Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Isokyrö (Ylistaro) Karhunen Matti Jaakonpojan ja Liisa Juhontyttären vanhemmat
Etsin Matti Jaakonpojan ja Liisa Juhontyttären vanhempia.
Matti Jaakonpoika oli syntynyt, Isonkyrön Kannoston rippikirjan mukaan, 1724. Hän oli Kannostossa lampuotina. Naimisiin hän meni 17.5.1752 Karhusessa ja oli silloin renki.
Oman päätemäni perusteella hän kuoli 7.12.1784 tyttärensä Marian luona, joka oli Isossakyrössä Suomalaisessa emäntänä.
Liisa Juhontytär oli syntynyt, Isonkyrön Kannoston rippikirjan mukaan, 1733. Hän oli luultavasti Juho Juhonpoika Karhusen tytär, tämän ensimmäisestä avioliitosta. Naimisiinmennessä hänet on merkitty talon tyttäreksi ja ensimmäisen lapsen yhteydessä Karhusessa Matti on merkitty vävyksi.
Maria kuoli miehensä tavoin Suomalaisessa 27.12.1801.
Juho Juhonpoika oli syntynyt 1712, rippikirjan mukaan, kuollut 25.6.1782. Ilmeisesti Juho Juhonpoika oli tullut muualta, mistä? Myös Juhon ensimmäinen vaimo on hakusessa. (Oletettavasti Liisan äiti) Juhon toinen vaimo oli Kaisa Simontytär Mielty.
Mahdollisia vinkkejä kiitollisena odottava Antti
Vielä lisäpyyntö edelliseen viestiini liittyen:
Löytyykö talonhaltijaluetteloita Isostakyröstä ja Ylistarosta? Jos on tehty, mistä löytyy?
Näistä saattaisi löytyä vinkki hakemaani henkilöihin, varsinkin Juho Juhonpojan (Karhunen) kohdalta. (Juho on merkitty syntyneeksi Luoma-Mielty sukutauluissa Isokyrössä (Ylistarossa))
Isoviha ilmeisesti aiheutti Isossakyrössä myös talonhaltijoihin aika paljon muutoksia, joiden selvittäminen pelkästään rippikirjoista on haasteellista, kun jaka toinen on Juho, Matti tai Jaakko.
Karhuja myös esiintyy useampia 1750-luvun Isonkyrön rippikirjassa. (Kaksi Karhua, yksi Karhula ja yksi Karhunen)
Näistä ainakin toinen Karhu ja Karhunen ovat kai Ylistaron puolella.
Karhula on kai Lehmäjoella ja olisko toinen Karhu Isokyrön puolella, Ylistaron Karhun naapurina?
Terveisin Antti
Palon Airi
05.11.11, 14:09
Hei Antti
Vastaukseni on lähes mitätön, mutta vastaan silti, koska kysyt niin kauniisti. Toivotaan, että tästä joku parempi tietäjä innostuu vastaamaan.
Juho Juhonpojan lähtöpaikkaa etsisin ensimmäisenä ja eniten Ilmajoelta; yhteyksiä oli nimenomaan sinne, muistan tutkimuksistani (vaikka materiaalia ei ole täällä kakkoskämpällä). Paras vinkki, mihin itse pystyn, on: etsi netistä Eteläpohjalaiset juuret -julkaisun artikkeliluettelot! Muutama vuosi sitten Juurissa oli parikin erinomaista artikkelia Isonkyrön Karhuista, jotka olivat osoittautuneet erittäin hankaliksi selvittää (mutta joiden isoimmat ongelmat siis selvitettiin).
Kaikkea hyvää tutkimuksillesi - ja siis ennen muuta: ettekö vastaisi te, jotka tiedätte?
Airi P.
Kiitos Airi
Tällä Juho Juhonpoika Karhusella on ainakin toisen vaimonsa (Mielty) kautta yhteys Ilmajoelle Luoma-Mielty-suvun kautta. Muistelisitko sitä? Mieltyyn tuli isäntä Peräseinäjoen Luomasta, jonka juuret menevät Ilmajoelle.
Tästä toisesta avioliitosta olevat lapset sitten jatkoivat Karhusten nimeä.
(Minä en ole sukua tähän kohtaan Luoma-Mielty sukua. Oma sukulaisuuteni haarautuu ennen tätä. Sensijaan olen sukua Juho Juhonpojalle ja tämän ensimmaäselle vaimolle heidän lapsensa kautta.)
En myöskään ole sukua Karhuille (Ylistaron), jotka kuuluvat Ilkka-sukuun.(Esa Yrjänänpoika Karhu s.1704 Ilmajoki Peltoniemi ja tämän jälkeläiset.) (Kuulun muuta kautta Ilkka-sukuun.)
Tämän Karhujen nimienkäyttö on myös ongelmallista minulle. Esimerkiksi esiäitini, Ilmajoen Talvitien emäntä 1600-luvulla on Ilmajoen talonhaltialuettelon mukaan Maija Matintyrär Isonkyrön Orismalan Karhulasta. (Ei Kahhusta, Karhulan olen mieltänyt olevan Lehmäjoella)
Sitten vielä tästä Karhusesta kysymys. Onko se erotettu Karhusta, ja koska se olisi tapahtunut?
Kiitoksin Airille Antti
Matti Lehtiö
07.11.11, 20:58
Ainakin Eteläpohjalaiset Juuret julkaisussa 1- 2003 näyttäisi olevan valmiita vastauksia kysymykseen Matti Jaakonpojasta.
KARHULA - KARHUNEN nimimuodot lienevät vain samannimisten talojen väliaikaisia erottelutapoja, ilmeisesti niistä mikään ei jäänyt pysyväksi, vaan palautuivat perusmuotoon KARHU.
Matti
Kiitos Matti
Mistä saisin kyseisen numeron Eteläpohjalaisista juurista?
Siiien Karhuista
Papit ovat kai kirjanneet yleisesti välillä :lla-päätteellä ja välillä ilman.
:nen-päätettä en ole huomannut Etelä-Pohjnmaalla käytettävän vastaavalla tavalla.
Tässäkin Isokyrön Karhuissa on rippikirjoihin merkitty:
Rippikirjat 1755-1771:
Carhunen
Carhu
Carhu
Carhula.
Rippikirjat: 1792-1801:
Karhunen (Isokylä)
Karhu (Heikkola)
Karhula (Heikkola) (oli kai jakautunut edellisestä)
Karhu (Orismala)
Karhu (Orismala) (oli kai jakautunut edellisestä)
Karhu (Lehmäjoki) (oli kai 1755-1771 Rk;ssa Karhula)
Karhu (Lehmäjoki) (oli kai jakautunut edellisestä, välillä Ala Karhu)
Näissäkin näyttäisivät Karhu ja Karhula merkityn vaihtelevasti, mutta ainakin tällä ajanjaksolla Karhunen ei olisi muuttunut. (Mikähän on syynä?)
Terveisin Antti
:nen-päätettä en ole huomannut Etelä-Pohjnmaalla käytettävän vastaavalla tavalla.
Korjaus edelliseen: Oli tarkoitus sanoa, ettei nen-päätettä lisätty perusmuotoon.
Terveisin Antti
Matti Lehtiö
08.11.11, 18:29
Tuolta osoitteesta pitäisi löytyä hankintaohjeet ko. Juuret lehdelle. Jos ei onnistu, ota yhteyttä:
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/
Jonkin verran -la - nen päätteitä kyllä esiintyy saman kantanimen ympäriltä, joskin -nen pääte on kohtuullisen harvinainen. Mieleen tulee ainakin Isostakyröstä:
Kaustila - Kaustinen
Ulvila - Ulvinen
Tarkkala - Tarkkanen
Matti
Kiitos Matti
Pitänee tilata.
Tästä nen-päätteestä vielä.
nen- päätteitähän esiintyy Etelä-Pohjanmaalla jo ainakin 1500-luvulta lähtien. Mutta tarkoitin lähinnä sitä, ettei myöhemmin ole lisätty nen-päätettä kantasanaan, vaan ne on saatettu korvata lla-päätteellä tai jättää pois.
Tässä luettelemassasi luettelossakin kaikki muut, paitsi Tarkkanen, taitavat olla niin päin, että nen on hävinnyt ja lla on tullut tilalle. (En tunne asiaa, myös muoto Tarkkala on minulle outo)
Kiitoksin Antti
Matti Lehtiö
08.11.11, 19:47
Näistä nimien päätteistä vielä. On joskus vaikea sanoa miten kehitys on kulkenut, koska talon nimeä ei välttämättä ole kirjattu, esimerkkinä vaikka Ulvila, joka esiintyy kylänimenä jo 1500-luvulla, mutta Ulvinen-nimi taitaa tulla esiin vasta hyvin myöhään. Mutta peruskysymys, eli Karhu-nimistö. -nen päätteiset muodot esiintyvät ensimmäisen kerran vasta isonvihan jälkeen, sitä ennen muoto on pelkkä Karhu kaikissa Kyrön taloissa.
Matti
Palon Airi
08.11.11, 20:22
Tässä, Antti, Sinulle vähän ajatusten selvennystä nimien suhteen:
Itä-Suomessa on aivan yleinen ja erittäin laaja -nen-loppuisten nimien joukko, ollut jo sadat vuodet. 1500-luvulta itäsuomalaisia muutti jonkin verran (Etelä-)Pohjanmaalle. Tätä perua ovat mm. oman sukuni harvat Korhoset ja Kekkoset. 1900-luvulla, sukunimilain tultua voimaan (muistaakseni 1928) muodosteltiin noita Aaltosia ja Virtasia, myös Pohjanmaalla. Suht. harvinaisia ovat tapaukset, joissa -nen-loppuja olisi mihinkään kantasanaan lisäilty, siis Länsi-Suomessa.
Toiseksi: yleinen koko maan alueella on tietenkin tuo henkilön- tai talonnimeen liitetty -la (ei siis -lla) paikkaa merkitsemässä: seppä/Seppälä, Anna/Annala, setä/Setälä, Martti/Marttila jne. loputtomiin. Etelä-Pohjanmaalla ovat silti talonnimet pysyneet usein sellaisinaan, kuten Matti Sinulle jo siitä Karhustakin kertoi.
Terveisin,
Airi P.
Terve Airi
Näin minäkin ajattelen näistä päätteistä ja siksi onkin yllättävää, että Karhunen ilmestyy Karhujen joukkoon Isokyröön. Kunhan saan Juho Juhonpojan tiedot, selviää, onko hän tai hänen vanhempansa näitä Itä-Suomesta muuttaneita. Isossakyrössä taisi olla miespula isonvihan jälkeen.
Tästä mainitsemastasi Korhosesta:
Minäkin olen alenevassa polvessa sukua Korhoselle, joka tuli Kauhajelta isännäksi Ilmajoen Latva-Nikkolaan v.1632.
Lisäksi löytyy tuolta ajalta esivanhempia, nen-päätteisiä ainakin seuraavia:
Yrjänäinen Kauhajoelta
Taloinen Ilmajoelta ( isäntänä v. 1546-1594)
Mottinen Vähästäkyröstä
ja sitten tietenkin idempää Alavudelta, Lapualta j.n.e, joihin on varmaankin jo 1500-luvulla vaikuttanut savolaisten laajentuminen länteen voimakkaampana.
Terveisin Antti
Palon Airi
08.11.11, 21:23
Hei, Antti!
Joo, harvakseltaanhan noita on. (Mutta eikö esim. Taloinen ollut paljon useammin, ja "lopullisesti" Talo(i)sela..)
Halusin tehdä selviksi ainakin päälinjat, ja ne tulivat yllä. Mutta sitten on luonnollisesti yleinen -lainen-johdin (Vaasa/vaasalainen jne.), jolle rinnakkainen on tuo tarkoittamasi -nen-käytäntö: Ilmajoki/ilmajokinen, Jalasjärvi/jalasjärvinen, samoin joskus (harvoin) talonnimistä, esim. juuri se Karhu/Karhunen.
Hyvää jatkoa tutkimuksillesi toivottaen,
Airi P.
Hei Airi!
Olet oikeassa, että harvakseltaan noita nen päätteitä on varsinkin "Kanta-Ilmajoella 1500-luvulla". Savolainen, Suomalainen j.n.e. ovat tietenkin sellaisia, mutta viittaavat ilmeisesti siihen mistä ovat tulleet, kuten totesit.
Mutta tuntematon ei nen pääte ollut 1500-luvun Etelä-Pohjanmaalla.
Korhosen olen mieltänyt alunperin tarkoittaneen adjektiivia "huonokuuloinen", joten se siitä nen päätteestä.
Talosela on tietenkin nykyisin käytössä, mutta ensimäinen isäntä joka on talonhaltialuettelossa oli Franssi Matinpoika Taloinen. ( nen-loppu on hävinnyt ja la-pääte tullut tilalle tälle Talo(i)selalle)
Vähänkyrön Mottinen kai menee tällä nen-päätteellä pitemmällekkin. (Ellei sukusivustot ole antaneet isille poikien nimiä. Matti Lehtiö tietänee tästä paremmin.)
Hyvää jatkoa toivottaen Antti
Matti
Kiitos vielä lähettämästäsi kopiosta Karhua koskevasta jutusta Juuret 1-2003 julkaisusta.
Mutta tässä käsiteltiin ”vääriä” Karhuja.
Kirjoituksessa käsiteltiin myös Isonkyrön Suomalaisen taloa, johon myös juureni menevät. Pitänee tarkistaa, etten ole langennut samaan Jaakko Suomalaisten sekoittamiseen, mistä siinä on kerrottu.
Lisäksi pitänee tarkistaa sen jutun mukaan Suomalaisen esivanhemmat.
Toisin sanoen Suomalainen selveni, mutta ”Karhu on vielä kaatamatta”
Tässä Isonkyrön rippikirjat vuodelta 1755-1771 koskien Karhuja ja oma tulkintani niistä.
Olenko mennyt metsään?
Karhunen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8957&pnum=14 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8957&pnum=14)
Tässä olevaa Juho Juhonpoika Karhusta (s.1712) ja hänen ensimäistä vaimoaan etsin. Tässä on jo toinen vaimo Kaisa Simontytär Mielty.
Karhunen sijaitsi Ylistaron puolella, mutta kuului kirkollisesti Isokyröön.
Karhu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8957&pnum=29 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8957&pnum=29)
Tämä Karhu sijaitsi Ylistaron puolella, mutta kuului kirkollisesti Isokyröön.
Isäntä Esa Yrjänänpoika oli Yrjänä Heikinpoika Karhun (Latva-Palon leski alk.Reini) ja Kaarina Valentiinintyttären (Peltoniemi, Ilmajoki) poika. (Tieto Jaakko Ilkka suvun kirjasta)
Karhu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8957&pnum=57 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8957&pnum=57)
Isonkyrön Orisbergissä ollut Karhu, jota kai julkaisussa Juuret 1-2003 käsittelee.
Tämän Karhun tämänhetkistä isäntäväkeä en ole yrittänyt selvittää.
Karhula:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8957&pnum=127 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8957&pnum=127)
Tämä Karhula oli Lehmäjoella. Isäntäväkeä en ole yrittänyt selvittää.
Sitten Matille ja muille Vähäkyrön tunteville pieni pyyntö.
Hakiessani yhteen haaraan esivanhempiani, joudun tekemään sitä poissulkemalla mahdollisuuksia,
Eräs esivanhempani voisi olla Kurikassa 1.9.1749 syntynyt Mikko Matinpoika Ala-Nikkola.
Ala-Nikkolan rippikirjan mukaan (epäselvä) hän näyttäisi muuttaneen Vähäänkyröön.
Onko ”ketän vastaan tullut” Vähässäkyrössä a.o. Mikkoa. Jos on ja jäänyt Vähäänkyröön, eikä muuttanut edelleen, voin jättää täman Mikon laskuista pois.
Terveisin Antti
Matti Lehtiö
09.11.11, 20:02
Keskitytäänpäs tuohon karhun kaatoon. Isäkarhuhan jo kellistyi. Äitikarhua kannattaa jäljittää suoraan karhun pesältä, Isonkyrön Isonkylän (Riarehdon) Karhun (ilman -la päätteitä) rippikirjasta, rippikirjajaksosta joka alkaa vuodesta 1734.
Yksi karhunpoikanen
MAtti
Ps. Lehmäjoen "Karhulan" isäntä on kyllä KARHU tämä(kin) päivänä, ilman päätteitä.
Kiitos Matti
Pitää tutkia tuota rippikirjaa. Nyt heti en ehdi, kun pitää käydä Laihialla.
Lähettämästäsi kopiosta selvisi, etten ollut mennyt harhaan Suomalaisen Jaakoissa. Siitä löytyi kuitenkin lisää juuria. Kaisa Jaakontyttären vanhempiin, kyseiseen Jaakko Erkinpoikaan ja tämän vaimoon.
Äitikarhun kaatoon ryhtyvä Antti
P.S.
Noista nen ja la päätteistä vielä.
Vaikka nen-pääte ei ollut aivan tuntematon läntiselläkään Etelä-Pohjanmaalla oli se yllätys, että se putkahti Isossakyrössä Karhusen muodossa Karhujen joukkoon. Tästä sain ajatuksen, että olisi tullut idästäpäin täydentämään miesvajausta Napuen taistelun ja Isonvihan jälkesenä aikana Isokyröön.
Tässä rippikirjassa on kai merkitty nimeenomaan talojen nimet. (Nekin tietenkin pappien mukaan, ei välttämättä kuten väki on käyttänyt keskenään.)
"Kanta-Ilmajoella", jossa oli vähän nen-päätteisiä nimiä näyttäisi olleen seuraavanlainen käytäntö: Puhuttaessa talosta lisättiin la-pääte ja henkilöstä ilman päätettä. Esimerkiksi Kokko(o)la - Kokko. Tälläinen käytäntö on jatkunut näihin päiviin asti näillä alkuperäisillä nimillä. (Jos se on muuten sopinut nimen yhteyteen)
Kirkonkirjoihin on sitten merkitty melkeimpä vuorotellen la-päätteellä ja ilman, henkilön nimeksi ja talon nimeksi.
Riikka Kalmi
02.01.12, 17:54
Hei,
Noista Etelä-Pohjanmaalla käytetyistä -nen-päätteistä vielä sen verran pitäisi muistaa, että talot olivat taloja, eivät sukunimiä. Ehkä sen ymmärtää parhaiten, jos ajattelee, että talo on osoite.
Puhun nyt Isostakyröstä ja Ylistarossa.
Tilannimi oli usein perusmuodossa ja perusmuotoa usein koristeltiin epävirallisesti tai virallisissakin yhteyksissä -LA-päätteellä. Vrt Mielty - Miettylä, Mononen - Monola, Kauppi - Kauppila,
Sitten kun puhuttiin henkilöistä, kuten esimerkiksi käräjäpöytäkirjoissa tai henkikirjoissa
niin pääte muuttui usein -NEN -päätteeksi, jopa niissä nimissä joissa oli -la-pääte.
LAURILAN isäntää kutsuttiin 1600-luvun lopulla joskus nimellä Juho Laurilainen, joskus hän oli Laurila. Vuotilan isäntää Vuotilaiseksi, joskus pelkällä Wuoti-nimellä, joskus Wuotila. Toisinkin päin muuntui eli Vakkisesta tuli Vakkila ja tosiaan tuo Mononen -Monola.
On varmasti vaikeaa kunkin nimen tilannetta syvällisesti tuntematta tietää, mikä oli talon "oikea nimi" - koska käytäntö saattoi häilyä ajassa eteen- ja taaksepäin mentäessä ja jopa samana aikanakin.
Näitä -nen-päätteitä voidaan ajatella "osoitteessa asuviksi" eli tyyliin Vaasa -vaasalainen. Toisaalta joissain taloissa on ihan oikeasti vanha -NEN -päätteinen nimi taustalla. Vaikkapa Monosessa, joka lienee alunperin peräisin muualta kuin Isostakyröstä.
Vielä tuohon kirjoitukseesi sen verran tarkennusta, että yksi Karhun taloista ei sijainnut Isonkyrön Orisbergissä - vaan Orismalassa. Orisberg oli Orismalankylän mailla sijainnut kartanoruukki.
Tervehdys Riikka
Olen samaa mieltä -nen ja -la päätteiden käytöstä, tietenkin kuten kirjoitat yleisesti.
Mutta olen mieltänyt, että rippikirjoihin olisi tuohon aikaan merkitty tilat ja niihin ensin yleensä isäntäväki ja alle palvelusväki ja torpparit.
Kun tälläinen -nen pääte oli niin yleinen Isossakyrössä ja Ylistarossa, se oli yllätys. Nyt oli kuitenkin kysymyksessä Isonvihan jälkeisen aika. Olisikohan muutto lisännyt -nen muotoja.
Aikaisemmin keskustelin tästä -nen muodosta toisessa ketjussa. Tällöin esitin ajatuksen, että -i pääte olisi ollut 1500-luvulla Ilmajoella samassa merkityksessä kuin -nen pääte.
Esimerkiksi:
Kokko(o)la = talo
Kokkoi (Kockoi) = asukas
Orismala ja Orisberg ovat tainneet mennä vähän sekaisin.
Terveisin Antti
P.S. Sain selville Matin ja Liisan vanhemmat, joita hain.
Matti Lund
03.01.12, 02:01
Tervehdys Riikka
..t.
Kun tälläinen -nen pääte oli niin yleinen Isossakyrössä ja Ylistarossa, se oli yllätys. Nyt oli kuitenkin kysymyksessä Isonvihan jälkeisen aika. Olisikohan muutto lisännyt -nen muotoja.
Aikaisemmin keskustelin tästä -nen muodosta toisessa ketjussa. Tällöin esitin ajatuksen, että -i pääte olisi ollut 1500-luvulla Ilmajoella samassa merkityksessä kuin -nen pääte.
Esimerkiksi:
Kokko(o)la = talo
Kokkoi (Kockoi) = asukas
...
Terveisin Antti
P.S. Sain selville Matin ja Liisan vanhemmat, joita hain.
Isoonkyröön erittäin kaukaa muualta muuttaneita oli kuitenkin niin vähäinen määrä, ettei se kovin paljoa lisännyt -nen -päätteisten nimien käyttöä Isossakyrössä.
Sitä paitsi joillakin, joilla oli ollut Savossa tai Hämeessä tyypillinen -nen -päätteinen lisänimi, tämä ei tullut esimerkiksi veroluetteloissa ilmi lainkaan, vaan heillä oli lisänimeksi laitettu Savolainen tai Hämäläinen, mikä oli pikemminkin etninen tunniste. Asui Isossakyrössä ja Laihialla lähellä vuotta 1700 eräs romaaniperhekuntakin, joiden miehistä käytettiin asiakirjoissa Zigenaren sijaan väliin nimenä esimerkiksi Jeremias Mustalainen tai Valerius Mustalainen.
Tämä oli yleinen tapa merkata tulokkaita Etelä-Pohjanmaalla, varsinkin, jos he pysyivät itsellisväkenä, ja se peittää monen alkuperäiset lisänimet. Esimerkiksi Pietu Hokkanen, joka yritti viljelystä Tainuussa 1600 -luvun lopulla ja riiteli niin ilmajokisten kuin laihialaistenkin kanssa tiluksista, on kirjattu maakirjaan vain Pietari Savolaiseksi. No hän kärväytti Tainuun metsät ja ajettiin pois. Ja paljon aikaisemmin oli Lehmäjoellakin Hokkanen -niminen asuttaja, joka pysyi siellä pitempään asuttajana. Hänenkin nimensä tulee ohimennen käräjillä esille, mutta nimi ei jäänyt pysyvästi sinne. Mononen tuli lähempänä samoja aikoja kuin vanhempi Hokkanenkin, erottui hyvin joka luettelossa ja jäi pysyväksi.
terv Matti Lund
OSTFRESEWESTFRESE
24.02.14, 20:38
Tulipa mieleen tällainen aatos -nen päätteestä.
Jos talo nimeltä Karhu jaetaan isompaan ja pienempään osaan, niin iso olisi edelleen Karhu ja pienemmästä palasta tulisi Karhunen (siis pieni karhu).
Sama pätee Suoja...Suojanen (pikku suoja).
Tulipa mieleen tällainen aatos -nen päätteestä.
Jos talo nimeltä Karhu jaetaan isompaan ja pienempään osaan, niin iso olisi edelleen Karhu ja pienemmästä palasta tulisi Karhunen (siis pieni karhu).
Sama pätee Suoja...Suojanen (pikku suoja).
Hyvä ehdotus, mutta Etelä-Pohjanmaalla en ole törmännyt vastaavaan käytäntöön.
Sen sijaan on käytetty etuliitteitä, kuten Ala-, Yli-, Keski-, Mäki-, Latva-, (Larva-) j.ne. (Kylän sisäisessä puheessa talo on saattanut olla sitten esim. Larvataloo. Näin ainakin 1900-luvulla)
1500-1600- luvuilla oli myös käytössä etuliitteet Iso- ja Vähä-.
(Näin ainakin Ilmajoen ja Kurikan alueella)
Terveisin Antti
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.