Pituusmitan merkinnät 1821

[tkukkonen]

Kyse on kruununtilan katselmuksesta Lappeella. Rakennusten kokoa osoittavissa pituusmitoissa olevat murtoluvut ovat erikoisia ja epäyhtenäisiä.

Päämitta on varmaankin kyynärä (aln) ja sen perässä sen murto-osa, mutta jos jälkiosa on jotain muuta, niin kerrothan perustelusi.

Kysyn mielipidettäsi erityisesti asiaan, onko u:ta muistuttava koukku jokin käytössä ollut merkintätapa (esim vastaten ykköstä) vaiko esimerkiksi huonosti kirjoitettu kolmonen. Tekstissä on esimerkiksi ./2 eli varmaan puolikas, sekä ./4 eli neljännes, mutta on myös "koukku"/2 ja "koukku"/4, joista viimeisistä olen vähän epävarma.

[Matti A. Nieminen]

Hei
Tuo ”koukku-ykkönen” on melko yleinen murtolukujen osoittajana mm. sotilasrullissa, silloin kun sotamiesten ikä- ja palvelusaikoja on merkitty vuoden osina. Koukku on aina osoittaunut ykköseksi niissä tapauksissa, joissa olen löytänyt vertailutietoa muualta.

En tunne tarkemmin ”koukku-ykkösen” historiaa. Joissakin 1500-luvun dokumenteissa esiintyy j-kirjaimen tapainen koukku, jolla merkittiin roomalaista ykköstä. Se ei kuitenkaan käy selitykseksi tälle koukulle.

Terveisin
Matti Nieminen

[P. Pihlman]

Kyse on kruununtilan katselmuksesta Lappeella. Rakennusten kokoa osoittavissa pituusmitoissa olevat murtoluvut ovat erikoisia ja epäyhtenäisiä.

Päämitta on varmaankin kyynärä (aln) ja sen perässä sen murto-osa, mutta jos jälkiosa on jotain muuta, niin kerrothan perustelusi.

Kysyn mielipidettäsi erityisesti asiaan, onko u:ta muistuttava koukku jokin käytössä ollut merkintätapa (esim vastaten ykköstä) vaiko esimerkiksi huonosti kirjoitettu kolmonen. Tekstissä on esimerkiksi ./2 eli varmaan puolikas, sekä ./4 eli neljännes, mutta on myös "koukku"/2 ja "koukku"/4, joista viimeisistä olen vähän epävarma.


Eikö kyseessä ole ala ja korkeus? Miten merkittiin koukkuluku?

P. Pihlman

[tkukkonen]

Eikö kyseessä ole ala ja korkeus? Miten merkittiin koukkuluku?

P. Pihlman

Olivat kyynäröissä annettuja pituusmittoja, joiden tulo vasta tuottaa pinta-alan. Minusta tuona aikana ei harrastettu koukkuja enää veron laskennassa. Ja tässä oli aivan selvästi rakennuksen ulottuvuuksista kyse.

[P. Pihlman]

Kyse on kruununtilan katselmuksesta Lappeella. Rakennusten kokoa osoittavissa pituusmitoissa olevat murtoluvut ovat erikoisia ja epäyhtenäisiä.

Päämitta on varmaankin kyynärä (aln) ja sen perässä sen murto-osa, mutta jos jälkiosa on jotain muuta, niin kerrothan perustelusi.

Kysyn mielipidettäsi erityisesti asiaan, onko u:ta muistuttava koukku jokin käytössä ollut merkintätapa (esim vastaten ykköstä) vaiko esimerkiksi huonosti kirjoitettu kolmonen. Tekstissä on esimerkiksi ./2 eli varmaan puolikas, sekä ./4 eli neljännes, mutta on myös "koukku"/2 ja "koukku"/4, joista viimeisistä olen vähän epävarma.


Koukku

Samoin merkintänä on käytetty: ibid, S, dito ja koukkua, joka muistuttaa
6:sta peilikuvana eli tuollaista koukkua. Joten koukku voi viitata edelliseen
numeroon, mutta olisiko esimerkiksi 11 koukku/2 ?, eli merkitsisikö koukku
samaa numeroa kuin edessä?

P. Pihlman

[tkukkonen]

Koukku

Samoin merkintänä on käytetty: ibid, S, dito ja koukkua, joka muistuttaa
6:sta peilikuvana eli tuollaista koukkua. Joten koukku voi viitata edelliseen
numeroon, mutta olisiko esimerkiksi 11 koukku/2 ?, eli merkitsisikö koukku
samaa numeroa kuin edessä?

P. Pihlman
Ei voi mitenkään tarkoittaa edellistä numeroa. Kirjoitusasu on selvästi tekstin keskellä, ei siis taulukossa, jossa voisi soveltaa ibid tms viitemerkintää. Muoto on kokonaisluku + murtoluku, jossa vaakaviivan päällä on joko piste tai koukku. Tapaus on siltä osin aivan selvä minulle. Tuntuu aivan siltä, kuin et olisi katsonut liitettä.

[Svidis]

Kyllä toi koukku _aina_ on vastannut ykköstä kun olen siihen törmännyt, ja sitä käytettiin vielä 1880-luvullakin, ehkä jopa vielä myöhemminkin.

En osaa sanoa mistä tuollainen merkintätapa on tullut, mutta se vastaa ykköstä. Näitä näkee erittäin paljon veromanttaaleissa.