tuoda esille sukututkimustoiminnan merkitystä ja vaikutusta koko yhteiskuntamme kannalta.
Sukututkimus on muuttunut lyhyessä ajassa merkittäväksi kansanharrastukseksi,jos noin voi sanoa.
Syy tähän on tietokoneen kautta tapahtuva nettitutkimus. Kymmenettuhannet elleivät sadattuhannet ihmiset Suomessakin tutkivat netin kautta juuriaan ja etsivät yhteyksiä sukulaisiinsa.
Tämän meidän ryhmämme merkitystä ei välttämättä vielä edes tajuta, se on niin uusi ja tuntematon porukka.
Kaikkien sukututkijoiden, ammattimaisten, harrastajien, virallisten ja epävirallisten, kaikkien heidän etunsa on, että sukututkijat huomioidaan yhteiskunnassa sillä painolla, mitä heidän lukumääränsä edellyttää.
Kuten olemme nähneet, on Suomessa poliittis-kulttuurisia ryhmiä, jotka näkevät sukututkijat uhkana omille aateellisille idealismeilleen, joissa perhe ja suku ovat vihollisia sitoessaan ihmiset ryhmiin, joita ei voi palopuheilla johdatella.
Esimerkkinä käynee tämän vuotinen arkistojen käytön kaventaminen "yksilönedunsuojelun" nimissä.
Virallinen Suomen sukututkimuspäivä olisi ajallisesti oiva paikka julkaista tutkimuksia, pitää järjestökokouksia ja tuoda julkisuuteen sukututkimuksen posittivinen merkitys yhtenä yhteiskunnan koossapitävänä elementtinä.
Hej
Ajatus ”omasta päivästä” ihan hyvä. Tällaista ”sukututkijapäivää” kait tavoiteltiin Suomen Sukututkimusyhdistyksen kokouspäivän valinnassa aikoinaan, ehkä vieläkin. En muista perustuiko se Terseruksen vai Alceniuksen elämänvaiheisiin vai muunlaisiin aiheisiin.
t Pertti Vuorio
On sitä turhemmillekin aiheille omia teemapäiviä pykätty, niin kuin esimerkiksi se pastan teemapäivä yhtenäkin vuonna joten miksei sukututkimuksellekin. Mutta miksi juuri Halloweenina tai vainajien muistelupäivänä? Kuuluuhan kaikkien sukuihin paljon eläviäkin jäseniä.
Erkki Järvinen
06.11.11, 05:30
On sitä turhemmillekin aiheille omia teemapäiviä pykätty, niin kuin esimerkiksi se pastan teemapäivä yhtenäkin vuonna joten miksei sukututkimuksellekin. Mutta miksi juuri Halloweenina tai vainajien muistelupäivänä? Kuuluuhan kaikkien sukuihin paljon eläviäkin jäseniä.
tuo Halloween minua itseäni ärsyttää amerikasta tulleena hömpötyksenä, mutta Pyhäinmiesten l. Vainajien päivä on aivan hyvä.
Hyvä idea tuo Sukututkimuksen päivä ja ihan mukavaa, jos se olisi Kekrin aikaan. Tulisi vähän sitäkin elvytettyä. :)
... ja minusta motoksi sopisi tämä;
Vaan elävän veden lähde
kummuista pulppuaa
ja isien tuhkasta kukkii
lastenlapsien maa.
On onnellisten osa
elää lauluissaan.
Sillä: katso laulut jäävät,
vaan laulajat unhoitetaan.
Martti Haavio 1943: Unohdetut runoilijat viimeinen säkeistö
Heikki Koskela
06.11.11, 16:16
Pyhäinpäivä on ainakin puoli vuosituhatta ollut kirkollinen muistopäivä. Minusta se ei sovi Sukututkimus-päiväksi. Pyhäinpäivänä viedään omaisten haudoille kynttilä palamaan ja mustellaan heidän menneisyyttään. Onhan noita vapaita päiviä muitakin.
On sitä turhemmillekin aiheille omia teemapäiviä pykätty, niin kuin esimerkiksi se pastan teemapäivä yhtenäkin vuonna joten miksei sukututkimuksellekin. Mutta miksi juuri Halloweenina tai vainajien muistelupäivänä? Kuuluuhan kaikkien sukuihin paljon eläviäkin jäseniä.
Jos allakassa olisi sukulaisten päivä, niin se olisi mukava piristysruiske kauppiaille ja Itellalle. Tuona päivänä voisi olla sukututkimuspäiväkin.
Marjatta
Erkki Järvinen
06.11.11, 17:18
Pyhäinpäivä on ainakin puoli vuosituhatta ollut kirkollinen muistopäivä. Minusta se ei sovi Sukututkimus-päiväksi. Pyhäinpäivänä viedään omaisten haudoille kynttilä palamaan ja mustellaan heidän menneisyyttään. Onhan noita vapaita päiviä muitakin.
en näe ristiriitaa Pyhäinpäivän ja sukututkimuksen kanssa,
"Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia.
Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhemmiltasi, niin he
sen sinulle sanovat."
Matti J. Kankaanpää on valinnut tämän tekstin Ruoveden sivujen alkuun
Vanhan Ruoveden Talonhaltijat Matrikkeliin.
Sitä paitsi kirkollisien lähteiden parissa sukututkimusta suurelta osin tehdään.
Jouni Kaleva
06.11.11, 17:21
... viedään omaisten haudoille kynttilä palamaan ja mustellaan heidän menneisyyttään.
Eikös sukututkimus kumpua juuri tästä?
Heikki Koskela
06.11.11, 19:45
en näe ristiriitaa Pyhäinpäivän ja sukututkimuksen kanssa,
"Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia.
Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhemmiltasi, niin he
sen sinulle sanovat."
Matti J. Kankaanpää on valinnut tämän tekstin Ruoveden sivujen alkuun
Vanhan Ruoveden Talonhaltijat Matrikkeliin.
Sitä paitsi kirkollisien lähteiden parissa sukututkimusta suurelta osin tehdään.
Mooseksen kirjassa näin sanotaan. Mutta minä tarkoitan sitä, että pyhäin miesten päivä on jo varattu tiettyyn kirkolliseen tarkoitukseen, nimttäin marttyyreille ja pyhimyksille ja vainajille. Olisi varmaan hyvä löytää sukuja tutkiville oma itsenäinen Sukututkimuspäivä jollekin muulle vuoden päivälle. Kyllä niitä vapaita päiviä vielä sentään löytyy. Minäkin juhlin Heikinpäivää tuhansien Heikkien kanssa sitten kun se vuoden päivä koittaa kalenterin mukaan. Heitä on luultavasti enemmän kuin aktiivisia sukututkijoita.
:rolleyes: Minulle kyllä passaisi, että Sukututkimuspäiväksi valittaisiin joku muu kuin kirkollinen juhlapäivä.
Onhan noita päiviä allakassa. :)
Sitä paitsi kirkollisien lähteiden parissa sukututkimusta suurelta osin tehdään.
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Heikki Koskela
... viedään omaisten haudoille kynttilä palamaan ja mustellaan heidän menneisyyttään.
Jouni Kaleva: Eikös sukututkimus kumpua juuri tästä?
Eekki ja Jouni puhuvat asiaa!! Tuskin nyt muutama satatuhatta sukututkijaa pystyy kirkolta tätä pyhäpäivää syrjäyttämään. Tai, jos - niin silloin kirkko on löyhissä kantimissa.
Heikki Koskela:Mutta minä tarkoitan sitä, että pyhäin miesten päivä on jo varattu tiettyyn kirkolliseen tarkoitukseen, nimttäin marttyyreille ja pyhimyksille ja vainajille. Olisi varmaan hyvä löytää sukuja tutkiville oma itsenäinen Sukututkimuspäivä jollekin muulle vuoden päivälle. Kyllä niitä vapaita päiviä vielä sentään löytyy.
Sama sanat Heikille, eikös Vappua ole satoja vuosia juhlittu kevään juhlana sekä ylioppilaiden ja työväen juhlana. Miksi kirkko on ominut sen itselleen järjestämällä jeesusmarsseja? Lainatakseni erään kansanedustajan sanoja, sanon: "minä niin pahoitin mieleni ....." näistä jeesusmarsseista.
Sikstoiseks, eikös "marttyyrit, pyhimykset ja vainajat" ole juuri niitä sukututkijoitten tutkimuskohteita :rolleyes:
Niinhän se on, että marraskuun koittaessa ja pimeyden lisääntyessä tulevat väistämättä myös menneet sukupolvet mieleen. Meillä täällä pohjoisessa on neljä vahvaa kalendaaririittien kohtaa: sadonkorjuun päättymisen, valon voittamisen, orastavan kevään ja keskikesän ajat. Nuo kohdat säilynevät varmaan aina juhla-aikoina, vaikka juhlien yksityiskohdat ovatkin muuttuneet uusien sukupolvien myötä. Esipolviemme kekristä kertoo muutaman vuoden takainen Sampsa Rydmanin kolumni näin: http://www.uutiskynnys.fi/mielipide/2007/kekri--unohdettu-juhla
Itse vähän vierastaisin sellaista ajatusta, että valon tai pimeyden vaihtelu olisi tavaramerkkioikeuksin suojattu tuote. Kirkonkin kannattaisi olla kiinnostunut meistä sukututkijoista, sillä silloin, kun ei haudoilla kävijöitä ja esipolvista kiinnostuneita ole, ei kirkonkaan ovi käy.
Heikki Koskela
07.11.11, 01:38
Eekki ja Jouni puhuvat asiaa!
Heikki Koskela:Mutta minä tarkoitan sitä, että pyhäin miesten päivä on jo varattu tiettyyn kirkolliseen tarkoitukseen, nimttäin marttyyreille ja pyhimyksille ja vainajille. Olisi varmaan hyvä löytää sukuja tutkiville oma itsenäinen Sukututkimuspäivä jollekin muulle vuoden päivälle. Kyllä niitä vapaita päiviä vielä sentään löytyy.
Sama sanat Heikille, eikös Vappua ole satoja vuosia juhlittu kevään juhlana sekä ylioppilaiden ja työväen juhlana. Miksi kirkko on ominut sen itselleen järjestämällä jeesusmarsseja? Lainatakseni erään kansanedustajan sanoja, sanon: "minä niin pahoitin mieleni ....." näistä jeesusmarsseista.
Sikstoiseks, eikös "marttyyrit, pyhimykset ja vainajat" ole juuri niitä sukututkijoitten tutkimuskohteita :rolleyes:
Erkki ja Jouni puhuvat oikeaa asiaa ja olen samaa mieltä heidän kanssaan. Kysymys on vain Sukututkimuspäivän asettamisesta kalenteriin. Minä yksikertaistaen sanon, että minun mielestäni se ei sovi Pyhäinpäivän kohdalle.
Vapun vietto oli alunperin muuten sidoksissa uskonnollisiin/kirkollisiin tapahtumiin - ei ylioppilaisiin tai työläisiin. Uskonnon suhteen on niin kovin moni "pahoittanut mielensä" nykyään.
Erkki Järvinen
07.11.11, 06:10
Minä yksikertaistaen sanon, että minun mielestäni se ei sovi Pyhäinpäivän kohdalle.
Vapun vietto oli alunperin muuten sidoksissa uskonnollisiin/kirkollisiin tapahtumiin - ei ylioppilaisiin tai työläisiin. Uskonnon suhteen on niin kovin moni "pahoittanut mielensä" nykyään.
No emmehän me tässä sukututkimuspäivästä riitelemään ala, emmekä päätä milloin sitä on soveliasta viettää.
Toukokuun ensimmäistä päivää on Suomessa (Kustaa Vilkunan Ajantieto) vietetty jo keskiajalta abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamispäivänä.
Suomalaisen Vapun päivän kirkollista perinnettä ovat muutamat tavanomaiset työkiellot: vappuna ei saa kalastaa tai menettää kalaonnensa. Vapun päivänä kudottuun mertaan ei mene kaloja, vappuna ei saa kylvää, touko ei menesty jne.
- työläiset kyllä löytyvät myös vaikkapa Matteuksen teksteistä vaikka emme tässä enempää uskonnollista keskustelua käykään.
En millään saa päähäni mahtumaan, että sukututkijat jotenkin häpäisisivät pyhäinmiestenpäivän pyhyyden. Piti oikein hakea käsille kirja nimeltä Vanhat merkkipäivät (toim. Jouko Hautala kuv. Erkki Tuomi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki, Jyväskylä 2000) ja ruveta tutkimaan, mitä siinä sanotaan pyhäinmiesten päivän vietosta.
Aiheesta kirjassa on peräti 20 sivua sis. myös kuvat. Mitään siellä ei puhuta marttyyreistä, pyhimyksistä eikä vainajista, vaan kaikki 20 sivua ovat painottuneet nimenomaan kekriin, keyriin, köyriin, kööriin tai kegriin,mitä nimeä nyt missäkin päin Suomea pyhäinpäivästä käytettiinkään. Ilonpito ja syöminen näyttää olleen päällimmäisenä.
Ei joulua ennen niin suurena juhlana pidetty kuin kekriä. Viinaa joivat ukot ja turisivat päissään. (Puolanka)
Kekri oli suurempi juhla kuin joulu. Kekriaamuna piti olla viinaa, ja pöytä niin kuin hääpöytä. (Ristijärvi)
...Köyrinä sitten mentiin joukolla jonnekin lymypaikkaan akoilta salaa pitämään köyrikestejä. Siellä juotiin kaikki viinat, ja sieluinpäivä maattiin ilmisikana humalassa. Vaan ei sitä kaduttu, sillä olihan köyri, ja köyrinä pitää olla humalassa. (Kiuruvesi)
Jos on viinaton kööri, on leivätön joulu. (Nilsiä)
Ennen oli taikana, että isäntien piti olla köyrinä humalassa, että ruis olisi kasvanut seuraavana kesänä pyörteisiin eikä olisi mennyt lakoon. Pyörteihin kasvanut ruis on teräisempää, ja sen tautta ne ovat isännät köyrinä juoneet ja röpötelleet. (Karttula)
Köyrinä pitäisi isännän olla humalassa, niin että ei tietäisi koko tästä maailmasta mitään. Sitten olisi touko sitä mukaa ryömyllään. (Pielavesi)
Mihin väliin tähän mahtui se Heikin mainitsema kirkollinen muistopäivä?
Erkki Järvinen
07.11.11, 07:19
Vikipedia kertoo:
Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta varsinkin katolisen kirkon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Katolinen_kirkko) keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta (http://fi.wikipedia.org/wiki/2._marraskuuta). Alun perin kaikkien pyhien päivää (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaikkien_pyhien_p%C3%A4iv%C3%A4&action=edit&redlink=1) alettiin viettää 300-luvulla Syyriassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Syyria) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaikkien_uskovien_vainajien_muisto p%C3%A4iv%C3%A4&action=edit&redlink=1) 900-luvulla Ranskassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska).[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4#cite_note-k-1) Suomessa siitä on tullut yleinen vainajien muistopäivä. Silloin monet vievät läheisten haudalle esimerkiksi kynttilän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynttil%C3%A4) tai kukkia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kukka) kuolleiden muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi. Haudoilla käynti yleistyi Suomessa toisen maailmansodan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_maailmansota) jälkeen[10] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4#cite_note-9).
Ennen reformaatiota (http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus) katolinen kirkko vietti Suomessakin vuosittain monia juhlapäiviä pyhimysten (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhimys) muistoksi, ja monet niistä olivat samalla pyhäpäiviä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4p%C3%A4iv%C3%A4). Kun Suomi kuninkaan käskyllä siirtyi luterilaisuuteen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luterilaisuus), useimpia pyhimysten päiviä lakattiin viettämästä, mutta ”kaikkien pyhien päivä” eli pyhäin miesten päivä säilyi.
Vanhoista ajoista on Suomessa vietetty syksyllä sadonkorjuun päättymisen jälkeen kekriä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kekri). Koska se ajankohdaltaan sattui lähelle kristillistä pyhäinpäivää, se on myöhempinä aikoina usein samastettukin pyhäinpäivän kanssa, josta kansanomaisesti onkin käytetty myös nimitystä kekri.
kts. myös: http://evl.fi/Evkirja.nsf/149183ab2f93c519c225703c0031dbb1/6fce2edec9407aa9c225704a003dc054?OpenDocument
Heikki Koskela
07.11.11, 07:47
Piti oikein hakea käsille kirja nimeltä Vanhat merkkipäivät (toim. Jouko Hautala kuv. Erkki Tuomi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki, Jyväskylä 2000) ja ruveta tutkimaan, mitä siinä sanotaan pyhäinmiesten päivän vietosta.
Jospa se Pyhäinpäivän alkuperäinen merkitys kumpuaa jostain muualta kuin kirjasta Vanhat merkkipäivät?
Lopetan aiheen käsittelyn osaltani tähän ja toivotan pimeän syksyn keskelle rentouttavia sukututkimushetkiä :).
Matti J. Kankaanpää on valinnut tämän tekstin Ruoveden sivujen alkuun
Vanhan Ruoveden Talonhaltijat Matrikkeliin.
Mitähän aikakautta tuo matrikkeli kattaa? Nimittäin yksi haara sukupuuni juurakosta ilmestyy Ruovedellä.
Ilmeisesti löytyisi SSS:n kirjastosta?
Erkki Järvinen
07.11.11, 18:20
Mitähän aikakautta tuo matrikkeli kattaa? Nimittäin yksi haara sukupuuni juurakosta ilmestyy Ruovedellä.
Ilmeisesti löytyisi SSS:n kirjastosta?
Matti J. Kankaanpää 1990., Vanhan Ruoveden Talonhaltijat Matrikkeli 1552 - 1809 / ISBN 952-90-2501-7
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.