Dictonius-suku

[AudreY]

Onko joku törmännyt kyseiseen sukuun jossakin tutkimuksissaan?

Olen tuloksetta etsinyt Kytäjällä vaikuttaneen Carl Gustaf Carlsson Dictoniuksen vanhempia ja sukua. Rippikirja ilmoittaa hänelle syntymävuodeksi 1750, mutta ei päivää tai kuukautta. Hänellä mainitaan kaksi ammattia: smed ja mölnare.
Kytäjällä hänellä oli myös vaimo Anna Johansdotter (s.1760) ja muutama siellä syntynyt lapsi.

Ylipäätään tuntuu löytyvän hyvin vähän Dictonius-henkilöitä. Turussa eleli ainakin 1760-64 Väf:mäst: Nils (Nicol) Dictonius, mikä olisi samaa ajankohtaa etsimäni Carl Gustafin kanssa.

[Heikki Uusitalo]

Kallen ja Annan jälkeläisiä olen keräillyt, vanhemmista ei ole minullakaan havaintoa. Oliko tämä Kalle myös Kalle Kustaa Kallenpoika kuten poikansakin synt. 1785?
Heikki

[AudreY]

Oliko tämä Kalle myös Kalle Kustaa Kallenpoika kuten poikansakin synt. 1785?
Heikki


Olen papereihin merkinnyt Carl Gustafin patronyymiksi Carlsson. Olisinko sitten rippikirjasta tai lasten kohdalta syntymäluetteloista sen löytänyt.
Tarkistan asian viikonloppuna, kun ehdin taas tutkiskelemaan hieman. :)


Ilmeisesti tuo Dictonius-suku on lähtöisin jostain muualta kuin Suomesta, sen verran vähän heitä näkyy olevan. Olisi kyllä mielenkiintoista saada selville mistäpäin ja mitä kaikkia sukuja heihin naimakauppojen kautta on yhdistynyt.

[AudreY]

Heips Heikki!

Olen yleensä äärettömän tarkka noiden muistiinpanojeni kanssa, mutta nyt en jostain syystä löydä mistä olen tuon patronyymin Carlsson saanut. Täytyy sanoa, että vetää hieman sanattomaksi. :(

Joten täytyy poistaa se tiedoista niin kauaksi aikaa kunnes saan varmistettua sen oikeellisuuden.

[Mikko_V]

Vastaus tällaiseen vanhaan juttuun.

Kosken ruukilla Perniön ja Tenholan rajalla asui vasaraseppä Daniel Andersson Dictonius (* 1708, + 21.3.1776 Kosken ruukki) ja puolisonsa Beata (* n. 1710, + 16.4.1769 Kosken ruukki). Nimi on ollut myös muodossa Techtonius.

Danielin vanhemmat olivat sydenpolttaja Anders Simonsson, joka mainitaan Kosken ruukilla 1706-36 ja puolisonsa Karin (+ n. 1726).

Danielin ja Beatan tytär Hedvig (* 1740, + 4.10.1808) oli Espoon Karvasmäessä asuneen pitäjänseppä Gustav Sevonin (* 1720 tai 1726, + 24.12.1789) puoliso. Gustavin ja Hedvigin poika Kalle Kustaa päätyi Lopen Läyliäisiin torppariksi, siis melko lähelle Kytäjää.

Tuo Carl Gustaf Diktonius saattaisi ajallisesti sopia Danielin pojaksi, mutta en ole tutkinut Danielin ja Beatan lapsia.

[Heikki Uusitalo]

Mukava saada vastaus kysymykseen. En kuitenkaan löydä rippikirjoista enkä Hiskistä kyseistä yhdistelmää Daniel ja Beata Dictonius Koskenruukista enkä Diktoniusta Läyliäisistä.
terv Heikki

[Mikko_V]

Näyttääkin siltä, että tuon Kosken ruukilla olevan perheen sukunimi on systemaattisesti ollut ainakin historiakirjoissa muodossa Tectonius. Espoon historiakirjoissa taas muoto on ollut Dictonius. Olin itse omissa tutkimuksissani päässyt tuohon Espoon perheeseen saakka, kunnes sain kymmenisen vuotta sitten vinkin tästä Kosken ruukilla olleesta perheestä.

Ehkä kannattaa tutkia myös Espoota tarkemmin. Siellä on ainakin mennyt v. 1770 naimisiin Karvasmäestä kotoisin ollut ruukinsepän tytär Caisa Dictonia mylläri Johan Lindströmin kanssa, ja v. 1764 siellä on kuollut Espoon kartanon renki Axel Dictonius 15-vuotiaana. Espoon rippikirjassa 1758-1775 tuo Caisa näkyy Gustaf Sevonin ja Hedvig Danielsdotterin perheen yhteydessä rippikirjan sivulla 367, tulkitsen että hänen nimensä perässä oleva sana tarkoittaa sisarta. Eli ilmeisesti ketään ruukinseppää Espoossa ei koskaan asunutkaan, vaikka vihkimämerkinnästä voisi niin ehkä arvella. Sevonin perhe asui ilmeisesti Espoon kartanossa 1759-64, ja sen jälkeen Karvasmäessä. Oletan että vihkimämerkinnän viittaus ruukinsepän tyttäreen tarkoittaa siis juuri tuota Kosken ruukin seppää.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/espoo/rippikirja_1758-1775_es212/367.htm

Sinne Läyliäisiin saakka taas päätyi Gustaf Sevonin ja Hedvig Dictoniuksen poika Carl Gustaf Sevon, eli siellä ei koskaan ketään Dictoniusta asunutkaan.

Tämän Kosken ruukki-yhteyden perusteella kuvittelen myös selvittäneeni Gustaf Sevonin syntyperän ja polveutumisen Paimion Sevon-suvusta, mutta otetaan se toiseen viestiin.

[Kimmo Kemppainen]

Ehkä voisitte etsiä paremman kuvan Digitaaliarkistosta? Minusta tuo on ennemmin S:ka eli svägerska kuin syster.

Muuten, nimi Tectonius viittaisi siihen, että suvun kantaisä olisi ollut lähinnä puuseppä.
Kimmo Kemppainen

Espoon rippikirjassa 1758-1775 tuo Caisa näkyy Gustaf Sevonin ja Hedvig Danielsdotterin perheen yhteydessä rippikirjan sivulla 367, tulkitsen että hänen nimensä perässä oleva sana tarkoittaa sisarta.

[Kimmo Kemppainen]

...tarkoitan S:ska ja hänen jälkeensä S:gren eli Svågren.

Siis,
Caisa Sska
Carl Sgren
Kimmo Kemppainen

Ehkä voisitte etsiä paremman kuvan Digitaaliarkistosta? Minusta tuo on ennemmin S:ka eli svägerska kuin syster.

Muuten, nimi Tectonius viittaisi siihen, että suvun kantaisä olisi ollut lähinnä puuseppä.
Kimmo Kemppainen

[Heikki Uusitalo]

...tarkoitan S:ska ja hänen jälkeensä S:gren eli Svågren.

Siis,
Caisa Sska
Carl Sgren
Kimmo Kemppainen

Kiitos teille molemmille kovasti selvitystyöstä. Paremmasta kuvasta tulkiten tuntuu kuin olisit Kimmo oikeassa.
Heikki


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5674999

[sandspe]

Hei,
Olen myös Espoon pitäjänseppä Gustaf Sevonin jälkeläisiä ja myöhemmin olen saanut lisää tietoa hänen vaimonsa Dictonius suvusta. En itse ole löytänyt heitä Kosken ruukin kirjoista joten olisin kovasti kiinnostunut tietämään mistä heidät sieltä löytää.
Samoin tuo Paimion Sevon suvun yhtyes olisi kiinnostavaa kuultavaa.
Pete

[Vuokko Ilona]

Tiedän jotain minäkin Dictonius suvusta, koska isäni äiti oli mylläri Johannes
Dik(c)toniuksen tytär Lopen Vanhakoskelta. Tämän Johanneksen isä oli Daniel
Dictonius ja äiti Hedvig Sofia Halleen. Danielin isä oli Carl Dictonius joka vai-
kutti Kytäjän Näs:in kartanossa seppänä. Isäni äidillä oli neljä sisarusta, mutta
kuolleisuus oli erittäin suurta, ja loppujen lopuksi meidänkin sukuhaaramme
hupeni olemattomiin, kun näiden neljän sisaruksen lapsista jäi eloon ja sai
jälkeläisiä vain minun isäni. Yhden sisaruksen poika päätti virkauransa
Itä-Suomen hovioikeuden presidenttinä (Aarne Kokkonen), mutta häneltäkään ei jäänyt lapsia. Isäni äiti olo Emilia Josefina, ja hänen poikansa
Pauli Vihtorin tyttäristä yksi avioitui Italiaan, sai siellä kaksi tytärtä, joista
toinen avioitui Japaniin. Dictoniuksen suku isoäitimme kautta jatkuu siis
suomen ulkopuolella.

[Mikko_V]

Luulen että Kosken tehtailta ei 1700-luvun puolivälistä ole rippikirjoja. Narcin digitaaliarkistossa Kosken tehtaan rippikirjat alkavat 1800-luvun alussa ja sama koskee SSHY:tä. Sen paremmin Tenholan kuin Perniön rippikirjoista en ole Kosken tehdasta löytänyt. Omat tietoni näistä Kosken ruukilla asuneista henkilöistä perustuvat pitkälti toiselta sukututkijalta saatuihin tietoihin. Sellaisen tiedon kuitenkin löysin muistiinpanoistani että olen katsonut Raaseporin kihlakunnan henkikirjoja 1740- ja 1750-luvulla. Sieltä voisi näitä ehkä yrittää etsiä.

[Kivipää]

Jörn Donnerin kirjoittamassa Elmer Diktoniuksen elämäkerrassa (Diktonius - Elämä, 2007, s. 42) on viittaus suvun juuriin. Sen mukaan noin vuonna 1670 silloisessa Nummen pitäjässä syntyi poika Johan, joka aloitti opiskelun Turun akatemiassa ja jota kutsuttiin nimellä Nylänning. Kun hänet v. 1698 vihittiin papiksi, niin hän otti käyttöön sukunimen Tectonius. Siitä se muuntui vähitellen mm. Dictonius-muotoon. Sama mies toimi pitkään Lumparlandin pappina Ahvenanmaalla.

Kirjailija Elmer Diktoniuksen isoisä oli Nurmijärvellä v. 1817 syntynyt Karl Gustaf D. Elmer vietti monia kesiä Nurmijärven Röykän Tuomistonojalla.
_______________
Matti Pesola

[Vuokko Ilona]

Tuosta Dictonius-nimen etymologiasta tulee mieleeni, kun taannoin olin turis-
timatkalla Eestissä, matkaopas bussissa selvitti Eestin maaperän erikoisuuk-
sia ja mainitsi kivilajin TEKTONIITTI. Minä kuulin väärin ja luulin hänen sano-
neen diktoniitti. Innostuin ja ajattelin että ahaa, siitäköhän sukunimi Dictonius
on saanut alkunsa. Kun sitten selvisi, ettei diktoniitti-nimistä kivilajia ole
olemassa, vaan kyse oli tektoniitistä, ja myöhemmin lukiessani Elmer Diktoni-
niuksen elämäkertaa, josta kävi ilmi, että sukunimi oli alunperin Tectonius -
ympyrä ikäänkuin sulkeutui, ja pohdin jälleen, että sieltä eestiläisestä
tektoniitistäkö tämä nimi juontuisi.

[Hela]

Vastaus tällaiseen vanhaan juttuun.

Kosken ruukilla Perniön ja Tenholan rajalla asui vasaraseppä Daniel Andersson Dictonius (* 1708, + 21.3.1776 Kosken ruukki) ja puolisonsa Beata (* n. 1710, + 16.4.1769 Kosken ruukki). Nimi on ollut myös muodossa Techtonius.

Danielin vanhemmat olivat sydenpolttaja Anders Simonsson, joka mainitaan Kosken ruukilla 1706-36 ja puolisonsa Karin (+ n. 1726).

Danielin ja Beatan tytär Hedvig (* 1740, + 4.10.1808) oli Espoon Karvasmäessä asuneen pitäjänseppä Gustav Sevonin (* 1720 tai 1726, + 24.12.1789) puoliso. Gustavin ja Hedvigin poika Kalle Kustaa päätyi Lopen Läyliäisiin torppariksi, siis melko lähelle Kytäjää.

Tuo Carl Gustaf Diktonius saattaisi ajallisesti sopia Danielin pojaksi, mutta en ole tutkinut Danielin ja Beatan lapsia.

Olisin hyvin kiitollinen tiedosta, missä vasaraseppä Daniel Tectoniusta sanotaan sydenpolttaja Anders Simonssonin pojaksi. (Nimeä Dictonius en ole hänellä missään nähnyt.)

Olen tuttaviani varten kerännyt joitakin tietoja Tectonius-suvusta ja olen sitä mieltä että nimi on alkuaan pappisnimi. OIisi suuri ihme, jos sydenpolttajan poika olisi ottanut latinalaisen papillisen ja akateemisen nimen. Ainakin täytyisi olla jotain perintöä äidin tai isänäidin puolelta. Käsityöläisten nimet syntyivät muilla perusteilla. Tässä tapauksessa lienee kysymys vain siiä, onko seppäsuvun kantaisä Lumparlandin kappalainen Johan Tectonius (1670-1744) vai Paimion pitäjänapulainen Nils Tectonius (k. 1725). Molemmat olivat Uudeltamaalta, Nils T. oli rusthollarin poika Nummen Sepältä ja Johan T. lienee ollut saman suvun edellistä polvea (en ole tarkistanut).

Ehkä nimet Tectonius ja Dictonius olisi pidettävä kokonaan erillään? Hiskin mukaan ne eivät esiinny samoissa pitäjissä. Dictoniuksia on paljon esim. Nurmijärvellä mutta ei lainkaan Tectonius-suvun esiintymisalueella. Tectoniusten seppäsuvun "alkukoti" oli Kosken ruukki Perniössä, josta käsin suku levisi muualle Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan ruukkeihin. Nummen kappelin rusthollarisuku näyttää olleen suvun erillinen haara, mahdollisesti erillään seppäsuvusta ja lähtöisin yhteisestä kantatalosta.

Valitettavasti en pääse etsimään Jörn Donnerin Elmer Diktonius-elämäkertaa. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä siinä todella sanotaan näiden sukunimien yhteydestä toisiinsa.

Henrik Impola

[Vuokko Ilona]

Sanasta sanaan en muista Jörn Donnerin tekstiä, mutta sen verran kuitenkin, että hän kertoi teettäneensä sukututkimuksen ammatti-ihmisellä (jonka nimeä
en tietenkään muista), ja tämä ammatti-ihminen on vetänyt suoran linjan
Ahvenanmaalta tulleeseen Tectonius nimiseen pappismieheen, jonka nimi olisi
vähitellen muuntunut Dictoniukseksi. Muuten, kirjailija Tyyni Tuulio on elämä-
kerrassaan kertonut polveutuvansa myöskin Dictonius-suvusta, ja hän mainitsee myöskin että nimi on saanut alkunsa pappispiireistä. Oli miten oli,
1700-luvulla ainakin Hämeessä ani harvalla oli sukunimeä, taisi olla vain aatelisilla, papeilla ja ehkä korkeilla virkamiehillä.Olen tutkistellut omia sukujani jotka ovat kaikki vahvasti hämäläistä juurta. Dictoniukset ovat olleet
ainoat joilla jo 1700 luvulla on jatkuvasti käytetty sukunimeä. Se tuntuu oudolta, kun kyse on tavallisista reingeistä, sepistä, torppareista jne.

[Mikko_V]

Olisin hyvin kiitollinen tiedosta, missä vasaraseppä Daniel Tectoniusta sanotaan sydenpolttaja Anders Simonssonin pojaksi. (Nimeä Dictonius en ole hänellä missään nähnyt.)

Henrik Impola

Tämä tosiaan ei ollut omia tutkimuksiani, kuten mainitsin. Vuonna 1996 ilmestyneessä "Kuka tutkii mitä" Nils Gustafsson Äänekoskelta ilmoitti tutkineensa Techtonius- Dictonius-sukua (Perniön Koskelta 1706), ja olin aikoinani häneen yhteydessä. Eli tämä yhteys Daniel Tectonius - Anders Simonsson oli hänen johtopäätöksensä.

[Kivipää]

Donnerin Elmer Diktonius-kirjassa sanotaan Johan Tectonius-papin olleen alunperin Nummen pitäjästä. Tästä voitaneen päätellä, että suvun "alkukotia" pitää etsiä Nummen Sepän rusthollin suunnasta. Kirjasta ei ilmene, että Tectonius olisi muuttunut Dictoniukseksi yhden sukupolven aikana.
_______________
Matti Pesola

[tarja r.]

Olen suurella mielenkiinnolla seurannut keskusteluanne Diktonius-suvusta.
Minunkin suvussani on yksi Diktonius, Hedvig, joka oli syntynyt 4.7.1787.
Hänen vanhempansa olivat Kytäjän seppä Carl Diktonius ja Anna Johansdot-
ter ja hänet oli vihitty räätäli Henrik Johan Wivolinin kanssa. Heddalle ja
Henrikille syntyi 1825 poika Carl Johan, jolle oli kastettujen luettelossa mer-
kitty viisi kummia. Heistä kaksi ensimmäistä olivat seppä C.G.Diktonius ja
Daniel Tectonius. Olettaisin heidän molempien olevan sukulaisia, ensim-
mäinen ilmeisesti Hedvigin veli, mutta kuka olikaan jälkimmäinen? Edellis-
tä sukupolvea?

[Hela]

Kiitokset vastauksista! Elmer Diktoniuksen elämäkerran ja muiden viitteiden perusteella voitaneen rakentaa seuraavanlainen hypoteesi: Tectoniusten ja Dictoniusten yhteinen kantaisä oli Lumparlandin kappalainen Johan Tectonius (1670-1744), Nummen kappelin Nummenkylän Sepän rusthollarin Johan Nilssonin (k. 1687) poika, jonka veljenpoika Nils Nilsson omaksui setänsä sukunimen (Paimion pitäjänapulainen Nils Tectonius). Johan Tectoniuksella oli vaimonsa Helena Rothoviuksen kanssa Lumparlandin kirjojen mukaan lapset Christina, s. 1701, k. 1.11.1709, Matthias, s. 6.9.1704 ja Helena, s. 25.1.1706 ja todennäköisesti Johan Tectonius, joka 1750 asui vaimonsa Margareta Elisabet Fonteliuksen kanssa Nauvon Prostvikissa sekä mahdollisesti myös Daniel, s. 1708, k. 21.3.1776), vasaraseppämestari Kosken ruukilla ja Tectonius-seppäsuvun kantaisä.

Sukunimen muuttumista Tectoniuksesta Dictoniukseksi voi tutkia Hiskistäkin ja tarkemmin originaalikirkonkirjoista, sitähän on tapahtunut ehkä vasta 1700-luvun lopulta alkaen. Nopealla haulla löysin seuraavan tapauksen: seppä Carl Gustaf Carlssonilla Nurmijärven Kytäjällä oli vaimonsa Anna Stina Andersdotterin kanssa lapsia seuraavasti: 1810 patronyymilla Carlsson ilman sukunimeä, 1812 nimellä Tectonius, 1820 patronyymilla Carlsson, 1821 nimellä Dictonius, 1824 nimellä Ditonius. Tarkemmassa tutkimuksessa löytää kyllä helposti tämän sepän syntymäpaikan ja vanhemmat.

On syytä ottaa huomioon että osa Tectoniuksista ja ehkä Dictoniuksistakin näyttää polveutuneen suoraan Nummella olleesta kantatalosta eikä siis kappalaisen Johan Tectoniuksen kautta.

H. I.

[Vuokko Ilona]

Tarja T:lle voin kertoa, että Nurmijärven, Hausjärven ja Lopen kirkonkirjoista
olen saanut selville, että sukulaisesi Hedvigin kummit olivat Hedvigin veljiä, ja
kummankin sukunimi kulkee kirkonkirjoissa Dictoniuksena. Daniel Dictonius
oli minun isoäitini isän isä, joten olemme siis serkkuja neljännessä polvessa.

[tarja r.]

Kiitos Vuokko Ilona! Olenkin pähkäillyt näiden kummien kanssa ja tullut
siihen tulokseen, että Daniel oli myös Diktonius. Muut kummit olivat ni-
mittäin Carl Kydenius, joka oli Hedvigin sisaren Lovisan puoliso, Anna Stina
Andersdotter, joka oli Carl Gustaf Diktoniuksen puoliso, ja Hedda Kaisa
Halin. Oliko hän Danielin puoliso? Hedvig oli minun äiiiä:ni ja osoittautunut
kovin haasteelliseksi selvitettäväksi, osittain tämän Tectonius/Diktonius-
vaihtelun vuoksi, osittain siksi, että tietoja on vaikea löytää, niitä on niukas-
ti Kosken ruukin kirjoissa eikä niitä paljon Nurmijärvenkään kirjoissa ole.

[tarja r.]

Kiitos Vuokko Ilona! Olenkin pähkäillyt näiden kummien kanssa ja tullut
siihen tulokseen, että Daniel oli myös Diktonius. Muut kummit olivat ni-
mittäin Carl Kydenius, joka oli Hedvigin sisaren Lovisan puoliso, Anna Stina
Andersdotter, joka oli Carl Gustaf Diktoniuksen puoliso, ja Hedda Kaisa
Halin. Oliko hän Danielin puoliso? Hedvig oli minun äiiiä:ni ja osoittautunut
kovin haasteelliseksi selvitettäväksi, osittain tämän Tectonius/Diktonius-
vaihtelun vuoksi, osittain siksi, että tietoja on vaikea löytää, niitä on niukas-
ti Kosken ruukin kirjoissa eikä niitä paljon Nurmijärvenkään kirjoissa ole.

[Vuokko Ilona]

Daniel Dictoniuksen puoliso oli Hedvig Lovisa Hallen. Dictoniusten tietoja on
tosiaankin vaikea selvittää, koska papeilla tuntuu olleen tuohon aikaan voimakas tarve muokkailla ihmisten nimiä oman makunsa mukaan. Omaa sukuani selvittäessäni olen törmännyt suuriin ongelmiin, kun esim. hautakiven
mukaan henkilön nimi on ollut Maija Kreeta, mutta kirjonkirjoissa hän
onkin Maria Margareeta. Fiinaksi koko ikänsä kutsuttu naishenkilö onkin Emilia
Josefiina jne. Eräässä rippikirjassa Danielin pojanpoika Johannes näyttää selvästi kirjoitetun D(dotter) Johanna, mutta seuraavassa hän on jo S(son)
Johannes, kuten kuuluukin. Vain syntymäaikoja vertaamalla voi saada jotain
tolkkua näihin lukuisiin eri muodoissa esiintyviin Dictoniuksiin, mutta valitettavasti niitäkään ei aina ole käytettävissä. Nurmijärven Kytäjärven rippikirjat ovat kaiken lisäksi niin kauheassa kuosissa, että suurimmasta osasta
ei saa mitään selkoa.

[Kivipää]

Jörn Donnerin Elmer Diktoniuksen elämäkerrassa (ss. 40-41) sanotaan, että Elmerin isoisä Carl Gustaf syntyi Nurmijärvellä v. 1817. Hän oli sepän poika, jota pappi ei jostain syystä ollut merkinnyt syntyneiden luetteloon. Sukunimensä oli alunperin Dictonius, mutta hänen muutettuaan Helsinkiin v. 1844 pappi merkitsi sukunimeksi Diktonius.
______________
Matti Pesola

[Vuokko Ilona]

No tämä Carl Gustav on juuri henkilö, jota en ole pystynyt sijoittamaan mihinkään rakoseen. Kenen poika, kenen veli, kenen isä? Toinen on Johan
Dictonius Mikkola, joka "med sin kära hustru Ulrika Henriksdotter" on 01.04.1863 Lopen Vojakkalassa ollut myymässä puolikasta "av Mikkola skattehemman nro 3 1/16 mantal". Tuo Johan Dictonius on ilmeisesti alkanut
käyttää myöhemmin sukunimeä Mikkola. Epäilisin muuten vahvasti, että
hän olisi isoäitini isä (Johannes), mutta kun vaimon nimi ei täsmää.
Lopen Vanhankoskentien varrella on muuten vielä jäljellä viimeisten Dictoniusten myllärinpuustelli, joka lienee rakennettu 1800-luvun puolella.
Siellä se seisoo vaatimattomana tien poskessa koristeellisten jugendvaikutteisten ikkunanpuitteitten ja viehättävän lasikuistin kuorruttamana
kohisevan Vanhakosken vieressä. Paikalla pitää myllymuseota paikallinen opettajapariskunta. Mylly ei ole alkuperäisessä muodossaan kuten ei koskikaan,
mutta paikka on kyllä viehättävä.

[tarja r.]

Katselin Nurmijärven lastenkirjaa 1820-1830 ja siellä sivulla 117 on mai-
nittu seppä Carl Carlsson Dictoniuksen (= Carl Gustaf Dictoniuksen) lapset,
joiden joukossa on mainittu poika Carl Gustaf s. 1817. Eli jos tulkitsen oi-
kein, tämä Carl Gustaf on minun esiäitini Hedvigin veljenpoika.

[mirjamarja]

Tutkiessani esi-isääni Gustaf Sevonia tutustuin sattumalta äänekoskelaiseen sukututkijaan Nils Gustafssoniin, joka kertoi minulle tutkineensa mm. Dictoniuksia, jotka monessa polvessa palvelivat eri alojen seppinä Kosken ruukissa. Hänen mukaansa vanhin heistä oli entinen maanviljelijä Anders Simonpoika, joka Gustafssonin arvelun mukaan oli jäänyt maattomaksi, kun Kosken ruukki perustettiin 1670-luvulla. Anders oli s. ennen v. 1685 ja k. ennen v. 1744, sanoo Gustafsson. Andersilla oli 6 poikaa, yksi heistä Daniel, s. 1708, k. 1776. Vaimo Beata s. 1710, k. 1769. Heillä oli 6 lasta, mm. Hedvig, Caisa ja Axel. Kun Hedvig avioitui seppä Gustaf Sevonin kanssa, vei hän nämä nuoremmat sisaruksensa mukanaan Espooseen. Vanhemmat veljet jäivät ruukkiin, ja he käyttivät myöhemmässä vaiheessa nimeä Tecktonius.

[P-L H]

Hei

Nämä vihkitiedot löytyivät Tenholan seurakunnasta.

Tenhola vihitty
25.1.1743 Koskis Bruk Smed Gustaf Dicktonius-Fästmön Brita Jordlin Melsarby
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6fih2p?fi+0548+vihityt+549

15.10.1797 Hangö Drottningsberg Smed.ges Moses Dicktonius-Husp. Ulrica Vikman Hangö Drottningsberg
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6fih2p

Tenholan RK 1746-1752 on kuvasta 188 lähtien 6 sivua Kosken ruukin Uudenmaan puolen sivuja.
Henkikirjoista osa löytyy Uudenmaan ja Hämeen läänin tileistä ja osa
Turun ja Porin läänin tileistä.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Beata Jordlin löytyy sisarensa luota Melsarbystä

Tenhola RK 1739-1745 kuva 92 Melsarby
Rusthållare Johan Berg 1695
hustru Beata Jordlin 16.4.1695

Bergs svägerska Brita Jordlin 1711
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tenhola/rippikirja_1739-1745_kk64/92.htmhttp://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tenhola/rippikirja_1739-1745_kk64/92.htm

ja edellisessä kirjassa sivun alimmaisella rivillä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tenhola/rippikirja_1732-1738_kk64/88.htm


t. Pirkko

[tarja r.]

Kiitos Pirkko! Sieltä Tenholan rippikirjastahan löytyivät vasaraseppä Daniel
Andersson Tectonius s. 1708, vaimonsa Beata ja poika Carl Tectonius s.
1751, joka oli esiäitini Hedvigin isä. En ole vielä ehtinyt katsoa mainitse-
miasi henkikirjoja, mutta olen kiitollinen vinkistä!
Ihan oikeasti en ollut ennen tämän Dictonius-ketjun alkua edes tutkinut
Hedvigiä sen kummemmin ja nyt olen saanut tietoa vaikka kuinka paljon.
Hyvä suku-Forum ja kaikki te viisaat vastaajat!

[Vuokko Ilona]

Tulipa kiinnostavaa tietoa Mirjamarjalta! Olen törmännyt joskus n. kymmenen
vuotta sitten Drg Axel Dictoniukseen, joka on haudattu Espoossa
14.05.1764 ja kuollut "fråssaan" seppä Levon`in luona.
Mistä sitten johtunee, että kun yritin tässä eräänä päivänä etsiä Espoon
kirkonkirjoista Dictoniuksia, hakutulos oli: ei tunneta yhtään Dictoniusta.

[mirjamarja]

Hedvig on muistaakseni sukunimellä Dictonia. Espoossahan on pitäjänseppä Gustaf Sevon, jonka puoliso Hedvig oli, ja sisar Caisa avioitui möln. Johan Lindströmin kanssa jo 13.5.1770 (Espoon vihityt). Axel oli kuollessaan "hos Smed Sevon". Lienee epäselvä teksti, jos sen voi tulkita Levoniksikin. Muita Dictoniuksia Espoossa ei sitten ollutkaan. Myöhemmin osa Sevonin perhettä eli Hangossa, josta muistan rippikirjasta Moses Dictoniuksen, jota ihmettelin silloin, koska en löytänyt mitään tietoja hänestä.
Koska olen tutkinut enemmän Sevoneja, ovat Dictoniukset vain sivunneet mielenkiintoani. Muistelen, että Lopellakin oli joku Dictonius. Varmasti ovat kaikki samaa sukua Kosken ruukista.
Tyyni Tuulio muuten kertoo kirjassaan "Lapsuuden maa" esivanhemmistaan, joista yksi oli Maria Sophia Lindström, "jonka isä oli Espoon myllärin pojanpoika ja äiti Anna Maria Plomqvist Loviisasta". - "Sukutietojen mukaan heidät oli vihitty 17.12.1843".

[mirjamarja]

Kiitos Pirkko! Sieltä Tenholan rippikirjastahan löytyivät vasaraseppä Daniel
Andersson Tectonius s. 1708, vaimonsa Beata ja poika Carl Tectonius s.
1751, joka oli esiäitini Hedvigin isä. En ole vielä ehtinyt katsoa mainitse-
miasi henkikirjoja, mutta olen kiitollinen vinkistä!
Ihan oikeasti en ollut ennen tämän Dictonius-ketjun alkua edes tutkinut
Hedvigiä sen kummemmin ja nyt olen saanut tietoa vaikka kuinka paljon.
Hyvä suku-Forum ja kaikki te viisaat vastaajat!

Hei. Samaan sukuun kuulumme, sillä minun esiäitini on Carl Tectoniuksen sisar Hedvig, s. 1740, eli sinun Hedvigisi täti. Daniel ja Beata ovat yhteiset esivanhempamme.
:)

[Heikki Uusitalo]

Carl Gustav Carlsson Diktonius tuli Lopelle Hausjärveltä ja oli Lopen Vanhakosken myllärinä 1842-44, jolloin muutti takaisin Kytäjälle. Hänen poikansa Johan Karlsson Diktonius oli Lopen Nummen eli Nummisten myllärinä 1843-1853. Osti silloin Lopen Vojakkalasta Uudentalon eli puolet Mikkolan taloa. Asusti siellä vuoteen 1863, jolloin myi talon ja muutti 22.10 Somerolle, josta en löytänyt muuttomerkintää. Carl Gustavin lapsia jäi naituina Lopelle.
Heikki

[tarja r.]

Hauska löytää uusia sukulaisia, vaikka kaukaakin!:) Tämä Dictonius-ketju
on ollut todella mielenkiintoinen. Kun Wivolineja tutkiessani löysin Hedvig
Carlsdotter Dictoniuksen, ensimmäinen ajatukseni oli, mahtaako hän olla
samaa sukua kuin Elmer Diktonius. Nyt tiedän teidän ansiostanne, että on-
han hän ja monta muutakin sukulaista on löytynyt. Nyt kiinnostaa kovasti
löytää keskustelussa mainittu esi-isä Anders Simonsson ja vaimonsa Karin.

[Vuokko Ilona]

Päivää kaikille. Olisi varmaan paikallaan sanoa, että yhdyn edelliseen puhujaan, koska nyt minunkin harhailevat Dictoniukseni ovat kohtalaisen hyväs
sä järjestyksessä my heritage sukupuussa. Onkohan Suomessa muuten yhtään
ruokakuntaa joka käyttää edelleen Dictonius-nimeä?

[Heikki Uusitalo]

Carl Gustav Carlsson Diktonius tuli Lopelle Hausjärveltä ja oli Lopen Vanhakosken myllärinä 1842-44, jolloin muutti takaisin Kytäjälle. Hänen poikansa Johan Karlsson Diktonius oli Lopen Nummen eli Nummisten myllärinä 1843-1853. Osti silloin Lopen Vojakkalasta Uudentalon eli puolet Mikkolan taloa. Asusti siellä vuoteen 1863, jolloin myi talon ja muutti 22.10 Somerolle, josta en löytänyt muuttomerkintää. Carl Gustavin lapsia jäi naituina Lopelle.
Heikki
Sekoilen itsekin näiden kanssa. Daniel Carlsson s.1796 tuli Lopelle Hausjärveltä ja oli Lopen Vanhankosken myllärinä 1842 alkaen kunnes kuoli siellä 1870. Hänen poikansa Johannes s.1839 jatkoi siellä myllärinä ja sahan asettajana kuten isänsäkin ja kuoli siellä 1905. Danielin veljen Carl Gustav Carlssonin poika Johan Carlsson Diktonius oli Lopen Nummen eli Nummisten myllärinä 1843-1853. Osti silloin Lopen Vojakkalasta Uudentalon eli puolet Mikkolan taloa. Asusti siellä vuoteen 1863, jolloin myi talon ja muutti 22.10. Somerolle, josta en löytänyt muuttomerkintää. Johanin ja Johanneksen lapsia jäi naituina Lopelle. Jokohan nyt meni oikein.
Heikki

[Hannu Hellsten]

Päivää kaikille. Olisi varmaan paikallaan sanoa, että yhdyn edelliseen puhujaan, koska nyt minunkin harhailevat Dictoniukseni ovat kohtalaisen hyväs
sä järjestyksessä my heritage sukupuussa. Onkohan Suomessa muuten yhtään
ruokakuntaa joka käyttää edelleen Dictonius-nimeä?

Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä ei löydy nimeä Dictonius, mutta Diktonius löytyy Suomessa 10 henkilöltä.

[mirjamarja]

Innostuin selaamaan vanhoja kansioita. Olen säästänyt otteen Sukuviestista v. 1986. Siellä on ollut "Nimiartikkelit"-palsta, jolla vastattu nimiä koskeviin kysymyksiin:
"N.Gustafsson Äänekoskelta on kiinnostunut Techtonius-nimestä. Sukutukimusta tehdessään hän on löytänyt 12 eri Techtonius-sukua lähinnä Lohjan ja Turun väliltä. Yhteinen esi-isä kuitenkin puuttuu". - Vastaus tähän (lyhennelmä): "1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuolella kyseistä nimeä käyttivät monet eri pappishenkilöt, mikä on saattanut vaikuttaa nimen suosioon; rahvashan omaksui usein ylempien yhteiskuntakerrosten käyttämiä nimiä." Nimiä muodostettiin latinan päättein (-us, -ius) tai kreikan (ander). "Ilmeisesti papit ovat muodostaneet Techtonius-nimenkin samaan tapaan: Lat: tectus = katto, suoja, tectum = katto, kreikan: tektoniko´s = rakentamista koskeva." Artikkeli arvelee, että papit ovat ehkä halunneet kuvata nimellä jotain toivottua ominaisuutta. Muu väestö otti sitten nimen omaan käyttöönsä.

[P-L H]

Hei

Tecktonius on nimenä tuttu kun Kosken ruukilla (Turun läänin puoli)
on 1770 luvulla Gustaf Tektonius ollut kummina yhdelle lapselle joka
liittyy omiin tutkimuksiin. Tämän lapsen vanhemmat olivat myös
Gustav Tecktoniuksen ja (2pso)Maria Åsbergin lapsen kummina.

Kosken ruukki RK 1802-1829 kuva 23
Malmslagaren
Gustaf Tecktonius 22.9.1747
hu Maria Åsberg 1744
s Petter Adolph 15.7.1787
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7309742

Kosken ruukilla on syntynyt 17.12.1785/18.12. Carl Gustav mutta
vanhemmat olivat Kohldrg Johan Tecktonius ja Lovisa Johansdtr
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6fnl1m?fi+0231+kastetut+284

ja k. 19.12.1785/26.12.1785 2 päivän ikäisenä
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6fnl1m?fi+0231+haudatut+158

Nurmijärvellä oli
RK 1783-1787 kuva 106 (p100) vid Kytäjärvi kallkgrufva
sog smeden Carl Dictonius 1750
hustru Anna Johansdtr 1760
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1783-1787_mko21-26/106.htm

Lastenkirja 1779-1785 kuva 31 Kytäjärvi Nääs gård
såg smed barn
Carl Gustaf Carlson 1785
Anna Stina Carlsdtr 1788

(Nuoremmat lapset löytyvät seuraavasta lastenkirjasta.)

Näyttäisi siltä että Nurmijärven Dictoniukset ja Kosken ruukin Tecktoniukset ova kaksi eri sukua.

t. Pirkko

[Kivipää]

Tuo Kytäjän Carl Gustaf Carlson (s. 1785) oli kirjailija Elmer Diktoniuksen isoisänisä.

[Vuokko Ilona]

Olen taipuvainen samaan johtopäätökseen. Etenkin kun tuossa rinnalla on
toinen sukuhistoria otsikolla Bom ja Dictonius. Ainakaan sitä sukuhaaraa,
johon itse kuulun, on vaikea kuvitella minään sotilassukuna, kun kaikki
vastaan tulleet esi-isät ovat olleet mylläreitä, seppiä, torppareita tai renkejä.
Paljonhan niitä esi-isiä tietenkin jää tunnistamatta tällaiselta harrastelijalta.
Mutta kuitenkin. Tietääkö muuten joku, löytyykö, ja mistä, tietoja Suomen
kaartin pataljoonassa palvelleista?

[Julle]

< Tietääkö muuten joku, löytyykö, ja mistä, tietoja Suomen
kaartin pataljoonassa palvelleista? >

1800-luvulta löytyy skannattuna, mutta aiempilta valitettavasti ei, mutta enpä tarkaan tiedä mitä etsit:
http://kronos.narc.fi/aarre

Tutkimisiin

[rostebe]

Digiarkistosta löytyy Kaartin rippikirjoja http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=214128.KA
Täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kaarti yleistietoja.
Täältä voi hakea katselmusluetteloista http://www.genealogia.fi/katselmus/
Katselmusluetteloita olen selaillut aikoja sitten silloisessa Sotilasarkistossa joka nykyään on osa Kansallisarkistoa. Luulisi että niitä on nykyisin digitoituina, vaikken nyt heti löytänytkään.
Syysterveisin,
Bengt

[Taija Marjut]

Hei Diktoniuksia tutkivat!
Minäkin olen yrittänyt saada selville mistä Diktoniukset ovat saapuneet Nurmijärvelle-Lopelle, ja yhä on selvittämättä.

Jörn Donnerin Elmer Diktoniuksesta kirjoittamassa kirjassa mainitaan, että kirjaa varten olisivat selvittäneet suvun johtavan pappi Johan Tectoniukseen asti:
http://www.geni.com/people/Johan-Tectonius/6000000017701588732

"1692/93 Johan Tectonius Johannes, Nylandus 3926. * noin 1670. Kotoisin Uudeltamaalta. Ylioppilas Turussa 1692/93 Tecktonius Joh. Nyl _ 200. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 21.9.1698. — Apulaispappi Lemlandissa 1698. Lumparlandin kappalainen 1704. Pakeni sotaa Ruotsiin (1715), palasi sittemmin virkaansa. † Lumparlandissa 7.3.1744."

Itse en ole pystynyt todentamaan (eikä harrastelijan taidot edes riittäisi) tätä. Yleensäkin on ollut vaikea löytää tietoa Diktoniuksista, ja toivoisin löytäväni muitakin sukuun kuuluvia, joilta saisin jonkinlaista tietoa Nurmijärvi-Loppi alueen mylläreitä-sepistä-tälläreistä, ja vanhat valokuvat kiinnostaisivat.

Isoisäni äiti oli Fanny Diktonius (s.1872) Lopelta, Fannyn isä oli mylläri Johannes "Juho" Diktonius (s.1839-1905) ja Fannyn veli Frans Johannes eli Juho Peltola (s1884) oli Lopen Wanhakosken myllyn viimeinen mylläri. Seppä Carl Dictonius (s1750) Nurmijärven Kytäjärveltä oli Fannyn isoisänisä. Fannyn isoisä oli mylläri-tälläri Daniel Dictonius (s1796) Kytäjärveltä. Lopen Myllyt kirjasta löytyy jokunen vanha kuva ja tietoa Diktonius-mylläreistä. Lopella Wanhakosken mylly on entisöity museoksi, ja viimeisen mylläri Diktoniuksen (Juho Peltola, suomensi nimensä) asuintalo on paikallaan.

Isoisäni on kertonut, että Diktonius suku olisi Ruotsista lähtöisin, mutta valitettavasti ei tullut koskaan kyseltyä tarkemmin isoisän eläessä. Johan Tectoniushan asui Ruotsissa, joten voiskohan siitä tulla isoisäni näkemys ruotsalaisjuurista.

Mihin haaraan te muut Diktoniuksia tutkivat kuulutte?

[mirjamarja]

Olen taipuvainen samaan johtopäätökseen. Etenkin kun tuossa rinnalla on
toinen sukuhistoria otsikolla Bom ja Dictonius.

Hei!
Missä ko. sukuhistoria on? Tällä palstallako?

[Taija Marjut]

Hups, huomasin nyt vasta että tämä viestiketju onkin tosi pitkä, luin äsken vasta alkupään viestit.

Paljon löysin uutta tietoa, kiitos, ja täällähän on uusia sukulaisiakin monta.

Joku mainitsi, että mylläri Johannes Diktoniuksen jälkeläisiä ei olisi elossa. On meitä hänen tyttärensä Fannyn jälkeläisiä ja paljon. Fanny muutti Turkuun miehensä Juho Kokkosen kanssa, ja he saivat monta poikaa ja kaksi tytärtä. Yksi pojista on isoisäni Kauko Kokkonen, jolla on kolme tytärtä ja jokaisella jälkeläisiä. Aarne Kokkonen oli isoisäni veli, lapseton. Isoisäni veljellä turkulaisella lääkäri Reino Kokkosella on jälkeläisiä.

Onko teistä kukaan teettänyt dna-testiä 23andMe:ssä tai siirtänyt dna:nsa gedmatch.com:iin. Olisi mielenkiintoista katsoa löytyykö meiltä yhteisiä geenejä ja kuinka kaukaisiksi serkuiksi meidät määritellään geenien perusteella.

[Taija Marjut]

Vuokko-Ilona, pääseekö My Heritage Diktonius-sukupuutasi katselemaan miten?

Minulla on kaikki vielä paperilla/tiedostoissa odottamassa digimuotoon viemistä.

[Kivipää]

Jörn Donnerin Elmer Diktonius-elämäkerran sukutiedot on kerännyt sukututkija Jarmo Ahlstrand.

[tarja r.]

Hei taas:)
Minä en pitäisi Tectonius- ja Dictonius-sukuja aivan eri sukuina. Hiski ei to-
sin löydä Tectoniuksia Nurmijärveltä eikä Dictoniuksia Kosken ruukilta, mut-
ta siitä ei pääse mihinkään, että esim. minun Nurmijärvellä eläneen esi-isäni
Carl Dictoniuksen isä oli Kosken ruukin vasaraseppä Daniel Andersson Tec-
tonius. Miksi Kosken ruukin seppä, käsityöläinen, olisi ottanut pappisnimen
niin varhain kuin 1700-luvulla, jos sepän Tectonius-nimellä ei olisi mitään yh-
teistä nimittäjää paikkakunnan muiden Tectoniusten kanssa?

[Taija Marjut]

Tiedän jotain minäkin Dictonius suvusta, koska isäni äiti oli mylläri Johannes
Dik(c)toniuksen tytär Lopen Vanhakoskelta. Tämän Johanneksen isä oli Daniel
Dictonius ja äiti Hedvig Sofia Halleen. Danielin isä oli Carl Dictonius joka vai-
kutti Kytäjän Näs:in kartanossa seppänä. Isäni äidillä oli neljä sisarusta, mutta
kuolleisuus oli erittäin suurta, ja loppujen lopuksi meidänkin sukuhaaramme
hupeni olemattomiin, kun näiden neljän sisaruksen lapsista jäi eloon ja sai
jälkeläisiä vain minun isäni. Yhden sisaruksen poika päätti virkauransa
Itä-Suomen hovioikeuden presidenttinä (Aarne Kokkonen), mutta häneltäkään ei jäänyt lapsia. Isäni äiti olo Emilia Josefina, ja hänen poikansa
Pauli Vihtorin tyttäristä yksi avioitui Italiaan, sai siellä kaksi tytärtä, joista
toinen avioitui Japaniin. Dictoniuksen suku isoäitimme kautta jatkuu siis
suomen ulkopuolella.

Vuokko-Ilona, isäsi on isoisäni (ja veljensä Aarne Kokkosen) serkku ja sinä olet äitini pikkuserkku.
Onko sinulla kuvia Emilia Sofiasta ja heidän perheestään? Emilian ja Fannyn vanhimman sisarella Matilda Sofia (s.1868) Leinolla on jälkeläisiä, tunnetko heitä?

[Vuokko Ilona]

No mutta tämä oli iloinen yllätys! Olen tosiaan elänyt siinä uskossa että isänäidin puoleinen suku on kokonaan sammunut. Leinon sisarukset ovat hyvinkin tuttuja, ja valokuvia löytyy kyllä, useimmat otettu 1920-1930 luvulla.
My heritage:n ei varmaankaan pääse käsiksi, paitsi ehkä jos maksaa sen
maksun jota siellä kinutaan heti kun ja jos tahdot nähdä jonkun osuman tarkemmat yksityiskohdat. Sisareni ei ainakaan päässyt omalla koneellaan
minun heritageeni. Ehkä joku fiksumpi tälläkin keskustelupalstalla tietää keinot
tähänkin ongelmaan. Meitä on nyt siis jo kolme Carl/Daniel jne Dictoniuksen
jälkeläistä. Onkohan Nurmijärvelle Chydeniukselle avioituneella Hedvigin
sisarella jälkeläisiä? Meidän pitäisi varmaankin järjestää valokuvien katselu-
tilaisuus, vai kuinka? PS. Yritin jo eilen illalla vastata viestiisi, mutta tekstini
lienee hukkunut jonnekin eetteriin. Toivottavasti ei nyt ilmesty kahteen kertaan.

[Kivipää]

Hei taas:)
Minä en pitäisi Tectonius- ja Dictonius-sukuja aivan eri sukuina. Hiski ei to-
sin löydä Tectoniuksia Nurmijärveltä eikä Dictoniuksia Kosken ruukilta, mut-
ta siitä ei pääse mihinkään, että esim. minun Nurmijärvellä eläneen esi-isäni
Carl Dictoniuksen isä oli Kosken ruukin vasaraseppä Daniel Andersson Tec-
tonius. Miksi Kosken ruukin seppä, käsityöläinen, olisi ottanut pappisnimen
niin varhain kuin 1700-luvulla, jos sepän Tectonius-nimellä ei olisi mitään yh-
teistä nimittäjää paikkakunnan muiden Tectoniusten kanssa?

Kuten Henrik Impola tässä ketjussa aiemmin kirjoitti, niin Tectonius/Dictonius-sukujen "alkukoti" saattaa löytyä Nummen pitäjän Sepän rusthollista, josta mm. Lumparlandin pappi Johan Tectonius oli lähtöisin.
_______________
Matti Pesola

[Taija Marjut]

No mutta tämä oli iloinen yllätys! Olen tosiaan elänyt siinä uskossa että isänäidin puoleinen suku on kokonaan sammunut. Leinon sisarukset ovat hyvinkin tuttuja, ja valokuvia löytyy kyllä, useimmat otettu 1920-1930 luvulla.
My heritage:n ei varmaankaan pääse käsiksi, paitsi ehkä jos maksaa sen
maksun jota siellä kinutaan heti kun ja jos tahdot nähdä jonkun osuman tarkemmat yksityiskohdat. Sisareni ei ainakaan päässyt omalla koneellaan
minun heritageeni. Ehkä joku fiksumpi tälläkin keskustelupalstalla tietää keinot
tähänkin ongelmaan. Meitä on nyt siis jo kolme Carl/Daniel jne Dictoniuksen
jälkeläistä. Onkohan Nurmijärvelle Chydeniukselle avioituneella Hedvigin
sisarella jälkeläisiä? Meidän pitäisi varmaankin järjestää valokuvien katselu-
tilaisuus, vai kuinka? PS. Yritin jo eilen illalla vastata viestiisi, mutta tekstini
lienee hukkunut jonnekin eetteriin. Toivottavasti ei nyt ilmesty kahteen kertaan.

Tämän viestiketjun löytyminen ja Diktonius-sukulaisten löytyminen on todella iloinen asia, myös äitini ja molemmat tätini ovat innolla seuranneet löydänkö Diktoniuksista mitään tietoa. Meillä ei ole yhtään kuvia Fannyn sisaruksista, vanhemmista eikä Lopelta (vain Lopen myllyt kirjan kuvat).

Kävin kesällä Lopella katselemassa paikkoja ja olen ollut yhteydessä Frans Diktoniuksen/Juho Peltolan toisen vaimon lapsenlapseen, jonka omistuksessa ovat ne rakennukset+pihapiiri, jossa Wanhakosken mylläri Diktoniukset asuivat. Siellä isoisäni on vieraillut kesäisin. Häneltä kuulin Leinon sisaruksista, mutta en tunne heitä ollenkaan.

Ilmeisesti ei ole olemassa mitään sukuseuraa tai Facebook-ryhmää tms. Dictonius/Tectonius-jälkeläisille vai onko?

Valokuvien katseluilta olisi todella mielenkiintoista.

Yritin lisätä liitteeksi Fanny Marian kuvan, ei tainnut onnistua...

[Taija Marjut]

Jörn Donnerin Elmer Diktonius-elämäkerran sukutiedot on kerännyt sukututkija Jarmo Ahlstrand.

Kiitos tiedosta. Ahlstrandin keräämät sukutiedothan olisivat kullan arvoiset; onko tietoa pääseekö niitä katselemaan/miten pääsisi?

[Kivipää]

Kiitos tiedosta. Ahlstrandin keräämät sukutiedothan olisivat kullan arvoiset; onko tietoa pääseekö niitä katselemaan/miten pääsisi?

Jarmo Ahlstrandin Donnerin kirjaa varten keräämä Diktonius-sukuaineisto on sijoitettu Svenska Litteratursällskapet i Finlandin arkistoon.
______________
Matti Pesola

[Vuokko Ilona]

Hei Taija Marjut! Lähettämäsi valokuva löytyi kuin löytyikin yksityisten viestien
kansiosta, vaikkakin teksti näkyi tuolla yleisellä! Jostain syystä en ole päässyt
Suku Forumin viestiketjuun sitten torstain. Onkohan sensuuri iskenyt?
Valokuvasta näkyy huomattava yhdennäköisyys Siiri Leinon kanssa. Silmien
tienoo on kuten minun isälläni.
Siltä varalta että en pääse enää viestiketjuun panen tähän puhelinnumeroni:
0408582245.

[mirjamarja]

Onko joku törmännyt kyseiseen sukuun jossakin tutkimuksissaan?

Olen tuloksetta etsinyt Kytäjällä vaikuttaneen Carl Gustaf Carlsson Dictoniuksen vanhempia ja sukua. Rippikirja ilmoittaa hänelle syntymävuodeksi 1750, mutta ei päivää tai kuukautta. Hänellä mainitaan kaksi ammattia: smed ja mölnare.
Kytäjällä hänellä oli myös vaimo Anna Johansdotter (s.1760) ja muutama siellä syntynyt lapsi.

Ketjussa useinkin mainittu Nils Gustafsson, joka tutki ruukkeja ja ruukin palveluksessa olleita henkilöitä, sanoo omassa tutkimuksessaan:
"Carl Dictonius, s. n. 1750 Tenhola, Kosken Ruukki, k. 1826-12-12 Nurmijärvi, Nääsin kartano (Kytäjärvi). Seppä ja mylläri. Carl käytti vihittäessä nimeä Tecktonius. Hän oli muuttanut Kosken Ruukilta Tuusulaan ja sieltä Espoon kautta Nurmijärvelle." (Vanhemmat: Daniel 1708 ja Beata 1710, Tenhola, Kosken Ruukki, mirjamarjan tieto)
Jatkossa sitten tiedot perheestä, Anna (1760) ja lauma lapsia, joista yksi on Carl Gustaf Carlinpoika, s. 1782-12-17 Espoo Gammelgård seppä. Pso 1811-02-02 Nurmijärvi Anna Stina Antintytär, s. noin 1781 Hausjärvi, k. 1833-03-11 Nurmijärvi, Hyvinkää, Mattilan talo.

Eli onkohan ongelmana ollut isä ja poika Carl, kummallakin Anna-niminen vaimo?

[_eOw_]

Tuosta Sevon-sepästä vantaalaisten viime? lehdessä olikin juttua....

[P-L H]

Hei

Espoo RK 1758-1775 kuva 7 Esbo gård Handvärkare (1758-1763)
Gustav Sevon 1722 ehtoollisella 4/2 1759 lähtien
Hedvig Fallstedt Danielsdtr ehtoollisella 24/4 1760 lähtien
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/espoo/rippikirja_1758-1775_es212/7.htm

Toista Hedvig nimistä sivulta ei löydy. Olisiko Gustav Sevon ollut aikaisemmin aviossa jonkun Hedvig Fallstedtin (Tallstedt) kanssa.?
Veroluettelosta löytyivät Esbogårdista vuodesta 1759 lähtien.

Henkikirja 1768 (8362) kuva 183 socken smeden
Gustaf, Hedvig hu, 2 gåss. 2 f.... unga
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12364580
Veroluettelon päiväys 11.12.1767

kuva 367 sockne handvärkare (1764-1769)
Gustav Sevon ehtoollisella 1769
Hedvig Danielsdtr ehtoollisella 1769
Caisa
Carl
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/espoo/rippikirja_1758-1775_es212/367.htm

Olisiko rippikirjan sivulla ollut Carl tämä veroluettelossa mainittu.

Henkikirja 1769 (8366) Espoo kuva 179 socken smeden
Gustaf, Hedvig hustru, Carl lärgosse 15 år, 4 barn
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12362898
Veroluettelon päiväys 17.12.1768

20.7.1770/22.7.1770 Ulrica Karvasbacka (Glims)
vanhemmat Johan Lindström-Catharina Dictonia
Yhtenä kummina oli smed lärligen Carl Dictonius
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5692260

Tämä vaikuttaa vähän omituiselta. Carl Dictonius olisi lähtenyt Espoosta sepän jatko oppiin jonnekkin ja sitten Tuusulassa vihitty Tektonius nimellä. Palannut Espooseen Dictonius nimellä jossa syntyivä lapset Carl Gustaf 17.12.1782 ja Anna Stina 17.1.1785.

t. Pirkko

[Vuokko Ilona]

Outoa on! Entä miksi poika Carl käyttäisi nimeä Tectonius/Dictonius, jos isän
nimi on Sevon? Toisaalta mielestäni Dictoniusten toimet Hämeessä ovat myös
aika erikoisia. He ovat vaihtaneet taloa ja paikkakuntaa aika usein, ja
mielestäni on mahdollista, että, riippuen siitä millainen artikulaatio Dictoniuk-
silla on ollut, nimi on saatettu kuulla helposti väärin. Ehkä kirkonkirjoihin kir-
jaajakaan ei ole osannut epäillä kuulleensa nimen väärin. Kun samat etunimet
toistuvat perheen ja suvun kesken, oli todella hankalaa seurata Dictoniusten
risteilyä Lopen, Hausjärven ja Nurmijärven välilläkin.

[sandspe]

Ei Carl Sevon missään Tuusulassa ole olllut.
Hän on vielä Espoo rippikirjoissa 1781
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6905&pnum=272

ja 1786
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6940&pnum=294

ja 1791
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6941&pnum=143

Seuraavaksi hänet löytää Lopelta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2601&pnum=188
jossa hän menee naimisiin Greta Mattsdotterin kanssa.

Kyseessä on siis joku muu Carl.

[Mikko_V]

Niin nuo Carlit ovat selvästi kaksi eri henkilöä.

Carl Sevon on mielestäni seppä Gustaf Sevonin ja (ilmeisesti) Hedvig Danielintyttären poika. Espoon syntyneet alkavat tosin niin myöhään ettei hänen syntymänsä ole ehtinyt syntyneiden luetteloon, mikäli hän nyt sitten on syntynyt Espoossa. Gustaf ja Hedvig ilmaantuvat Espoonkartanoon 1760, ja Karlin syntymäaika on rippikirjojen mukaan 1759. Vaikea kuitenkin uskoa että Karlin äiti olisi ehtinyt olla joku Gustafin aikaisempi vaimo kuin Hedvig. Toki Gustafin ja Hedvigin ikäero on aika iso, ehkä 14 vuotta.

Carl Dictoniuksen uskon taas olevan Hedvig Danielintyttären veli.

Hedvigin sukunimi on kieltämättä ongelma. Tuossa 1758 alkavassa rippikirjassa mainitaan kiistatta Fallstedt, mutta mielestäni aivan samalle henkilölle mainitaan myöhemmin (ainakin v. 1791 vihittyjen luettelossa) sukunimi Dichtonia. Nimeä Fallstedt on löytynyt Suomesta todella vähän, enkä osaa selittää miksi se mainitaan Hedvigin kohdalla, kun hänen sukunimensä myöhemmin kuitenkin ilmaisee Dictonius-sukuun kuulumista. Sitä en nyt sitten tiedä, oliko jo tuohon aikaan mahdollista että kotoa pois muuttava tyttölapsi ottaisi myös oman, vanhempien sukunimestä poikkeavan sukunimen. Kovin tavallista se ei ainakaan ole.

[P-L H]

Hei

Eikös tämä sepän oppipoika Carl Dictonius ole Seppä Gustav Sevonin puolison Hedvig Danielsdotterin veli ? Hedvigille ilmestyi rippikirjaan sukunimi Dictonius vasta leskeksi jäätyään.
Tätä ihmettelin jo edellisessä viestissä että miksi tässä Esbogårdin sivulla mistä Gustav Sevon ja Hedvig löytyvät ensimmäisen kerran Espoosta, Hedvigin sukunimi on Fallstedt tai Tallstedt? Onko Gustavilla kenties ollut kaksi Hedvig nimistä puolisoa.

Espoo RK 1758-1775 kuva 7 Esbo gård Handvärkare (1758-1763)
Gustav Sevon 1722 ehtoollisella 4/2 1759 lähtien
Hedvig Fallstedt Danielsdtr ehtoollisella 24/4 1760 lähtien
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/espoo/rippikirja_1758-1775_es212/7.htm

Fallstedt nimisiä löytyy 1800 luvulla Suomusjärveltä johon ovat tulleet Lohjalta.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Jäi pois edellisestä viestistä. Carl Dictoniuksen nimen vaihtuminen Tuusulassa on tosiaan sattanut olla papin ”virhe,” kuullut nimen väärin kun on kuulutustodistusta tehnyt.

Carl Gustaf Sevon s.1759 on mahdollisesti syntynyt Espoossa kun tileistä löytyi tällainen tieto. Toinen merkintä voi olla Charlotta tyttären kastemaksu.

Espoon seurakunta kuva 18 Sairaalan tilit
Kuva 16
1.11.1759 Barndöpt hos smeden i Esbogård 1, 2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5696593

Sacellanen upsbörd
31.1.1762 barndöpt hos smed Sevon i Esbogård 1,18
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5696595

Tästä merkinnästä voi vain arvailla että koskeeko Gustav Sevonia.

Espoon seurakunta Vaivaiskassan tilit 1744-1775
kuva 14 23.9.1759 Bröllop i Esbogård 2,5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5696556

t. Pirkko

[Vuokko Ilona]

Mikä olikaan Gustav Sevonin kuolinaika? Nimittäin, olen havainnut että
joissakin tapauksissa leski alkaa käytää omaa tyttönimeään leskeksi jää-
tyään.

[Julle]

< Tuosta Sevon-sepästä vantaalaisten viime? lehdessä olikin juttua...>

Niinpä näyttää olevan Vantaan Seudun Sukututkijat Ry:n Sukuri 3/2015 -lehdessä sivuilla 10-13 Sepän perheen tarina. Nimimerkki Hilmari eli Marjatta Pulkkisen kirjoittamana.

Lukemisiin

[Vuokko Ilona]

Harmi että ko.lehteä ei ole luettavissa täällä meidän kulmilla. Vaikka kai olisi
parempi jättää unholaan koko työläs ja hedelmätön suvun tutkiminen, ennen-
kuin tulee aivoinfarkti pelkästä turhautumisesta. Toisaalta, olen tässä mietti-
nyt, että mikä on saanut niin monet tutkimaan Dictoniuksen sukua, kun suvus-
sa ei ole esiintynyt mainittavia suurmiehiä (tiettävästi). Onko pelkkä Elmer
Dictoniuksen elämäntyö aiheuttanut kiinnostuksen?

[sandspe]

Muista on vaikea sanoa, mutta Daniel Andersinpoika Dictonius on minun 6 isoisäni, siitä kiinnostus.

[tarja r.]

Hei kaikki!
Mistähän dokumentista Äänekosken sukututkija on mahtanut löytää sydenpolt-
taja Anders Simonssonin ja hänen vaimonsa Karinin?
Mietin myös sitä, mistä Tectoniusten oletettu "alkukoti" Nummen kantatalo on
saanut nimen Seppä.
Entä onko Vantaan Sukututkijoiden lehdessä kerrottu myös seppä Sevonin vai-
mon suvusta, hänen esipolvistaan?

[Julle]

< Entä onko Vantaan Sukututkijoiden lehdessä kerrottu myös seppä Sevonin vai-
mon suvusta, hänen esipolvistaan? >

Näyttää tuossa olevan Ruukin sepän vanhimman tyttären Hedvigistä ja sisaruksistakin jotain tekstiä, koska nuorimpia sisaruksia asui Gustafin ja Hedvigin taloudessa taloudenhoitajana ja renkinä. Mutta ei esivanhemmista.

Laittaisin PDF-kopion liitteeksi, mutta ne kirjoittajan julkaisuoikeudet!?

http://www.vantaanseudunsukututkijat.net/sukuri-lehti/sukuri-2015/
Kannattanee kysyä täältä, jos vaikka panisivat sivustolle näkyviin, jos on yleistä mielenkiintoa. Voi olla, että ylimääräisiä lehtiäkin on jäänyt toimiston haltuun.

Lukemisiin

[Maija Parviainen]

Sepän perheen tarina -nimisen artikkelin julkaiseminen Vantaan Seudun Sukututkijoiden sivuilla on tekeillä. Malttakaa vielä kotvanen. Jutussa oli muutamia yksityiskohtia, jotka kirjoittaja haluaa tarkistaa.

Maija Parviainen
Sukurin päätoimittaja

[P-L H]

Hei Vuokko Ilona.

Osuit aivan oikeaan arvelussasi nimen väärin kuulemisesta. Tästä asia selvisi.

Henkikirja 1780 (8411) kuva 59 Tuusula Gammelby
Gård smed Carl Dicktonius, Anna hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13313577
Päiväys 27.1.1780


Henkikirja 1782 (8419)
kuva 49 Espoo Gammelgård
byns smed Carl Dicktonius, Anna hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12384821
Päiväys 1.12.1781

t. Pirkko

[mirjamarja]

Toisaalta, olen tässä mietti-
nyt, että mikä on saanut niin monet tutkimaan Dictoniuksen sukua, kun suvus-
sa ei ole esiintynyt mainittavia suurmiehiä (tiettävästi).

Gustaf Sevon ja Hedvig Dictonia ovat esivanhempiani.
Ilahduin suuresti tänään, kun huomasin palstalta, että Espoossa on elänyt v. 1750 syntynyt Carl Daniels. Dictonius, hän on Hedvigin veli ja syntynyt Tenholassa, Kosken ruukissa, k. 12.12.1826 Nurmijärvellä. Siinä yhteys Nurmijärveen, jota tietoa olen kaipaillut. Kiitos.
Gustafin ja Hedvigin vanhin poika , v. 1759 syntynyt Carl Gustav Sevon on isoisäni isoisän isä. :)

[Maija Parviainen]

Nyt Sepän perheen tarina on luettavissa Vantaan Seudun Sukututkijoiden sivulla http://www.vantaanseudunsukututkijat.net/sukuri-lehti/sukuri-2015/.

Maija Parviainen
Sukurin päätoimittaja

[Vuokko Ilona]

Tässä sepän tarinassa, kiitos muuten kun toitte sen tietoomme, minulle jäi
päällimmäisenä mieleen sepän vaimon osuus, jossa kerrotaan tämän joutuneen
jonkun naapurin eukon kanssa niin ankaraan suukopuun, että molemmat oli
lopulta viety "poliisikammarille" asiaa selvittämään.
Heti tuli näetsen ahaa-elämys, että sieltä, sieltäpä varmaan on omakin
sanavalmiuteni peräisin. Sen sanavalmiuden kanssa koen joutuneeni usein
kahnauksiin, kun jostain syystä ei onnistu tämä suomalaisille niin tyypillinen
vaikenemisen kulttuuri. Ja erityisesti se, että kasvokkain esiinnytään
äärimmäisen myöntyväisinä ja samanmielisinä, ja sitten selän takana vasta
purraan hammasta ja ollaan eri mieltä.
Esiintyyköhän tällaista poikkeavaa luonteenlaatua muualla Dictoniuksen
suvussa? Olisi kiinnostavaa tietää....

[_eOw_]

Dictoniuksista en tiedä.... Rödskogin pitäjänsepän Abraham Hjortin jälkipolvet kuulemma olivat Hjorth med hornen.
Tosin taitaa selvittelyjen tuloksien mukaan geeniketju seppäsukuun (tekniikka ja kädentaitoja 1750.. tähän päivään asti ja edelleen) katketa ja sarvet tullet muualta (Werlander-suvulta puolentoista vuosisadan takaa).

Itse uskon sekä luonteenpiirteiden että ulkonäon (pitkäikäisyydenkin) jossain määrin periytyvän "Dictoniuksien" lailla.

[Vuokko Ilona]

Mitenkäs tuo nyt tarkalleen ottaen pitäisi kääntää? Hjortit hornasta vai
sarvekkaat Hjortit?

Muuten, yllätyin hieman, kun viikonlopun alla askartelin sukupuuni kimpussa
(my heritage) yrittäen täydentää tietoja isänäidinisänäidin, elikkä
Hedvig Hallen:in sukua. Löydettyäni Vihdin seurakunnasta hänen isänsä
Johan Wenzelin entisen puolison, Finneruksen sukua - ja tallennettuani
hänen tietonsa, putkahti koneelleni sankka joukko ilmoituksia: pitäisi
vertailla muissa sukupuissa havaittuihin tietoihin kyseisen henkilön
äidin tietoja (Tammelander). Näitten vertailtavien joukossa oli myös
sinun logosi...

[mirjamarja]

, sieltäpä varmaan on omakin
sanavalmiuteni peräisin. .
Esiintyyköhän tällaista poikkeavaa luonteenlaatua muualla Dictoniuksen
suvussa? Olisi kiinnostavaa tietää....

Olisi kiinnostavaa tietää, mitä kautta Gustaf ja Hedvig on meille kummallekin sukua. Sanavalmiudesta en osaa omalta kohdaltani sanoa, mutta saatoin ainakin nuorempana saada Hedvigin kaltaisen hepulin ja heittää tuoppikannulla, onneksi osumatta. :) Minulle seppä-pariskunta on esi-isä isäni puolelta, joka oli Sevon, s. 1902.

[Vuokko Ilona]

Seikkailin tässä Hiskin suosiollisella avustuksella Nummen historiakirjoissa.
Sieltä näyttää löytyvän henkilöitä sukunimellä Tehtonius, ja Tehtonia.
Ovat vaikuttaneet enimmäkseen Haala-nimisessä rusthollissa.
Uskaltaisikon tässä olettaa että nämä ovat Techtonius/Dictoniuksia vähän
rustiikimpaan makuun?

[LisaNysten]

Tulee kovasti jlkijunassa tämä vastaus, mutta laitan silti. Isoisäni äidin äiti Ulrika Koskelin avioitui 29.9.1867 Petäjävedellä Karl Gustaf Tektoniuksen (synt. 29.9.1827 Uskelassa) kanssa. Avioliitto oli kahden leski-ihmisen toinen. Karl Gustaf T. oli tuolloin vasaraseppänä Koskensaaren ruukilla, Petäjävedellä. Hänellä oli 1. avioliitostaan Majastina Gabrielintyttären kanssa 4 lasta: Karl Otto (8.5.1850), Maria Augusta (7.1.1853), Edit Matilda (4.11.1858) ja Johan Albert (15.5.1861) sekä 2. avioliitostaan Ulrika Koskelinin kanssa samoin 4 lasta: Frans Viktor (29.10.1868 - 14.7.1874), Axel (10.3.1873 - 9.4.1947), Frans Viktor (25.12.1875 - 24.6.1896) ja Oskar (20.1.1879 -). Kaikki lapset ovat syntyneet Petäjävedellä ja esiintyvät siellä nimellä Tektonius. Axel muutti sukunimensä myöhemmin Virtaseksi.
Ulrikan 1. avioliitosta ollut isoisoäitini kulki myös sukunimellä Tektonius, joka myöhemmin kääntyi muotoon Dictonius, joka on myös hänen kuolinilmoituksessaan v. 1935.

En ole tutkinut tarkemmin Karl Gustaf Tektoniuksen taustoja enkä myöskään 1. avioliitosta olevien lasten vaiheita, mutta voihan olla, että Uskelan kautta löytyy jokin yhteys nyt puheena olevaan sukuun.

[Vuokko Ilona]

Olen nyt käynyt läpi Hiskistä löytyvät tiedot. Sieltä löytyy seuraavaa:
Nimillä Tectonius, Techtonius, Tektonius, Tectonia, Dictonius ja Diktonius
löytyy: Somerolta, Vihdistä, Suomusjärveltä, Jokioisista, Janakkalasta,
Kosken ruukilta,Lumparlandista, Nauvosta, Nummelta, Porvoosta, Teijon
tehtaalta, Turun suomalaisesta ja ruotsalaisesta seurakunnasta, Hangon linnaseurakunnasta, Nurmijärveltä, Lopelta, Hausjärveltä, Espoosta, Pietarin
suomalaisesta seurakunnasta ja Tukholman linnaseurakunnasta (?), Padasjoelta ja Petäjävedeltä.
Mielestäni Dictonius muoto on ilmestynyt vasta 1800 luvun puolella, ja Diktonius sitäkin myöhemmin. Ilmeisesti 1800 luvun puolivälin jälkeen,
ja lähinnä Hämeeseen ja Uudellemaalle muuttaneille. Olettaisin kyllä,
että kaikki sepät ovat tätä samaa sukua, koska tuohon aikaan ammatti
yleensä kulki suvussa. Samoin kuin lasten etunimetkin - niistä voi päätellä
aika paljon. Kosken ruukin Dictoniuksilla on ollut kaksoissynnytyksiä ja
niin oli minunkin Lopella vaikuttaneella sukuhaarallani, jotka käyttivät
nimeä Dictonius. Ja olivat lähinnä seppiä tai mylläreitä tai sahatyöläisiä.

[Juha]

Tuo Lopen Johan Carlsson Diktonius muutti 1863 Somerniemelle:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9512792


Valitettavasti ao seurakunnan kirjoja on palanut, joten jatko on hankalaa.