Mistä tietoa murhasta/vangitsemisesta 1758?

[tommih]

Hei

Vanhassa Suomessa Sakkolan pitäjän Haparaisten kylässä kuoli v.1758 kirkon kuudennusmies Jaakko Viskari. Kuolleiden luettelossa on maininta että Yrjö Leppänen murhasi hänet. Saatujen tietojen perusteella tämä Yrjö Leppänen on esi-isäni, joka asui samalla kylällä. Hän toimi kirjurina ja kylänvanhimpana. Yrjö Leppäsen merkinnät rippikirjassa loppuvat n. v.1758 ja hänellä näyttäisi olevan epäselvä lisämerkintä jossa voisi lukea i fängelse xxxxxx? Myöskään kuolleiden luetteloista Yrjöä ei löydy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6962220

Miten ja mistä voisin lähteä etsimään tarkempaa tietoa tästä murhasta ja rangaistuksesta? Hänet lienee tuomittu jollain käräjillä? Ja mihinkähän vankilaan Sakkolasta on ihmisiä tuomittu?

-Tommi

[tommih]

Eikö kukaan kokeneemmista sukututkijoista osaisi auttaa tässä? Onko vai eikö ole olemassa tuomiokirjoja joista voisin asiaa lähteä tutkimaan?

-Tommi

[Juha]

Joka vuosi järjestettiin kahdet käräjät. Sinuna lähtisin selvittämään murhaa seuranneiden käräjien pöytäkirjoja.

Tältä sivulta löydät perustason tietoa siitä, mitä on olemassa ja miten sen löytää;

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjat

[tommih]

Hei

Kiitos linkistä. Tuolla sivulla lukee: Kihlakunnanoikeudet käsittelivät kaikki muut paitsi vakavimmat rikokset, joiden käsittely aloitettiin hovioikeudesta. Tarkoittaako tämä että esim. murhaa ei käsitelty käräjillä vaan suoraan hovioikeudessa?

[Matti Lund]

Hei

Kiitos linkistä. Tuolla sivulla lukee: Kihlakunnanoikeudet käsittelivät kaikki muut paitsi vakavimmat rikokset, joiden käsittely aloitettiin hovioikeudesta. Tarkoittaako tämä että esim. murhaa ei käsitelty käräjillä vaan suoraan hovioikeudessa?


Kyllä kaikki murhat/tapot käsiteltiin kaikissa oikeusasteissa joko säännöllisillä pitäjän talvi- tai kesäkäräjillä alkaen tai suoraan tätä tapausta varten pikaisesti kokoonkutsutuilla kihlakunnan välikäräjillä ja yleensä tällöin käsiteltiin yksinomaan tätä henkirikosta tarkoituksena suorittaa perinpohjainen tutkinta. Suurin osa henkirikoksista, joista kirkonkirjassa on luonnehdinta "murha", tuomittiin kuitenkin tappoina. Lopullinen päätös henkirikoksissa vain aina alistettiin hovioikeuden ratkaistavaksi. Lähes aina itse tuomion täytäntöönpanosta päättäminen meni kuninkaalle, jos oikeus oli tuominnut tekijän kuolemaan.

Ei mielestäni alinta oikeusastetta ohitettu muussa tapauksessa kuin muodollisten esteitten ilmaantuessa, eli kun itse kihlakunnantuomari oli aivan jäävätty asianomaisena tai asianomaisen lähisukulaisena asian käsittelystä, jolloin pitäjän käräjillä ilmoitettiin, ettei oikeusistunto voi ottaa asiaa lähempään käsittelyyn, vaan siirtää sen laamanninoikeuteen.

Siis nämä ovat antoisimpia juttuja, eli on kertynyt useimmiten kymmeniä sivuja asiakirjoja, jos pöytäkirjat ovat säilyneet.

Selvitä itsellesi, minkä oikeusasteitten pöytäkirjat ovat säilyneet ko. ajankohdalta ja missä muodossa. Tällaista asiaa käsiteltiin yleensä useammilla käräjillä ja siten sitä käsitteleviä asiakirjoja on saattaanut jakautua useammalle vuodelle. Tämäkin tapaus on Itä-Suomesta, jossa tapon tehneillä oli tapana karata pakoon Venäjänmaalle, mikä usein mutkisti ja viivästytti oikeusprosessia.

Nämä seikat asiakirjojen säilymisestä löytynevät KA:n nettisivuiltakin, mutta niistä on myös painettua kirjallisuutta (jotain tästä on saatettu digitoida SSS:n digitaalisessa muodossa tarjoamaan alan kirjallisuuteen) ja painettuja arkistoluetteloita.


terv Matti Lund

[eeva häkkinen]

Yksi asia on huomioitava etsittäessä henkirikoksia alioikeuksien pöytäklrjoista: Suoraan hovioikeuteen alistettuja juttuja ei kopioitu KAssa säilytettäviin renovoituihin tuomiokirjoihin (joissa on pykälän kohdalla vain "hemställd"), vaan on lähdettävä asianomaiseen maakunta-arkistoon tutkimaan käräjäkirjurin raapustusta, jollei kirjoja ole kuvattu tai digitoitu. Hovioikeuksien pöytäkirjat kertovat kyllä tapahtuneen varsin tarkkaan, mutta alioikeuden käsittely on värikkäämpi todistajalausuntoineen - toisaalta työläämpi lukea yliviivauksineen ja lisäyksineen. Hovioikeuksien pöytäkirjat on yleensä kirjoitettu kauniilla käsialalla ilman korjailuja ja pienestä juttumäärästä on helppoa hakea. Jos asia on ollut ylimääräisillä käräjillä, on niissäkin juttumäärä yleensä pieni, joskus juttu on käräjien ainoa.

Tässä tapauksessa en kuitenkaan tiedä, missä valtakunnassa käsittely on tapahtunut. Vanhan Suomen asioita tunnen huonosti, kun ei siellä ole tutkimuskohteitani, mutta ymmärtääkseni oikeutta käytiin Venäjän puolella, vaikka Ruotsin lakien mukaan - paremmin tietävät, korjatkaa. Yksi juttu tältä ajalta ja alueelta on osunut silmiini, sekin seurakunnan kanslian asiakirjoissa olleena kopiona, kirjauskielenä saksa. Onkohan Vanhan Suomen tuomiokirjoja lainkaan tallella tai nähtävissä Suomessa?