Koskinen suvun tutkimus

[Kalevipoeg]

Jos olet tutkinut tai kiinnostunut Karttulan Koskisten suvun tutkimuksesta, ota yhteyttä. Olen tutkimassa sukua ja etsin yhteyttä muihin samaa sukua tutkiviin.

[Seija Määttä]

Hei. Karttulan, Tervon Koskisista on tutkittua tietoa minullakin.

[Kalevipoeg]

Hei! Olispa mukava saada yhteyttä. Puhelimeni on 0405585208.

[Julle]

< Jos olet tutkinut tai kiinnostunut Karttulan Koskisten suvun tutkimuksesta, ota yhteyttä. Olen tutkimassa sukua ja etsin yhteyttä muihin samaa sukua tutkiviin. >

Tuossa muutama omiin muihin sukuihin liittyen sekaan mahtuneita Koskisia Karttulasta Jos saan lisätietoa heistä, niin ihan hyvä. Tällä palstalla voin vastata kysymyksiin Karttulan Koskisista, jos sattuvat listattuihin Koskisiin tai heidän avioluolisoihin tai lapsiin. Tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita, koska tutkimuksen kohteena on voinut olla Koskiseen liittyvä toinen henkilö.

Jään näppäimille odottelemisiin

[Tapani Kovalaine]

- - -
Tuossa muutama omiin muihin sukuihin liittyen sekaan mahtuneita Koskisia Karttulasta Jos ...
Jään näppäimille odottelemisiin
Liite (Tuossa) jäi puuttumaan ja Koskis-tiedot jäivät siten uupumaan.

Kannattaa huomata, että Suku Forumin kautta Etsi-komennolla löytyy paljon Karttulan Koskisia. Nimimuodon kuuluu olla silloin Koskinen, Koskisen, jne.

Jos hakee googlaamalla esille Suku Forumin Arkisto-versiot, niin silloin voi hakuja tehdä vaikkapa Koskinen-sukunimen alkuosalla, esim: Koski ja saa esille Koskiset eri esiintymismuodoissaan. Viestiketjujen nimet täytyy silloin tietää.

[Julle]

< Jos olet tutkinut tai kiinnostunut Karttulan Koskisten suvun tutkimuksesta, ota yhteyttä. Olen tutkimassa sukua ja etsin yhteyttä muihin samaa sukua tutkiviin. >

Tuossa muutama omiin muihin sukuihin liittyen sekaan mahtuneita Koskisia Karttulasta Jos saan lisätietoa heistä, niin ihan hyvä. Tällä palstalla voin vastata kysymyksiin Karttulan Koskisista, jos sattuvat listattuihin Koskisiin tai heidän avioluolisoihin tai lapsiin. Tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita, koska tutkimuksen kohteena on voinut olla Koskiseen liittyvä toinen henkilö. >

Kiitos Tapani huomautuksesta! Näin sen piti olla. Tosin oikein mukavaa, että Wordin .doc - "pullataikinat" eivät kelpaa liitteenä, niin pysyy tiedostot pieninä ja vapaina madoidta. Nyt Koskiset.txt tekstimuodossa.

Jään näppäimille odottelemisiin

[Julle]

< Jos olet tutkinut tai kiinnostunut Karttulan Koskisten suvun tutkimuksesta, ota yhteyttä. Olen tutkimassa sukua ja etsin yhteyttä muihin samaa sukua tutkiviin. >

Tuossa muutama omiin muihin sukuihin liittyen sekaan mahtuneita Koskisia Karttulasta Jos saan lisätietoa heistä, niin ihan hyvä. Tällä palstalla voin vastata kysymyksiin Karttulan Koskisista, jos sattuvat listattuihin Koskisiin tai heidän avioluolisoihin tai lapsiin. Tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita, koska tutkimuksen kohteena on voinut olla Koskiseen liittyvä toinen henkilö. >

RTF:n täytyy ainakin onnistua Koskiset.RTF

Jään näppäimille odottelemisiin

[Kalevipoeg]

Kiinnostukseni kohde on 1.7.1744 Karttulassa syntynyt ja 3.4.1824 kuollut Matti Koskinen ja hänen esivanhempansa sekä kaikki sukuun liittyvät sivuhaaratkin.

[Kalevipoeg]

Hei. Karttulan, Tervon Koskisista on tutkittua tietoa minullakin.

Kiinnostukseni kohde on 1.7.1744 Karttulassa syntynyt ja 3.4.1824 kuollut Matti Koskinen ja hänen esivanhempansa sekä kaikki sukuun liittyvät sivuhaaratkin.

[Tapani Kovalaine]

Erään rippikirjan mukaan Matti Matinpoika Koskinen on syntynyt vuonna 1743 ja ainahan vaihtelua on vuosiluvuissa.

Luonnos esipolviksi on minulla seuraava:

isä Matti Laurinp Koskelainen, myöh. Koskinen, s. 1693 Lohtaja Marinkainen, k. 23.2.1764 Karttulassa (on UKK:n esi-isä, yksi monista)
- vihitty 7.10.1743 toiseen tai kolmanteen avioliittoonsa
äiti Kaarina Pekantr Huttunen, s. 1707 Karttulan kylässä, k. 25.8.1755 Karttulassa

äidin isä Pekka Juhonp Huttunen, s. 1664, k. 26.12.1738 Karttulassa
äidin äiti Marketta Laurintr Jauhiainen, s. 1678, k. 18.3.1741 Karttulassa

[Kalevipoeg]

Kiitos todella kiinnostavasta viestistä. Valitettavasti en juuri nyt ehdi paneutua asiaan enempää, mutta tämä tuntuu jo heti alkuunsa lupaavalta. Syksy on kuitenkin pian edessä ja tutkimus jatkuu. Kalevipoeg.

[Kalevipoeg]

Tarkistin nopeasti omia tutkimuksiani ja pääsen kyllä Huttusten kautta sukuun, mutta tuo kysymäni Matts Koskinen on syntynyt Karttulassa 1,7,1744 ja kuollut siellä 3,2,1824, puoliso oli 9.11.1727 Rautalammilla syntynyt Caisa Närhi.
Etsin siis tämän Matin esivanhempia ja olen kiinnostunut myös hänen puolisonsa vanhemmista.
Kiitän tiedoista, joiden kautta löytyi sukuun kuuluvia Huttusia ja sen myötä linkki myös hieman toiseen Koskisten haaraan.

[Julle]

< Tarkistin nopeasti omia tutkimuksiani ja pääsen kyllä Huttusten kautta sukuun, mutta tuo kysymäni Matts Koskinen on syntynyt Karttulassa 1,7,1744 ja kuollut siellä 3,2,1824, puoliso oli 9.11.1727 Rautalammilla syntynyt Caisa Närhi.
Etsin siis tämän Matin esivanhempia ja olen kiinnostunut myös hänen puolisonsa vanhemmista.
Kiitän tiedoista, joiden kautta löytyi sukuun kuuluvia Huttusia ja sen myötä linkki myös hieman toiseen Koskisten haaraan. >

Täytyypä minunkin tarkistella? Onko se varmasti Matti, ettei vaan Maria, koska minulla on Maria samalla päiväyksellä syntynyt? Silloin Matin on pakko olla syntynyt vuoden 1743 puolella? Vrt. liite MattiKoskinen1693.txt.

Tarkistamisiin

[E Juhani Tenhunen]

Erään rippikirjan mukaan Matti Matinpoika Koskinen on syntynyt vuonna 1743 ja ainahan vaihtelua on vuosiluvuissa.

Luonnos esipolviksi on minulla seuraava:

isä Matti Laurinp Koskelainen, myöh. Koskinen, s. 1693 Lohtaja Marinkainen, k. 23.2.1764 Karttulassa (on UKK:n esi-isä, yksi monista)


Kuuluiko tämä Matti Laurinpoika alla mainittuihin Vahvialan Koskelaisiin? Koskisia on mm. Jämsässä, onko yhteyksiä?

http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=1529

Päivi Heimola: Koskelan kylä

"Maarekisterin mukaiseen Vahvialan kylään kuului neljä maakirjataloa, joista kaksi, Anttilan ja Sipilän talot, muodostivat varsinaisen kirkonkylän. Vahvialan talo tunnettiin Sydänmaankylänä ja Koskelan taloa pidettiin myös omana kylänään.

Vuonna 1830 oli Koskelassa neljä taloutta: Ylijoki, Perämäki, Tommola ja Seppälä. Vuonna 1939 oli kylässä jo 26 taloutta ja yksi kesäasunto. Kylän halki virtaavan joen Ylijoen puolella oli kaksitoista taloutta ja joen toisella puolella viisitoista taloutta.

Lisääntyminen kylässä oli eräällä lailla paikallista. Ulkopuolisia kylään muuttaneita ei ollut. Sadan vuoden aikana raivattiin maita viljelyksille ja niistä sitten muodostui pojille uusia omakotitalouksia ja näin asutus lisääntyi. Vaimoja tuotiin kylään muualta ja joitakin vävyjäkin: Punta, Käki ja Kapiainen. Vaimot heillekin löytyivät Koskelasta.

Jopa siirtolaisuutta tunnettiin Koskelassa 1900-luvulla. Amerikkaan lähti Koskelasta kolme Koskelaista ja Sipilästä yksi, sukunimeltään hänkin Koskelainen. Ainoastaan yksi heistä palasi takaisin kotiseudulleen.

Koskelan kylä eli elämäänsä yhtenäisenä, niin kuin kylät Karjalassa yleensäkin. Arvostettiin "omakyläläisiä", kuin konsanaan omaa perhettä. Asiat , niin kuin pidotkin olivat yhteisiä. Kylän nuoret telmivät omissa riennoissaan yhteisissä maisemissa ja iloissaan.

Valitettavasti Koskelan kylä on usein unohdettu siitä syystä, että se kuului Vahvialan kirkonkylän, Sipilänkylän koulupiiriin. Ja jopa joistakin kartoista kylä puuttuu. Esimerkikisi kirjan Vahviala - kotiseutua kuvina karttapiirroksessa ei ole Koskelaa. Teoksen kanteen olisi voitu tehdä maininta, että kyliä oli 15 Vahvialan pitäjässä, poislukien Koskelan kylä.

Mutta siitä huolimatta Koskelaisten sukututkimus lähti liikkeelle ajoissa innoittaen seuraajia.Koskelaisten sukuseura ry (http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=1529), oli ensimmäisenä rekisteröity Karjalan liiton historiaan. Koskelaa muistellessa -kyläkirja ilmestyi vuonna 1990, sekin ensimmäisten kyläkirjojen joukossa."

E. Juhani Tenhunen

[Tapani Kovalaine]

Kuuluiko tämä Matti Laurinpoika alla mainittuihin Vahvialan Koskelaisiin? Koskisia on mm. Jämsässä, onko yhteyksiä?

E. Juhani Tenhunen

Hiskistä on peräisin tieto, että Matti Matinp Koskisen iaä Matti on lähtöisin Lohtajan pitäjästä. Tässä on vihkitieto Pieksämäeltä. Matti avioitui Liisa Paavontr Hamusen (s. 1707, kuoli 8.9.1743 Karttulassa) kanssa:

1724 Lohta s:n Madz Larss: Kåskel: p: Elisab: Påhlsdr Hamutar Halola

Rippikirjassa Matti Koskelainen on Halolan kylän sivulla mainittu vipoviimeisenä oikealla puolen aukeamaa ja vaimonsa Liisa Hamunen on seitsemänneksi viimeisenä. Välissä on mm. Lauri Koskelainen ja Kaarina Halonen sekä heidän poikansa Juho.

Digi 16: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/16.htm

Matti Matinp Koskinen s. 1743 avioitui sittemmin Kaisa Närhen kanssa.
Kaisan isä on ollut kenties Juho Närhi Suonenjoelta tai Rautalammilta.

Matti Koskinen s. 1743 rippikirjassa: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karttula/rippikirja_1794-1801_tk2112/27.htm

[Tapani Kovalaine]

Esivanhempia voi sopivin väliajoin vaihtaa, jos tulee uusia tietoja ja niiden takia asia tulee ajankohtaiseksi.

Kuopion rippikirja 1749-1759 (II) on Narcin puolella paljon selvempi kuin SSHY:n kuvaama. Digikuva 138 Narcissa kertoo, että Matti Matinpoika Koskinen on 1.7.1744 kastekirjan mukaan syntynyttä siskoaan Maria Koskista peräti kolme vuotta vanhempi. Laskutoimitus antaa syntymävuodeksi Matille vuoden 1741. Siinä tapauksessa Matti Koskisen äiti on Liisa Hamunen eikä Kaarina Huttunen. Matti antoi vanhimmalle tyttärelleen etunimen Liisa eikä Kaarina.

Tässä digikuva 138 Narc: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9197010

Edellä luonnostelin Matin äidiksi Huttusen, mutta nyt pidän edellä olevilla perusteilla Hamusen Liisaa oikeampana tietona. Liisa kuoli syksyllä 1743 ja silloin Matti oli kenties kahden vuoden ikäinen. Jos Matti olisi rippikirjan antaman tiedon mukaisesti syntynyt vuonna 1743, niin siinäkin tapauksessa pidän tuolloin elossa ollutta Liisa Hamusta hänen äitinään. Mutta eipä tämä asia minun pitämisistäni ole kiinni.

On huomattava että 6.2.1741 kuoli 10-vuotias Matti Matinp Koskinen Karttulassa. Hänen nimikaimansa on voinut syntyä vaikkapa vuonna 1741 helmikuun ja joulukuun välisenä aikana "surunkantajaksi". Pitihän lapsissa sentään yksi Matti olla.

[Matti47]

Tarkistin nopeasti omia tutkimuksiani ja pääsen kyllä Huttusten kautta sukuun, mutta tuo kysymäni Matts Koskinen on syntynyt Karttulassa 1,7,1744 ja kuollut siellä 3,2,1824, puoliso oli 9.11.1727 Rautalammilla syntynyt Caisa Närhi.
Etsin siis tämän Matin esivanhempia ja olen kiinnostunut myös hänen puolisonsa vanhemmista.
Kiitän tiedoista, joiden kautta löytyi sukuun kuuluvia Huttusia ja sen myötä linkki myös hieman toiseen Koskisten haaraan.

Palaan tähän vanhaan keskusteluun. Matts Koskisen puoliso Caisa Närhi ei voi olla tuo 1727 syntynyt. Tämän todistanee jo sekin, että lapset ovat syntyneet 1768-1790. Oikeaa Caisa Närhiä nyt etsin. Varmaan kysymys on jossakin ratkaistu. https://hiski.genealogia.fi/hiski/qxqcg

[Tapani Kovalaine]

Palaan tähän vanhaan keskusteluun. Matts Koskisen puoliso Caisa Närhi ei voi olla tuo 1727 syntynyt. Tämän todistanee jo sekin, että lapset ovat syntyneet 1768-1790. Oikeaa Caisa Närhiä nyt etsin. Varmaan kysymys on jossakin ratkaistu. https://hiski.genealogia.fi/hiski/qxqcg
Kyllä on kysymykseen palaajalla positiivinen asenne! Ettäkö olisi jossakin ratkaistu Caisa Närhen syntymäaika tai syntymäpaikka tai vanhemmat, mutta eipä vaan ole kukaan julkisuuteen asti tuollaisten tietojen kanssa tullut. Caisan kuolinaikakin on arvoitus. Vuonna 1794 hänen puolisonsa oli leski, mutta kauanko oli ehtinyt olla?

Ratkaisua on viivästyttänyt vihkiluettelon tiedot kun Caisa Närhi vihitiin. Silloin oli Karttulassa 8.7.1764. - Digi 219 syntyneet/vihityt 1764: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9674370

Sulhanen Mathias Koskinen oli talollisen poika Karttulasta ja morsian Carin Närhitär oli piika. Hän tuli miehelään tyhjästä. Kotipaikkaa ei mainita. Vinkkiä isänsä ammattiin tai au-lapsena kenties syntymiseen ei ole annettu.

Ainut hiljainen vinkki on se, että Matin isä avioitui Pieksämäen Halolassa ja kaksi vanhinta syntyivät siellä, sekä se että Caisa Närhen ja puolisonsa vanhimman lapsen kasteen todistajana ollut Klemetti Laitinenkin oli Pieksämäeltä tullut Karttulaan. Tekisi mieli löytää Caisa Pieksämäeltä vaikka vihkiminen oli Karttulassa (silloisessa Kuopion seurakunnassa). Mutta kun ei millään Caisaa löydy Pieksämäeltä eikä Suonenjoelta, eikä Rautalammilta. Ei myöskään Joroisista, jonne eräs sopivalta tuntunut Närhen perhe siirtyi. Tai jospa Caisa syntyikin Karttulassa?

Tällaisessa tapauksessa on todettava että etsinnät jatkukoot. Tai voihan Caisa Närhen ankkuroida johon kuhun sopivimmalta näyttävään Närhen perheeseen toistaiseksi ja jäädä odottamaan löytyykö joskus ihan oikeat vanhemmat Caisalle.

[Matti47]

Kiitos Tapani Kovalainen perusteellisesta vastauksestasi!

Olet tehnyt perusteellista työtä asian ratkaisemiseksi.

Tästä asiasta kiinnostuneita on useita ja siksi oletin, että kysymys on ratkaistu. Vuonna 1727 Rautalammilla syntynyt Caisa Närheä lienee paikalle tarjottu useamminkin.

Elossa Caisa Närhi oli ainakin toukokuussa 1790, koska synnytti silloin lapsen. Syntymäaikaa voisi haarukoida avioliiton solmimisen (1764) ja lasten syntymän perusteella (1768-1790), jolloin se täytynee olla n. 1743-1749. Varmaan paikallisolojen, sukujen ja muuttovirtojen tuntemus auttaisi ratkaisussa.

Voi olla niin, että ainakaan digitoiduista aineistoista vastausta tähän ei löydy.
Minua edistyneemmät varmaan tietävät, voisiko ratkaisua etsiä muista aineistoista.