PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Arpa no 13 - militärtjänstgöring


Ritva Winter
28.10.11, 11:02
Vad betyder detta?

Tack på förhand!

Kataja
28.10.11, 11:43
Vad betyder detta?

Tack på förhand!

Eikös asia ollut siten, että mitä pienemmän arpanumeron sattui saamaan, sitä suurempi oli todennäköisyys joutua sotaan taikka sotaväkeen?
Marjatta

kkylakos
28.10.11, 12:45
Vad betyder detta?

Tack på förhand!

Att han fick nummer 13 i dragning för militärtjänst. Från http://www.eskoff.net/suomsotv.htm
Niinpä myös Suomen Suuriruhtinaskunta sai 16.1.1871 keisarillinen käskykirje, jossa saatettiin asevelvollisuus voimaan myös Suomen Suuriruhtinaanmaassa.

Asevelvollisuuslakiehdotuksen mukaan sotaväki jakaantui aktiivijoukkoihin (vakinainen väki), reserviin ja nostoväkeen. Asevelvollisuuslain 121 §:n mukaan ei kaikkea miespuolista väestöä tultaisi kouluttamaan vakinaisessa väessä ja siksi käyttöön otettiin Venäjän esimerkin mukainen arvonta, jossa arpa ratkaisi kutka joutuivat 1) vakinaiseen väkeen [koulutusaika 3 vuotta] 2) reserviin, jossa heille annettiin 90 päivän pituinen sotilaskoulutus.

Enligt diskussion http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13418 tyder små nummer till tjänstgöring och en större till reserv.

TEN
31.10.11, 15:26
Eikös asia ollut siten, että mitä pienemmän arpanumeron sattui saamaan, sitä suurempi oli todennäköisyys joutua sotaan taikka sotaväkeen?
Marjatta

Hei Marjatta!

Omaa sukututkimustani kun olen suorittanut on noita arpanumeroita löytynyt jo hyvä nippu. Pääosiltaan ovat olleet alueellisista syista Viipurin tark'ampujapataljoonaan kuuluvia. Oma käsitykseni kuitenkin poikkeaa Sinun mielipiteestäsi. Esi-isistäni löytyy "hatusta vedetty" arpanumero 4 (tähän mennessä pienin löytämäni), joka on vienyt tämän miehen vakinaiseen väkeen Venäjän maalle. Mutta serkkunsa (arvan vetäneen isän veljen) perheessä löytyy merkintä "kass." (jonka olen ymmärtänyt nostoväkeen kuuluvaksi, sillä perusteella, että kyseessä on perheen ainut poika useamman sisarruksen parvessa ja jonkunhan on pitänyt talon työt tehdä). Mielenkiintoista olisi saada tietää se, mikä tai kuinka suuri on ollut se arpanumero, joka on viitoittanut "kohtalon" reserviin kuuluvaksi, sillä tuo arpahan on sen kuitenkin määrännyt.

Tuo arvanheittäminen on jo niin kutkuttava tilaisuus, että se olisi ollut hienoa "kokea" vaikka kärpäsenä katossa.

K-Erik
31.10.11, 17:05
Kass betyder kasserad, därmed blev personen ifråga inte inkallad. Om man inte var kasserad hörde man endera till reserven eller gjorde värnplikt beroende på lottnumern, ju mindre nummer desto säkrare värnplikt. Kasserad på finska kunde väl översättas med "ei palvelukseen kelpaava"

Heikki Koskela
02.11.11, 12:01
Hei Marjatta!

Omaa sukututkimustani kun olen suorittanut on noita arpanumeroita löytynyt jo hyvä nippu. Pääosiltaan ovat olleet alueellisista syista Viipurin tark'ampujapataljoonaan kuuluvia. Oma käsitykseni kuitenkin poikkeaa Sinun mielipiteestäsi. Esi-isistäni löytyy "hatusta vedetty" arpanumero 4 (tähän mennessä pienin löytämäni), joka on vienyt tämän miehen vakinaiseen väkeen Venäjän maalle. Mutta serkkunsa (arvan vetäneen isän veljen) perheessä löytyy merkintä "kass." (jonka olen ymmärtänyt nostoväkeen kuuluvaksi, sillä perusteella, että kyseessä on perheen ainut poika useamman sisarruksen parvessa ja jonkunhan on pitänyt talon työt tehdä). Mielenkiintoista olisi saada tietää se, mikä tai kuinka suuri on ollut se arpanumero, joka on viitoittanut "kohtalon" reserviin kuuluvaksi, sillä tuo arpahan on sen kuitenkin määrännyt.

Tuo arvanheittäminen on jo niin kutkuttava tilaisuus, että se olisi ollut hienoa "kokea" vaikka kärpäsenä katossa.

Asiasta on jo kirjoitettu aiemmassa ketjussa, mutta laitan vielä Pänkälän teokseen viitaten tarkennusta vuoden 1881 alusta vomaan tulleeseen kutsuntajärjestelmään:

Kaikki Suomen miespuoliset kansalaiset/alamaiset olivat periaatteessa asevelvollisia. Kevään aikana juhannukseen saakka pidettiin tietyissä paikoissa kutsunnat, joihin tuli kaikkien 21 vuotta täyttäneiden osallistua. Kutsunnoissa määriteltiin kuka on asekuntoinen ja kuka vapautetaan kokonaan tai tilapäisesti asevelvollisuudesta.

Arvannosto oli tarkoin valvottu tapahtuma. Itse arpalipuke oli kirjapainossa painettu lipuke (pahvia), johon oli merkitty juokseva numero. Lipukkeen koko oli aina sama (115x95 mm). Nostajan tuli olla yksin arpauurnan lähellä nostaessaan arpaansa. Käsivarsi piti paljastaa kyynärpäähän saakka ja näyttää valvojille tyhjä kätensä. Jos nosti vahingossa kaksi arpaa, voimaan jäi aina pienempi numero. Arvan nostaja huudettiin luettelon perusteella nostamaan arpaa.

Numeron suuruudella oli vain merkitystä, kun myöhemmin määriteltiin vakinaiseen kolme vuotta kestävään palvelukseen menevät. Nämä numerot olivat siis pieniä esim. 1-7 tai ehkä 9. Nämä olivat niitä "pitkiä arpoja", joita ilmeisesti hieman pelättiin. Muut numerot määräsivät nostajansa kolmen kuukauden koulutukseen, joten eroa oli palvelsuajassa paljon.

Palveluksesta Venäjällä ei minulla ole tietoa. Arvannosto koski vain Suomen valtion alueella asuvia (Suomen sotaväki) eikä tietääkseni heidän tarvinnut palvella Venäjän armeijassa (Venäjän sotaväki).

Jussi Rusko
02.11.11, 18:25
jos koulutettiin aliupseeriksi,komennettiin Venäjälle safööri leirille Ustjschoraan(tätä en osaa oikeinkirjoittaa),joka kesti vajaa 3 kuukautta.tämän jälkeen sai jefreitterin arvon,ja sitten nuorempi aliupseeri. Isoisäni palveli 3 vuotta.dokumentit on ,arpa no:4 ,päästötodistus,lomalappukin on sekä ryhmäkuva että muistotaulu.
terv: Jussi Rusko